Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Utsjoki Enontekiö Inari Kittilä Muonio Sodankylä Savukoski Kolari Pello Kemijärvi Rovaniemi Ranua Pelkosenniemi Posio Salla Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lapin sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat Versio 1.0 Hyväksytty perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmässä

2 2 Versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä Asia PTH yksikkö Keskeinen sisältö PTH yksikkö Tekstiä sisältöön PTH yksikkö PTH yksikkö Indikaattoritiedot, palvelutarpeen määrittely Muutoksia rakenteeseen; nykytilan kartoitus ja palvelutarpeiden kuvaus liitteenä PTH yksikkö Sisällön ja rakenteen muokkaus PTH yksikkö Sisällön muokkausta PTH yksikkö Tekstien lisäystä ja sisällön muokkausta PTH yksikkö Ohjausryhmä Tekstin tarkennusta.

3 3 Sisältö 1 Johdanto Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapin sairaanhoitopiirin alueella Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen Henkilöstö ja osaaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Palvelujen järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella Lähipalveluiden vahvistaminen Päivystys ja ensihoito Ikäihmisten palvelut Kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Tukipalvelut Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri Saamenkieliset palvelut Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Alueelliset palveluketjut Kehittämisyhteistyö Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden edistämisen rakenteet ja yhteistyö Henkilöstö ja osaaminen Henkilöstötarpeen ennakointi Henkilöstön rekrytointi Alueellinen koulutus Seuranta ja arviointi Liite 1 Perustiedot toimintaympäristöstä, v Liite 2 Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän nykytila, v Liite 3 Harvaan asuttujen alueiden sotepalvelut asiantuntijatyöryhmä Liite 4 Tiedonkulku ja tietojärjestelmät -asiantuntijatyöryhmä Liite 5 Palveluketjutyön organisointi -asiantuntijatyöryhmä Liite 6 Työvoimatarpeen ennakointi ja rekrytointi -asiantuntijatyöryhmä Liite 7 Koulutusyhteistyö alueella -asiantuntijatyöryhmä

4 4 1 Johdanto Tämä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on Lapin sairaanhoitopiirin alueen viidentoista kunnan yhteinen linjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja kehittämisestä. Perusterveydenhuollon yksikön tehtäväksi on määritelty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava tarvittavasta yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. Tässä järjestämissuunnitelmassa sosiaalitoimen osalta painopiste on ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kuntoutuksessa. Myös sosiaalipäivystyksen yhteen sovittaminen muun päivystystoiminnan kanssa sisältyy suunnitelmaan. Muuta sosiaalitoimea käsitellään tarvittavan yhteistyön näkökulmasta. Terveydenhuoltolain mukaan saman erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jossa on sovittava yhteistyöstä ja työnjaosta erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus käsitellään syksyllä Lapin sairaanhoitopiirin alueella oli asukasta vuonna Asukastiheys on Suomen matalin ja matkat kuntakeskusten välillä ovat pitkät. Yli puolet väestöstä asuu Rovaniemen kaupungissa. Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9919 saamelaista, joista 3459 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Alueella on erityinen vastuu saamenkielisten palveluiden järjestämisestä. Seuraavien 20 vuoden aikana ikäihmisten osuus kasvaa Lapin shp:n alueella nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2032 yli 75-vuotiaita asukkaita ennustetaan olevan lähes 9000 nykyistä enemmän. Samaan aikaan lasten määrän ennustetaan lievästi vähenevän. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 Suomen keskitasoa, mutta seuraavina vuosina kehitys tulee olemaan muuta maata heikompaa. Heikentyvä huoltosuhde vaikeuttaa kuntien kykyä vastata mm. sosiaali- ja terveyspalveluista. Sairaanhoitopiirin alueet kehittyvät eri tavalla. Rovaniemellä ja Tunturi-Lapissa väkimäärän odotetaan kasvavan ja huoltosuhteen heikentyminen on vähäisempää. Etenkin Itä-Lapissa kehitysennuste on vastakkainen. Vanhusväestön määrän kasvu on kuitenkin voimakkainta Rovaniemellä ja Pohjois-Lapissa. Lapin shp:n alueella sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa, mikä tulee esille lähes kaikissa sairausryhmissä syöpäsairauksia lukuun ottamatta. Ero tulee esille sekä ikävakioidussa että vakioimattomassa aineistossa, mikä kertoo sekä terveyseroista maan eri osien välillä että tämän alueen suuremmasta terveydenhuollon palvelutarpeesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuonna 2011 olivat 10 % korkeammat kuin valtakunnassa keskimäärin, mikä selittyy pääosin väestön sairastavuudella ja ikärakenteella. Tarkempi kuvaus alueen palvelutarpeesta ja sen muutoksista on liitteenä 1.

