Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Transkriptio

1 Utsjoki Enontekiö Inari Kittilä Muonio Sodankylä Savukoski Kolari Pello Kemijärvi Rovaniemi Ranua Pelkosenniemi Posio Salla Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Päivitys vuosille (Arviointiraportin mukaan tehdyt tarkistukset) Lapin sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat

2 2 Versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä Asia PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö PTHyksikkö Vanha suunnitelma Päivitys kappaleet 1-2 ja 7, sekä sisällys 3-6 Päivitys Korjaukset, saamelaiskäräjien kommentit Valmis suunnitelma - PTH-yksikön ohjausryhmän käsittelyn perusteella Päivitys

3 3 Sisältö 1 Johdanto Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen yleiset tavoitteet Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Palveluketjujen yleinen malli ja sen pohjalta valitut yhteistyön painopistealueet Palveluiden järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Päivystykset ja ensihoito Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sairauksien ehkäisy ja hoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Ikäihmisten palvelut Tukipalvelut Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri Yhteistyö ja kehittäminen Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Kehittämisyhteistyö Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstötarpeen ennakointi Henkilöstön rekrytointi Alueellinen koulutus Laatu ja potilasturvallisuus Seuranta ja arviointi Seurannan, arvioinnin ja päivittämisen vuosikello Taloudelliset vaikutukset... 53

4 4 1 Johdanto Tämä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on Lapin sairaanhoitopiirin alueen viidentoista kunnan yhteinen linjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Järjestämissuunnitelmasta neuvotellaan saamelaiskäräjien kanssa perustuen Saamelaiskäräjälain 9 :ään. Säännöksen mukaan viranomaiset velvoitetaan neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä. Perusterveydenhuollon yksikön tehtäväksi on määritelty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava tarvittavasta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Tässä järjestämissuunnitelmassa sosiaalitoimen osalta painopiste on ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kuntoutuksessa. Myös sosiaalipäivystyksen yhteen sovittaminen muun päivystystoiminnan kanssa sisältyy suunnitelmaan. Muuta sosiaalitoimea käsitellään tarvittavan yhteistyön näkökulmasta. Terveydenhuoltolain mukaan saman erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. OYS-erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus on hyväksytty kaikissa alueen sairaanhoitopiireissä syksyllä Sopimuksen päivittäminen vuonna 2014 ei ole toteutunut. Lapin sairaanhoitopiirin alueella on asukasta vuonna Asukas-tiheys on Suomen matalin ja matkat kuntakeskusten välillä ovat pitkät. Yli puolet väestöstä asuu Rovaniemen kaupungissa. Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9919 saamelaista, joista 3459 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Alueella on erityinen vastuu saamenkielisten palveluiden järjestämisestä. Seuraavien vuosien aikana ikäihmisten osuus kasvaa Lapin sairaanhoitopiirin alueella nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2025 yli 75-vuotiaita asukkaita ennustetaan olevan noin nykyistä enemmän. Samaan aikaan lasten määrän ennustetaan lievästi vähenevän. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 Suomen keskitasoa, mutta seuraavina vuosina kehitys tulee olemaan muuta maata heikompaa. Heikentyvä huoltosuhde vaikeuttaa kuntien kykyä vastata mm. sosiaali- ja terveyspalveluista. Sairaanhoitopiirin alueet kehittyvät eri tavalla. Rovaniemellä ja Tunturi- Lapissa väkimäärän odotetaan kasvavan ja huoltosuhteen heikentyminen

5 5 on vähäisempää. Etenkin Itä-Lapissa kehitysennuste on vastakkainen. Vanhusväestön määrän kasvu on kuitenkin voimakkainta Rovaniemellä ja Pohjois-Lapissa. Lapin sairaanhoitopiirin alueella sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa, mikä tulee esille lähes kaikissa sairausryhmissä syöpäsairauksia lukuun ottamatta. Ero tulee esille sekä ikävakioidussa että vakioimattomassa aineistossa, mikä kertoo sekä terveyseroista maan eri osien välillä että tämän alueen suuremmasta terveydenhuollon palvelutarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2013 olivat 15 % korkeammat kuin valtakunnassa keskimäärin, mikä selittyy osin väestön sairastavuudella ja ikärakenteella. Vuonna 2012 kustannukset olivat 14 % ja vuonna 2011 ne olivat 10 % keskimääräistä korkeammat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveyspalveluita tuottaa yksitoista kuntien omaa terveyskeskusta sekä kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää. Erikoissairaanhoidosta vastaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, joka ylläpitää Lapin keskussairaalaa Rovaniemellä ja Muurolassa. Tämän lisäksi kunnat järjestävät omana toimintana tai ostopalveluina erikoislääkäripalveluita ja muita erityispalveluita omissa terveyskeskuksissa vaihtelevasti. Kolpeneen palvelukeskuksen ky. vastaa koko Lapin maakunnan erityistason kehitysvammahuollosta. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan lähipalveluina kaikissa kuntakeskuksissa sekä laajimmissa kunnissa kylien sivutoimipisteissä. Palveluiden saatavuus koetaan hyväksi ja asukkaat ovat palveluihin pääosin tyytyväisiä. Lähipalvelun ytimen muodostavat joka kuntakeskuksessa tarjolla olevat usein tarvittavat perustason palvelut kuten terveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvola ja kouluterveydenhuolto, kotiin tuotavat palvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutus ja sosiaalityö. Myös laboratorionäytteenotto ja röntgen-kuvaus (ei kaikissa kuntakeskuksissa) ovat lähipalvelua. Ensihoidon palvelut ovat lähipalvelua, vaikka palvelun järjestämisestä vastaa Lapin sairaanhoitopiiri. Harvemmin tarvittavia palveluita on tarjolla joko seudullisesti tai keskitetysti. Näitä ovat mm. päivystyspalvelut, erikoissairaanhoito, muut kuvantamispalvelut, akuutti vuodeosastohoito, harvoin tarvittavat terapiat ja muut erityispalvelut. Osa näistä pystytään tuomaan lähelle asukkaita etäpalveluna. 2 Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito muodostavat yhteisen palvelukokonaisuuden. Terveyden ja hyvin-

