Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat
|
|
- Hilkka Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin- tai jopa moninkertaistua. Karjan lisääminen omasta eläinaineksesta vähentämällä karsintaa veisi aikaa vuosia, joten eläimiä on väistämättä myös ostettava. Laajuudeltaan ja taloudellisesti isojen investointien jälkeen uusi tuotantorakennus on saatava tuottamaan hyvin mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Talousnäkökulmasta katsottuna on aikaa noin vuosi käyttöönotosta saada uusi navetta tuottamaan liki täydellä teholla. Eläinten lisäyksen strategiat Laajentavalla tilalla eläinaineksen hankinta kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen varsinaista rakennusvaihetta. Hyvissä ajoin mietitty strategia lisäyseläinten hankinnassa turvaa määrän riittävyyden, kun navettainvestointi on valmis. Tapoja lisätä eläinmäärää on monia ja useimmilla investoivilla tiloilla eläinmäärän lisäys koostuu monista eri tavoista. Omasta karjasta saatavaa lisäystä voidaan tehostaa sukupuolilajitellun sperman ja alkioiden käytöllä. Ostoeläimet voivat olla
2 iältään aina pienistä vasikoista lypsäviin lehmiin. Alla on pohdittu erilaisten lisäystapojen ja ostoeläinten hyviä ja huonoja puolia. Sukupuolilajiteltu siemen Edut enemmän lehmävasikoita omasta karjasta, valituista yksilöistä edullinen sukupuolilajiteltuja siemenannoksia hyvin saatavilla Riskit hidasta, käyttö aloitettava hyvissä ajoin ja suurella volyymilla ennen laajennusta heikompi tiinehtyvyys vaativat lisää kasvatustilaa, kun lehmävasikoiden osuus kasvaa Alkionsiirto Edut lisää omaa uudistusta mahdollisuus sukupuolilajitteluun geneettiseltä tasoltaan hyviä jälkeläisiä myös heikoimmilta yksilöiltä Riskit kalliimpi riskialttiimpi ei tuntuvasti lisää eläinmäärää
3 Ostoeläimet vasikoina ja nuorina hiehoina Edut Riskit hankintahinnaltaan edullisia, hyvin saatavilla vaativat kasvatustilaa aikaa etsiä sopivia eläimiä lisäävät työtä, rehuntarvetta ja kustannuksia kasvatukseen voi vielä vaikuttaa hankintaulkoistettavissa (INTO) kasvatus ulkoistettavissa (sopimuskasvatus) Ostoeläimet tiineinä hiehoina Edut kasvatuskustannuksiin nähden edullisia Riskit kasvuun ja kehitykseen ei voi enää vaikuttaa yleensä hyvin saatavilla oikeaan aikaan poikivien saatavuus suuri taloudellinen sijoitus lyhyellä aikavälillä uusiin olosuhteisiin sopeutuminen Ostoeläimet lehminä Edut valmiita tuotantoeläimiä tuotos-, käyttö ja rakenneominaisuudet tiedossa Riskit tautiriskit suuremmat sopeutumattomuus uusiin olosuhteisiin saatavuus
4 Eläinaineksen laatu investoivilla tiloilla Vaikka eläinten riittävä määrä onkin tärkeää uutta navettainvestointia suunnitellessa ja käyttöön otettaessa, myös eläinainekseen laatuun kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota. Tuottava, terve ja kestävä lehmä antaa parhaan taloudellisen tuloksen, jolloin myös eläinten hankintaan tehdyt sijoitukset antavat parhaan tuoton. Eläinten hankintaa suunnitellessa kannattaa pohtia myös laadulliset kriteerit hankittaville eläimille, jotta myös ostoeläimet olisivat tilan olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden sopivia. Parhaimmillaan uusien eläinten hankinta on samalla myös karjan perinnöllisen tason parantamista! Karjakohtaiset tavoitteet Hankittavien