Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 Utsjoki Enontekiö Inari Kittilä Muonio Sodankylä Savukoski Kolari Pello Kemijärvi Rovaniemi Ranua Pelkosenniemi Posio Salla Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Päivitys vuosille Lapin sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat

2 2 Versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä Asia PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö Vanha suunnitelma Päivitys kappaleet 1-2 ja 7, sekä sisällys 3-6 Päivitys Korjaukset, saamelaiskäräjien kommentit Valmis suunnitelma - PTH-yksikön ohjausryhmän käsittelyn perusteella

3 3 Sisältö 1 Johdanto Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen yleiset tavoitteet Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Palveluketjujen yleinen malli ja sen pohjalta valitut yhteistyön painopistealueet Palveluiden järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Päivystykset ja ensihoito Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sairauksien ehkäisy ja hoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Ikäihmisten palvelut Tukipalvelut Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri Yhteistyö ja kehittäminen Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Kehittämisyhteistyö Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstötarpeen ennakointi Henkilöstön rekrytointi Alueellinen koulutus Laatu ja potilasturvallisuus Seuranta ja arviointi Seurannan, arvioinnin ja päivittämisen vuosikello Taloudelliset vaikutukset... 50

4 4 1 Johdanto Tämä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on Lapin sairaanhoitopiirin alueen viidentoista kunnan yhteinen linjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Järjestämissuunnitelmasta neuvotellaan saamelaiskäräjien kanssa perustuen Saamelaiskäräjälain 9 :ään. Säännöksen mukaan viranomaiset velvoitetaan neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Perusterveydenhuollon yksikön tehtäväksi on määritelty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava tarvittavasta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Tässä järjestämissuunnitelmassa sosiaalitoimen osalta painopiste on ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kuntoutuksessa. Myös sosiaalipäivystyksen yhteen sovittaminen muun päivystystoiminnan kanssa sisältyy suunnitelmaan. Muuta sosiaalitoimea käsitellään tarvittavan yhteistyön näkökulmasta. Terveydenhuoltolain mukaan saman erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. OYS-erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on hyväksytty kaikissa alueen sairaanhoitopiireissä syksyllä Lapin sairaanhoitopiirin alueella on asukasta vuonna Asukas-tiheys on Suomen matalin ja matkat kuntakeskusten välillä ovat pitkät. Yli puolet väestöstä asuu Rovaniemen kaupungissa. Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9919 saamelaista, joista 3459 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Alueella on erityinen vastuu saamenkielisten palveluiden järjestämisestä. Seuraavien vuosien aikana ikäihmisten osuus kasvaa Lapin sairaanhoitopiirin alueella nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2025 yli 75-vuotiaita asukkaita ennustetaan olevan noin nykyistä enemmän. Samaan aikaan lasten määrän ennustetaan lievästi vähenevän. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 Suomen keskitasoa, mutta seuraavina vuosina kehitys tulee olemaan muuta maata heikompaa. Heikentyvä huoltosuhde vaikeuttaa kuntien kykyä vastata mm. sosiaali- ja terveyspalveluista. Sairaanhoitopiirin alueet kehittyvät eri tavalla. Rovaniemellä ja Tunturi- Lapissa väkimäärän odotetaan kasvavan ja huoltosuhteen heikentyminen on vähäisempää. Etenkin Itä-Lapissa kehitysennuste on vastakkainen.

5 5 Vanhusväestön määrän kasvu on kuitenkin voimakkainta Rovaniemellä ja Pohjois-Lapissa. Lapin sairaanhoitopiirin alueella sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa, mikä tulee esille lähes kaikissa sairausryhmissä syöpäsairauksia lukuun ottamatta. Ero tulee esille sekä ikävakioidussa että vakioimattomassa aineistossa, mikä kertoo sekä terveyseroista maan eri osien välillä että tämän alueen suuremmasta terveydenhuollon palvelutarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2012 olivat 14 % korkeammat kuin valtakunnassa keskimäärin, mikä selittyy osin väestön sairastavuudella ja ikärakenteella. Vuonna 2011 kustannukset olivat 10 % keskimääräistä korkeammat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveyspalveluita tuottaa yksitoista kuntien omaa terveyskeskusta sekä kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää. Erikoissairaanhoidosta vastaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, joka ylläpitää Lapin keskussairaalaa Rovaniemellä ja Muurolassa. Tämän lisäksi kunnat järjestävät omana toimintana tai ostopalveluina erikoislääkäripalveluita ja muita erityispalveluita omissa terveyskeskuksissa vaihtelevasti. Kolpeneen palvelukeskuksen ky. vastaa koko Lapin maakunnan erityistason kehitysvammahuollosta. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan lähipalveluina kaikissa kuntakeskuksissa sekä laajimmissa kunnissa kylien sivutoimipisteissä. Palveluiden saatavuus koetaan hyväksi ja asukkaat ovat palveluihin pääosin tyytyväisiä. Lähipalvelun ytimen muodostavat joka kuntakeskuksessa tarjolla olevat usein tarvittavat perustason palvelut kuten terveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvola ja kouluterveydenhuolto, kotiin tuotavat palvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutus ja sosiaalityö. Myös laboratorionäytteenotto ja röntgen-kuvaus (ei kaikissa kuntakeskuksissa) ovat lähipalvelua. Ensihoidon palvelut ovat lähipalvelua, vaikka palvelun järjestämisestä vastaa Lapin sairaanhoitopiiri. Harvemmin tarvittavia palveluita on tarjolla joko seudullisesti tai keskitetysti. Näitä ovat mm. päivystyspalvelut, erikoissairaanhoito, muut kuvantamispalvelut, akuutti vuodeosastohoito, harvoin tarvittavat terapiat ja muut erityispalvelut. Osa näistä pystytään tuomaan lähelle asukkaita etäpalveluna. 2 Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito muodostavat yhteisen palvelukokonaisuuden. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu yhteistyössä, johon ovat sitoutuneet kunnat,