6 6 voinnin edistäminen toteutuu yhteistyössä, johon ovat sitoutuneet kunnat, kuntayhtymät ja muut toimijat. Palvelut pohjautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja he osallistuvat niiden suunnitteluun. Tavoitteena on tukea kuntalaisten omaa vastuunottoa sekä lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa. Lähipalvelut voidaan turvata samalla, kun palvelujärjestelmän haavoittuvuutta on vähennetty. Yhteistyön ja palveluiden kehittäminen pohjautuvat nykyisestä palvelujärjestelmästä kerättyyn tietoon, palvelutarpeen ja sen muutosten arviointiin, asiantuntijatyöryhmien työn tuloksiin sekä lainsäädäntöön. Yhteinen valmistelun ja sopimisen malli sekä palveluketjujen yleinen kuvaus ovat keskeisiä yhteistyön ja kehittämisen työvälineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen lainsäädännön valmistelu on kesken. Uudistuksen tavoitteena on siirtää koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu merkittävästi nykyistä suuremmille yksiköille. Lapin liitto vetää Lapin sote-savotta -hanketta, joka koordinoi Lapin ja Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveysalueiden valmistelua ja palveluiden uudistamista. Terveydenhuollossa asiakkaiden vapaus valita palvelun tuottaja parani merkittävästi vuoden 2014 alusta. Henkilö voi vapaasti valita terveyskeskuksen Suomen alueelta ilmoittamalla siitä nykyiselle ja tulevalle terveyskeskukselle. Valinnan voi tehdä kerran vuodessa. Valinta koskee aina kerralla kaikkia terveyspalveluita lukuun ottamatta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa tai kotihoitoa. Sosiaalipalvelut eivät ole valinnan piirissä. Potilas voi lähettävän lääkärin kanssa yhdessä valita myös erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajan. Tietyin edellytyksin potilas voi valita terveyspalvelun tuottajan myös toisesta EU-maasta. Lisääntyneen valinnanvapauden vaikutuksia terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen seurataan. 2.2 Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Perustuslain 17.3 :n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaiskäräjälain perusteella itsehallintoon kuuluvat saamelaisten sosiaali- ja terveysasiat. Saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä sekä sellaisten kuntayhtymien toimielimissä, joissa jokin saamelaisten kotiseutualueen kunta on jäsenenä. Saamelaisten kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat toteutuneet puutteellisesti. Ihmisoikeuksia valvovat elimet ovat kiinnittäneet tähän huomiota ja suosittaneet lisätoimin varmistamaan saamenkielisten palvelujen saatavuuden.

7 7 Saamelaisten kotiseutualueen kuntien lakisääteisenä velvoitteena on järjestää palvelut ja tiedottaa palveluista saamenkielellä. Saamelaisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia käytännössä. Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma on hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään tarjoamaan saamen kielellä kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielentaitoista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on alueella vähän. Tulkkipalveluihin pitäisi turvautua vain, jos saamenkielistä palvelua ei voida muulla tavoin turvata. Tavoitteena on, että saamenkielinen väestö saa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omalla äidinkielellään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uhanalaisessa asemassa olevien inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamiseen. Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena osana muuta palvelutuotantoa. Suunnitelmakaudella selvitetään, miten kuntien välisiä yhteistyökäytäntöjä kehitetään saamelaisten kotiseutualueella ja valtakunnan rajojen yli saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Myös OYS-erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on huomioitava saamenkielisen väestön oikeudet omakielisiin palveluihin. Lapin sote-(tuotanto)alueen valmistelussa saamenkieliset palvelut ja niiden kehittäminen suunnitellaan kokonaisuutena osana muuta palvelutuotantoa. Saamenkielisten palveluiden asiantuntijat osallistuvat kaikkien asiakaslähtöisten palveluprosessien valmisteluun. 2.3 Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Lapin sairaanhoitopiirin alueella on sovittu yhteinen tapa valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Malli on hyväksytty vuonna 2013 osana terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa vuosille Valmistelu on kytketty kuntien ja kuntayhtymien toiminnan, talouden ja investointien suunnittelun ja päätöksenteon vuosirytmiin (Kuva kohdassa Seuranta ja arviointi). Sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan seudullisesti sekä koko aluetta koskien. Yhteisellä suunnittelulla pyritään vähentämään palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja lisäämään erityispalveluiden saatavuutta.

8 8 Valmistelu Sopiminen Päätöksenteko Asiantuntijatyöryhmät - ohjausryhmä nimeää Kunta- ja kuntayhtymäjohtajien kokoukset - myös omistajaohjaus Kunnat Ktt:n ky:t PTH-yksikkö - koordinaatiovastuu PTH-yksikön ohjausryhmä => Alueellinen sote-ohjausryhmä LSHP Kolpene Kuva 1. Järjestämissuunnitelmaan liittyvien sote-asioiden valmistelu ja sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja kuntayhtymien johtajien neuvotteluissa sovitaan keskeisistä linjauksista ja omistajaohjaukseen liittyvistä asioista. Neuvotteluun asioita voivat tuoda kunnat, kuntayhtymät ja PTH- yksikkö/ohjausryhmä. Koollekutsujana toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä on keskeinen eri toimijoiden foorumi. Ohjausryhmän tehtävät ovat: 1. Järjestämissuunnitelman valmistelun, arvioinnin ja päivittämisen ohjaus. Suunnitelman viimeistely ennen kuntien päätöksentekoon lähettämistä. 2. Asiantuntijatyöryhmien nimeäminen ja niiden tehtävien määrittäminen. Työryhmien ehdotusten hyväksyminen. 3. PTH-yksikön hallinnoimien hankkeiden ohjausryhmänä toimiminen jollei rahoittaja toisin edellytä 4. Perusterveydenhuollon yksikön ohjaus 5. Muut järjestämissuunnitelmassa määritellyt tehtävät. Ohjausryhmälle asioita valmistelee perusterveydenhuollon yksikkö sekä moniammatilliset ja eri alueita edustavat asiantuntijatyöryhmät. Työryhmistä osa on pysyviä ja osa tilapäisiä. Perusterveydenhuollon yksikkö vastaa asiantuntijatyöryhmien koordinoinnista ja toimii esittelijänä ohjausryhmälle. Koordinaatiotyön tueksi ohjausryhmä voi nimetä osallistujia Poskesta, erikoissairaanhoidosta, kunnista ja muista organisaatiosta. Koordinaatiotyöstä vastaava ja muut koordinaatiotyön tueksi nimetyt sopivat keskinäisestä työnjaosta. Seudullisen yhteistyön tarve ja toimintamuodot selvitetään suunnitelmakaudella kuntien välisissä neuvotteluissa. Perusterveydenhuollon yksikkö voi osallistua seudulliseen yhteistyöhön. Varsinainen päätöksenteko toteutuu organisaatioissa kuten aiemmin.