eläinten laatuvaatimuksia määritettäessä tulee ensisijaisesti huomioida tilan omat tavoitteet ja olosuhteet. Navettatyyppi ja lypsyjärjestelmä asettavat omat vaatimuksensa eläinainekselle. Esimerkiksi automaattilypsyyn siirryttäessä korostuvat utareen ja jalkojen rakenne sekä lypsettävyys. Samoin takalypsyasemalla sopiva utareen tasapaino ja vetimien sijainti helpottavat lypsytyötä. Tilan olosuhteisiin sopivalla eläinaineksella on suuri merkitys työn sujuvuuden, mielekkyyden ja taloudellisen tuloksen kannalta. Uudistuseläinten tarve Karjan uudistukseen tarvittavien eläinten määrää ja samalla tarvittavien nuoren karjan tilojen kapasiteettia kannattaa miettiä jo navettaa suunniteltaessa. Samoin jatkossa, kun karjan eläinmäärä on saatu tavoitteissa asetettuun määrään, kannattaa miettiä tarvittavien uudistushiehojen määrää siemennyksiä suunniteltaessa. Riittävä tulevien lehmien emien valinta edesauttaa tehokkaasti myös karjan jalostuksellisen tason paranemisessa. Uudistushiehojen kasvattaminen vie aikaa, työvoimaa sekä aiheuttaa kustannuksia, joten pääsääntöisesti ei ole kannattavaa kasvattaa suurempaa määrää kuin hiehoja kuin oma uudistustarve edellyttää. Korkeatasoisissa karjoissa ylimääräisten jalostuseläinten myynti tilan ulkopuolelle voi olla merkittäväkin lisätulojen lähde, kun myytävä eläinaines on korkeatasoista ja kasvatuskustannukset kohtuulliset.
5 Karjan viiden viimeisen vuoden uudistusprosentti (Tilakunto, Vuosivertailu) kertoo karjan normaalin uudistuskierron. Sen, jolla ylläpidetään nykyistä keskilehmälukua karjan olosuhteissa. Luku kertoo, kuinka monta uudistushiehoa tarvitaan vuotta kohti. Esimerkiksi 30 lehmän karjassa 35 %:n uudistustahdilla tarvitaan 10,5 uudistushiehoa vuodessa (0,35x30=10,5 hiehoa/vuosi). Hiehojen kasvatuskustannusta omalla tilalla voi laskea ehieho-laskurin avulla: Uudistukseen tarvittavien hiehojen määrää on helppo määrittää myös alla olevan taulukon avulla: Karjan poisto% Hiehojen poikimaikä (kk) Karjan poistoprosentin ja hiehojen poikimaiän vaikutus uudistushiehojen (eläinpaikkojen) tarpeeseen 100 lypsylehmän karjassa (Fricke 2003). Lukemat sisältävät poikimisten yhteydessä tapahtuvan 10%:n kuolleisuuden. Lähde:
6 Uudistukseen kasvatettavien lehmävasikoiden määrää kannattaa miettiä jo karjan jalostussuunnitelmaa tehtäessä. Uusi FabaJASU-jalostussuunnitteluohjelmassa on mukana lehmävasikkalaskuri, joka huomioi suunnittelujaksolla eläinten siemennykset, poistot, sukupuolilajitellun siemenen ja lihasonnin käytön. Ohjelman avulla voidaan kätevästi ennustaa syntyvien lehmävasikoiden määrää ja omasta karjasta saatavaa uudistusainesta. Esimerkkinä 30 lehmän karja, uudistus % 35. Ei lihasonnia eikä sukupuolilajiteltua siementä: Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 17 8,2 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 22 10,6 Lehmävasikoita yhteensä 27,8 Lehmävasikoita miltei kolminkertainen määrä tarpeeseen nähden! Sama 30 lehmän karja: 30 % lihasonnia, ei sukupuolilajiteltua siementä. Lehmävasikkaennuste: Karjan lehmät kpl vasikoita kpl Valiosonni 11 5,3 Nuorsonni 18 8,6 Sonninemä 1 0,5 GenVikPLUS 15 7,2 Lehmävasikoita yhteensä 21,6 Huom! Tämä laskuri ei huomioi vasikkakuolleisuutta eikä poikimaväliä, joten se on huomioitava ennustetta laadittaessa!
