Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat"

Transkriptio

1 Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin- tai jopa moninkertaistua. Karjan lisääminen omasta eläinaineksesta vähentämällä karsintaa veisi aikaa vuosia, joten eläimiä on väistämättä myös ostettava. Laajuudeltaan ja taloudellisesti isojen investointien jälkeen uusi tuotantorakennus on saatava tuottamaan hyvin mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Talousnäkökulmasta katsottuna on aikaa noin vuosi käyttöönotosta saada uusi navetta tuottamaan liki täydellä teholla. Eläinten lisäyksen strategiat Laajentavalla tilalla eläinaineksen hankinta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen varsinaista rakennusvaihetta. Hyvissä ajoin mietitty strategia lisäyseläinten hankinnassa turvaa määrän riittävyyden, kun navettainvestointi on valmis. Tapoja lisätä eläinmäärää on monia ja useimmilla investoivilla tiloilla eläinmäärän lisäys koostuu monista eri tavoista. Omasta karjasta saatavaa lisäystä voidaan tehostaa sukupuolilajitellun sperman ja alkioiden käytöllä. Ostoeläimet voivat olla

2 iältään aina pienistä vasikoista lypsäviin lehmiin. Alla on pohdittu erilaisten lisäystapojen ja ostoeläinten hyviä ja huonoja puolia. Sukupuolilajiteltu siemen Edut enemmän lehmävasikoita omasta karjasta, valituista yksilöistä edullinen sukupuolilajiteltuja siemenannoksia hyvin saatavilla Riskit hidasta, käyttö aloitettava hyvissä ajoin ja suurella volyymilla ennen laajennusta heikompi tiinehtyvyys vaativat lisää kasvatustilaa, kun lehmävasikoiden osuus kasvaa Alkionsiirto Edut lisää omaa uudistusta mahdollisuus sukupuolilajitteluun geneettiseltä tasoltaan hyviä jälkeläisiä myös heikoimmilta yksilöiltä Riskit kalliimpi riskialttiimpi ei tuntuvasti lisää eläinmäärää

3 Ostoeläimet vasikoina ja nuorina hiehoina Edut Riskit hankintahinnaltaan edullisia, hyvin saatavilla vaativat kasvatustilaa aikaa etsiä sopivia eläimiä lisäävät työtä, rehuntarvetta ja kustannuksia kasvatukseen voi vielä vaikuttaa hankintaulkoistettavissa (INTO) kasvatus ulkoistettavissa (sopimuskasvatus) Ostoeläimet tiineinä hiehoina Edut kasvatuskustannuksiin nähden edullisia Riskit kasvuun ja kehitykseen ei voi enää vaikuttaa yleensä hyvin saatavilla oikeaan aikaan poikivien saatavuus suuri taloudellinen sijoitus lyhyellä aikavälillä uusiin olosuhteisiin sopeutuminen Ostoeläimet lehminä Edut valmiita tuotantoeläimiä tuotos-, käyttö ja rakenneominaisuudet tiedossa Riskit tautiriskit suuremmat sopeutumattomuus uusiin olosuhteisiin saatavuus

4 Eläinaineksen laatu investoivilla tiloilla Vaikka eläinten riittävä määrä onkin tärkeää uutta navettainvestointia suunnitellessa ja käyttöön otettaessa, myös eläinainekseen laatuun kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota. Tuottava, terve ja kestävä lehmä antaa parhaan taloudellisen tuloksen, jolloin myös eläinten hankintaan tehdyt sijoitukset antavat parhaan tuoton. Eläinten hankintaa suunnitellessa kannattaa pohtia myös laadulliset kriteerit hankittaville eläimille, jotta myös ostoeläimet olisivat tilan olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden sopivia. Parhaimmillaan uusien eläinten hankinta on samalla myös karjan perinnöllisen tason parantamista! Karjakohtaiset tavoitteet Hankittavien eläinten laatuvaatimuksia määritettäessä tulee ensisijaisesti huomioida tilan omat tavoitteet ja olosuhteet. Navettatyyppi ja lypsyjärjestelmä asettavat omat vaatimuksensa eläinainekselle. Esimerkiksi automaattilypsyyn siirryttäessä korostuvat utareen ja jalkojen rakenne sekä lypsettävyys. Samoin takalypsyasemalla sopiva utareen tasapaino ja vetimien sijainti helpottavat lypsytyötä. Tilan olosuhteisiin sopivalla eläinaineksella on suuri merkitys työn sujuvuuden, mielekkyyden ja taloudellisen tuloksen kannalta. Uudistuseläinten tarve Karjan uudistukseen tarvittavien eläinten määrää ja samalla tarvittavien nuoren karjan tilojen kapasiteettia kannattaa miettiä jo navettaa suunniteltaessa. Samoin jatkossa, kun karjan eläinmäärä on saatu tavoitteissa asetettuun määrään, kannattaa miettiä tarvittavien uudistushiehojen määrää siemennyksiä suunniteltaessa. Riittävä tulevien lehmien emien valinta edesauttaa tehokkaasti myös karjan jalostuksellisen tason paranemisessa. Uudistushiehojen kasvattaminen vie aikaa, työvoimaa sekä aiheuttaa kustannuksia, joten pääsääntöisesti ei ole kannattavaa kasvattaa suurempaa määrää kuin hiehoja kuin oma uudistustarve edellyttää. Korkeatasoisissa karjoissa ylimääräisten jalostuseläinten myynti tilan ulkopuolelle voi olla merkittäväkin lisätulojen lähde, kun myytävä eläinaines on korkeatasoista ja kasvatuskustannukset kohtuulliset.