9 9 Edellä kuvattu yhteistyömalli on ollut pohjana, kun Lapin sote- (tuotanto)alueen valmistelun organisoimista on suunniteltu. Lapin sote- (tuotanto)alueen valmistelun ohjausryhmänä toimii silloin perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä täydennettynä henkilöstön ja järjestöjen edustajilla. Osa ohjauksesta toteutuisi myös ohjausryhmän ja kuntajohtajien yhteiskokouksissa. 2.4 Palveluketjujen yleinen malli ja sen pohjalta valitut yhteistyön painopistealueet Palveluketjuraati on valmistellut ja perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä on joulukuussa 2013 hyväksynyt palveluketjujen yleisen mallin. Se pohjautuu asiakkaan tarpeeseen, johon vastataan toimijoiden osaamisella. Malli on yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä samalla riippumaton organisaatiorakenteista. Palveluketjuissa ja niiden jalkauttamisessa on keskeistä tavoitteellisuus: vähentää sosiaalisia ja terveysongelmia ennaltaehkäisyllä, vahvistaa kansalaisten omaa osaamista sekä tukea lähiosaamista sekä sopia erityisosaamisen järjestelyistä. Alueellinen koulutus, kehittäminen ja tiedonhallinta tarvitaan tukemaan näitä tavoitteita. Kuva 2. Palveluketjun yleinen malli Palveluiden järjestäminen ja kehittämisen painopisteet kuvataan tässä järjestämissuunnitelmassa kuuden palveluketjun avulla.

10 10 1. Päivystykset ja ensihoito 2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 3. Sairauksien ehkäisy ja hoito (sisältää myös suun terveydenhuollon) 4. Mielenterveys- ja päihdepalvelut 5. Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus 6. Ikäihmisten palvelut Sen lisäksi kehittämisen painopisteet kuvataan palveluketjun mallin mukaan keskeisille tukipalveluille, tiedonhallinnalle, osaamiselle ja henkilöstön saatavuudelle sekä kehittämiselle. Mikäli Lapin sote-(tuotanto)alueen valmistelu etenee suunnitellulla tavalla, niin palveluprosesseista tulee sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden kattavia. Se muuttaa edellä kuvattujen palveluketjujen sisältöjä ja valmisteluprosessia. Ohjausryhmän linjaamat uudet asiakaslähtöiset palveluprosessit ovat: 1. Perheiden palvelut, 2. Vammaisten palvelut, 3. Aikuisten psykososiaaliset palvelut, 4. Sairauksien ehkäisy ja hoito, 5. Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus, 6. Ikäihmisten palvelut sekä 7. Päivystykset ja ensihoito. 3 Palveluiden järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Palveluiden järjestäminen on kuvattu kuuden palveluketjun ja niitä tukevien palveluiden avulla. Moniammatilliset ja eri alueiden näkökulmia edustavat asiantuntijatyöryhmät ovat valmistelleet päivystysten ja ensihoidon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä ikäihmisten palveluiden järjestämistä koskevat ehdotukset. Niiden tavoitteet ja toimenpiteet esitellään valitun palveluketjukuvauksen mukaisesti ennaltaehkäisystä erityispalveluihin. Myös tukipalveluiden ja tiedonhallinnan valmistelu on tehty alueellisissa asiantuntijatyöryhmissä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, sairauksien ehkäisyn ja hoidon sekä toimintakyvyn tukemisen ja kuntoutuksen osalta valmistelu on tapahtunut pääsääntöisesti perusterveydenhuollon yksikössä. Tämän vuoksi yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä on esitetty niukasti. Eri työryhmien ja perusterveydenhuollon ohjausryhmän keskustelussa palveluiden järjestämisen suunnittelulla on vaikutuksia myös tilojen suunnitteluun ja tilatarpeisiin koko alueella. Tilasuunnittelussa tulee varautua toiminnan muutoksiin, sillä hoitamisen teknologiat, etäpalvelut ja työnjaon muutokset vaikuttavat työhön ja tilatarpeisiin. Lapin sairaanhoitopiirin laajennusosan suunnittelussa tulee lisäksi ottaa huomioon mm. päivystysten ja ensihoidon sekä ikäihmisten palveluiden kokonaisuus, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä tukipalveluiden järjestämisestä syntyvät tarpeet.

11 Päivystykset ja ensihoito Päivystysten järjestämiseen liittyvä sopiminen tehdään osana terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Tässä suunnitelmassa käsitellään kiireellisen neuvonnan, ensihoidon, perusterveydenhuollon, suunterveydenhuollon ja sosiaalipäivystysten järjestämistä sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Terveydenhuoltolaki 50 2 mom. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon osalta erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Päivystysasetuksen tuomat muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annettiin ja se kumosi vuotta aiemmin annetun asetuksen. Asetus tuli voimaan lukuun ottamatta synnytysten ja lastentautien osuutta, joka tulee voimaan Asetuksen 2 mukaan Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystystä toteuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Sosiaalija terveysministeriö voi myöntää hakemuksesta luvan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämiseen. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Päivystysten ja ensihoidon järjestämiselle Lapissa tuovat haasteen pitkät välimatkat, harva asutus, pienet terveydenhuollon yksiköt sekä palvelujen järjestäminen saamen kielillä. Asiakkaiden kannalta keskeisiä ovat myös asiantunteva neuvonta sekä mahdollisuus matalan kynnyksen palveluihin lähellä, jos lääkäripäivystys on toisella paikkakunnalla. Potilas- ja asiakastietojen näkyvyys ja siirtyminen on erityisen tärkeää päivystystyössä, joten tämän toteuttaminen on päivystyksen kehittämisessä keskeinen tavoite. Päivystysten ja ensihoidon järjestämisessä huomioidaan saamen kielilain velvoitteet, erityisesti tämä tulee huomioida päivystysaikaisessa ohjannassa ja neuvonnassa. Päivystystyöhön osaavan työvoiman saaminen on merkittävä haaste, tämä koskee mm. lääkäreitä, hammaslääkäreitä, hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Päivystysasetuksen mukaan päivystyksessä pitää varmistaa myös henki-

12 12 löstön perehtyneisyys lasten hoitamiseen, ikäihmisten toimintakyvyn arviointiin sekä päihde- ja sosiaalihuollon tarpeiden arviointiin. Eri päivystykset eivät vielä muodosta toimivaa kokonaisuutta alueella. Ensihoidon ja perusterveydenhuollon päivystysten yhteistyö on muuttunut ensihoidon uudelleen järjestelyn myötä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset toimivat yhteistyössä potilaan tarpeiden mukaisesti. Suun terveydenhuollon päivystys ja sosiaalipäivystys ovat aloittaneet yhteistyön muiden päivystysten kanssa ole. Päivystykselliset mielenterveys- ja päihdeasiat hoidetaan päivystyksissä muun toiminnan ohella. Psykiatrian päivystys on osa Lapin keskussairaalan toimintaa. Koko palveluketjua koskevat tavoitteet Tavoite ja toimenpide Päivystysten ja ensihoidon alueellisen kokonaisuuden suunnittelu ja koordinointi; tavoitteena päivystysten ja ensihoidon yhteen sovitettu malli 2017 Arvioinnin perusteella tehty päivitys vuosille Vastuutaho ja aikataulu Alueellinen päivystykset ja ensihoito -työryhmä, Lapin keskussairaalassa toimiva rinnakkaispäivystys muutetaan yhteispäivystykseksi. Yhteispäivystyksen selvitysryhmä - LSHP ja päivystykseen osallistuvat kunnat, tavoitteena muutos toukokuussa Eri päivystysten tarvitsemat tila- ja toimintaratkaisut Rovaniemellä: yhteispäivystys, suun terveydenhuollon päivystys, sosiaalipäivystys sekä tarkkailuosasto Tila- ja toimintasuunnittelusta vastaavat Tavoite tärkeä, mutta sille ei voida sopia vielä aikataulua. Vastuutaho Pohjoinen ICT-yhteistyön foorumit sekä alueellinen tietohallintoryhmä Suunnittelu yhteistyössä ikäihmisten palvelut ja päivystykset ja ensihoito työryhmä. Edellyttää projektityyppistä resursointia käytännön valmistelutyöhön. Ennaltaehkäisy Potilastiedon tulee olla käytettävissä kaikissa päivystystoiminnan eri vaiheissa. OYS-erva arkkitehtuurin ja KanTaarkiston tuomat mahdollisuudet on selvitettävä. Säännöllisen hoidon ja hoivan piirissä olevien asiakkaiden hoito ja palvelusuunnitelmat ovat ajantasalla, ja suunnitelmissa otetaan kantaa myös toimintaan päivystysajalla. Hoitosuunnitelmat tulevat KanTa-palveluihin aikaisintaan vuonna 2017.

