Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat"

Transkriptio

1 Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin- tai jopa moninkertaistua. Karjan lisääminen omasta eläinaineksesta vähentämällä karsintaa veisi aikaa vuosia, joten eläimiä on väistämättä myös ostettava. Laajuudeltaan ja taloudellisesti isojen investointien jälkeen uusi tuotantorakennus on saatava tuottamaan hyvin mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Talousnäkökulmasta katsottuna on aikaa noin vuosi käyttöönotosta saada uusi navetta tuottamaan liki täydellä teholla. Eläinten lisäyksen strategiat Laajentavalla tilalla eläinaineksen hankinta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen varsinaista rakennusvaihetta. Hyvissä ajoin mietitty strategia lisäyseläinten hankinnassa turvaa määrän riittävyyden, kun navettainvestointi on valmis. Tapoja lisätä eläinmäärää on monia ja useimmilla investoivilla tiloilla eläinmäärän lisäys koostuu monista eri tavoista. Omasta karjasta saatavaa lisäystä voidaan tehostaa sukupuolilajitellun sperman ja alkioiden käytöllä. Ostoeläimet voivat olla

2 iältään aina pienistä vasikoista lypsäviin lehmiin. Alla on pohdittu erilaisten lisäystapojen ja ostoeläinten hyviä ja huonoja puolia. Sukupuolilajiteltu siemen Edut enemmän lehmävasikoita omasta karjasta, valituista yksilöistä edullinen sukupuolilajiteltuja siemenannoksia hyvin saatavilla Riskit hidasta, käyttö aloitettava hyvissä ajoin ja suurella volyymilla ennen laajennusta heikompi tiinehtyvyys vaativat lisää kasvatustilaa, kun lehmävasikoiden osuus kasvaa Alkionsiirto Edut lisää omaa uudistusta mahdollisuus sukupuolilajitteluun geneettiseltä tasoltaan hyviä jälkeläisiä myös heikoimmilta yksilöiltä Riskit kalliimpi riskialttiimpi ei tuntuvasti lisää eläinmäärää

3 Ostoeläimet vasikoina ja nuorina hiehoina Edut Riskit hankintahinnaltaan edullisia, hyvin saatavilla vaativat kasvatustilaa aikaa etsiä sopivia eläimiä lisäävät työtä, rehuntarvetta ja kustannuksia kasvatukseen voi vielä vaikuttaa hankintaulkoistettavissa (INTO) kasvatus ulkoistettavissa (sopimuskasvatus) Ostoeläimet tiineinä hiehoina Edut kasvatuskustannuksiin nähden edullisia Riskit kasvuun ja kehitykseen ei voi enää vaikuttaa yleensä hyvin saatavilla oikeaan aikaan poikivien saatavuus suuri taloudellinen sijoitus lyhyellä aikavälillä uusiin olosuhteisiin sopeutuminen Ostoeläimet lehminä Edut valmiita tuotantoeläimiä tuotos-, käyttö ja rakenneominaisuudet tiedossa Riskit tautiriskit suuremmat sopeutumattomuus uusiin olosuhteisiin saatavuus