5 5 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveyspalveluita tuottaa yksitoista kuntien omaa terveyskeskusta sekä kaksi kansanterveystyön kuntayhtymää. Erikoissairaanhoidosta vastaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, joka ylläpitää Lapin keskussairaalaa Rovaniemellä ja Muurolassa. Tämän lisäksi kunnat järjestävät omana toimintana tai ostopalveluina erikoislääkäripalveluita ja muita erityispalveluita omissa terveyskeskuksissa vaihtelevasti. Kolpeneen palvelukeskuksen ky vastaa koko Lapin maakunnan erityistason kehitysvammahuollosta. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan lähipalveluina kaikissa kuntakeskuksissa sekä laajimmissa kunnissa kylien sivutoimipisteissä. Palveluiden saatavuus koetaan hyväksi ja asukkaat ovat palveluihin pääosin tyytyväisiä. Tarkempi kuvaus nykyisestä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on liitteenä 2. Lähipalvelun ytimen muodostavat joka kuntakeskuksessa tarjolla olevat usein tarvittavat perustason palvelut kuten terveydenhuollon vastaanottopalvelut, neuvola ja kouluterveydenhuolto, kotiin tuotavat palvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutus ja sosiaalityö. Myös laboratorionäytteenotto ja röntgen-kuvaus (ei kaikissa kuntakeskuksissa) ovat lähipalvelua. Ensihoidon palvelut ovat lähipalvelua, vaikka palvelun järjestämisestä vastaa Lapin sairaanhoitopiiri. Harvemmin tarvittavia palveluita on tarjolla joko seudullisesti tai keskitetysti. Näitä ovat mm. päivystyspalvelut, erikoissairaanhoito, muut kuvantamispalvelut, akuutti vuodeosastohoito, harvoin tarvittavat terapiat ja muut erityispalvelut. Osa näistä pystytään tuomaan lähelle asukkaita etäpalveluna. Terveydenhuollon lähipalveluiden prosessi ja siihen liittyvät palvelut on kuvattu seuraavassa kuvassa. Lähipalveluiden ydin Tässä esimerkkinä lähestyminen terveyshuolen näkökulmasta. Vastaavasti voidaan esittää lähipalveluiden ydin esim. sosiaalisen tilanteen selvittelyn tai mielen terveyshuolen tai kotona pärjäämisen näkökulmasta. Asiakas terveyshuoli Yhteydenotto Hoidon tarpeen arviointi Ohjaus, muut palvelut Lähipalveluiden ydin Tutkimukset Erikoissairaanhoito - paikallinen (oma, ostopalvelu) - keskitetty Esh toimenpiteet - vaativat hoidot - leikkaukset Tilaaminen Konsultointi Terveydenhuollon vastaanotto - yleislääkärin ja sairaanhoitajan työnjako - yksi tai useampia kontakteja - vastuu asiakkaan hoitamisen prosessista - sitoutuminen Yhteistyö Yhteistyö Perhe, lähiverkostot Yhteistyö Muut lähipalvelut -neuvola - mielenterveys - sosiaalityö -kuntoutus - kotihoito - suun terveydenhuolto Muut palvelut - terapia - ak. vuodeosastohoito - vammaispalvelut -lastensuojelu - päivystys - muut tarvittavat palvelut Ei jatkotarvetta Asiakkaan hoito päättyy Hoito / kuntoutussuunnitelma