13 13 Yleisen turvallisuuden lisääminen osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Kunnat vastaavat hyvinvointikertomusten ja turvallisuussuunnitelmien tekemisestä. Arjen turvaa -hanke Lapin AVI, järjestöt ja pilottikunnat Omahoito Kansalaistiedottaminen päivystyksistä ja omahoidon keinoista Päivystyksestä vastaavat tahot Rokotus- ja epidemiatiedottamisella pyritään vähentämään sairastumisia sekä ohjamaan ihmisten toimintaa epidemiatilanteissa. LSHP:n infektio- ja sairaalahygieniayksikkö ja terveyskeskukset vastaavat tiedottamisesta. Lähiosaaminen Päivystysosaamisen varmistaminen kaikilla, jotka tekevät päivystystyötä Perehdytyssuunnitelma, josta työnantaja vastuussa Yhteisen alueellisen koulutuksen suunnittelusta vastaa koulutustyötyöryhmä. Ensihoito toimii omahoidon ja perusterveydenhuollon tukena hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon toteuttamisessa. Ensihoidon toimintatapojen ja osaamisen kehittäminen, työ käynnistynyt Uusia yhteistyötapojen ja työvälineitten kehittämin paljon päivystyspalveluita käyttävien tueksi Poske, Lapin ja Länsi- Pohjan PTH-yksiköt Teema pyritään saamaan mukaan Pohjois-Suomen Paljon tukea tarvitsevat -hankevalmisteluun. Tavoite tarkentuu Paljon tukea tarvitsevat -hankkeen työsuunnitelman päivityksessä. Erityisosaaminen Päivystyksen erityisosaaminen sovitaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta ei ole päivitetty vuonna Erva-esh:n järjestämissopimuksen päivittäminen Akuuttilääketieteen koulutusohjelman aloittaminen LSHP:ssä LSHP, koulutusohjelman aloitus 2015

14 14 Päivystysaikainen ohjanta ja neuvonta Päivystysasetuksen 7 mukaan kiireellisen hoidon neuvonta on järjestettävä siten, että siihen on kaikkina vuorokauden aikoina varattu riittävästi koulutettuja ja riittävän työkokemuksen omaavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Arkisin päiväaikaan 8-16 kiireellinen neuvonta toteutetaan kaikissa terveyskeskuksissa ja Lapin keskussairaalan päivystyksessä. Iltaisin ja öisin neuvontaa tehdään lähes kaikissa terveyskeskuksissa (yleensä vuodeosastoilla) sekä Lapin keskussairaalan päivystyksessä. Hätätapauksissa ohjauksen ja palvelupyynnöt hoitaa hätäkeskus 112. Päivystysaikaisen ohjannan ja neuvonnan tulisi perustua yhdenmukaisiin hoidontarpeen arvioinnin periaatteisiin. Ohjaus ja neuvonta Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Sopiminen alueellisesta Hoidontarpeen arvion Päivystykset ja ensihoito neuvonnan mallista - mikä käytännöistä sovitaan työryhmä on kunkin kunnan vastaanoton, perusterveydenhuollon vuodeosastojen, päivystysverkon yhtey- ensihoidon ja eri päivystys-yksikköjen dessä. rooli ja yhteistyö neuvonnan ja ohjauksen järjestämisessä Päivystyspotilaiden neuvonnan järjestäminen Lapin keskussairaalassa toimivassa päivystyksessä toimivaksi Ohjauksessa ja neuvonnassa asiakastietojen tulee olla käytettävissä. Valmistellaan alueellinen hoidontarpeen arvioinnin malli. Jalkautetaan hoidontarpeen arviointimallin sekä järjestetään tarvittavat koulutuskokonaisuudet. Jatketaan tavoitteen mukaisesti Päivystykset ja ensihoito työryhmän nimeämä työryhmä. Alueellinen koulutussuunnittelu Lapin shp:n päivystys KanTa-palveluiden ensimmäinen vaihe on käytössä todennäköisesti v loppuun mennessä. Ensihoito Ensihoidon järjestää alkaen koko alueelle Utsjokea lukuun ottamatta Lapin sairaanhoitopiiri. Utsjoki liittyy mukaan alkaen. Ensi-

15 15 hoidolla on koko aluetta koskevat yhteiset operatiiviset toimintaohjeet, hoito-ohjeet ja ohjeet potilaan toimittamisesta hoitoon. Kriittisesti sairaan potilaan ensisijainen konsultti on OYS-erva -alueen päivystävä ensihoitolääkäri. Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on hyväksynyt aluetta koskevan palvelutasopäätöksen, jonka mukaan ensihoidon palvelutaso on yhdenmukainen saman palvelutarpeen alueilla sekä saavuttamisviiveeltään että tasoltaan. Ensihoidon kustannukset ovat välittömän valmiuden lisääntyessä kasvaneet ja samalla ensihoidon työaikasäädökset ovat muuttuneet. Ensihoidon työntekijöiden antama tuki kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotannossa ns. vapaan työajan puitteissa on sopimisvaiheessa (tilanne 3/2014). Yhteistyösopimuksia tehdään paikkakuntakohtaisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on luoda tehokas ja laadukas terveydenhuollon palvelukokonaisuus. Ensihoidon työntekijöiden työsopimukseen on kirjattu: Työntekijä on velvollinen työskentelemään työnantajan määräyksen mukaan myös työyksikköpaikkakuntansa terveyskeskuksessa. Ensihoito Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Ensihoidon ja terveyskeskusten Sopimukset yhteistyöstä Kunnat ja LSHP yhteistyömallista on tehty. sopiminen Ensihoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämismahdollisuuksien selvittäminen Päivystykset ja ensihoito -työryhmä toimii LSHP:n alueen ensihoidon seurantaryhmänä täydennettynä LSHP:n nimeämillä edustajilla. Jatketaan tavoitteen mukaisesti Jatkuvaa toimintaa Päivystykset ja ensihoito - työryhmä Päivystykset ja ensihoito - työryhmä Perusterveydenhuollon päivystykset Lapin alueen kunnat ja kuntayhtymät hakivat Sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeslupia perusterveydenhuollon erillispäivystyksen järjestämiseen siten, että luvat ovat linjassa tässä kuvatun päivystyssuunnitelman kanssa. Inarin terveyskeskuksen poikkeuslupa on voimassa asti sekä Kemijärven, Pellon ja Tunturi-Lapin kiertävän päivystyksen luvat vuoden 2015 loppuun saakka.