4 Eläinaineksen laatu investoivilla tiloilla Vaikka eläinten riittävä määrä onkin tärkeää uutta navettainvestointia suunnitellessa ja käyttöön otettaessa, myös eläinainekseen laatuun kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota. Tuottava, terve ja kestävä lehmä antaa parhaan taloudellisen tuloksen, jolloin myös eläinten hankintaan tehdyt sijoitukset antavat parhaan tuoton. Eläinten hankintaa suunnitellessa kannattaa pohtia myös laadulliset kriteerit hankittaville eläimille, jotta myös ostoeläimet olisivat tilan olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden sopivia. Parhaimmillaan uusien eläinten hankinta on samalla myös karjan perinnöllisen tason parantamista! Karjakohtaiset tavoitteet Hankittavien eläinten laatuvaatimuksia määritettäessä tulee ensisijaisesti huomioida tilan omat tavoitteet ja olosuhteet. Navettatyyppi ja lypsyjärjestelmä asettavat omat vaatimuksensa eläinainekselle. Esimerkiksi automaattilypsyyn siirryttäessä korostuvat utareen ja jalkojen rakenne sekä lypsettävyys. Samoin takalypsyasemalla sopiva utareen tasapaino ja vetimien sijainti helpottavat lypsytyötä. Tilan olosuhteisiin sopivalla eläinaineksella on suuri merkitys työn sujuvuuden, mielekkyyden ja taloudellisen tuloksen kannalta. Uudistuseläinten tarve Karjan uudistukseen tarvittavien eläinten määrää ja samalla tarvittavien nuoren karjan tilojen kapasiteettia kannattaa miettiä jo navettaa suunniteltaessa. Samoin jatkossa, kun karjan eläinmäärä on saatu tavoitteissa asetettuun määrään, kannattaa miettiä tarvittavien uudistushiehojen määrää siemennyksiä suunniteltaessa. Riittävä tulevien lehmien emien valinta edesauttaa tehokkaasti myös karjan jalostuksellisen tason paranemisessa. Uudistushiehojen kasvattaminen vie aikaa, työvoimaa sekä aiheuttaa kustannuksia, joten pääsääntöisesti ei ole kannattavaa kasvattaa suurempaa määrää kuin hiehoja kuin oma uudistustarve edellyttää. Korkeatasoisissa karjoissa ylimääräisten jalostuseläinten myynti tilan ulkopuolelle voi olla merkittäväkin lisätulojen lähde, kun myytävä eläinaines on korkeatasoista ja kasvatuskustannukset kohtuulliset.

5 Karjan viiden viimeisen vuoden uudistusprosentti (Tilakunto, Vuosivertailu) kertoo karjan normaalin uudistuskierron. Sen, jolla ylläpidetään nykyistä keskilehmälukua karjan olosuhteissa. Luku kertoo, kuinka monta uudistushiehoa tarvitaan vuotta kohti. Esimerkiksi 30 lehmän karjassa 35 %:n uudistustahdilla tarvitaan 10,5 uudistushiehoa vuodessa (0,35x30=10,5 hiehoa/vuosi). Hiehojen kasvatuskustannusta omalla tilalla voi laskea ehieho-laskurin avulla: Uudistukseen tarvittavien hiehojen määrää on helppo määrittää myös alla olevan taulukon avulla: Karjan poisto% Hiehojen poikimaikä (kk) Karjan poistoprosentin ja hiehojen poikimaiän vaikutus uudistushiehojen (eläinpaikkojen) tarpeeseen 100 lypsylehmän karjassa (Fricke 2003). Lukemat sisältävät poikimisten yhteydessä tapahtuvan 10%:n kuolleisuuden. Lähde:

6 Uudistukseen kasvatettavien lehmävasikoiden määrää kannattaa miettiä jo karjan jalostussuunnitelmaa tehtäessä. Uusi FabaJASU-jalostussuunnitteluohjelmassa on mukana lehmävasikkalaskuri, joka huomioi suunnittelujaksolla eläinten siemennykset, poistot, sukupuolilajitellun siemenen ja lihasonnin käytön. Ohjelman avulla voidaan kätevästi ennustaa syntyvien lehmävasikoiden määrää ja omasta karjasta saatavaa uudistusainesta. Esimerkkinä 30 lehmän karja, uudistus % 35. Ei lihasonnia eikä sukupuolilajiteltua siementä: Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 17 8,2 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 22 10,6 Lehmävasikoita yhteensä 27,8 Lehmävasikoita miltei kolminkertainen määrä tarpeeseen nähden! Sama 30 lehmän karja: 30 % lihasonnia, ei sukupuolilajiteltua siementä. Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 11 5,3 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 15 7,2 Lehmävasikoita yhteensä 21,6 Huom! Tämä laskuri ei huomioi vasikkakuolleisuutta eikä poikimaväliä, joten se on huomioitava ennustetta laadittaessa!