6 6 Lähipalveluiden, seudullisten palveluiden ja keskitettyjen palveluiden suunnittelusta ja niihin liittyvästä yhteistyöstä sovitaan tarkemmin suunnittelukaudella tässä järjestämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 2 Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito muodostavat yhteisen palvelukokonaisuuden. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu yhteistyössä, johon ovat sitoutuneet kunnat, kuntayhtymät ja muut toimijat. Palvelut pohjautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja he osallistuvat niiden suunnitteluun. Tavoitteena on tukea kuntalaisten omaa vastuunottoa sekä lisätä hyvinvointia ja tasa-arvoa. Lähipalvelut voidaan turvata samalla, kun palvelujärjestelmän haavoittuvuutta on vähennetty. Yhteistyön ja palveluiden kehittämisen painopistealueet pohjautuvat nykyisestä palvelujärjestelmästä kerättyyn tietoon, palvelutarpeen ja sen muutosten arviointiin, asiantuntijatyöryhmien työn tuloksiin sekä lainsäädäntöön. Palvelurakenneuudistuksen valmistelu on kesken, eikä tällä hetkellä ole tiedossa palveluiden järjestämistapa alueellamme. Järjestämisvastuu tulee kuitenkin siirtymään merkittävästi nykyistä suuremmille yksiköille. Tässä esitetyt painopistealueet ja tavoitteet ovat riippumattomia siitä, miten palveluiden järjestämisvastuu uudistuksen jälkeen toteutuu. Vuosien aikana sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluverkosta siten, että lähipalvelut säilyvät ja että sovitaan yhteistyössä seudullisesti ja keskitetysti tuotettavista palveluista sekä saamenkielisten palveluiden tuottamisesta. Alla kuvatuille painopistealueille sovitaan tarkempi toteutuksen sisältö ja aikataulu sekä nimetään vastuutahot. Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueiden palvelut järjestetään samalla tavalla kuin aiemminkin, mutta järjestämissuunnitelman vuosittaisissa päivityksissä sovitaan tarkemmin minä vuonna ja miten ne otetaan yhteisen sopimisen piiriin. Näitä osa-alueita ovat mm. suun terveydenhuolto, neuvolat ja opiskelijaterveydenhuolto, seulontojen järjestäminen ja varautuminen erityistilanteisiin. 2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tässä järjestämissuunnitelmassa sosiaalitoimen osalta painopiste on ikäihmisten palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä kuntoutuksessa. Myös sosiaalipäivystyksen yhteen sovittaminen muun päivystystoiminnan kanssa sisältyy suunnitelmaan. Muuta sosiaalitoimea käsitellään tarvittavan yhteistyön näkökulmasta. Perusterveydenhuollon päivystys ja sosiaalipäivystys tuotetaan seudullisena palveluna ja erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon päivystys keskitettynä palveluna. Ensihoito järjestetään yhdenmukaisin periaattein koko alueella.

7 7 Peruspalveluiden ja erityispalveluiden (erikoissairaanhoito, muu erityisosaaminen) yhteistyötä lisätään konsultaatiokäytäntöjä ja etäpalveluita kehittämällä sekä osaajien jalkautumista lisäämällä. Tavoitteena on vahvistaa peruspalveluiden osaamista ja vastuuta asiakkaiden hoidossa ja tukemisessa. Ikäihmisten palveluiden tarpeen kasvun vuoksi geriatrista osaamista lisätään peruspalveluissa ja erikoispalveluissa. Tämä toteutuu koulutuksen, kehittämishankkeiden, palveluketjutyön sekä osaamisyksikön perustamisen avulla. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sovitaan yhdenmukaisista toimintaperiaatteista ja lisätään toimijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa avun lähellä ja tasavertaisesti asuinkunnastaan riippumatta. Kuntoutuspalveluissa sovitaan yhdenmukaisista toimintaperiaatteista koko alueella. Kuntoutusnäkökulma on mukana kaikissa palveluketjuissa sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Tarvittavan asiakastiedon saatavuutta parannetaan koko palvelujärjestelmässä. Lähitavoitteena on yhteisrekisterin muodostaminen ja yhteisten katselunäkymien rakentaminen eri tietojärjestelmien välille. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteensopivan tietojärjestelmän käyttöönotto koko Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella (OYS erva). Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset tukipalvelut järjestetään sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Suunnitelmakaudella selvitetään ja toteutetaan logistiikan, hankintojen, laboratorioja kuvantamispalveluiden, lääkehuollon sekä muiden tarpeellisten tukipalveluiden osalta palveluiden yhteisestä tuottamisesta. Osa tukipalveluista voi olla yhteisiä koko OYS ervaalueella. Kunnalliset työterveyspalvelut kehittävät yhteistyötä ja palveluita Seitti-hankkeessa. Työterveyshuoltojen yhdistäminen selvitetään osana palvelurakenneuudistuksen valmistelua. 2.2 Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut Saamenkieliset ja kulttuurin ominaispiirteet huomioon ottavat sosiaali- ja terveyspalvelut koordinoidaan ja suunnitellaan kuntien, saamelaiskäräjien ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. 2.3 Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen Alueelle sovitaan yhteinen tapa valmistella ja sopia palveluista sekä niiden kehittämisestä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa usea organisaatio. Palveluita suunnitellaan seudullisesti ja koko aluetta koskien, millä pyritään vähentämään palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja lisäämään erityispalveluiden saatavuutta.