5 Karjan viiden viimeisen vuoden uudistusprosentti (Tilakunto, Vuosivertailu) kertoo karjan normaalin uudistuskierron. Sen, jolla ylläpidetään nykyistä keskilehmälukua karjan olosuhteissa. Luku kertoo, kuinka monta uudistushiehoa tarvitaan vuotta kohti. Esimerkiksi 30 lehmän karjassa 35 %:n uudistustahdilla tarvitaan 10,5 uudistushiehoa vuodessa (0,35x30=10,5 hiehoa/vuosi). Hiehojen kasvatuskustannusta omalla tilalla voi laskea ehieho-laskurin avulla: Uudistukseen tarvittavien hiehojen määrää on helppo määrittää myös alla olevan taulukon avulla: Karjan poisto% Hiehojen poikimaikä (kk) Karjan poistoprosentin ja hiehojen poikimaiän vaikutus uudistushiehojen (eläinpaikkojen) tarpeeseen 100 lypsylehmän karjassa (Fricke 2003). Lukemat sisältävät poikimisten yhteydessä tapahtuvan 10%:n kuolleisuuden. Lähde:

6 Uudistukseen kasvatettavien lehmävasikoiden määrää kannattaa miettiä jo karjan jalostussuunnitelmaa tehtäessä. Uusi FabaJASU-jalostussuunnitteluohjelmassa on mukana lehmävasikkalaskuri, joka huomioi suunnittelujaksolla eläinten siemennykset, poistot, sukupuolilajitellun siemenen ja lihasonnin käytön. Ohjelman avulla voidaan kätevästi ennustaa syntyvien lehmävasikoiden määrää ja omasta karjasta saatavaa uudistusainesta. Esimerkkinä 30 lehmän karja, uudistus % 35. Ei lihasonnia eikä sukupuolilajiteltua siementä: Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 17 8,2 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 22 10,6 Lehmävasikoita yhteensä 27,8 Lehmävasikoita miltei kolminkertainen määrä tarpeeseen nähden! Sama 30 lehmän karja: 30 % lihasonnia, ei sukupuolilajiteltua siementä. Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 11 5,3 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 15 7,2 Lehmävasikoita yhteensä 21,6 Huom! Tämä laskuri ei huomioi vasikkakuolleisuutta eikä poikimaväliä, joten se on huomioitava ennustetta laadittaessa!

7 Olemassa olevat palvelut Eläinaineksen lisäykseen ja hallintaan on saatavissa asiantuntijapalveluita. FabanINTO on laajentavien tilojen palvelu, jonka avulla suunnitellaan investoivan tilan eläinaineksen lisäystä. Palveluun kuuluu hankittavien eläinmäärien suunnittelu, aikataulu ja budjetointi. Eläinten hankinnan tila voi ulkoistaa Faballe, joko kokonaan tai tila ja Faban neuvoja osallistuvat eläinten hankintaan yhdessä sovitusti. Kuvassa FabaINTO-palvelu prosessikaaviona: Esimerkki eläinaineksen hankintavaihdoehdoista ja kuluista, kun 30 lehmän karja laajentaa 70 lehmään. Tavoitteena täysi navetta vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna Taustatietoja: - FabaINTO-suunnitelma 2012, navetta valmistuu syksyllä Käytetään 50 siemennyksistä sukupuolilajiteltua siementä, poikimaväli 400 pv, vasikkakuolleisuus 5 % ja hiehojen siemennysikä 19 kk Lisäys omasta karjasta: 36 lehmää vuonna 2015 kun hiehot siemennetään nuorempina (16 kk), saadaan 40 lehmää. Eläimiä on siis ostettava!