7 Olemassa olevat palvelut Eläinaineksen lisäykseen ja hallintaan on saatavissa asiantuntijapalveluita. FabanINTO on laajentavien tilojen palvelu, jonka avulla suunnitellaan investoivan tilan eläinaineksen lisäystä. Palveluun kuuluu hankittavien eläinmäärien suunnittelu, aikataulu ja budjetointi. Eläinten hankinnan tila voi ulkoistaa Faballe, joko kokonaan tai tila ja Faban neuvoja osallistuvat eläinten hankintaan yhdessä sovitusti. Kuvassa FabaINTO-palvelu prosessikaaviona: Esimerkki eläinaineksen hankintavaihdoehdoista ja kuluista, kun 30 lehmän karja laajentaa 70 lehmään. Tavoitteena täysi navetta vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna Taustatietoja: - FabaINTO-suunnitelma 2012, navetta valmistuu syksyllä Käytetään 50 siemennyksistä sukupuolilajiteltua siementä, poikimaväli 400 pv, vasikkakuolleisuus 5 % ja hiehojen siemennysikä 19 kk Lisäys omasta karjasta: 36 lehmää vuonna 2015 kun hiehot siemennetään nuorempina (16 kk), saadaan 40 lehmää. Eläimiä on siis ostettava!

8 Vaihtoehtoja kustannuksineen (hinnat alv0). Hinnat eivät sisällä ostettavien eläinten kuljetusja vakuutuskustannuksia. a) ostetaan 30 tiinettä hiehoa valmiiseen navettaan syksyllä 2014 hankintahinta euroa b) ostetaan 30 vuosikasta hiehoa vuonna 2013 syksyllä hankinta euroa + kasvatuskulut 27000, yhteensä euroa c) ostetaan 20 vuosikasta syksyllä 2013 ja lisäksi 10 tiinettä hiehoa syksyllä 2014 hankintahinta euroa + kasvatuskulut euroa, yhteensä euroa Tilakohtaista eläintenlisäysstrategiaa on mietittävä aina tilan näkökulmasta eikä valmista, jokaiselle tilalle sopivaa mallia ole olemassa vaan eläinten hankinta tulee soveltaa tilan olosuhteet ja intressit huomioiden. Työvoiman, eläintilojen ja rehujen riittävyys vaikuttavat taloudellisten resurssien lisäksi strategian valintaan. Lisätietoja: Eläinkaupan pelisäännöt Eläinkauppaan pätevät samat yleiset kauppaehdot kuin muuhunkin kaupan käyntiin. Kun eläimiä ollaan ostamassa, kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen millaisia eläimiä tarvitaan vasikoita, hiehoja vai lehmiä? Hankittavien eläinten taustat (polveutuminen, koko, kehitys, luonne. mahdolliset rakenneviat, millaisissa olosuhteissa kasvanut, terveys) kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä. Jos mahdollista, kannattaa käydä katsomassa ostettavaa eläintä etukäteen tai pyytää puolueettoman tahon arvio eläimestä. Kun eläin saapuu ostajalle ja siinä huomataan jotain mikä ei vastaa vaatimuksia, pitää viipymättä ottaa yhteyttä eläimeen myyjään tai välittäjään.