8 8 Asiakaslähtöisillä palveluketjuilla sovitaan yhteisistä käytännöistä ja työnjaosta eri toimijoiden kesken. Sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittäjien yhteistyötä tiivistetään siten, että se tukee muutoksia ja niiden suunnittelua sekä tiedontuotantoa. 2.4 Henkilöstö ja osaaminen Ammattitaitoinen henkilöstö on keskeistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa. Alueella sovitaan yhteistyöstä, toimintakäytännöistä henkilöstötarpeen ennakoinnissa ja saatavuuden turvaamisessa. Sairaanhoitopiirin alueella sovitaan yhteisistä käytännöistä sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Tämä sisältää yhteistyön osaamistarpeiden kartoituksessa sekä koulutuksien suunnittelussa, tilaamisessa ja koordinoinnissa. 2.5 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista, vastuutahoista ja alueellisesta koordinaatiosta sovitaan vuoden 2013 aikana. Sähköinen hyvinvointikertomus otetaan käyttöön kaikissa kunnissa. 3 Palvelujen järjestäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella 3.1 Lähipalveluiden vahvistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään tällä hetkellä kattavasti kaikissa Lapin sairaanhoitopiirin alueen kunnissa. Olosuhteista johtuvia haasteita ovat palvelujärjestelmän haavoittuvuus, laajat tehtäväkuvat, vertaistuen vähäisyys sekä palveluiden tarpeen huono ennustettavuus. Erityisosaamista ja -palveluita on niiden harvoin toistuvan tarpeen vuoksi vaikea järjestää (Liite 3). Tavoite: Lähipalveluita vahvistetaan ja haavoittuvuutta vähennetään. Toimenpiteet: Erityisosaajien konsultointi tehdään sujuvammaksi siten, että se tukee lähipalveluita. Erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden osaamista on saatavilla nykyistä enemmän seuduilla, mikä vähentää asiakkaiden matkustustarvetta sekä tukee päivystystä ja lähipalveluita.