7 Olemassa olevat palvelut Eläinaineksen lisäykseen ja hallintaan on saatavissa asiantuntijapalveluita. FabanINTO on laajentavien tilojen palvelu, jonka avulla suunnitellaan investoivan tilan eläinaineksen lisäystä. Palveluun kuuluu hankittavien eläinmäärien suunnittelu, aikataulu ja budjetointi. Eläinten hankinnan tila voi ulkoistaa Faballe, joko kokonaan tai tila ja Faban neuvoja osallistuvat eläinten hankintaan yhdessä sovitusti. Kuvassa FabaINTO-palvelu prosessikaaviona: Esimerkki eläinaineksen hankintavaihdoehdoista ja kuluista, kun 30 lehmän karja laajentaa 70 lehmään. Tavoitteena täysi navetta vuoden kuluttua valmistumisesta, vuonna Taustatietoja: - FabaINTO-suunnitelma 2012, navetta valmistuu syksyllä Käytetään 50 siemennyksistä sukupuolilajiteltua siementä, poikimaväli 400 pv, vasikkakuolleisuus 5 % ja hiehojen siemennysikä 19 kk Lisäys omasta karjasta: 36 lehmää vuonna 2015 kun hiehot siemennetään nuorempina (16 kk), saadaan 40 lehmää. Eläimiä on siis ostettava!
8 Vaihtoehtoja kustannuksineen (hinnat alv0). Hinnat eivät sisällä ostettavien eläinten kuljetusja vakuutuskustannuksia. a) ostetaan 30 tiinettä hiehoa valmiiseen navettaan syksyllä 2014 hankintahinta euroa b) ostetaan 30 vuosikasta hiehoa vuonna 2013 syksyllä hankinta euroa + kasvatuskulut 27000, yhteensä euroa c) ostetaan 20 vuosikasta syksyllä 2013 ja lisäksi 10 tiinettä hiehoa syksyllä 2014 hankintahinta euroa + kasvatuskulut euroa, yhteensä euroa Tilakohtaista eläintenlisäysstrategiaa on mietittävä aina tilan näkökulmasta eikä valmista, jokaiselle tilalle sopivaa mallia ole olemassa vaan eläinten hankinta tulee soveltaa tilan olosuhteet ja intressit huomioiden. Työvoiman, eläintilojen ja rehujen riittävyys vaikuttavat taloudellisten resurssien lisäksi strategian valintaan. Lisätietoja: Eläinkaupan pelisäännöt Eläinkauppaan pätevät samat yleiset kauppaehdot kuin muuhunkin kaupan käyntiin. Kun eläimiä ollaan ostamassa, kannattaa suunnitella hyvissä ajoin etukäteen millaisia eläimiä tarvitaan vasikoita, hiehoja vai lehmiä? Hankittavien eläinten taustat (polveutuminen, koko, kehitys, luonne. mahdolliset rakenneviat, millaisissa olosuhteissa kasvanut, terveys) kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä. Jos mahdollista, kannattaa käydä katsomassa ostettavaa eläintä etukäteen tai pyytää puolueettoman tahon arvio eläimestä. Kun eläin saapuu ostajalle ja siinä huomataan jotain mikä ei vastaa vaatimuksia, pitää viipymättä ottaa yhteyttä eläimeen myyjään tai välittäjään.