9 Tilojen välisessä eläinkaupassa osto- ja myyntisopimus toimii kauppakirjana. Tilojen välisestä eläinkaupasta on tehtävä kirjallinen sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja jossa mainitaan vähintään: eläimen EU-tunnus siirtopäivä tilalta toiselle sopimuksen päiväys kaupan osapuolten tilatunnukset nimet, osoitteet ja allekirjoitukset onko kyseessä osto vai vuokraus Näistä linkeistä löytyy eläinkaupassa tarvittavia sopimusmalleja Eläintautien hallinta Elävien eläinten hankinta on aina tautiriski. Elävien eläinten mukana leviävät helposti nautojen erilaiset tarttuvat taudit, salmonella ja pälvisilsa tavallisimpina. Myös tartunnalliset sorkkasairaudet ovat tänä päivänä yksi tavallisimmista eläinkaupan ei-toivotuista tuliaisista. Laajentavilla tiloilla kuitenkaan harvoin selvitään ilman ostoeläimiä, joten tarttuvien tautien ennaltaehkäisy on avainasemassa. Salmonellatutkimus on minimivaatimus, jonka myös meijereiden tuottajilleen ottaman salmonellavakuutuksen ehtona. ETT:n ja Eviran sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet ostoeläinten terveysasioista: n%20hankinta%20laajentaville%20tiloille% pdf

10 Vastuullinen eläinaineksen tuonti Elävien eläinten tuontia ulkomailta suunniteltaessa joudutaan usein punnitsemaan jalostuksellisia arvoja ja eläintautiriskejä, eivätkä molemmat välttämättä kohtaa samassa eläimessä. Onkin tärkeää punnita jo tuontia suunniteltaessa, onko eläimen jalostuksellinen arvo todella niin suuri, että tautiriskin otto kannattaa. Monen Euroopan maan eläintautitilanne on paljon huonompi kuin Suomessa ja tauteja koskevat säädökset väljempiä, joten sitä kautta katsottuna tuontieläimiä voidaan pitää suurena riskinä. Elävien eläinten tuontiin verrattuna alkioiden ja sperman tuonti on aina eläintautiriskien suhteen turvallisempi tapa saada uutta eläinainesta maahan. Tuontispermaa ja -alkioita eri puolilta maailmaa käytetäänkin Suomessa rutiiniluonteisesti. Ohjeita eläinten tuontiin liittyvissä asioissa

11 Kalliokankaan tilalla uusi navetta täydessä tuotannossa Aino ja Hannu Heinioja Haapavedeltä tekivät päätöksen uuden navetan rakentamisesta kesällä Vanhasta 40 lehmän parsinavetasta haluttiin siirtyä pihattoon ja automaattilypsyyn sekä samalla lisätä lehmämäärää n.70 lehmään. Kun päätös investoinnista oli tehty, alettiin pian suunnitella myös eläinten hankintaa tulevia tarpeita varten. Aino ja Hannu olivat asettaneet tavoitteekseen täysillä alkavan tuotannon uudessa navetassa. Yhdessä jalostusneuvojan ja isäntäväen kanssa tehtiin FabaINTO-suunnitelma, jonka avulla ennustettiin tulevaa lehmämäärää ja mietittiin eläinten hankintaa. Heti suunnittelun ja budjetoinnin jälkeen tilalle ryhdyttiin hankkimaan nuoria, siementämättömiä hiehoja. Tilapäisenä kasvatuspaikkana toimi konehalliin rakennettu kylmäpihatto, joka mahdollisti lisääntyvän nuorkarjan kasvatuksen. Kesän 2011 hiehot olivat laitumella. Syksyllä 2011 osa hiehoista alkoi jo poikia ja ne eivät olisi kaikki enää mahtuneet vanhaan navettaan. Heiniojat vuokrasivat tätä varten naapurikylältä äskettäin karjasta luopuneen tilan navetan, jonne siirrettiin etupäässä syksyllä poikivia hiehoja poikimaan ja alkamaan uraansa lehmänä. Vuokranavettakin täyttyi syksyn mittaan lehmistä, joten syksyllä ja talvella kuljettiin lypsyllä kahdessa navetassa yhtä aikaa uuden navetan rakentamisen kanssa. Rankkaa aikaa, mutta sen jaksoi kun tiedossa oli uuteen navettaan siirtyminen kohtuullisen pian, toteavat Heiniojat jälkikäteen. Helmikuussa 2012 vietettiin uuden navetan avajaisia ja pian sen jälkeen lehmät sekä omasta että vuokranavetasta pääsivät muuttamaan uuteen. Kolme kuukautta navetan avajaisista Kalliokankaan navetassa märehtii 67 lehmää. Korkeatuottoinen karja on selvästi hyötynyt automaattilypsyn suomasta tiheämmästä lypsystä. Keskimäärin päivätuotos lehmää kohti on ollut kg/päivä. Parhaimmillaan päästiin 38 kg/lehmä/päivä. Myös uusia päivätuotosennätyksiä on saatu. Esimerkiksi holsteinensikko Eileen ylsi parhaimmillaan 62 kg:n päivätuotokseen. Kaikin puolin karja on tottunut hyvin uusiin olosuhteisiin, vaikka suurin osa eläimistä siirrettiinkin pihattoon jo poikineina lehminä. Robotilla lehmät kulkevat nyt kohtuullisen hyvin. Muutamaa umpeenmenevää vanhempaa lehmää käytetään lypsyllä, kertoo Aino Heinioja. -Nyt rakennusvaiheen jälkeen tuntuu hyvältä, kun maitoa tulee ja navetassa on eläimiä niin paljon, että voidaan jo karsia heikoimpia yksilöitä, toteavat Aino ja Hannu.