16 16 Päivystyssuunnitelma Jokainen terveyskeskus vastaa virka-aikana oman alueensa kiireellisen hoidon toteuttamisesta. Tällä hetkellä ympärivuorokauden avoinna olevia lääkäripäivystyksiä on viisi: Rovaniemellä (Rovaniemi, Ranua, Posio ja Sodankylä sekä erikoissairaanhoito), Tunturi-Lapissa kiertäen Kittilä-Kolari-Muonio, Pellossa vuoroviikoin Ruotsin Övertorneån kanssa, Ivalossa (Inari ja Utsjoki) ja Kemijärvellä (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski). Päivystyspisteisiin suunnitellut muutokset on kuvattu alla. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan viimeistään alkaen. Muutokset edellyttävät kuntien ja sairaanhoitopiirin välisten sopimusten tekemistä palveluista ja kustannusten jaosta. Rovaniemen päivystys Rovaniemellä toimii toukokuusta 2015 alkaen todellinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Sen yhteydessä toimivat tulevaisuudessa myös suunterveydenhuollon ja sosiaalipäivystykset. Kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset ovat päivystysaikana aina käytettävissä. Viimeistään Rovaniemen yhteispäivystykseen siirtyy yöaikainen päivystys klo Itä- ja Tunturi-Lapista. Käytäntö on sama kuin nyt Sodankylän kanssa. Pellon päivystys siirtyy Rovaniemelle viimeistään Tällä hetkellä yöaikana klo koko päivystys on erikoissairaanhoidon päivystäjien vastuulla, arviointi tarvittavista päivystyksen resurssimuutoksista on kesken. Inarin päivystys Inarissa on perusterveydenhuollon erillispäivystys ympäri vuorokauden. Päivystys toteutetaan varallaolopäivystyksenä. Laboratoriotutkimukset tehdään päivystysaikana vieridiagnostiikkana. Mikäli potilas tarvitsee päivystyksellisiä kuvantamistutkimuksia, hänet lähetetään Lapin keskussairaalaan tutkimusta ja hoitoa varten. Inarilla on valmius hoitaa yöaikana vastuulleen muualta kuin Rovaniemeltä tulevat päivystyskonsultaatiot terveyskeskusten vuodeosastoilta ja hoivayksiköistä, tämä sisältää myös tuen hoidon tarpeen arviointia tekeville. Muut perusterveydenhuollon päivystysyksiköt Viimeistään alkaen kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoito järjestetään joka arkipäivä klo (15-)16-21 sekä viikonloppuisin klo 8-21 Kemijärvellä, Sodankylässä sekä Tunturi-Lapissa kiertäen (Kittilä, Kolari ja Muonio). Tämä toteutetaan varallaolopäivystyksenä. Laboratoriotutkimukset tehdään päivystysaikana vieridiagnostiikkana. Mikäli potilas tarvitsee kuvantamistutkimuksia päivystyksellisesti, hänet lähetetään Lapin keskussairaalaan tutkimusta ja hoitoa varten.

17 17 Pellossa, Posiolla ja Ranualla järjestetään viikonloppuisin lääkärinvastaanotto kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille muutaman tunnin ajan. Perusterveydenhuollon päivystys Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Sovitaan perusterveydenhuollon Jatketaan tavoitteen mu- Valmistelu päivystykset ja päivystysverkosta. kaisesti. ensihoito -työryhmä ja pth-yksikön ohjausryhmä Päivystykset järjestetään nykyisellä tavalla vuoden ajan, lukuun ottamatta Sodankylän yöpäivystystä, joka siirtyy Rovaniemelle. Pellolla on mahdollisuus aiemman päivystyssuunnitelman mukaan vuoden 2015 alusta siirtää ilta- ja viikonloppupäivystys Rovaniemelle. Yöpäivystykset siirtyvät Pellosta, Kemijärveltä ja Tunturi-Lapista Rovaniemelle. Päivystyksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja LSHP. Yöpäivystyksen muutokset toteutuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. Selvitetään päivystyksen resurssitarpeet, mikäli yhteispäivystykseen liittyvien kuntien määrä kasvaa ja konsultaatiot tai muut etäkäyttömahdollisuudet lisääntyvät. Päivystyksestä vastaava lääkäri nimetään mennessä jokaiseen päivystykseen. Toteutunut Selvitetään toimintamalli, jossa muut kunnat (hoidontarpeen arviointi, vuodesosastot, hoivayksiköt) voivat konsultoida yöaikaan Inarin terveyskeskuksen perusterveydenhuollon päivystystä. Lshp, päivystykseen osallistuvat kunnat, päivystykset ja ensihoito -työryhmä Päivystyksen järjestämisestä vastaavat kunnat. Inarin kunta, Lshp, Päivystykset ja ensihoito - työryhmä Erikoissairaanhoidon päivystys Erikoissairaanhoidon päivystys järjestetään Lapin keskussairaalassa ja pienten erikoisalojen päivystys Oulun yliopistosairaalassa. Erikoissairaanhoidon päivystyksistä sovitaan OYS-erva -alueen sairaanhoitopiirien yhteisessä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Psykiatrian erikoisalan päivystys on tällä hetkellä psykiatrian klinikalla Muurolassa. Päivystysasetuksen vaatimusten mukaan psykiatrian erikoisalan päivystys tulee järjestää siten, että potilaan terveydentilan arviointia varten