6 6 kuntayhtymät ja muut toimijat. Palvelut pohjautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja he osallistuvat niiden suunnitteluun. Tavoitteena on tukea kuntalaisten omaa vastuunottoa sekä lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa. Lähipalvelut voidaan turvata samalla, kun palvelujärjestelmän haavoittuvuutta on vähennetty. Yhteistyön ja palveluiden kehittäminen pohjautuvat nykyisestä palvelujärjestelmästä kerättyyn tietoon, palvelutarpeen ja sen muutosten arviointiin, asiantuntijatyöryhmien työn tuloksiin sekä lainsäädäntöön. Yhteinen valmistelun ja sopimisen malli sekä palveluketjujen yleinen kuvaus ovat keskeisiä yhteistyön ja kehittämisen työvälineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen lainsäädännön valmistelu on kesken. Uudistuksen tavoitteena on siirtää koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu merkittävästi nykyistä suuremmille yksiköille. Lapin maakunnan alueella tämä tarkoittaa yhtä tai korkeintaan kahta palveluiden järjestäjää. Lapin liitto vetää Lapin sote-malli -hanketta, jolla pyritään kevään 2014 aikana rakentamaan yhteinen tietoperusta ja tahtotila paikallisten ratkaisujen perustaksi. Terveydenhuollossa asiakkaiden vapaus valita palvelun tuottaja parani merkittävästi vuoden 2014 alusta. Henkilö voi vapaasti valita terveyskeskuksen Suomen alueelta ilmoittamalla siitä nykyiselle ja tulevalle terveyskeskukselle. Valinnan voi tehdä kerran vuodessa. Valinta koskee aina kerralla kaikkia terveyspalveluita lukuun ottamatta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa tai kotihoitoa. Sosiaalipalvelut eivät ole valinnan piirissä. Potilas voi lähettävän lääkärin kanssa yhdessä valita myös erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajan. Tietyin edellytyksin potilas voi valita terveyspalvelun tuottajan myös toisesta EU-maasta. Lisääntyneen valinnanvapauden vaikutuksia terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen seurataan. 2.2 Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Perustuslain 17.3 :n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaiskäräjälain perusteella itsehallintoon kuuluvat saamelaisten sosiaali- ja terveysasiat. Saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä sekä sellaisten kuntayhtymien toimielimissä, joissa jokin saamelaisten kotiseutualueen kunta on jäsenenä. Saamelaisten kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat toteutuneet puutteellisesti. Ihmisoikeuksia valvovat elimet ovat kiinnittäneet tähän huomiota ja suosittaneet lisätoimin varmistamaan saamenkielisten palvelujen saatavuuden.

7 7 Saamelaisten kotiseutualueen kuntien lakisääteisenä velvoitteena on järjestää palvelut ja tiedottaa palveluista saamenkielellä. Saamelaisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia käytännössä. Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma on hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään tarjoamaan saamen kielellä kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielentaitoista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on alueella vähän. Tulkkipalveluihin pitäisi turvautua vain, jos saamenkielistä palvelua ei voida muulla tavoin turvata. Tavoitteena on, että saamenkielinen väestö saa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omalla äidinkielellään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uhanalaisessa asemassa olevien inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamiseen. Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena osana muuta palvelutuotantoa. Suunnitelmakaudella selvitetään, miten kuntien välisiä yhteistyökäytäntöjä kehitetään saamelaisten kotiseutualueella ja valtakunnan rajojen yli saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Myös OYS-erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on huomioitava saamenkielisen väestön oikeudet omakielisiin palveluihin. 2.3 Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Lapin sairaanhoitopiirin alueella on sovittu yhteinen tapa valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Malli on hyväksytty vuonna 2013 osana terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille Valmistelu on kytketty kuntien ja kuntayhtymien toiminnan, talouden ja investointien suunnittelun ja päätöksenteon vuosirytmiin (Kuva kohdassa Seuranta ja arviointi). Sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan seudullisesti sekä koko aluetta koskien. Yhteisellä suunnittelulla pyritään vähentämään palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja lisäämään erityispalveluiden saatavuutta.

8 8 Valmistelu Sopiminen Päätöksenteko Asiantuntijatyöryhmät - ohjausryhmä nimeää Kunta- ja kuntayhtymäjohtajien kokoukset - myös omistajaohjaus Kunnat Ktt:n ky:t PTH-yksikkö - koordinaatiovastuu PTH-yksikön ohjausryhmä => Alueellinen sote-ohjausryhmä LSHP Kolpene Kuva 1. Järjestämissuunnitelmaan liittyvien sote-asioiden valmistelu ja sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja kuntayhtymien johtajien neuvotteluissa sovitaan keskeisistä linjauksista ja omistajaohjaukseen liittyvistä asioista. Neuvotteluun asioita voivat tuoda kunnat, kuntayhtymät ja PTH- yksikkö/ohjausryhmä. Koollekutsujana toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä on keskeinen eri toimijoiden foorumi. Ohjausryhmän tehtävät ovat: 1. Järjestämissuunnitelman valmistelun, arvioinnin ja päivittämisen ohjaus. Suunnitelman viimeistely ennen kuntien päätöksentekoon lähettämistä. 2. Asiantuntijatyöryhmien nimeäminen ja niiden tehtävien määrittäminen. Työryhmien ehdotusten hyväksyminen. 3. PTH-yksikön hallinnoimien hankkeiden ohjausryhmänä toimiminen jollei rahoittaja toisin edellytä 4. Perusterveydenhuollon yksikön ohjaus 5. Muut järjestämissuunnitelmassa määritellyt tehtävät. Ohjausryhmälle asioita valmistelee perusterveydenhuollon yksikkö sekä moniammatilliset ja eri alueita edustavat asiantuntijatyöryhmät. Työryhmistä osa on pysyviä ja osa tilapäisiä. Perusterveydenhuollon yksikkö vastaa asiantuntijatyöryhmien koordinoinnista ja toimii esittelijänä ohjausryhmälle. Koordinaatiotyön tueksi ohjausryhmä voi nimetä osallistujia Poskesta, erikoissairaanhoidosta, kunnista ja muista organisaatiosta. Koordinaatiotyöstä vastaava ja muut koordinaatiotyön tueksi nimetyt sopivat keskinäisestä työnjaosta. Seudullisen yhteistyön tarve ja toimintamuodot selvitetään suunnitelmakaudella kuntien välisissä neuvotteluissa. Perusterveydenhuollon yksikkö voi osallistua seudulliseen yhteistyöhön. Varsinainen päätöksenteko toteutuu organisaatioissa kuten aiemmin.

9 9 2.4 Palveluketjujen yleinen malli ja sen pohjalta valitut yhteistyön painopistealueet Palveluketjuraati on valmistellut ja perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä on joulukuussa 2013 hyväksynyt palveluketjujen yleisen mallin. Se pohjautuu asiakkaan tarpeeseen, johon vastataan toimijoiden osaamisella. Malli on yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä samalla riippumaton organisaatiorakenteista. Palveluketjuissa ja niiden jalkauttamisessa on keskeistä tavoitteellisuus: vähentää sosiaalisia ja terveysongelmia ennaltaehkäisyllä, vahvistaa kansalaisten omaa osaamista sekä tukea lähiosaamista sekä sopia erityisosaamisen järjestelyistä. Alueellinen koulutus, kehittäminen ja tiedonhallinta tarvitaan tukemaan näitä tavoitteita. Kuva 2. Palveluketjun yleinen malli Palveluiden järjestäminen ja kehittämisen painopisteet kuvataan tässä järjestämissuunnitelmassa kuuden palveluketjun avulla. 1. Päivystykset ja ensihoito 2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 3. Sairauksien ehkäisy ja hoito (sisältää myös suun terveydenhuollon) 4. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 5. Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus 6. Ikäihmisten palvelut