8 Vaihtoehtoja kustannuksineen (hinnat alv0). Hinnat eivät sisällä ostettavien eläinten kuljetusja vakuutuskustannuksia. a) ostetaan 30 tiinettä hiehoa valmiiseen navettaan syksyllä 2014 hankintahinta euroa b) ostetaan 30 vuosikasta hiehoa vuonna 2013 syksyllä hankinta euroa + kasvatuskulut 27000, yhteensä euroa c) ostetaan 20 vuosikasta syksyllä 2013 ja lisäksi 10 tiinettä hiehoa syksyllä 2014 hankintahinta euroa + kasvatuskulut euroa, yhteensä euroa Tilakohtaista eläintenlisäysstrategiaa on mietittävä aina tilan näkökulmasta eikä valmista, jokaiselle tilalle sopivaa mallia ole olemassa vaan eläinten hankinta tulee soveltaa tilan olosuhteet ja intressit huomioiden. Työvoiman, eläintilojen ja rehujen riittävyys vaikuttavat taloudellisten resurssien lisäksi strategian valintaan. Lisätietoja: Eläinkaupan pelisäännöt Eläinkauppaan pätevät samat yleiset kauppaehdot kuin muuhunkin kaupan käyntiin. Kun eläimiä ollaan ostamassa, kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen millaisia eläimiä tarvitaan vasikoita, hiehoja vai lehmiä? Hankittavien eläinten taustat (polveutuminen, koko, kehitys, luonne. mahdolliset rakenneviat, millaisissa olosuhteissa kasvanut, terveys) kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä. Jos mahdollista, kannattaa käydä katsomassa ostettavaa eläintä etukäteen tai pyytää puolueettoman tahon arvio eläimestä. Kun eläin saapuu ostajalle ja siinä huomataan jotain mikä ei vastaa vaatimuksia, pitää viipymättä ottaa yhteyttä eläimeen myyjään tai välittäjään.

9 Tilojen välisessä eläinkaupassa osto- ja myyntisopimus toimii kauppakirjana. Tilojen välisestä eläinkaupasta on tehtävä kirjallinen sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja jossa mainitaan vähintään: eläimen EU-tunnus siirtopäivä tilalta toiselle sopimuksen päiväys kaupan osapuolten tilatunnukset nimet, osoitteet ja allekirjoitukset onko kyseessä osto vai vuokraus Näistä linkeistä löytyy eläinkaupassa tarvittavia sopimusmalleja Eläintautien hallinta Elävien eläinten hankinta on aina tautiriski. Elävien eläinten mukana leviävät helposti nautojen erilaiset tarttuvat taudit, salmonella ja pälvisilsa tavallisimpina. Myös tartunnalliset sorkkasairaudet ovat tänä päivänä yksi tavallisimmista eläinkaupan ei-toivotuista tuliaisista. Laajentavilla tiloilla kuitenkaan harvoin selvitään ilman ostoeläimiä, joten tarttuvien tautien ennaltaehkäisy on avainasemassa. Salmonellatutkimus on minimivaatimus, jonka myös meijereiden tuottajilleen ottaman salmonellavakuutuksen ehtona. ETT:n ja Eviran sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet ostoeläinten terveysasioista: n%20hankinta%20laajentaville%20tiloille% pdf

10 Vastuullinen eläinaineksen tuonti Elävien eläinten tuontia ulkomailta suunniteltaessa joudutaan usein punnitsemaan jalostuksellisia arvoja ja eläintautiriskejä, eivätkä molemmat välttämättä kohtaa samassa eläimessä. Onkin tärkeää punnita jo tuontia suunniteltaessa, onko eläimen jalostuksellinen arvo todella niin suuri, että tautiriskin otto kannattaa. Monen Euroopan maan eläintautitilanne on paljon huonompi kuin Suomessa ja tauteja koskevat säädökset väljempiä, joten sitä kautta katsottuna tuontieläimiä voidaan pitää suurena riskinä. Elävien eläinten tuontiin verrattuna alkioiden ja sperman tuonti on aina eläintautiriskien suhteen turvallisempi tapa saada uutta eläinainesta maahan. Tuontispermaa ja -alkioita eri puolilta maailmaa käytetäänkin Suomessa rutiiniluonteisesti. Ohjeita eläinten tuontiin liittyvissä asioissa