18 18 on käytettävissä riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Tämä edellyttää psykiatrian päivystyksen järjestämistä muun päivystystoiminnan yhteydessä. Erikoissairaanhoidon päivystys Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Erikoissairaanhoidon päivystysverkosta Erikoissairaanhoidon jär- OYS-erva -alueen sai- sopiminen jestämissopimusta ei ole raan-hoitopiirit, järjestä- erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa päivitetty vuonna missopimuksen päivitys Psykiatrian päivystys siirtyy keskussairaalan päivystyksen yhteyteen. LSHP, tavoitteena 3/2015. Suun terveydenhuollon päivystys Suun terveydenhuollon päivystys on järjestetty koko Lapin alueella kiertävänä siten, että terveyskeskuksen päivystysvuorojen määrä on suhteessa asukaslukuun. Päivystys järjestetään viikonloppuisin ja arkipyhinä kahden tunnin ajan klo Vuonna 2012 päivystykseen tuli 687 yhteydenottoa ja vastaanotolla kävi 170 potilasta. Päivystysasetuksen 16 mukaan Kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Käytännössä tämä tarkoittaa päivystyksen järjestämistä päivystyksen järjestämistä klo 21 asti päivittäin. Yöaikainen päivystys järjestetään erityisvastuualueella. Suun terveydenhuollon päivystys Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Suun terveydenhuollon Päivystysasetuksen edellyttämien Päivystykset ja ensihoito- päivystystä jatketaan nykyisellä muutosten valtyöryhmä koordinoi val- tavalla, kunnes mistelu. Selvitetään yhteistyömahdollisuudet mistelua. päivystysasetukseen tulevat Rovaniemen kaupungille muutokset on linjattu; Länsi-Pohjan alueen annettu valmisteluvastuu sen jälkeen mahdollisesti kanssa. järjestelyistä. tarvittavien muutosten suunnittelu ja toteutus. Suun terveydenhuollon tarpeet mukaan päivystyksen tilasuunnittelussa Tilasuunnittelusta vastaavat

19 19 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys on järjestetty Lapin sairaanhoitopiirin alueella niin, että virka-aikana sosiaalipäivystyksestä vastaavat kunkin kunnan sosiaalityöntekijät. Virka-ajan ulkopuolella on viisi erilaista tapaa järjestää sosiaalipäivystys. Rovaniemi vastaa Ranuan, Inarin ja Utsjoen sosiaalipäivystyksestä. Alueen etupäivystys on ostettu Lapin ensi- ja turvakodilta, takapäivystäjä on kotona varalla oleva Rovaniemen kaupungin sosiaalityöntekijä. Tunturi-Lapin sosiaalipäivystysalueeseen kuuluvat Enontekiön, Muonion, Kittilän, Kolarin ja Pellon kunnat. Etupäivystys ostetaan Merikratos Lastensuojelu Oy:ltä. Takapäivystäjänä toimivat alueen kuntien sosiaalityöntekijät sovitun vuorottelukäytännön mukaisesti. Itä-Lapin sosiaalipäivystysalueeseen kuuluvat Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi. Alueen kuntien sosiaalityöntekijät vastaavat varallaolopäivystyksellä sosiaalipäivystyksen kokonaisuudesta. Sodankylä on ottanut sosiaalipäivystyksen omaksi toiminnakseen siten, että etupäivystys on edelleen Lapin ensi- ja turvakodilla ja takapäivystäjänä toimii varalla olevana kunnan sosiaalityöntekijä. Posion kunta kuuluu Kuusamon sosiaalipäivystysalueeseen, jossa kuntien sosiaalityöntekijät päivystävät kukin vuorollaan. Haasteet Sosiaalipäivystyksen haasteena ovat pitkät etäisyydet päivystysalueilla. Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen selvittely edellyttää sosiaalityöntekijän läsnäoloa, mikä ei kaikilla päivystysalueilla tällä hetkellä toteudu. Käytännössä sosiaalipäivystys ei sisällä muuta sosiaalityötä kuin lastensuojelullisten tarpeiden arviointia, vaikka muihinkin sosiaalipalvelujen tarpeeseen pitäisi sosiaalihuoltolain mukaan voida vastata. Sosiaalipäivystyksen järjestämistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella selvitetään osana muun päivystystoiminnan järjestämistä. Sosiaalipäivystys Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Sosiaalipäivystyksen alueellisesta Jatketaan tavoitteen mujestämistavasta mallista ja järkaisesti. sopiminen Nykyisen mallin mukaan , vuoden 2016 tai 2017 alusta tavoitteena yhteinen etupäivystys ja sovittu malli takapäivystykseen Vuoden 2015 aikana valmistellaan esitys yhteisestä sosiaalipäivystyksestä Päivystykset ja ensihoitotyöryhmä koordinoi valmistelua. Rovaniemen kaupungille annettu valmisteluvastuu järjestelyistä. Sosiaalipäivystykseen liittyvästä päätöksenteosta vastaavat kunnat.

20 20 Yhteensovittaminen muiden päivystysten kanssa Päivystykset ja ensihoitotyöryhmä 3.2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten ja lapsiperheiden määrä on koko Lapin sairaanhoitopiirin alueella laskeva. Lasten määrän odotetaan kuitenkin hieman kasvavan Tunturi- Lapin ja Rovaniemen alueilla. Puolessa Lapin kunnista syntyy keskimäärin alle 20 lasta vuodessa. Kittilässä, Rovaniemellä ja Sodankylässä syntyy yli 50 lasta vuodessa. Lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluja toteutetaan yhteistyössä monien eri hallinnonalojen kesken. Lasten, nuorten ja perheiden palveluista säädetään terveydenhuoltolain lisäksi voimaan tulleessa nk. neuvolaasetuksessa. THL on viime vuosina laatinut seikkaperäiset ohjeet äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL valmistelee opiskeluterveydenhuollon kehittämisohjelmaa, jonka päämääränä on nykyistä laajempi ja moniammatillisempi opiskelukyvyn tukeminen. Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkuudet ovat Lapin sairaanhoitopiirin alle 18-vuotiaiden kohdalla lisääntyneet kahdessa vuodessa noin 20 %. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoidossa olleita alle 18-vuotiaita oli vuonna 2012 Lapin sairaanhoitopiirissä enemmän kuin Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien alle 18-vuotiaiden määrä on kahdessa vuodessa kasvanut jonkin verran, mutta on alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on sama kuin Suomessa keskimäärin, joka on 1,4 % vastaavan ikäisestä väestöstä. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Lasten määrän väheneminen vaikuttaa lasten ja perheiden palveluiden toteuttamiseen, sillä osaamisen ylläpito esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä lastensuojelutyössä on haastavaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tuotetaan yhteistyössä sosiaali-, opetus- ja terveydenhuollon kanssa. Auttamistyö ja palvelujen oikea-aikaisuus edellyttävät hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa huomioidaan saamen kielilain velvoitteet. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on lisätty avohoitopainotteisuutta ja nuorisopsykiatrialla osastopaikkoja on vähennetty. Alaikäisten mielenterveystyön haasteena jatkossa on intensiivisen avohoidon ja kriisityön kehittäminen, jotta kotona pärjäämistä voidaan tukea ja sairaalahoitoa voidaan vähentää. Erityisen haastavaa tämä on pitkien etäisyyksien vuoksi.