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintapa

Nautaketjun turvallinen toimintapa Nautaketjun turvallinen toimintapa Päivän ohjelma: Klo 9.00 Aloituskahvi (hanke maksaa) Klo 10.00 Avaus Klo 10.10 Nautojen terveystilanne Klo 11.00 Turvallinen toimintatapa? Klo 12.00 Lounas (omakustanne)

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI 18.01.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja,

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS

LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS Sanna-Kaisa Kokkonen Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke SISÄLTÖ 1 1 VALINTOJEN MAAILMA... 3 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ... 4 2.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Nautaketjun turvallinen toimintatapa?

Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Kuva : Faba Pirjo Kortesniemi Seinäjoki 17.2.2016 RUOKAKETJUN JÄLJITETTÄVYYS- JA VASTUULLISUUJÄRJESTELMÄ LIHA- JA MAITOKETJUT Sianlihan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM www.ett.fi ETT ry NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta

Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Helsinki 4.9.2015 1 Teppo Tutkija 03.09.2015 Näkökulmia (Vaaralliset) tarttuvat taudit Utaretulehduksen

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA Jokioinen 1.11.2017 Olli Ruoho Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry www.ett.fi / Jutta Ahtiainen Erikoistuva eläinlääkäri, Emovet Oy www.emovet.fi VÄHÄN TARTTUVIA NAUTATAUTEJA

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Eläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn

Eläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Eläinten käsittelytilat Valio navettaseminaari 10.2 2016 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Piirustuksissani lukee eläinten käsittelyalue eihän sen näin pitänyt mennä Robottinavettatutkimus

Lisätiedot

Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011

Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 SISÄLLYS 1 MUSTIALAN NAVETAN HANKESUUNNITELMA... 3 1.1 Navetan suunnitteluryhmä...

Lisätiedot

Mitä rahoittaja odottaa investoivalta maatilalta. Valion Navettaseminaari , Vantaa Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP

Mitä rahoittaja odottaa investoivalta maatilalta. Valion Navettaseminaari , Vantaa Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Mitä rahoittaja odottaa investoivalta maatilalta Valion Navettaseminaari 9.2.2017, Vantaa Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Maatilayrittäjän investointi, rahoittajan rooli? Yrittäjän keskustelukumppani,

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT

Lisätiedot

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra

Genetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit

Lisätiedot

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen

Lisätiedot

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Siipikarjan terveys Suomessa vuosikymmeniä tiukka viranomaisvalvonta Tartuntojen ennaltaehkäisy Toimenpiteet tautitapauksissa 1995 EU-jäsenyyden