10 10 Sen lisäksi kehittämisen painopisteet kuvataan palveluketjun mallin mukaan keskeisille tukipalveluille, tiedonhallinnalle, osaamiselle ja henkilöstön saatavuudelle sekä kehittämiselle. 3 Palveluiden järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Palveluiden järjestäminen on kuvattu kuuden palveluketjun ja niitä tukevien palveluiden avulla. Moniammatilliset ja eri alueiden näkökulmia edustavat asiantuntijatyöryhmät ovat valmistelleet päivystysten ja ensihoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä ikäihmisten palveluiden järjestämistä koskevat ehdotukset. Niiden tavoitteet ja toimenpiteet esitellään valitun palveluketjukuvauksen mukaisesti ennaltaehkäisystä erityispalveluihin. Myös tukipalveluiden ja tiedonhallinnan valmistelu on tehty alueellisissa asiantuntijatyöryhmissä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, sairauksien ehkäisyn ja hoidon sekä toimintakyvyn tukemisen ja kuntoutuksen osalta valmistelu on tapahtunut pääsääntöisesti perusterveydenhuollon yksikössä. Tämän vuoksi yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä on esitetty niukasti. Eri työryhmien ja perusterveydenhuollon ohjausryhmän keskustelussa palveluiden järjestämisen suunnittelulla on vaikutuksia myös tilojen suunnitteluun ja tilatarpeisiin koko alueella. Tilasuunnittelussa tulee varautua toiminnan muutoksiin, sillä hoitamisen teknologiat, etäpalvelut ja työnjaon muutokset vaikuttavat työhön ja tilatarpeisiin. Lapin sairaanhoitopiirin laajennusosan suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon mm. päivystysten ja ensihoidon sekä ikäihmisten palveluiden kokonaisuus, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä tukipalveluiden järjestämisestä syntyvät tarpeet. 3.1 Päivystykset ja ensihoito Päivystysten järjestämiseen liittyvä sopiminen tehdään osana terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Tässä suunnitelmassa käsitellään kiireellisen neuvonnan, ensihoidon, perusterveydenhuollon, suunterveydenhuollon ja sosiaalipäivystysten järjestämistä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Terveydenhuoltolaki 50 2 mom. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon osalta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve.

11 11 Päivystysasetuksen 6 Yhteistyö ja valmiuden ylläpito: Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolain 50 :ssä säädetään, terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on otettava huomioon sosiaalipäivystys, alueen apteekkipalvelut, liikenneyhteydet ja muut päivystysvalmiuden ylläpitoon vaikuttavat seikat. Päivystysasetuksen tuomat muutokset Uusi päivystysasetus hyväksyttiin elokuussa 2013, ja se tuo muutoksia päivystysten järjestämiseen. Päivystysasetus koskee 24/7 järjestettävää terveydenhuollon päivystystoimintaa. Asetuksen mukaan päivystysyksikölle tulee nimetä vastaava lääkäri. Hänellä tulee olla soveltuva erikoislääkärin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys päivystystoimintaan. Perusterveydenhuollon päivystys voidaan jatkossakin järjestää vapaamuotoisena päivystyksenä, mikäli se tarpeet ja potilasturvallisuus huomioiden näin voidaan sopia. Päivystystyöstä vastaa aina laillistettu lääkäri. Viiden vuoden opinnot suorittanut kandidaatti voi kuitenkin päivystää, kun hänelle on nimetty takapäivystäjä (laillistettu lääkäri), joka voi tosiasiallisesti saapua paikalle. Asetuksen mukaan kiireellisen hoidon neuvonta on järjestettävä siten, että siihen on kaikkina vuorokauden aikoina varattu riittävästi koulutettuja ja riittävän työkokemuksen omaavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Päivystysten ja ensihoidon järjestämiselle Lapissa tuovat haasteen pitkät välimatkat, harva asutus, pienet terveydenhuollon yksiköt sekä palvelujen järjestäminen saamen kielillä. Asiakkaiden kannalta keskeisiä ovat myös asiantunteva neuvonta sekä mahdollisuus matalan kynnyksen palveluihin lähellä, jos lääkäripäivystys on toisella paikkakunnalla. Potilas- ja asiakastietojen näkyvyys ja siirtyminen on erityisen tärkeää päivystystyössä, joten tämän toteuttaminen on päivystyksen kehittämisessä keskeinen tavoite. Päivystysten ja ensihoidon järjestämisessä huomioidaan saamen kielilain velvoitteet, erityisesti tämä tulee huomioida päivystysaikaisessa ohjannassa ja neuvonnassa. Päivystystyöhön osaavan työvoiman saaminen on merkittävä haaste, tämä koskee mm. lääkäreitä, hammaslääkäreitä, hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Päivystysasetuksen mukaan päivystyksessä pitää varmistaa myös henkilöstön perehtyneisyys lasten hoitamiseen, ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin sekä päihde- ja sosiaalihuollon tarpeiden arviointiin. Tällä hetkellä eri päivystykset eivät muodosta toimivaa kokonaisuutta alueella. Ensihoidon ja perusterveydenhuollon päivystysten yhteistyö on muuttunut ensihoidon uudelleen järjestelyn myötä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset toimivat yhteistyössä potilaan tarpeiden mukaisesti. Suun terveydenhuollon päivystys ja sosiaalipäivystys ovat kumpikin irrallaan, eikä säännöllistä yhteistyötä muiden päivystysten kanssa ole. Päivystykselliset mielenterveys- ja päihdeasiat hoidetaan perus-

12 12 terveydenhuollon päivystyksissä muun toiminnan ohella. Psykiatrian päivystys on osa Lapin keskussairaalan toimintaa. Koko palveluketjua koskevat tavoitteet Ennaltaehkäisy Omahoito Tavoite ja toimenpide Päivystysten ja ensihoidon alueellisen kokonaisuuden suunnittelu ja koordinointi; tavoitteena päivystysten ja ensihoidon yhteen sovitettu malli 2017 Lapin keskussairaalassa toimiva rinnakkaispäivystys muutetaan yhteispäivystykseksi. Eri päivystysten tarvitsemat tila- ja toimintaratkaisut Rovaniemellä: yhteispäivystys, suun terveydenhuollon päivystys, sosiaalipäivystys sekä tarkkailuosasto Potilastiedon tulee olla käytettävissä kaikissa päivystystoiminnan eri vaiheissa. OYS-erva -arkkitehtuurin ja KanTa-arkiston tuomat mahdollisuudet on selvitettävä. Yleisen turvallisuuden lisääminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Arjen turvaa -hanke Matkailuturvallisuushankkeella rakennetaan matkailun turvallisuusjärjestelmää alueelle. Samalla selvitetään matkailutapaturmien esiintyvyyttä ja ehkäisyä. Kansalaistiedottaminen päivystyksistä ja omahoidon keinoista Rokotus- ja epidemiatiedottamisella pyritään vähentämään sairastumisia sekä ohjamaan ihmisten toimintaa epidemiatilanteissa. Vastuutaho ja aikataulu Alueellinen päivystykset ja ensihoito -työryhmä, , PTH-yksikkö koordinoi työryhmän työtä. Yhteispäivystyksen selvitysryhmä - LSHP ja päivystykseen osallistuvat kunnat, tavoitteena muutos vuoden 2016 alusta LSHP:n tilasuunnittelusta vastaavat Tavoite tärkeä, mutta sille ei voida sopia vielä aikataulua. Vastuutaho alueellinen tietohallintostrategiaryhmä Kunnat vastaavat hyvinvointikertomusten ja turvallisuussuunnitelmien tekemisestä. Lapin AVI, järjestöt ja pilottikunnat Lapin korkeakoulukonserni, LSHP, 2014 Päivystyksestä vastaavat tahot LSHP:n infektio- ja sairaalahygieniayksikkö ja kunnat vastaavat rokotustiedottamisesta.