21 21 Synnytys- ja naistentautien sekä kuntien perusterveydenhuollon kesken tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä yhtenäisten käytäntöjen selkiyttämiseksi ja äitiysneuvolaosaamisen varmistamiseksi raskauksien määrän vähentyessä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittelyä sekä suunnittelun ja koordinoinnin vastuutahoa ei ole vielä sovittu. Tavoite ja toimenpide Päivitys Aikataulu ja vastuutaho Selvitetään mikä taho voi ottaa kokonais-vastuun lasten, nuorten ja perheiden palveluiden alueellisesta suunnittelusta ja koordinoinnista. Tuetaan ja varmistetaan lähiosaaminen. Perustetaan alueellinen moniammatillinen työryhmä, jonka tavoitteena on tiivistää sairaanhoitopiirin ja kuntien välistä yhteistyötä synnytyksissä ja äitiyshuollossa. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä on määritellä käyttöönotettava sähköinen synnytystietojärjestelmä ja sen alueellinen käyttö. Perheiden palvelut työryhmä vastaa palvelukokonaisuuden valmistelusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista varten. Äitiyshuollon asiantuntijatyöryhmä jatkaa tavoitteiden mukaisesti. Työryhmä aloittaa työnsä keväällä Alueellinen koulutussuunnitelma, Poske, LSHP:n eri erikoisalat Äitiyshuollon työryhmä Suunnitellaan työssä olevien ammattihenkilöiden tavoitteelliset työssäoppimisjaksot (1-5pv) LSHP:n synnytys- ja naistentautien yksikössä. Tällä vahvistetaan perusterveydenhuollon äitiysneuvolaosaamista. Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hankkeessa Lapin osahankkeen tavoitteena ovat alueellisen lastensuojelun prosessimallin kehittäminen, työntekijöiden osaamisen lisääminen lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen lastensuojelun asiakasprosessissa ja palvelujen kehittämisessä. Kuntien työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta perehtymisjaksoille LSHP:ssä Jatketaan tavoitteiden mukaisesti. Lshp, naistenklinikka Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hanke,

22 Sairauksien ehkäisy ja hoito Lapin sairaanhoitopiirin alueella ikävakioitu sairastavuus on THL:n sairastavuusindeksin mukaan korkeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi sairastavuus sepelvaltimotautiin, aivohalvauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin on keskimääräistä suurempaa. Ainoastaan syöpäsairauksien osalta sairastavuus on vähäisempää. Korkeampi sairastavuus lisää terveyspalveluiden tarvetta. Merkittävä osa sairastavuudesta on sellaista, jota voidaan ennaltaehkäisyn keinoin vähentää. Sosiaalieroilla on yhteys sairastavuuteen ja Suomessa terveyserot sosiaaliekonomisen aseman perusteella ovat lisääntyneet. Tulonjaolla ja sosiaalipolitiikalla on vaikutusta sairastavuuteen. Myös palvelut Suomessa kohdentuvat epätasa-arvoisesti, koska parhaiten ansaitsevat ja terveimmät käyttävät terveydenhuollon palveluita eniten. Saamenkielisillä on oikeus saada palvelut omalla äidinkielellä. Saamelaisalueen kunnissa terveydenhuollon palveluita saamen kielellä on saatavilla vaihtelevasti. Erikoissairaanhoidon palveluita on saatavilla myös Pohjois- Norjasta. Nykyisin palveluiden hankkiminen Norjasta edellyttää LSHP:n antamaa maksusitoumusta. Käytäntöä pidetään monimutkaisena ja sitä toivotaan yksinkertaistettavan. Palvelujärjestelmä Sairauksien riskitekijöiden arviointia, ennaltaehkäisyä ja sairaanhoitoa tehdään terveyskeskuksissa. Perusterveydenhuollolla on vastuu potilaiden hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon palveluista pääosan tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jossa on edustettuina kaikki keskeiset erikoisalat. Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan suurelta osin Oulun yliopistosairaalasta. Sairaanhoitopiirien välisestä työnjaosta sovitaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tuottamien palveluiden lisäksi kunnat hankkivat asukkailleen erikoislääkäreiden palveluita ja erityistutkimuksia, mutta näiden laajuus vaihtelee kuntakohtaisesti. Etenkin Rovaniemellä eri työterveysyksiköt tuottavat työnantajien hankkimina sairaanhoidon palveluita työntekijöilleen. Palvelut sisältävät yleislääkäritasoisia ja työnantajasta riippuen myös osittain erikoislääkäripalveluita. Ihmisten itse maksamien yksityisten terveyspalveluiden merkitys on Lapin sairaanhoitopiirin alueella melko vähäinen. Tällä hetkellä arjen yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat mm. alueellinen koulutustoiminta, eri sairauksien hoitoon liittyvät vastuuhoitaja- ja yhdyshenkilöverkostot sekä infektio-sairaalahygieniayksikön alueellinen toiminta. Konsultoinnit perusterveydenhuollon ja Lapin sairaanhoitopiirin välillä tapahtuvat sähköisen lähetepalaute-

23 23 järjestelmän kautta ja osin myös puhelimitse. Toimivimpana käytäntönä koetaan ihotautien kuvakonsultaatiot, joka kattaa n. 20 % erikoisalan yhteydenotoista. Myös ortopedin kuvakonsultaatiot mm. murtumien hoidossa on koettu tärkeiksi. Videokonsultaatioita ja neuvotteluita käytetään tällä hetkellä psykiatriassa (hoitoneuvottelut) ja jonkin verran myös lastentaudeilla. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön suunnitelmallinen vahvistaminen sisältäen työnjaon, konsultaatio- ja lähetekäytännöt, virtuaaliset palvelut sekä perehtymisjaksot. Yhtenäiset käytännöt sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon alueella, ja sitä kautta vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien moniammatillinen tekeminen yhdessä asiakkaiden kanssa tähän liittyvän osaamisen lisääminen. Tavoite ja toimenpide Päivitys Vastuutaho ja aikataulu Alueellinen sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvän eri toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi ja suunnittelu Sairauksien ehkäisy ja hoito työryhmä nimetään keväällä Valmistelu ohjausryhmälle järjestämissuunnitelmaa varten Sairauksien ehkäisy ja hoito -työryhmä vastaa palvelukokonaisuuden valmistelusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista varten. Suun terveydenhuollon alueellinen suunnittelu Hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekeminen -terveyshyötymallin mukaisesti Jalkautuvien erityispalveluiden suunnittelu sisältää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön, konsultaatio- ja lähetekäytännöt, erilaisten virtuaalisten palveluiden hyödyntämisen sekä erityisosaajien työpanoksen toteuttamisen terveyskeskuksissa. Sovitaan periaatteet siitä, miten tehtävien ja resurssien jako ja siirtäminen pth:n ja esh:n välillä toteutetaan. Suun terveydenhuolto on osa sairauksien ehkäisy ja hoito -palvelukokonaisuutta. Sairauksien ehkäisy ja hoito -työryhmä sekä Lapin suun terveydenhuollon johdon neuvottelupäivät Rovaniemen terveyskeskus osallistuu Hyvä Potku - hankkeeseen Suunnittelu yhteistyössä eshja pth-toimijoiden kesken, johtavien lääkäreiden ja LSHP:n yhteistyökokoukset 3 kertaa vuodessa. Suunnittelu yhteistyössä eshja pth-toimijoiden kesken, johtavien lääkäreiden ja LSHP:n yhteistyökokoukset 3 kertaa vuodessa.

