Mertalan koulu. 1. Koulun tiedot. 2. Tuntikehyksen jakautuminen. 3. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet

Transkriptio

1 Mertalan koulu 1. Koulun tiedot Koulu: Mertalan koulu Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki Koulumuoto: peruskoulu, vuosiluokat Oppilasmäärät luokittain: 1A 17 ja 1B 18 2A 19 ja 2B 18 3A 18 ja 3B 21 4A 20 ja 4B 17 5A 23, 5B 19, 5C 18, 5D 18 ja 5F 16 6A 21, 6B 19, 6C 18, 6D 19 ja 6E 19 ja 6F 18 7A 23, 7B 23, 7C 21, 7D 22 ja 7E 22 8A 25, 8B 23, 8C 20, 8D 23 ja 8E 22 9A 23, 9B 19, 9C 22, 9D 22 ja 9E 22 valmistava opetus 42 kolmessa eri opetusryhmässä (sisältää viisi esioppilasta) Opetuskieli: suomi Opiskelijamäärä: 730 Opettajien määrä: 64 Opetusryhmien määrä on 37 ja luokkien keskikoko Tuntikehyksen jakautuminen Sivistyslautakunnan hyväksymä tuntikehys 1223 h, josta käytössä: - yleisopetukseen 1044 h (1. 6.lk 504 h ja 7. 9.lk 540h) - erityisopetukseen 90 h - erityistehtävät 52 h (Lv:t, demot ja muut erityistehtävät) - yleinen ja tehostettu tuki 14 h - valmistava opetus 25 h Tuntikehyksen yli menevät tunnit: - elämänkatsomustieto 5 h - islamin uskonnonopetus 1 h - ortodoksiuskonto 2 h - kotikieli 6 h (venäjä 4 h ja karen 2 h) - mamu 31,5 h (kiinteästi merkitty 30 h, jätetään 1,5 h erikseen pidettäväksi maahanmuuttajataustaisten yleiseen ja erityiseen tukeen) 3. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet Mertalan koulun oppilas saa monipuolista yleissivistävää kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on rehellinen, ajatteleva, itsetunnoltaan terve, yhteistyö- ja ilmaisukykyinen, toiset huomioon ottava nuori. Hänellä on jatko-opiskelua varten riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet. Mertalan koulun painoalueita ovat taito- ja taideaineet. Tämä näkyy vuosittaisina kuvataide- ja käsityönäyttelyinä sekä konsertteina, juhlina ja taide- ja teemaviikkoina. Lukuvuoden teemat: OPS 2016 jalkauttaminen Suomi100 ja arvioinnin painopistealueena itsearviointi Arvioinnin painopistealueena on itsearviointi. Opettajakunnan kanssa on yhdessä päätetty itsearviointi toteuttaa seuraavasti: luokat oma käyttäytyminen ja työskentely

2 3. luokat äidinkieli, ympäristöoppi ja kuvataide 4. luokat matematiikka, musiikki ja uskonto/elämänkatsomustieto 5. luokat ympäristöoppi, liikunta ja englanti 6. luokat matematiikka, historia ja yhteiskuntaoppi 7. luokat biologia ja maantieto, ruotsi ja kuvataide 8. luokat äidinkieli, matematiikka, terveystieto, liikunta ja käsityö 9.luokat fysiikka ja kemia, äidinkieli yhteiskuntaoppi, kotitalous ja uskonto ja elämänkatsomustieto (jonkinlainen yhteinen kokonaisuus) Opettajat miettivät ne itsearvioinnin keinot, jolla ko. oppiaineissa itsearviointia tehdään. Itsearvioinnin toteutuma lukuvuoden loppupuolella toimintasuunnitelmaa arvioitaessa. Tämä toteutetaan tänä lukuvuonna ainakin 1-6- luokkien osalta. 4. Koulun ulkopuolella annettava opetus Kaikki koulun ulkopuolella annettava opetus merkitään tapahtumakalenteriin. Tapahtumakalenterit julkaistaan jaksoittain Wilmassa. Koulun ulkopuolella annettavaa opetusta ovat esimerkiksi opintoretket, käynnit lähiympäristöön, luontoretket, museokäynnit, kaupunkikäynnit, konsertti- ja teatterikäynnit, elokuvakäynnit, osallistumiset erilaisiin kilpailutapahtumiin jne. 4.1 Kerhot Kerhotoiminnan järjestämiseen on saatu hankerahaa. Koulussamme toteutuu syksyllä kolmestatoista tarjotusta kerhosta yksitoista: Jumppakoulu (1. 2.lk), Englantia leikiten (2..lk), Retkeilykerho (2. 4.lk), Espanjan kerho( lk), Helpot ja nopeat arkiruoat (5. 6.lk), Kuntosalikerho (8. 9.lk), Musisoidaan yhdessä (3. 6.lk), Maistele maailmaa (1.-6.lk), Välipalakerho (2.-4.lk) Liikuntakerho 4.-5.lk ja Pianokerho (1.-4.lk.) 4.2 Retket ja leirikoulut 6. luokkien leiripäivät Hirvaslahdessa syyskuussa 7. luokkalaisten kaupunkipäivä syyskuussa 8. luokkien omat päivät 9. luokkien opintoretket toukokuussa Opintoretki Saksan Detmoldiin toukokuussa Taksvärkkipäivä luokilla Leirikoulut ja opintoretket lähiympäristössä Opintoretki Viipuriin yhteistyökouluun Iltakoulut koulun tiloissa Työelämään tutustumisjaksot Liikuntapäivät/-tapahtumat Liikkuva koulu -hengessä 5. Toiminnan arviointi Koulun toiminnan arvioinnin pohjana tänä lukuvuonna käytetään keväällä 2016 toteutettua seudullista arviointia. Tämän pohjalta tarkastellaan oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön antamia vastauksia ja niistä saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämisen pohjana. Tämän lisäksi toiminnan arviointia on koko kaupungin työyksiköille tehtävä työhyvinvointikysely, joka toteutetaan syys-lokakuussa. Sen pohjalta tehdään myös tarvittaessa kehittämistoimenpiteitä.