9 Tilojen välisessä eläinkaupassa osto- ja myyntisopimus toimii kauppakirjana. Tilojen välisestä eläinkaupasta on tehtävä kirjallinen sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja jossa mainitaan vähintään: eläimen EU-tunnus siirtopäivä tilalta toiselle sopimuksen päiväys kaupan osapuolten tilatunnukset nimet, osoitteet ja allekirjoitukset onko kyseessä osto vai vuokraus Näistä linkeistä löytyy eläinkaupassa tarvittavia sopimusmalleja Eläintautien hallinta Elävien eläinten hankinta on aina tautiriski. Elävien eläinten mukana leviävät helposti nautojen erilaiset tarttuvat taudit, salmonella ja pälvisilsa tavallisimpina. Myös tartunnalliset sorkkasairaudet ovat tänä päivänä yksi tavallisimmista eläinkaupan ei-toivotuista tuliaisista. Laajentavilla tiloilla kuitenkaan harvoin selvitään ilman ostoeläimiä, joten tarttuvien tautien ennaltaehkäisy on avainasemassa. Salmonellatutkimus on minimivaatimus, jonka myös meijereiden tuottajilleen ottaman salmonellavakuutuksen ehtona. ETT:n ja Eviran sivuilta löytyy tarkemmat ohjeet ostoeläinten terveysasioista: n%20hankinta%20laajentaville%20tiloille% pdf
10 Vastuullinen eläinaineksen tuonti Elävien eläinten tuontia ulkomailta suunniteltaessa joudutaan usein punnitsemaan jalostuksellisia arvoja ja eläintautiriskejä, eivätkä molemmat välttämättä kohtaa samassa eläimessä. Onkin tärkeää punnita jo tuontia suunniteltaessa, onko eläimen jalostuksellinen arvo todella niin suuri, että tautiriskin otto kannattaa. Monen Euroopan maan eläintautitilanne on paljon huonompi kuin Suomessa ja tauteja koskevat säädökset väljempiä, joten sitä kautta katsottuna tuontieläimiä voidaan pitää suurena riskinä. Elävien eläinten tuontiin verrattuna alkioiden ja sperman tuonti on aina eläintautiriskien suhteen turvallisempi tapa saada uutta eläinainesta maahan. Tuontispermaa ja -alkioita eri puolilta maailmaa käytetäänkin Suomessa rutiiniluonteisesti. Ohjeita eläinten tuontiin liittyvissä asioissa
11 Kalliokankaan tilalla uusi navetta täydessä tuotannossa Aino ja Hannu Heinioja Haapavedeltä tekivät päätöksen uuden navetan rakentamisesta kesällä Vanhasta 40 lehmän parsinavetasta haluttiin siirtyä pihattoon ja automaattilypsyyn sekä samalla lisätä lehmämäärää n.70 lehmään. Kun päätös investoinnista oli tehty, alettiin pian suunnitella myös eläinten hankintaa tulevia tarpeita varten. Aino ja Hannu olivat asettaneet tavoitteekseen täysillä alkavan tuotannon uudessa navetassa. Yhdessä jalostusneuvojan ja isäntäväen kanssa tehtiin FabaINTO-suunnitelma, jonka avulla ennustettiin tulevaa lehmämäärää ja mietittiin eläinten hankintaa. Heti suunnittelun ja budjetoinnin jälkeen tilalle ryhdyttiin hankkimaan nuoria, siementämättömiä hiehoja. Tilapäisenä kasvatuspaikkana toimi konehalliin rakennettu kylmäpihatto, joka mahdollisti lisääntyvän nuorkarjan kasvatuksen. Kesän 2011 hiehot olivat laitumella. Syksyllä 2011 osa hiehoista alkoi jo poikia ja ne eivät olisi kaikki enää mahtuneet vanhaan navettaan. Heiniojat vuokrasivat tätä varten naapurikylältä äskettäin karjasta luopuneen tilan navetan, jonne siirrettiin etupäässä syksyllä poikivia hiehoja poikimaan ja alkamaan uraansa lehmänä. Vuokranavettakin täyttyi syksyn mittaan lehmistä, joten syksyllä ja talvella kuljettiin lypsyllä kahdessa navetassa yhtä aikaa uuden navetan rakentamisen kanssa. Rankkaa aikaa, mutta sen jaksoi kun tiedossa oli uuteen navettaan siirtyminen kohtuullisen pian, toteavat Heiniojat jälkikäteen. Helmikuussa 2012 vietettiin uuden navetan avajaisia ja pian sen jälkeen lehmät sekä omasta että vuokranavetasta pääsivät muuttamaan uuteen. Kolme kuukautta navetan avajaisista Kalliokankaan navetassa märehtii 67 lehmää. Korkeatuottoinen karja on selvästi hyötynyt automaattilypsyn suomasta tiheämmästä lypsystä. Keskimäärin päivätuotos lehmää kohti on ollut kg/päivä. Parhaimmillaan päästiin 38 kg/lehmä/päivä. Myös uusia päivätuotosennätyksiä on saatu. Esimerkiksi holsteinensikko Eileen ylsi parhaimmillaan 62 kg:n päivätuotokseen. Kaikin puolin karja on tottunut hyvin uusiin olosuhteisiin, vaikka suurin osa eläimistä siirrettiinkin pihattoon jo poikineina lehminä. Robotilla lehmät kulkevat nyt kohtuullisen hyvin. Muutamaa umpeenmenevää vanhempaa lehmää käytetään lypsyllä, kertoo Aino Heinioja. -Nyt rakennusvaiheen jälkeen tuntuu hyvältä, kun maitoa tulee ja navetassa on eläimiä niin paljon, että voidaan jo karsia heikoimpia yksilöitä, toteavat Aino ja Hannu.