9 9 Ohjausryhmä päättää vuonna 2013 pilottikohteet, joissa testataan erityispalveluiden toteuttamista. Laajentaminen toteutetaan kokemusten perusteella. Tarkempi toimenpideohjelma on liitteessä Päivystys ja ensihoito Lapin sairaanhoitopiirin alueella on tällä hetkellä kuusi perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystyspistettä. Haasteena ovat pitkät etäisyydet ja keskussairaalan sijainti sairaanhoitopiirin eteläreunassa. Väestöstä 2/3 asuu 100 km säteelle keskussairaalasta. Lapin sairaanhoitopiirin alueella sosiaalipäivystys järjestetään pääosin seudullisesti. Suun terveydenhuollon päivystys on järjestetty keskitetysti siten, että se järjestetään vuorollaan eri kunnissa. Erikoissairaanhoidon päivystys järjestetään Lapin keskussairaalassa. Ensihoito on siirtynyt sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle vuoden 2012 alusta. Palvelutasopäätökset vuosille (hyväksytty yhtymävaltuustossa ja täydennetty ) sekä vuodesta 2014 alkaen (hyväksytty ) löytyvät sairaanhoitopiirin hallintokeskuksesta. Tavoite: Eri päivystyspalveluita ja ensihoitoa suunnitellaan kokonaisuutena. Lapissa lähin perusterveydenhuollon päivystys on korkeintaan kahden tunnin tai kahdensadan kilometrin päässä. Suun terveydenhuollon, sosiaali- ja apteekkipäivystyksen toimivuus arvioidaan. Ensihoidon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 alueellinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on kaikkien päivystyspalveluiden ja ensihoidon suunnittelu, kehittäminen sekä arviointi. Työryhmä aikatauluttaa tehtävänsä vuosille Ryhmä tekee ehdotuksen päivystysten resursoinnista ja osaamisvaatimuksista (päivystävät lääkärit, muu henkilökunta poliklinikat ja vuodeosastot). Tarvittavasta koulutuksesta tehdään yhteistyötä alueellisen koulutustyöryhmän kanssa. Työryhmä tekee ehdotuksen mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäämisestä päivystysten toimintaan. Selvitetään Lapin keskussairaalassa olevien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rinnakkaispäivystysten muuttaminen yhteispäivystykseksi. 3.3 Ikäihmisten palvelut Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2032 mennessä koko Lapin sairaanhoitopiirin alueella lähes 9000 hengellä eli 81 % Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Geriatrista erityisosaamista on Rovaniemellä ja Sodankylässä. Lisäksi tällä hetkellä geriatrin konsultaatioita on saatavilla tilapäisesti PaKaste 2 -hankkeen kautta. Erikoissairaanhoidossa ei ole geriatripalveluita.

10 10 Tavoite: Alueella valmistaudutaan palvelujärjestelmän muutoksen ikäihmisten määrän kasvaessa ja resurssien niukentuessa. Geriatrista osaamista lisätään koko alueella. Toimenpiteet: Vuonna 2013 perustetaan alueellinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on ikäihmisten palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Työryhmä aikatauluttaa tehtävänsä vuosille Asiantuntijatyöryhmä valmistelee ehdotuksen tarvittavista geriatripalveluista sekä vaikeahoitoisten dementiapotilaiden hoidon järjestelyistä. Asiantuntijaryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä varaudutaan ikäihmisten määrän kasvuun. Kaikki kunnat osallistuvat ikälain toimeenpanoa tukevaan hankkeeseen, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Hanke tukee alueen yhteistä ikäihmisten palveluiden suunnittelua ja järjestämistä. Kehittämishankkeissa tai muuten tehdään ja jalkautetaan alueellinen muistipalveluketju peruspalveluista erikoissairaanhoitoon. 3.4 Kuntoutus Kuntoutuksella tuetaan työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään laitoshoidon tarvetta. Kuntoutuksen saatavuus, palvelutarjonta ja toimintamallit vaihtelevat eri kunnissa. Kuntoutuksen vaatima moniammatillisuus ja yhteistyö ovat haaste kaikille toimijoille. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät eivät toimi pienissä kunnissa. Tavoite: Kuntoutuksen palvelukokonaisuutta selkiytetään ja eri toimijoiden tehtävät ja roolit määritellään. Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 alueellinen asiantuntijaryhmä lääkinnälliseen kuntoutuksen ja apuvälinehuollon palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Asiantuntijaryhmä valmistelee ehdotuksen siitä, miten lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinehuolto järjestetään asukkaiden tarpeen mukaan tasa-arvoisesti ja yhdenmukaisesti Työryhmä tekee suunnitelman, mitkä ovat seuraavat kehittämiskohteet kuntoutuksen alueella Työryhmä selvittää, voidaanko kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät järjestää seudullisesti (lainsäädäntö mahdollistaa kuntien yhteiset asiakasyhteistyöryhmät) 2014.