13 13 Lähiosaaminen Erityisosaaminen Päivystysosaamisen varmistaminen kaikilla, jotka tekevät päivystystyötä Ensihoito toimii omahoidon ja perusterveydenhuollon tukena hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon toteuttamisessa. Uusia yhteistyötapojen ja työvälineitten kehittämin paljon päivystyspalveluita käyttävien tueksi Teema pyritään saamaan mukaan Pohjois-Suomen Paljon tukea tarvitsevat -hankevalmisteluun. Päivystyksen erityisosaaminen sovitaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Akuuttilääketieteen koulutusohjelman aloittaminen LSHP:ssä LSHP:n infektio- ja sairaalahygieniayksikkö ja päivystävät yksiköt vastaavat epidemiatiedottamisesta. Perehdytyssuunnitelma, josta työnantaja vastuussa Yhteisen alueellisen koulutuksen suunnittelusta vastaa koulutustyötyöryhmä. Ensihoidon toimintatapojen ja osaamisen kehittäminen, työ käynnistynyt Poske, Lapin ja Länsi-Pohjan PTH-yksiköt, hankevalmistelu 9/2014 mennessä Erva-esh:n järjestämissopimuksen päivittäminen LSHP, koulutusohjelman aloitus, syksy 2014 Päivystysaikainen ohjanta ja neuvonta Arkisin päiväaikaan 8-16 kiireellinen neuvonta toteutetaan kaikissa terveyskeskuksissa ja Lapin keskussairaalan päivystyksessä. Iltaisin ja öisin neuvontaa tehdään lähes kaikissa terveyskeskuksissa (yleensä vuodeosastoilla) sekä Lapin keskussairaalan päivystyksessä. Terveyskeskuksissa on pidetty tärkeänä, että potilaan ohjannasta vastaa henkilö, joka tuntee paikalliset olosuhteet ja asiakkaat. Lapin keskussairaalan päivystyksessä pystytään vastaamaan alle puoleen saapuneista puheluista, jolloin ohjanta ei toteudu asianmukaisesti. Hätätapauksissa ohjauksen ja palvelupyynnöt hoitaa hätäkeskus 112.

14 14 Ohjaus ja neuvonta Tavoite ja toimenpide Sopiminen alueellisesta neuvonnan mallista - mikä on kunkin kunnan vastaanoton, vuodeosastojen, ensihoidon ja eri päivystys-yksikköjen rooli ja yhteistyö neuvonnan ja ohjauksen järjestämisessä Päivystyspotilaiden neuvonnan järjestäminen Lapin keskussairaalassa toimivassa päivystyksessä toimivaksi Ohjauksessa ja neuvonnassa asiakastietojen tulee olla käytettävissä. Vastuutaho ja aikataulu Selvitys nykyisistä ohjauksen ja neuvonnan käytännöistä, PTH-yksikkö, 2-4/2014 Työryhmä valmistelee ehdotuksen osana perusterveydenhuollon päivystyssuunnitelmaa 2014 aikana. Yhteispäivystyksen selvitystyöryhmä, 2014 Tavoite tärkeä, mutta sille ei voida sopia vielä aikataulua. Ensihoito Ensihoidon järjestää alkaen koko alueelle Utsjokea lukuun ottamatta Lapin sairaanhoitopiiri. Utsjoki liittyy mukaan alkaen. Ensihoidolla on koko aluetta koskevat yhteiset operatiiviset toimintaohjeet, hoito-ohjeet ja ohjeet potilaan toimittamisesta hoitoon. Kriittisesti sairaan potilaan ensisijainen konsultti on OYS-erva -alueen päivystävä ensihoitolääkäri. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on hyväksynyt aluetta koskevan palvelutasopäätöksen, jonka mukaan ensihoidon palvelutaso on yhdenmukainen saman palvelutarpeen alueilla sekä saavuttamisviiveeltään että tasoltaan. Ensihoidon kustannukset ovat välittömän valmiuden lisääntyessä kasvaneet ja samalla ensihoidon työaikasäädökset ovat muuttuneet. Ensihoidon työntekijöiden antama tuki kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotannossa ns. vapaan työajan puitteissa on sopimisvaiheessa (tilanne 3/2014). Yhteistyösopimuksia tehdään paikkakuntakohtaisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on luoda tehokas ja laadukas terveydenhuollon palvelukokonaisuus. Ensihoidon työntekijöiden työsopimukseen on kirjattu: Työntekijä on velvollinen työskentelemään työnantajan määräyksen mukaan myös työyksikköpaikkakuntansa terveyskeskuksessa. Ensihoito Tavoite ja toimenpide Ensihoidon ja terveyskeskusten yhteistyömallista sopiminen Vastuutaho ja aikataulu Sopimukset ja yhteistyökäytännöt sovitaan kuntien ja LSHP:n ensihoidon kanssa, 6/2014 mennessä