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MYCOPLASMA BOVIS -TARTUNTA Aiheuttaja: - Mycoplasma bovis, soluseinätön

Lisätiedot

faba Satatonnariainesta faba

faba Satatonnariainesta faba faba syyskuu 2014 3 faba syyskuu 2014 3 Satatonnariainesta kristiina kymäläinen. kuva: Poul Bech sörensen. faba FABAN JÄsENLEHTI Faba osk PL 95 (korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020 747 2020 Fax 040

Lisätiedot

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Versio 15.3.2007 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus Laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi (Huom. kohdat 1-18 koskevat tilakohtaista

Lisätiedot

faba Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä!

faba Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä! faba syyskuu 2013 3 faba syyskuu 2013 3 Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä! Heikki ja Matti Lounakoski. kuva:juha Tanhua faba FABAN JÄsENLEHTI Faba osk PL 95 (korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II Jeanne Wormuth Terveys Vasikoiden saapuminen Sisääntulokäytännöt Sorkkakylpy Mittaukset ja yksilön identifiointi Fyysiset mittaukset ruumiinlämpö, keuhkojen

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Vantaa 8.9.2016 1 Teppo Tutkija 14.09.2016 Maailmalla tutkittua (1) Pääsääntöisesti siemennysten aloittaminen

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Tuettu rakentaminen kaudella

Tuettu rakentaminen kaudella Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään

Lisätiedot

Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa

Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa MTT:n selvityksiä 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Arto Huuskonen, Arto Rantakangas, Janne Kokkonen, Risto Kauppinen, Petri Kainulainen, Heli Lindeberg ja Pirjo Suhonen Kotieläintuotanto

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU

TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU 06.02.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA BVD: Suomi lähes

Lisätiedot

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke 2015-2016 ETU-yhteistyöryhmäkokous 27.4.2016, Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry Vähän tarttuvia tauteja Nautojen terveystilanne on Suomessa hyvä Vähän tarttuvia tauteja Uusia tauteja ei ole juurikaan tullut Säännöllisiä rokotuksia ei tarvita

Lisätiedot

LYPSYLEHMIEN MÄÄRÄN LISÄÄMINEN HAUKKALAN TILALLA

LYPSYLEHMIEN MÄÄRÄN LISÄÄMINEN HAUKKALAN TILALLA LYPSYLEHMIEN MÄÄRÄN LISÄÄMINEN HAUKKALAN TILALLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2014 Pauli Malmiharju TIIVISTELMÄ Mustiala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Erityistason vaatimukset

Erityistason vaatimukset 10.1.2013 Erityistason vaatimukset 1. Kansallisen tason vaatimukset Sikalan, joka on erityistasolla, on täytettävä kansallisen tason vaatimukset. Toimijan on noudatettava ETT:n ohjeita. 2. Eläinlääkärin

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit

Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit Näemmekö tulevaisuuden maitotilan tärkeimmät prinsiipit (peruste, periaate, sääntö.) Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Länsi-Maito Miten voin nähdä tilani tulevaisuuteen Pitää pystyä ulottamaan näkemys 20-30

Lisätiedot

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN www.ett.fi TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva on perustettu 25

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

FabaINTO -Avain tilan hallittuun eläinmäärän lisäämiseen

FabaINTO -Avain tilan hallittuun eläinmäärän lisäämiseen FabaINTO -Avain tilan hallittuun eläinmäärän lisäämiseen Jenna Lampinen Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Luonnonvara- ja ympäristöala Agrologi (ylempi AMK) Biotalouden kehittäminen Kuvailulehti Tekijä(t) Lampinen,

Lisätiedot

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA

YLEISKUVAUS TOIMINNASTA LIITE 1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Tietoja kiinteistöstä Tila sijaitsee Vihdin kunnassa, Härkälän kylässä Vakkamäentien varressa. Talouskeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella.

Lisätiedot