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
LisätiedotKehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi. Peurunka Päivi Anttila
Kehitä karjaasi alkioilla, huuhtele parhaat eläimesi Peurunka 9.11.2016 Päivi Anttila Miksi alkioita Uutta hyvää eläinainesta Uutta genetiikkaa omaan karjaan Helppo tapa hankkia eläinainesta ulkomailta
LisätiedotNautaketjun turvallinen toimintapa
Nautaketjun turvallinen toimintapa Päivän ohjelma: Klo 9.00 Aloituskahvi (hanke maksaa) Klo 10.00 Avaus Klo 10.10 Nautojen terveystilanne Klo 11.00 Turvallinen toimintatapa? Klo 12.00 Lounas (omakustanne)
LisätiedotS.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy
S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja
LisätiedotTAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA
TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotTalousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta. Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat
Talousnäkökulmaa hiehonkasvatuksesta Anja Norja Talousasiantuntija, maitotilat Poikimaiän vaikutus Hieho alkaa tuottaa vasta poikimisensa jälkeen noin 24 kuukauden iässä, siihen asti hiehosta koituu pelkkiä
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotLypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotTarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala
Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto
LisätiedotTARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry
TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI 18.01.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja,
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
LisätiedotMaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotNautaketjun turvallinen toimintatapa?
Nautaketjun turvallinen toimintatapa? Kuva : Faba Pirjo Kortesniemi Seinäjoki 17.2.2016 RUOKAKETJUN JÄLJITETTÄVYYS- JA VASTUULLISUUJÄRJESTELMÄ LIHA- JA MAITOKETJUT Sianlihan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän
LisätiedotNAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI
NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien
LisätiedotHedelmällisyys ja talous
Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt
LisätiedotLEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS
LEHMIEN UUDISTAMISVAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUS Sanna-Kaisa Kokkonen Huhtikuu 2012 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke SISÄLTÖ 1 1 VALINTOJEN MAAILMA... 3 2 TUTKIMUSTEHTÄVÄ... 4 2.1 Tutkimuksen
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotMaitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy
Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma
LisätiedotLypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto
Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat
LisätiedotKansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke
Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Tapahtumakalenteri Facebook Tavotteetsiemennysvalmiille ensikoille Genetiikka DanAvel
LisätiedotSonnivalinnalla tehoa jalostukseen. Kaisa Sirkko Faba
Sonnivalinnalla tehoa jalostukseen Kaisa Sirkko Faba Sonnin merkitys on valtava! - Sonnivalinta on tilan tärkeimpiä karjaan liittyviä töitä aina. Mieti huolella, mitä haet! - Rotu - Ks-sonni vai astujasonni?
LisätiedotRuokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM www.ett.fi ETT ry NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotKARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA
HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa
LisätiedotEläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta
Eläinterveys euroina - esimerkkejä maidontuotannosta Anna-Maija Heikkilä Luke ProAgria Maito -valmennus Helsinki 4.9.2015 1 Teppo Tutkija 03.09.2015 Näkökulmia (Vaaralliset) tarttuvat taudit Utaretulehduksen
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotÄlä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke
Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotHAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke
POHJOISSAVOLAISTA ELÄINAINESTA HUIPULLE! HAKA NOSTAA HAKA-hanke 2000-2005 HAKA-HUIPPUELÄIMET POHJOIS-SAVOSTA-hanke tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaista eläinainesta ja tehdä siitä kansallisesti ja
LisätiedotTuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014
Tuotosseurannan hyödyt ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä 4.11. ja 24.11.2014 Mitä karjan tuotosseuranta on? Otetaanko siitä se hyöty irti, mikä on saatavissa? Mitä tuotosseuranta on? = lypsykarjan tuotostietojen
LisätiedotJalostus on merkittävä tuotantopanos
Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotNAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA
NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA Jokioinen 1.11.2017 Olli Ruoho Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry www.ett.fi / Jutta Ahtiainen Erikoistuva eläinlääkäri, Emovet Oy www.emovet.fi VÄHÄN TARTTUVIA NAUTATAUTEJA
LisätiedotELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi
ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI 14.01.2014 OLLI RUOHO, ETT RY www.ett.fi HIEHONKASVATUKSEN TERVEYSRISKIT Eläinsairaudet - Tarttuvat eläintaudit, muut sairaudet, ruokinnalliset/ravitsemukselliset
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotMustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma. Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011
Mustialan navettainvestoinnin hankesuunnitelma Katariina Manni, Heikki Miettinen, Simo Pärssinen, Jari Heikkonen Syksy 2011 SISÄLLYS 1 MUSTIALAN NAVETAN HANKESUUNNITELMA... 3 1.1 Navetan suunnitteluryhmä...
LisätiedotMaitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine
Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotEläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn
Eläinten käsittelytilat Valio navettaseminaari 10.2 2016 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Piirustuksissani lukee eläinten käsittelyalue eihän sen näin pitänyt mennä Robottinavettatutkimus
LisätiedotMitä rahoittaja odottaa investoivalta maatilalta. Valion Navettaseminaari , Vantaa Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP
Mitä rahoittaja odottaa investoivalta maatilalta Valion Navettaseminaari 9.2.2017, Vantaa Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Maatilayrittäjän investointi, rahoittajan rooli? Yrittäjän keskustelukumppani,
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotSelvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla
Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT
LisätiedotAloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle
Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään
LisätiedotSalmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry
Salmonella - hankala haastaja 6.6.2018 Nousiainen Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry 1. Lyhyesti ETTstä Sisältö 2. Salmonella tilanteita 3. Tunne vihollinen.. 4. osaat toimia 11.1.2018 Eläinten
LisätiedotGenetics for Life. Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra
Genetics for Life Miten optimoin tiineystulokset seksatulla siemenellä? Anne Terpstra 1 Seksattu siemen???? Tärkeitä tekijöitä Normaali siemen Seksattu siemen Annoshinta Halvempi Kalliimpi Lehmävasikoiden
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila
ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä
LisätiedotOPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA
OPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA 29. oktober 1... 2018 PÄIVÄN AIHEENA Miksi tarkastella top 10 viljelijöitä? Mitä haluamme tietää? Keitä he ovat? Mitä he tekevät? Mitä
LisätiedotInvestoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa
Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa
LisätiedotEläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta
Eläinten terveys ETT ry Naseva PL 52, 41401 LIEVESTUORE naseva@ett.fi Pvm... Eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta Tilatunnus: Tilan yhteyshenkilö: Pitopaikkatunnus: Pitopaikan eläinten
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille
LisätiedotNASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM
NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit
LisätiedotTampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri
Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Siipikarjan terveys Suomessa vuosikymmeniä tiukka viranomaisvalvonta Tartuntojen ennaltaehkäisy Toimenpiteet tautitapauksissa 1995 EU-jäsenyyden
LisätiedotNeuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset
Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö
LisätiedotVASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N
VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen
LisätiedotMITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry
MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MYCOPLASMA BOVIS -TARTUNTA Aiheuttaja: - Mycoplasma bovis, soluseinätön
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotKokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
LisätiedotMiten naapurissa? Opintomatka Växalle syksyllä 2018 Krisse ja Erja
Miten naapurissa? Opintomatka Växalle syksyllä 2018 Krisse ja Erja Eläinlääkärin rooli 25 Växa eläinlääkäriä 80 kunnaneläinlääkäriä 50 yksityistä eläinlääkäriä 3600 lypsykarjaa 80 lehmää keskimäärin karjassa
LisätiedotKäytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla
Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan
LisätiedotMAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE
Versio 15.3.2007 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus Laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi (Huom. kohdat 1-18 koskevat tilakohtaista
Lisätiedotfaba Satatonnariainesta faba
faba syyskuu 2014 3 faba syyskuu 2014 3 Satatonnariainesta kristiina kymäläinen. kuva: Poul Bech sörensen. faba FABAN JÄsENLEHTI Faba osk PL 95 (korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020 747 2020 Fax 040
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
Lisätiedotfaba Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä!
faba syyskuu 2013 3 faba syyskuu 2013 3 Asiakasvastaava ottaa sinuun yhteyttä! Heikki ja Matti Lounakoski. kuva:juha Tanhua faba FABAN JÄsENLEHTI Faba osk PL 95 (korpikyläntie 77) 15871 Hollola Puh. 020
LisätiedotAsiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen II Jeanne Wormuth Terveys Vasikoiden saapuminen Sisääntulokäytännöt Sorkkakylpy Mittaukset ja yksilön identifiointi Fyysiset mittaukset ruumiinlämpö, keuhkojen
LisätiedotDeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.
DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotErilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja
Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion
LisätiedotLampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY
Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotTernimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)
Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito
LisätiedotTARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU
TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU 06.02.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA BVD: Suomi lähes
LisätiedotLiharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa
MTT:n selvityksiä 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Arto Huuskonen, Arto Rantakangas, Janne Kokkonen, Risto Kauppinen, Petri Kainulainen, Heli Lindeberg ja Pirjo Suhonen Kotieläintuotanto
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä
LisätiedotTäydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018
Täydentävät ehdot naudoilla Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018 www.mavi.fi -> oppaat ja lomakkeet Rehukirjanpito Evira: Rehualan alkutuotannon toimijaksi rekisteröityminen (T=tuottaja,
LisätiedotTautisuojaus ja hygieniaohjeet
Tautisuojaus ja hygieniaohjeet Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, ympäristöterveydenhuolto - Kotieläintiloilla on tärkeää miettiä ja toteuttaa tilakohtaisia toimenpiteitä,
LisätiedotMaito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto
Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke 2015-2016 ETU-yhteistyöryhmäkokous 27.4.2016, Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen
Lisätiedot