15 15 Ensihoidon ja perusterveyden yhteistyön kehittämismahdollisuuksien selvittäminen. Päivystykset ja ensihoito -työryhmä toimii LSHP:n alueen ensihoidon seurantaryhmänä täydennettynä LSHP:n nimeämillä edustajilla. Ensihoidon ja terveyskeskusten yhteistyön periaatteet käsitellään päivystykset ja ensihoito -työryhmässä. Esitys LSHP:n yhtymähallitukselle nimeämisestä Perusterveydenhuollon päivystykset Kansallisena tavoitteena perusterveydenhuollon päivystykselle on pidetty joko 200 km matkaa tai 2 tunnin tavoitettavuutta henkilöautolla Päivystyssuunnitelma Lapin sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon päivystyssuunnitelma on valmistunut 2/2011 alueen kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Suunnitelmassa todettiin, että perusterveydenhuollon päivystyksen seutukunnallinen järjestäminen vaikuttaa toimivalta ja taloudelliselta mallilta. Saavutettavuudelle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää neljää ympärivuorokautista yleislääkäritasoista päivystyspalvelua tarjoavaa yksikköä. Nämä ovat Ivalossa, Tunturi-Lapissa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä. Tällä hetkellä (3/2014) perusterveydenhuollon ympärivuorokauden avoinna olevia lääkäripäivystyksiä on kuusi: Rovaniemellä (Rovaniemi, Ranua ja Posio), Tunturi-Lapissa kiertäen Kittilä-Kolari-Muonio, Pellossa vuoroviikoin Ruotsin Övertorneån kanssa, Ivalossa (Inari ja Utsjoki), Sodankylässä ja Kemijärvellä (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski). Sodankylässä on tehty päätös yöaikaisen päivystyksen siirtämisestä Rovaniemelle alkaen. Rovaniemen päivystys Rovaniemellä perusterveydenhuollon päivystys järjestetään rinnakkain erikoissairaanhoidon päivystyksen kanssa. Lapin sairaanhoitopiiri vastaa päivystyksen hoitohenkilökunnasta ja Rovaniemen kaupunki perusterveydenhuollon päivystyksen lääkäreistä. Rovaniemi ostaa lääkäripalvelut yksityiseltä toimijalta. Yöajaksi perusterveydenhuollon päivystys siirtyy erikoissairaanhoidon päivystäjien vastuulle. Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset ovat päivystysaikana käytettävissä. Muut perusterveydenhuollon päivystysyksiköt Perusterveydenhuollon päivystys toteutetaan varallaolopäivystyksenä, jolloin lääkäri tulee paikalle tarvittaessa. Kuvantamistutkimukset ja laboratorion palvelut ovat käytettävissä arkisin päiväaikana, paitsi Kemijärvellä

16 16 päiväaikaan myös viikonloppuisin ja arkipyhinä. Päivystysaikana osa laboratoriotutkimuksista tehdään vieridiagnostiikkana. Mikäli potilas tarvitsee kuvantamistutkimuksia tai muita laboratoriotutkimuksia päivystyksellisesti, hänet lähetetään Lapin keskussairaalaan tutkimusta ja hoitoa varten. Perusterveydenhuollon päivystys Tavoite ja toimenpide Sovitaan perusterveydenhuollon päivystysverkosta. Päivystykset järjestetään nykyisellä tavalla vuoden ajan, lukuun ottamatta Sodankylän yöpäivystystä, joka siirtyy Rovaniemelle. Pellolla on mahdollisuus aiemman päivystyssuunnitelman mukaan vuoden 2015 alusta siirtää ilta- ja viikonloppupäivystys Rovaniemelle. Selvitetään päivystyksen resurssitarpeet, mikäli yhteispäivystykseen liittyvien kuntien määrä kasvaa ja konsultaatiot tai muut etäkäyttömahdollisuudet lisääntyvät. Päivystyksestä vastaava lääkäri nimetään mennessä jokaiseen päivystykseen; vaatimuksena erikoislääkärin tutkinto ja perehtyneisyys päivystykseen. Tunturi-Lapin kiertävässä päivystyksessä nimetään yksi päivystyksestä vastaava lääkäri. Vastuutaho ja aikataulu Valmistelu päivystykset ja ensihoito työryhmä, vuoden 2014 aikana Päätöksenteko ohjausryhmälle loppuvuodesta 2014 ja järjestämissuunnitelman päivityksessä keväällä 2015 Päivystyksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja LSHP. Resurssien suunnittelu osana yhteispäivystyksen selvittämistä Päivystyksen järjestämisestä vastaavat kunnat. Erikoissairaanhoidon päivystys Erikoissairaanhoidon päivystys järjestetään Lapin keskussairaalassa ja pienten erikoisalojen päivystys Oulun yliopistosairaalassa. Erikoissairaanhoidon päivystyksistä sovitaan OYS-erva -alueen sairaanhoitopiirien yhteisessä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa.

17 17 Psykiatrian erikoisalan päivystys on tällä hetkellä psykiatrian klinikalla Muurolassa. Päivystysasetuksen vaatimusten mukaan psykiatrian erikoisalan päivystys tulee järjestää siten, että potilaan terveydentilan arviointia varten on käytettävissä riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Tämä edellyttää psykiatrian päivystyksen järjestämistä muun päivystystoiminnan yhteydessä. Erikoissairaanhoidon päivystys Tavoite ja toimenpide Erikoissairaanhoidon päivystysverkosta sopiminen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa Psykiatrian päivystys siirtyy keskussairaalan päivystyksen yhteyteen. Vastuutaho ja aikataulu OYS-erva -alueen sairaanhoitopiirit, järjestämissopimuksen päivitys LSHP, Suun terveydenhuollon päivystys Suun terveydenhuollon päivystys on järjestetty koko Lapin alueella kiertävänä siten, että terveyskeskuksen päivystysvuorojen määrä on suhteessa asukaslukuun. Päivystys järjestetään viikonloppuisin ja arkipyhinä kahden tunnin ajan klo Vuonna 2012 päivystykseen tuli 687 yhteydenottoa ja vastaanotolla kävi 170 potilasta. Päivystyksen sijainti vaikuttaa päivystyskäyntien määrään, sillä maakunnan pohjoisosissa kävijämäärä päivystyskertaa kohden oli matalampi kuin esim. Rovaniemellä, Kemissä tai Torniossa. Nykyisen päivystysasetuksen mukaan suun terveydenhuollon päivystys tulisi järjestää ympärivuorokauden alkaen. Hallituksen rakennelinjauksessa syksyllä 2013 on kuitenkin sovittu, että tästä tavoitteesta luovutaan. Kevään 2014 aikana todennäköisesti päivystysasetus päivitetään, mutta vielä ei ole tiedossa, miten suun terveydenhuollon päivystys tullaan määrittämään. Suun terveydenhuollon päivystys Tavoite ja toimenpide Suun terveydenhuollon päivystystä jatketaan nykyisellä tavalla, kunnes päivystysasetukseen tulevat muutokset on linjattu; sen jälkeen mahdollisesti tarvittavien muutosten suunnittelu ja toteutus. Suun terveydenhuollon päivystyksen tarpeet mukaan LSHP:n tilasuunnittelussa Vastuutaho ja aikataulu Suun terveydenhuollon päivystystyöryhmä valmistelee ehdotuksen, syksy 2014 LSHP:n tilasuunnittelun ohjausryhmä