24 24 Uniapnean tutkimusten ja hoidon siirtoa terveyskeskuksiin kokeillaan kolmen terveyskeskuksen ja Lshp:n yhteisellä hankkeella. Aloitetaan vaikeaoireisten kipupotilaiden hoitomallin valmistelu Lshp/keuhkosairaudet, Ranua, Sodankylä ja Kittilä. Lshp/kipupkl, terveyskeskukset 3.4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveyteen liittyvä ikävakioitu sairastaminen on THL sairastavuusindeksin mukaan hieman suurempaa Lapin sairaanhoitopiirissä kuin Suomessa keskimäärin. Viimeisten vuosien aikana itsemurhakuolleisuus on vähentynyt Lapissa. Lapissa alkoholinkulutus on korkeinta Suomessa, mutta matkailulla on tähän myös vaikutusta. Viimeisimmissä tilastoissa alkoholinkulutus on kuitenkin vähentynyt. Päihteiden vuoksi tehdyt vuodeosasto- ja sairaalahoitojaksot ovat vähentyneet kuten myös kuntien ostamat päihdekuntoutukset. Tilastojen mukaan alkoholi- ja huumekuolemat ovat vähentyneet Lapissa. Alkoholi on edelleen yleisin työikäisten naisten ja miesten kuolinsyy. Palvelujärjestelmä Kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmissa on huomioitu ja painotettu ennaltaehkäisevä näkökulma. Mielenterveystalossa on oma-apu portaali, jossa on tarjolla mm. tiedot tarjolla olevista mielenterveys- ja päihdepalveluista, ohjausta palveluista sekä oman tilanteen arvioon käytettäviä mittareita ja informaatiota. Mielenterveystalo on otettu käyttöön LSHP:n alueella joulukuussa 2013, talon taustaorganisaationa toimii HUS. Kunnat hoitavat pääosan avohoitona toteutettavasta mielenterveys- ja päihdetyöstä. Järjestämisen tapa vaihtelee kunnittain. Mielenterveys- ja päihdetyö toteutuu yleensä osana terveyskeskuksen toimintaa tai siihen tiiviisti kytkeytyen. Sosiaalitoimessa tehdään myös päihdetyötä, mutta työnjako vaihtelee kunnittain. Rovaniemellä mielenterveys- ja päihdepalvelut toimii omana yksikkönä. Vuonna 2014 Rovaniemellä aloittaa toimintansa kriisitiimi täydentämään nykyisiä mielenterveyspalveluita ja nopeuttamaan palveluiden saatavuutta. Mielenterveys- ja päihdetyön avohoidon resurssit vaihtelevat kunnittain. Avohoitokäyntejä yhteenlaskettuna erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa tehdään täällä merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Länsi-Pohjan tai Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Mielenterveys- ja päihdepalvelut saamenkielellä ja saamenkielisen väestön kulttuurituntemus ovat erityisen tärkeitä psykiatrisessa ja psykososiaalisessa työssä. Kuntien palvelut ovat lähinnä suomenkielisiä, Utsjoella on mahdollisuus saada pohjoissaamenkielisen psykiatrisen sairaanhoitajan palvelua.

25 25 Saamelaisten päihdetyöhön on Enontekiöllä ja Inarissa on kehitetty Mettäterapia. Mallissa etsitään ratkaisuja päihteettömään arkeen omassa elinympäristössä ja lähi- ja ystäväpiirissä, jolloin moniin arjen asioihin kiinnitetään huomiota eri tavoin kuin monen sadan kilometrin päässä olevilla kuntoutusjaksoilla. Asiakkaat ovat mukana kehittämässä toimintaa. Lapin sairaanhoitopiirin järjestämää toimintaa ovat Rovaniemen alueella toimiva akuuttitiimi, joka arvioi ja pyrkii järjestämään kiireellisen avun ja hoidon vakavissa psykiatrisissa sairauksissa. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka palvelee ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa konsultaatioita varten. Psykiatrian poliklinikan aloittaa toimintansa vuonna 2014, koska tähän asti erikoissairaanhoidon kiireetöntä psykiatrista avohoitoa ei ole voitu antaa. Pohjoissaamenkielistä erikoissairaanhoidon palvelua tarjoaa tällä hetkellä SANKS (Samisk nasjonalt kompetansesenter) Norjan puolella. Lakselvissä tarjotaan hoitoa aikuisille ja Karasjoella lapsille ja nuorille. Lapin sairaanhoitopiiristä voi saada maksusitoumuksen näihin palveluihin. Inarin- ja koltankielistä erikoissairaanhoidon palvelua ei ole saatavilla. Muurolan sairaalassa on 70 psykiatrista sairaansijaa. Tavoitteena on vähentää 8 sairaansijaa vuonna Lapin sairaanhoitopiirillä on valmistelussa uusien tilojen rakentaminen psykiatrialle keskussairaalan yhteyteen. Muutoksessa vähennetään sairaansijoja nykyisestä. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäiviä on nykyisin Lapin sairaanhoitopiirissä hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja selvästi enemmän kuin Länsi-Pohjassa. Päihdepalveluketjun tekeminen on aloitettu syksyllä Alueellinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmä koordinoi palveluketjun tekemistä. Haasteet ja keskeiset tavoitteet Lapin sairaanhoitopiirin alueella ei ole yhdenmukaisia toimintatapoja mielenterveys- ja päihdepalveluille. Palveluiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Työnjako ja yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä tai erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ei ole selkeää. Tähän on liittynyt myös asiakkaiden kokemuksia pompottelusta. Saamenkielisten palveluiden saatavuuden parantamiseksi on tarpeen selvittää, voidaanko jonkun saamelaisalueen kunnan saamenkielistä palvelua tarjota myös toiseen kuntaan ostopalveluna tai kuntien välisenä vaihtopalveluna. Myös saamenkielisiä etänä tuotettuja palveluita on tarve kehittää. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan osaajaverkostojen rakentamista, sillä tällä hetkellä avohoitopalveluissa erityisosaamista ei ole riittävästi käytettävissä. Myös psykiatrian, kehitysvammaisten ja vaikeasti oireilevien muistisairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa on katvekohtia, jotka tulee sopia. Mielenterveyspalveluissa on tarve uudenlaisten virtuaalisten ja/tai ryhmiin perustuvien toimintatapojen kehittämiseen. Tällä hetkellä Tun-