11 Kalliokankaan tilalla uusi navetta täydessä tuotannossa Aino ja Hannu Heinioja Haapavedeltä tekivät päätöksen uuden navetan rakentamisesta kesällä Vanhasta 40 lehmän parsinavetasta haluttiin siirtyä pihattoon ja automaattilypsyyn sekä samalla lisätä lehmämäärää n.70 lehmään. Kun päätös investoinnista oli tehty, alettiin pian suunnitella myös eläinten hankintaa tulevia tarpeita varten. Aino ja Hannu olivat asettaneet tavoitteekseen täysillä alkavan tuotannon uudessa navetassa. Yhdessä jalostusneuvojan ja isäntäväen kanssa tehtiin FabaINTO-suunnitelma, jonka avulla ennustettiin tulevaa lehmämäärää ja mietittiin eläinten hankintaa. Heti suunnittelun ja budjetoinnin jälkeen tilalle ryhdyttiin hankkimaan nuoria, siementämättömiä hiehoja. Tilapäisenä kasvatuspaikkana toimi konehalliin rakennettu kylmäpihatto, joka mahdollisti lisääntyvän nuorkarjan kasvatuksen. Kesän 2011 hiehot olivat laitumella. Syksyllä 2011 osa hiehoista alkoi jo poikia ja ne eivät olisi kaikki enää mahtuneet vanhaan navettaan. Heiniojat vuokrasivat tätä varten naapurikylältä äskettäin karjasta luopuneen tilan navetan, jonne siirrettiin etupäässä syksyllä poikivia hiehoja poikimaan ja alkamaan uraansa lehmänä. Vuokranavettakin täyttyi syksyn mittaan lehmistä, joten syksyllä ja talvella kuljettiin lypsyllä kahdessa navetassa yhtä aikaa uuden navetan rakentamisen kanssa. Rankkaa aikaa, mutta sen jaksoi kun tiedossa oli uuteen navettaan siirtyminen kohtuullisen pian, toteavat Heiniojat jälkikäteen. Helmikuussa 2012 vietettiin uuden navetan avajaisia ja pian sen jälkeen lehmät sekä omasta että vuokranavetasta pääsivät muuttamaan uuteen. Kolme kuukautta navetan avajaisista Kalliokankaan navetassa märehtii 67 lehmää. Korkeatuottoinen karja on selvästi hyötynyt automaattilypsyn suomasta tiheämmästä lypsystä. Keskimäärin päivätuotos lehmää kohti on ollut kg/päivä. Parhaimmillaan päästiin 38 kg/lehmä/päivä. Myös uusia päivätuotosennätyksiä on saatu. Esimerkiksi holsteinensikko Eileen ylsi parhaimmillaan 62 kg:n päivätuotokseen. Kaikin puolin karja on tottunut hyvin uusiin olosuhteisiin, vaikka suurin osa eläimistä siirrettiinkin pihattoon jo poikineina lehminä. Robotilla lehmät kulkevat nyt kohtuullisen hyvin. Muutamaa umpeenmenevää vanhempaa lehmää käytetään lypsyllä, kertoo Aino Heinioja. -Nyt rakennusvaiheen jälkeen tuntuu hyvältä, kun maitoa tulee ja navetassa on eläimiä niin paljon, että voidaan jo karsia heikoimpia yksilöitä, toteavat Aino ja Hannu.

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat

Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS

LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS Sanna-Kaisa Kokkonen Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke SISÄLTÖ 1 1 VALINTOJEN MAAILMA... 3 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ... 4 2.1 Tutkimuksen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM www.ett.fi ETT ry NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet

Lisätiedot

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke

HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011

Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 SISÄLLYS 1 MUSTIALAN NAVETAN HANKESUUNNITELMA... 3 1.1 Navetan suunnitteluryhmä...

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa

Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa MTT:n selvityksiä 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Arto Huuskonen, Arto Rantakangas, Janne Kokkonen, Risto Kauppinen, Petri Kainulainen, Heli Lindeberg ja Pirjo Suhonen Kotieläintuotanto

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

faba Satatonnariainesta faba

faba Satatonnariainesta faba faba syyskuu 2014 3 faba syyskuu 2014 3 Satatonnariainesta kristiina kymäläinen. kuva: Poul Bech sörensen. faba FABAN JÄsENLEHTI Faba osk PL 95 (korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020 747 2020 Fax 040

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

faba Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä!

faba Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä! faba syyskuu 2013 3 faba syyskuu 2013 3 Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä! Heikki ja Matti Lounakoski. kuva:juha Tanhua faba FABAN JÄsENLEHTI Faba osk PL 95 (korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020

Lisätiedot

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II Jeanne Wormuth Terveys Vasikoiden saapuminen Sisääntulokäytännöt Sorkkakylpy Mittaukset ja yksilön identifiointi Fyysiset mittaukset ruumiinlämpö, keuhkojen

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN www.ett.fi TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Siipikarjan terveys Suomessa vuosikymmeniä tiukka viranomaisvalvonta Tartuntojen ennaltaehkäisy Toimenpiteet tautitapauksissa 1995 EU-jäsenyyden

Lisätiedot

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa

Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu 2012. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke

KESTÄVÄ LYPSYKARJA. Jenna M. Lampinen. Tutkimusraportti. Huhtikuu 2012. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke KESTÄVÄ LYPSYKARJA Jenna M. Lampinen Tutkimusraportti Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke 1 JOHDANTO Suomalainen lypsylehmä elää nykypäivänä keskimäärin vain 4,9-vuotiaaksi.