18 18 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys on järjestetty Lapin sairaanhoitopiirin alueella niin, että virka-aikana sosiaalipäivystyksestä vastaavat kunkin kunnan sosiaalityöntekijät. Virka-ajan ulkopuolella on viisi erilaista tapaa järjestää sosiaalipäivystys. Rovaniemi vastaa Ranuan, Inarin ja Utsjoen sosiaalipäivystyksestä. Alueen etupäivystys on ostettu Lapin ensi- ja turvakodilta, takapäivystäjä on kotona varalla oleva Rovaniemen kaupungin sosiaalityöntekijä. Tunturi-Lapin sosiaalipäivystysalueeseen kuuluvat Enontekiön, Muonion, Kittilän, Kolarin ja Pellon kunnat. Etupäivystys ostetaan Merikratos Lastensuojelu Oy:ltä. Takapäivystäjänä toimivat alueen kuntien sosiaalityöntekijät sovitun vuorottelukäytännön mukaisesti. Itä-Lapin sosiaalipäivystysalueeseen kuuluvat Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi. Alueen kuntien sosiaalityöntekijät vastaavat varallaolopäivystyksellä sosiaalipäivystyksen kokonaisuudesta. Sodankylä on ottanut sosiaalipäivystyksen omaksi toiminnakseen siten, että etupäivystys on edelleen Lapin ensi- ja turvakodilla ja takapäivystäjänä toimii varalla olevana kunnan sosiaalityöntekijä. Posion kunta kuuluu Kuusamon sosiaalipäivystysalueeseen, jossa kuntien sosiaalityöntekijät päivystävät kukin vuorollaan. Haasteet Sosiaalipäivystyksen haasteena ovat pitkät etäisyydet päivystysalueilla. Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen selvittely edellyttää sosiaalityöntekijän läsnäoloa, mikä ei kaikilla päivystysalueilla tällä hetkellä toteudu. Käytännössä sosiaalipäivystys ei sisällä muuta sosiaalityötä kuin lastensuojelullisten tarpeiden arviointia, vaikka muihinkin sosiaalipalvelujen tarpeeseen pitäisi sosiaalihuoltolain mukaan voida vastata. Sosiaalipäivystyksen järjestämistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella selvitetään osana muun päivystystoiminnan järjestämistä. Sosiaalipäivystys Tavoite ja toimenpide Sosiaalipäivystyksen alueellisesta mallista ja järjestämistavasta sopiminen Nykyisen mallin mukaan Vuoden 2016 tai 2017 alusta tavoitteena yhteinen etupäivystys ja sovittu malli takapäivystykseen Vastuutaho ja aikataulu Selvitys ja vaihtoehtojen vertailu 5/2014 mennessä. Ehdotus viedään ohjausryhmälle käsittelyyn. Sosiaalipäivystykseen liittyvästä päätöksenteosta vastaavat kunnat.

19 19 Yhteensovittaminen muiden päivystysten kanssa Työryhmä valmistelee ehdotuksen eri päivystysten yhteensovittamisesta vuoden 2014 aikana. 3.2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten ja lapsiperheiden määrä on koko Lapin sairaanhoitopiirin alueella laskeva. Lasten määrän odotetaan kuitenkin hieman kasvavan Tunturi- Lapin ja Rovaniemen alueilla. Puolessa Lapin kunnista syntyy keskimäärin alle 20 lasta vuodessa. Kittilässä, Rovaniemellä ja Sodankylässä syntyy yli 50 lasta vuodessa. Lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluja toteutetaan yhteistyössä monien eri hallinnonalojen kesken. Lasten, nuorten ja perheiden palveluista säädetään terveydenhuoltolain lisäksi voimaan tulleessa nk. neuvolaasetuksessa. THL on viime vuosina laatinut seikkaperäiset ohjeet äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL valmistelee opiskeluterveydenhuollon kehittämisohjelmaa, jonka päämääränä on nykyistä laajempi ja moniammatillisempi opiskelukyvyn tukeminen. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet ovat Lapin sairaanhoitopiirin alle 18-vuotiaiden kohdalla lisääntyneet kahdessa vuodessa noin 20 %. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoidossa olleita alle 18-vuotiaita oli vuonna 2012 Lapin sairaanhoitopiirissä enemmän kuin Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien alle 18-vuotiaiden määrä on kahdessa vuodessa kasvanut jonkin verran, mutta on alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on sama kuin Suomessa keskimäärin, joka on 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Lasten määrän väheneminen vaikuttaa lasten ja perheiden palveluiden toteuttamiseen, sillä osaamisen ylläpito esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä lastensuojelutyössä on haastavaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tuotetaan yhteistyössä sosiaali-, opetus- ja terveydenhuollon kanssa. Auttamistyö ja palvelujen oikea-aikaisuus edellyttävät hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa huomioidaan saamen kielilain velvoitteet. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on lisätty avohoitopainotteisuutta ja nuorisopsykiatrialla osastopaikkoja on vähennetty. Alaikäisten mielenterveystyön haasteena jatkossa on intensiivisen avohoidon ja kriisityön

20 20 kehittäminen, jotta kotona pärjäämistä voidaan tukea ja sairaalahoitoa voidaan vähentää. Erityisen haastavaa tämä on pitkien etäisyyksien vuoksi. Synnytys- ja naistentautien sekä kuntien perusterveydenhuollon kesken tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yhtenäisten käytäntöjen selkiyttämiseksi ja äitiysneuvolaosaamisen varmistamiseksi raskauksien määrän vähentyessä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittelyä sekä suunnittelun ja koordinoinnin vastuutahoa ei ole vielä sovittu. Tavoite ja toimenpide Selvitetään mikä taho voi ottaa kokonais-vastuun lasten, nuorten ja perheiden palveluiden alueellisesta suunnittelusta ja koordinoinnista. Aikataulu ja vastuutaho Alueellisesta koordinoinnista ei ole vielä sovittu, selvitystyö vuoden 2014 aikana. Tuetaan ja varmistetaan lähiosaaminen. Alueellinen koulutussuunnitelma, Poske, LSHP:n eri erikoisalat Perustetaan alueellinen moniammatillinen työryhmä, jonka tavoitteena on tiivistää sairaanhoitopiirin ja kuntien välistä yhteistyötä synnytyksissä ja äitiyshuollossa. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on määritellä käyttöönotettava sähköinen synnytystietojärjestelmä ja sen alueellinen käyttö. Ohjausryhmä nimeää työryhmän. LSHP:n naistentaudit ja synnytykset, Suunnitellaan työssä olevien ammattihenkilöiden tavoitteelliset työssäoppimisjaksot (1-5pv) LSHP:n synnytys- ja naistentautien yksikössä. Tällä vahvistetaan perusterveydenhuollon äitiysneuvolaosaamista LSHP:n naistentaudit ja synnytykset Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankkeessa Lapin osa-hankkeen tavoitteena ovat alueellisen lastensuojelun prosessimallin kehittäminen, työntekijöiden osaamisen lisääminen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen lastensuojelun asiakasprosessissa ja palvelujen kehittämisessä. Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke,