11 11 Kuntoutuksen yhteistyötoimikunnan roolia eri toimijoiden yhteistyöfoorumina vahvistetaan Kuntoutuksen näkökulma on mukana kaikissa alueellisissa palveluketjuissa sekä terveyden edistämisen alueellisessa suunnittelussa. 3.5 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sairaanhoitopiiri vastaa keskitetyistä mielenterveyspalveluista ja sairaalahoidosta. Kunnat hoitavat pääosan avohoitona toteutettavasta mielenterveys- ja päihdetyöstä. Järjestämisen tapa vaihtelee kunnittain. Lapin sairaanhoitopiirillä on valmistelussa uusien tilojen rakentaminen psykiatrialle keskussairaalan yhteyteen. Muutos vähentää sairaansijoja ja lisää avohoidon tarvetta. Tavoite: Perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä lisätään, sairaalahoitoa vähennetään, avohoitoa sekä mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan. Toimenpiteet: Perustetaan alueellinen mielenterveys- ja päihdetyön ryhmä vuonna Sen tavoitteena on suunnitella ja koordinoida mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutosta. Työryhmä tekee ehdotuksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteisistä toimintaperiaatteista Tämä sisältää myös periaatteet katkaisuhoidoista ja päihdekuntoutuksesta. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, perheneuvolapalvelut sekä yhteistyö päivähoidon kanssa. Psykiatrian akuuttitiimien työtä kehitetään Lapin sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Päivystysten mielenterveys- ja päihdeosaamista lisätään. Ehkäisevästä mielenterveys- ja päihdetyöstä sovitaan osana terveyden edistämistä. Alueelle on myönnetty päihde- ja mielenterveystyön Kaste-hanke, jonka toteutus tukee järjestämissuunnitelman tavoitteita. 3.6 Työterveyshuolto Kuntien vastuulla on tarjota alueella toimiville yrityksille työterveyshuollon palveluita. Vastuu on tarkoittanut ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä palveluita, mutta osa kunnallisista työterveyshuolloista on tuottanut kunnan omalle henkilöstölle ja yksityisille yrityksille myös sairaanhoidon palveluita. Terveyskeskusten työterveysyksiköt ovat useimmat pieniä ja osaamisen ylläpitäminen on haastavaa. Jatkossa kaikki työterveyshuollon yksiköt tarvitsevat

12 12 laatusertifikaatin. Myös sairaanhoidon järjestäminen osana kunnallista työterveyshuoltoa on epäselvä. Tavoite: Työterveyshuollon osaamista vahvistetaan koko alueella. Toimenpiteet: Kuntien työterveyshuollot sitoutuvat yhteistyöhön Työterveyslaitoksen organisoimaan Lapponia Seitti-hankkeen kanssa. Tällä yhteistyöllä rakennetaan yhteisiä toimintamalleja työterveyshuolloille. Seitti-hankkeen tavoitteet: saada maakuntaan saatavuudeltaan ja laadultaan yhdenvertaiset työterveyspalvelut luoda alueellinen, hyviin käytäntöihin pohjautuva työterveyshuollon toimintatapa muodostaa verkostoitunut, osaava ja hyvinvoiva työterveystoimijoiden joukko kehittää työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä huomioida asiakkaan työ kaikilla terveydenhuollon eri sektoreilla Mahdollinen työterveyshuollon yhteinen järjestäminen sovitaan palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. 3.7 Tukipalvelut Tukipalvelut jokainen organisaatio tuottaa pääsääntöisesti omana toimintanaan. Pohjois- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab tuottaa alkaen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Rovaniemen terveyskeskuksen laboratoriopalvelut. Muilla terveyskeskuksilla on oma laboratorio, näytteenotto ja osa analytiikkaa. Osa kunnista hankkii sairaala-apteekkipalvelut Lapin sairaanhoitopiiriltä. Tavoite: Suunnitelmakaudella selvitetään ja toteutetaan logistiikan, hankintojen, laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, lääkehuollon ja muiden tarpeellisten tukipalveluiden osalta palveluiden yhteistä tuottamista. Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 kaksi alueellista asiantuntijaryhmää (sairaanhoidolliset tukipalvelut ja muut tukipalvelut), jotka tekevät ehdotukset, mitä tukipalveluita, missä järjestyksessä ja miten ne voidaan ottaa alueellisesti käyttöön huomioiden Oys erva - suunnitelmat ja niiden aikataulun.