3 6. Koulun kehittäminen Koulussa toimii kehittämistyöryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi alaluokkien ja kolme yläluokkien edustajaa, jotka vaihtuvat joka kolmas vuosi. Kehittämisryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori ja opettajakunnan edustajina vanhoina jäseninä Jaana Parviainen ja Olli Laamanen, Marita Liukku, Sanna Sairanen ja uutena jäsenenä Soile Kosonen. Kehittämisryhmään kuuluvat vetävät opettajista koostuvia toimintaryhmiä. Kehittämisryhmän muistiot ovat luettavissa Google Classroomissa. 6.1 Kehittämisryhmän toiminta Kehittämisryhmä avustaa koulun johtamiseen liittyvissä kysymyksissä ja valmistelee yhteiseen päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Kehittämisryhmän jäsenet toimivat opettajista koostuvien toimintaryhmien vetäjinä. Kehittämisryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko ja kehittämisryhmän muistiot ovat kaikkien opettajien luettavissa Google Classroomissa. Mertalan koulussa on kaksivuotiset toimintaryhmät vuosille Ne kokoontuvat vetäjän pyynnöstä vähintään kerran kuukaudessa. Kaikissa toimintaryhmissä suunnitellaan tulevaa lukuvuotta ja painopistealueiden näkymistä koulun toiminnassa. Jokainen toimintaryhmä huolehtii työhyvinvoinnista omalta osaltaan. Toimintaryhmä voi saada kehittämisryhmältä yhteisesti mietittäviä kehittämistehtäviä. Toimintaryhmät laativat kokoontumistaan muistion Google Classroomiin. 6.3 Oppilaskunnan toiminta Mertalan koulussa toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Ala- ja yläluokilla on omat oppilaskunnat, jotka tekevät yhteistyötä. Joka luokalta vuosittain valittavat edustajat muodostavat oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan työstä kerrotaan opettajankokouksissa sekä luokissa. Oppilaskunnan jäsenet voivat pyydettäessä osallistua opettajien kokouksiin. Oppilaskunnan toiminnasta mahdollisesti tulevat varat käytetään mm. yhteisen viihtyvyyden lisäämiseen koulussa, stipendeihin, eri teemapäivien järjestämiseen sekä 9. luokkien opintoretkien avustamiseen. Oppilaskunnan tehtävänä on oppilaiden myönteisen asennoitumisen, hyvän yhteishengen ja kaikenpuolisen kouluviihtyvyyden lisääminen. Yhtenä tehtävänä on myös ala- ja yläluokkien oppilaiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen. Oppilaskunnassa oppilaat opettelevat yhteiskunnallisen toiminnan muotoja, vaikuttamisen keinoja, vastuullisuutta ja käytännön organisointia. Alaluokkien oppilaskuntaa ohjaavat opettajat Soile Kosonen ja Jaakko Räisänen. Yläluokkien oppilaskuntaa ohjaavat Sari Kukkonen ja Sanna Rask. 6.4 Tukioppilastoiminta Tukioppilas on reilu kaveri, esikuva, luottamus- ja yhdyshenkilö oppilaitten ja koulun henkilökunnan välillä. Jokaisella 6. ja 7. luokalla on omat kummitukioppilaansa. Tukioppilaat tutustuttavat heidät uuteen kouluun ja pitävät heille tutustumistunteja. Tukioppilaat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja luovat omalta osaltaan yhteishenkeä kouluumme. Tukioppilastoimintaa ohjaavat opettajat Ulla Saarenpää ja Niina Salmenpää. 7. Yhteistyö kotien ja muiden tahojen kanssa Kasvatus on kodin ja koulun yhteistyötä. Kodilla on kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Koululta toivotaan, että huoltajat pitävät yhteyttä lapsiaan koskevissa asioissa aktiivisesti ja rakentavasti. Yhteistyön kodin ja koulun välillä tulee olla lähtökohtaisesti keskustelevaa ja myönteistä. Yhteistyön eri tavat vastaavat lasten oppimisen ja kasvamisen haasteisiin. Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä sisältää kuulemista, toisen arvostamista ja kunnioittamista, tasavertaisuutta ja luottamusta. Nämä periaatteet koskevat molempia osapuolia niin kotia kuin kouluakin.