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 18 vuotta toimintaa Tilatason tautisuojaus Tuotantoeläinten terveydenhuolto Koordinaatio Seurantajärjestelmät

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

TILATASON TAUTISUOJAUS

TILATASON TAUTISUOJAUS TILATASON TAUTISUOJAUS MAATILOJEN TURVALLISUUS- HANKE OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta

Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Pihvikarjan maukasta lihaa suoraan tilalta Olemme Anna ja Matti Oksanen Laukaasta. Olemme valmistuneet JAMK Luonnonvarainstituutista vuosina 2007 ja 2008. Häitä vietettiin 2008 ja samana vuonna tehtiin

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Elintarvikkeet -Viljelijällä vastuu tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä oltava riittävät tiedot asian varmistamiseksi -Alkutuotantopaikat on rakennettava ja hoidettava siellä tuotettujen

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Maatilojen turvallisuussuunnitelma

Maatilojen turvallisuussuunnitelma Maatilojen turvallisuussuunnitelma Maatilojen turvallisuussuunnittelu Mika Koukkari Jokikyläntie 190 92830 Veneheitto 040-5649267 mika.koukkari@pp2.inet.fi http://personal.inet.fi/palvelu/turvallisuussuunnittelu

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö Helsinki 16.11.2011 Pirjo Kortesniemi perustettu 30.6.1994 Tausta: - Säilyttää Suomen erinomainen terveystilanne - Hallita EU- jäsenyyden mukanaan tuomat uudet tautiriskit

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa

ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa ALPRO Karja ja laitteet täydessä kontrollissa Kaikki navetan laitteet samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Helppo käyttää Oleellisin tieto heti käytettävissäsi Tiedot joka hetki varmassa tallessa Valmius

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

faba Ääntä ja lisäarvoa faba

faba Ääntä ja lisäarvoa faba faba KESÄKUU 2015 2 Ääntä ja lisäarvoa faba KESÄKUU 2015 Hanna Ja Asmo Linux. Kannen kuva: Mikko Säynäjärvi faba FABAN JÄSENLEHTI Faba osk PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020 747 2020 Fax 040

Lisätiedot

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA 1 ETT RY:N 10 KÄSKYÄ Kymmenen konkreettista ohjetta nautatilan tautiriskien hallintaan: 1. Eläinaineksen osto 2. Eläinten myynti 3. Rehut 4. Vierailijat

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Lammas- ja vuohirekisterisovellus Pikaohje eläintenpitäjille

Lammas- ja vuohirekisterisovellus Pikaohje eläintenpitäjille Lammas- ja vuohirekisterisovellus Pikaohje eläintenpitäjille SISÄLLYSLUETTELO 1. Käyttäjätunnukset 2 2. Kirjautuminen järjestelmään 2 3. Eläintenpitäjän eläimet ja rekisterin valinta 4 4. Ilmoitukset 4.1

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

LAMPAIDEN JA VUOHIEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

LAMPAIDEN JA VUOHIEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI LAMPAIDEN JA VUOHIEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista

Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Yhteenveto seleenitutkimuksen tuloksista Heidi Härtel Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Seleenitutkimuksen tulokset

Lisätiedot

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU

MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MAIDONTUOTANNON LAAJENTAMINEN TASAINEN KASVU MTY Hannu ja Heikki Ylinen Tilavierailu 10/2011 Mika Turunen ja Anne-Mari Malvisto 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. Naseva ja Sikava

TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI. Naseva ja Sikava TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI Naseva ja Sikava TERVEYDENHUOLTOKÄYNTI Terveydenhuoltokäynti EI ole tukitarkastus EIKÄ viranomaisen valvontakäynti, vaan elinkeinon oma laatutyön työkalu. Eläinlääkärin rooli terveydenhuoltotyössä

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä 24.11.2011 Rauno Tammi Ympäristö Vähemmän vaurioiden korjausta, enemmän ennaltaehkäisyä Hoitaja Eläimen hyvinvointi Tilan ulkopuoliset

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja

Lisätiedot