21 Sairauksien ehkäisy ja hoito Lapin sairaanhoitopiirin alueella ikävakioitu sairastavuus on THL:n sairastavuusindeksin mukaan korkeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi sairastavuus sepelvaltimotautiin, aivohalvauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on keskimääräistä suurempaa. Ainoastaan syöpäsairauksien osalta sairastavuus on vähäisempää. Korkeampi sairastavuus lisää terveyspalveluiden tarvetta. Merkittävä osa sairastavuudesta on sellaista, jota voidaan ennaltaehkäisyn keinoin vähentää. Sosiaalieroilla on yhteys sairastavuuteen ja Suomessa terveyserot sosiaaliekonomisen aseman perusteella ovat lisääntyneet. Tulonjaolla ja sosiaalipolitiikalla on vaikutusta sairastavuuteen. Myös palvelut Suomessa kohdentuvat epätasa-arvoisesti, koska parhaiten ansaitsevat ja terveimmät käyttävät terveydenhuollon palveluita eniten. Saamenkielisillä on oikeus saada palvelut omalla äidinkielellä. Saamelaisalueen kunnissa terveydenhuollon palveluita saamen kielellä on saatavilla vaihtelevasti. Erikoissairaanhoidon palveluita on saatavilla myös Pohjois- Norjasta. Nykyisin palveluiden hankkiminen Norjasta edellyttää LSHP:n antamaa maksusitoumusta. Käytäntöä pidetään monimutkaisena ja sitä toivotaan yksinkertaistettavan. Palvelujärjestelmä Sairauksien riskitekijöiden arviointia, ennaltaehkäisyä ja sairaanhoitoa tehdään terveyskeskuksissa. Perusterveydenhuollolla on vastuu potilaiden hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon palveluista pääosan tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jossa on edustettuina kaikki keskeiset erikoisalat. Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan suurelta osin Oulun yliopistosairaalasta. Sairaanhoitopiirien välisestä työnjaosta sovitaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tuottamien palveluiden lisäksi kunnat hankkivat asukkailleen erikoislääkäreiden palveluita ja erityistutkimuksia, mutta näiden laajuus vaihtelee kuntakohtaisesti. Etenkin Rovaniemellä eri työterveysyksiköt tuottavat työnantajien hankkimina sairaanhoidon palveluita työntekijöilleen. Palvelut sisältävät yleislääkäritasoisia ja työnantajasta riippuen myös osittain erikoislääkäripalveluita. Ihmisten itse maksamien yksityisten terveyspalveluiden merkitys on Lapin sairaanhoitopiirin alueella melko vähäinen. Tällä hetkellä arjen yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat mm. alueellinen koulutustoiminta, eri sairauksien hoitoon liittyvät vastuuhoitaja- ja yhdyshenkilöverkostot sekä infektio-sairaalahygieniayksikön alueellinen toiminta. Konsultoinnit perusterveydenhuollon ja Lapin sairaanhoitopiirin välillä tapahtuvat sähköisen lähetepalautejärjestelmän kautta ja osin myös puhelimitse. Toimivimpana käytäntönä koetaan ihotautien kuvakonsultaatiot, joka kattaa n. 20 % erikoisalan

22 22 yhteydenotoista. Myös ortopedin kuvakonsultaatiot mm. murtumien hoidossa on koettu tärkeiksi. Videokonsultaatioita ja neuvotteluita käytetään tällä hetkellä psykiatriassa (hoitoneuvottelut) ja jonkin verran myös lastentaudeilla. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön suunnitelmallinen vahvistaminen sisältäen työnjaon, konsultaatio- ja lähetekäytännöt, virtuaaliset palvelut sekä perehtymisjaksot. Yhtenäiset käytännöt sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon alueella, ja sitä kautta vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien moniammatillinen tekeminen yhdessä asiakkaiden kanssa tähän liittyvän osaamisen lisääminen. Tavoite ja toimenpide Alueellinen sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvän eri toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi ja suunnittelu Vastuutaho ja aikataulu Terveyskeskusten johtavien lääkäreiden ja LSHP:n kokoukset, PTH-yksikkö, palveluketjutyö Valmistelu ohjausryhmälle järjestämissuunnitelmaa varten Suun terveydenhuollon alueellinen suunnittelu Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekeminen -terveyshyötymalli Työvälineiden ja yhteistyön kehittäminen ja oppiminen Jalkautuvien erityispalveluiden suunnittelu sisältää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön, konsultaatio- ja lähetekäytännöt, erilaisten virtuaalisten palveluiden hyödyntämisen sekä erityisosaajien työpanoksen toteuttamisen terveyskeskuksissa. Sovitaan periaatteet siitä, miten tehtävien ja resurssien jako ja siirtäminen pth:n ja esh:n välillä toteutetaan. Lapin suun terveydenhuollon johdon neuvottelupäivät Hyvä Potku -hanke , PPSHP:n PTH-yksikkö ja mukaan ilmoittautuneet terveyskeskukset Suunnittelu yhteistyössä esh- ja pthtoimijoiden kesken, PTH-yksikkö koordinoi, operatiiviset erikoisalat 2014, medisiiniset erikoisalat syksy 2014 alkaen Osana suunnittelua Tavoitteena asiakkaiden, osaamisen ja talouden kannalta parhaimpien vaihtoehtojen valinta vaikutusten ennakkoarviointia (EVA) käyttäen.