4 Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään monella eri tavalla, joista esimerkkeinä vanhempainillat, vanhempainvartit, arviointikeskustelut, yhteiset juhlat ja tapahtumat, vanhempaintoimikunta sekä huoltajille suunnattu viestintä. Kotien lisäksi muita läheisimpiä koulumme yhteistyötahoja ovat tämän alueen päiväkodit ja niissä toimivat eskarit (Miekkoniemi ja Mertalan Touhula), Mertalaan oppilaita lähettävät koulut Nojanmaa, Nätki ja Juvola sekä Talvisalon koulu ja Normaalikoulu. Tämän lisäksi teemme yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten Savonlinnan lyseon lukion, Taidelukion ja Samin kanssa. Yhteistyötä teemme myös urheiluseurojen ja Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa. Iltapäivätoiminnasta vastaavat 4H-yhdistys ja seurakunta ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Viime vuonna uutena kokeiluna on käynnistynyt koulumummi ja -vaaritoiminta vuosiluokilla Yhteistyö kotien kanssa Koululta pidetään yhteyttä koteihin erilaisin tiedottein, puhelimitse, järjestämällä vanhempainiltoja, arviointikeskusteluja ja muita tilaisuuksia. Koululla on käytössä kodin ja koulun yhteistyössä Wilma-ohjelma. Sitä käytetään internet-selaimella, mitä varten huoltajat saavat omat tunnukset. Wilmassa on mahdollista seurata ja selvittää poissaoloja, seurata oppilaan opintosuorituksia, kokeita, hakea sähköisesti poissaololuvat, vastata kyselyihin ja lukea tai lähettää viestejä. Koulun opetussuunnitelma ja tietoa koulun toiminnasta löytyy koulumme kotisivuilta. Kotisivuilla esitellään koulun toimintaa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Kotisivuilta löytyvät lisäksi loma-ajat ja yhteystiedot. Kaikkien luokkien vanhempainillat pyritään pitämään syyslomaan mennessä (vanhempainillat on merkitty tapahtumakalenteriin). 9. luokkien yhteisvalintaa koskeva vanhempainilta pidetään tammikuussa ja siitä vastaa oppilaanohjaaja. Opetussuunnitelman mukaiset arviointikeskustelut käydään kerran lukuvuodessa vuosiluokilla luokan kevätlukukaudella sekä muilla luokka-asteilla aina opettajan vaihtuessa käydään vanhempain tapaamiset (oppilas mukana). Sisältöinä on tutustuminen vanhempiin ja koulukuulumiset. Näitä varten laaditut keskustelurunko ja tiedonkeruulomake (yläkoulu) löytyvät opettajainhuoneen alakaapeista. Perhepalavereista tehdään muistio Wilmaan. Koulutiedote nähtävissä koulumme kotisivuilla kohdassa Yleistä. 9.1 Järjestyssäännöt Päivänavaukset PkA 6 Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Yhteinen päivänavaus pidetään koko koululle joka päivä klo 8.10 keskusradion kautta. Seurakunta pitää sovitusti päivänavaukset salissa. Ensimmäinen seurakunnan päivänavaus on pe Muut seurakunnan päivänavaukset ovat pe pe pe to 5.1. pe 3.2. pe ja 7.4. Päivänavauksien pitäjien vuorolista tulee opettajainhuoneen ilmoitustaululle. 10. Esiopetuksen järjestäminen Mertalan koululla esioppilaita on integroituneena Varpalan valmistavassa opetuksessa. Heitä on yhteensä viisi. Muuten tällä alueella esiopetusta järjestävät Miekkoniemen ja Mertalan Touhulan päiväkodit. 13. Henkilöstön kouluttautuminen VESOT pv = lukuvuoden suunnittelupäivä ½ pv = koulutusvierailu Itä-Karjalan kansanopistoon pe 9.9. klo

5 1 pv = seudullinen veso la OKL:lla ½ pv = seudullinen veso to klo Muu täydennyskoulutus Muu täydennyskoulutus mahdollisuuksien mukaan. Koulusihteeri pitää koulutuskalenteria opettajakohtaisesti.