23 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveyteen liittyvä ikävakioitu sairastaminen on THL sairastavuusindeksin mukaan hieman suurempaa Lapin sairaanhoitopiirissä kuin Suomessa keskimäärin. Viimeisten vuosien aikana itsemurhakuolleisuus on vähentynyt Lapissa. Lapissa alkoholinkulutus on korkeinta Suomessa, mutta matkailulla on tähän myös vaikutusta. Viimeisimmissä tilastoissa alkoholinkulutus on kuitenkin vähentynyt. Päihteiden vuoksi tehdyt vuodeosasto- ja sairaalahoitojaksot ovat vähentyneet kuten myös kuntien ostamat päihdekuntoutukset. Tilastojen mukaan alkoholi- ja huumekuolemat ovat vähentyneet Lapissa. Alkoholi on edelleen yleisin työikäisten naisten ja miesten kuolinsyy. Palvelujärjestelmä Kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmissa on huomioitu ja painotettu ennaltaehkäisevä näkökulma. Mielenterveystalossa on oma-apu portaali, jossa on tarjolla mm. tiedot tarjolla olevista mielenterveys- ja päihdepalveluista, ohjausta palveluista sekä oman tilanteen arvioon käytettäviä mittareita ja informaatiota. Mielenterveystalo on otettu käyttöön LSHP:n alueella joulukuussa 2013, talon taustaorganisaationa toimii HUS. Kunnat hoitavat pääosan avohoitona toteutettavasta mielenterveys- ja päihdetyöstä. Järjestämisen tapa vaihtelee kunnittain. Mielenterveys- ja päihdetyö toteutuu yleensä osana terveyskeskuksen toimintaa tai siihen tiiviisti kytkeytyen. Sosiaalitoimessa tehdään myös päihdetyötä, mutta työnjako vaihtelee kunnittain. Rovaniemellä mielenterveys- ja päihdepalvelut toimii omana yksikkönä. Vuonna 2014 Rovaniemellä aloittaa toimintansa kriisitiimi täydentämään nykyisiä mielenterveyspalveluita ja nopeuttamaan palveluiden saatavuutta. Mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon resurssit vaihtelevat kunnittain. Avohoitokäyntejä yhteenlaskettuna erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa tehdään täällä merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Länsi-Pohjan tai Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Mielenterveys- ja päihdepalvelut saamenkielellä ja saamenkielisen väestön kulttuurituntemus ovat erityisen tärkeitä psykiatrisessa ja psykososiaalisessa työssä. Kuntien palvelut ovat lähinnä suomenkielisiä, Utsjoella on mahdollisuus saada pohjoissaamenkielisen psykiatrisen sairaanhoitajan palvelua. Saamelaisten päihdetyöhön on Enontekiöllä ja Inarissa on kehitetty Mettäterapia. Mallissa etsitään ratkaisuja päihteettömään arkeen omassa elinympäristössä ja lähi- ja ystäväpiirissä, jolloin moniin arjen asioihin kiinnitetään huomiota eri tavoin kuin monen sadan kilometrin päässä olevilla kuntoutusjaksoilla. Asiakkaat ovat mukana kehittämässä toimintaa. Lapin sairaanhoitopiirin järjestämää toimintaa ovat Rovaniemen alueella toimiva akuuttitiimi, joka arvioi ja pyrkii järjestämään kiireellisen avun ja

24 24 hoidon vakavissa psykiatrisissa sairauksissa. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka palvelee ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa konsultaatioita varten. Psykiatrian poliklinikan aloittaa toimintansa vuonna 2014, koska tähän asti erikoissairaanhoidon kiireetöntä psykiatrista avohoitoa ei ole voitu antaa. Pohjoissaamenkielistä erikoissairaanhoidon palvelua tarjoaa tällä hetkellä SANKS (Samisk nasjonalt kompetansesenter) Norjan puolella. Lakselvissä tarjotaan hoitoa aikuisille ja Karasjoella lapsille ja nuorille. Lapin sairaanhoitopiiristä voi saada maksusitoumuksen näihin palveluihin. Inarin- ja koltankielistä erikoissairaanhoidon palvelua ei ole saatavilla. Muurolan sairaalassa on 70 psykiatrista sairaansijaa. Tavoitteena on vähentää 8 sairaansijaa vuonna Lapin sairaanhoitopiirillä on valmistelussa uusien tilojen rakentaminen psykiatrialle keskussairaalan yhteyteen. Muutoksessa vähennetään sairaansijoja nykyisestä. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä on nykyisin Lapin sairaanhoitopiirissä hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja selvästi enemmän kuin Länsi-Pohjassa. Päihdepalveluketjun tekeminen on aloitettu syksyllä Alueellinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmä koordinoi palveluketjun tekemistä. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Lapin sairaanhoitopiirin alueella ei ole yhdenmukaisia toimintatapoja mielenterveys- ja päihdepalveluille. Palveluiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Työnjako ja yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä tai erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ei ole selkeää. Tähän on liittynyt myös asiakkaiden kokemuksia pompottelusta. Saamenkielisten palveluiden saatavuuden parantamiseksi on tarpeen selvittää, voidaanko jonkun saamelaisalueen kunnan saamenkielistä palvelua tarjota myös toiseen kuntaan ostopalveluna tai kuntien välisenä vaihtopalveluna. Myös saamenkielisiä etänä tuotettuja palveluita on tarve kehittää. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan osaajaverkostojen rakentamista, sillä tällä hetkellä avohoitopalveluissa erityisosaamista ei ole riittävästi käytettävissä. Myös psykiatrian, kehitysvammaisten ja vaikeasti oireilevien muistisairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa on katvekohtia, jotka tulee sopia. Mielenterveyspalveluissa on tarve uudenlaisten virtuaalisten ja/tai ryhmiin perustuvien toimintatapojen kehittämiseen. Tällä hetkellä Tunturi-Lapin alueella kokeillaan nettiterapiaa matalan kynnyksen palveluna. Palvelun tuottaja on HUS. Mielenterveystyön osaajista on alueella vajetta. Erityisesti psykiatreista on pulaa. Nykyinen Muurolassa järjestetty erikoistumiskoulutus tuo tähän jatkossa jonkin verran helpotusta aikuispsykiatrian osalta. Psykologien saatavuus on myös heikko. Sosiaalityöntekijöitä koulutetaan Lapin yliopistossa, joten heidän saatavuus on ollut hyvä.

25 25 Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalveluja on tarpeen kehittää yhteistyössä muiden ikäihmisten palveluja tuottavien kanssa. Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja on tarpeen kehittää yhteistyössä muiden lasten, nuorten ja perheiden palveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Koko palveluketjua koskevat asiat Ennaltaehkäisy Oma-apu Lähiosaaminen Tavoite ja toimenpide Vastuu mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellisesta koordinoinnista ja suunnittelusta sekä ehdotusten valmistelu järjestämissuunnitelmaan Sovitaan alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyökäytännöistä ja vastuista erikoissairaanhoidon ja kuntien toteuttamista palveluista - palvelukonsepti. Tilasuunnittelussa alueen psykiatrian kehittämisen tarpeet Päihdepalveluketjun tekeminen Kuntien hyvinvointikertomukset sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat Saamenkielisen väestön hyvinvoinnin huomioiminen suunnitelmissa Pakka-malli, suositus kunnille käyttöön ottoon; yrittäjien ja kuntien yhteinen malli suhtautua päihteiden myyntiin alaikäisille Mielenterveystalo Saamenkieliset sisällöt Mielenterveystaloon kaikkien käytettäväksi Mielenterveys- ja päihdeosaamisen tulee olla kiinteä osa sosiaali- ja terveyspalveluita. Vastuutaho ja aikataulu Mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellinen työryhmä, Mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueellinen työryhmä valmistelee esityksen ohjausryhmälle 2014 aikana, toteutus LSHP:n tilasuunnittelusta vastaavat Alueellinen työryhmä ja Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä -hanke, Kunnat vastaavat, Lapin AVI tukee kuntia hyvinvointikertomusten valmistelussa, jatkuvaa toimintaa AVI:n mallin koulutus ja jalkauttaminen, kunnat toimijoita Alueen palvelutietojen ylläpidosta vastaa LSHP. LSHP:n psykiatrian yksikkö ja saamelaiskäräjät, selvitys alkaa 4/2014 On osa alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelukonseptista sopimista