13 Tiedonhallinta ja aluearkkitehtuuri Lapin sairaanhoitopiirin alueella on käytössä useita asiakas-/potilastietojärjestelmäsovelluksia. Tiedon kulku ja tietojen käyttö eri järjestelmien välillä on tällä hetkellä vähäistä. Potilasturvallisuus saattaa vaarantua, kun kaikki tarpeellinen tieto ei ole käytettävissä (Liite 4). Tavoite: Tarpeellinen tieto on kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen käytettävissä sujuvasti koko erityisvastuualueella. Pitkän aikavälin tavoitteena on koko OYS erva-alueen yhteentoimiva asiakastietojärjestelmä, joka kattaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen. Toimenpiteet: Alueellinen tietohallintostrategia laaditaan Lapin sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien yhteistyönä, johon ohjausryhmä nimeää jäsenet v Perusterveydenhuollon näkemys OYS erva -tietohallintostrategian valmistelutyöhön tulee perusterveydenhuollon yksikön kautta alkaen Kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvä alueellinen koordinaatio toteutetaan perusterveydenhuollon yksikön toimesta vuosina Selainnäkymät eri tietojärjestelmiin toteutetaan seuraavasti: KuntaEsko (Q1/2013), Effica, Mediatri ja Pegasos -näkymien osalta projektointi OYS erva yhteistyönä, (projektin hallinnoija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) Perustietotekniikan kehittämisen ja ylläpidon mahdollisuudet laajemmalla alueelliselle yhteistyöllä selvitetään vuosina ERVA ICT kehittämiskeskuksen kanssa tiivistetään kansallisiin palveluihin liittyvää yhteistyötä vuosina Yhteisen/yhteentoimivan potilas-/asiakastietojärjestelmän määrittely ja käyttöönotto toteutetaan ERVA ICT kehittämiskeskuksen ja AVAUS-hankkeen kanssa yhteistyössä, Saamenkieliset palvelut Perustuslain 17.3 :n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaiskäräjälain perusteella itsehallintoon kuuluvat saamelaisten sosiaali- ja terveysasiat. Saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä sekä sellaisten kuntayhtymien toimielimissä, joissa jokin saamelaisten kotiseutualueen kunta

14 14 on jäsenenä. Viranomaisen velvollisuutena on toteuttaa ja edistää kielellisiä oikeuksia käytännössä. Sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään tarjoamaan saamen kielellä kulttuuritausta huomioiden. Saamenkielentaitoista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä on alueella vähän. Tulkkipalveluita käytetään tarvittaessa. Tavoite: Saamenkielinen väestö saa tarvittavat peruspalvelut omalla äidinkielellään. Palvelut suunnitellaan kokonaisuutena osana muuta palvelutuotantoa. Toimenpiteet: Perustetaan saamenkielisten palveluiden alueellinen suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on arvioida peruspalveluiden toteutuminen ja kehittämistarpeet. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä nimeää jäsenet vuonna Alueellinen suunnitteluryhmä tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa saamenkielen ja kulttuurin tuntemuksen edistämiseksi koulutuksessa. Suunnittelussa tehdään yhteistyötä naapurimaiden kanssa koko saamelaisalueella. 5 Yhteistyö, kehittäminen ja sopiminen 5.1 Yhteinen tapa valmistella ja sopia sote-palveluista Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat 15 kuntaa, joissa on 11 terveyskeskusta, kaksi (2) kahden kunnan muodostamaa kansanterveystyön kuntayhtymää. Erikoissairaanhoidosta vastaa Lapin sairaanhoitopiiri ja kehitysvammahuollon erityispalveluista Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Lisäksi joukko yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita tuottaa palveluita alueelle. Toimijoilla ei ole yhteistä foorumia, jossa sovitaan, miten palvelut järjestetään ja miten palvelutarpeiden muutoksiin vastataan. Tavoite: Alueella on yhteinen tapa valmistella ja sopia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Valmistelu kytketään kuntien ja kuntayhtymien toiminnan, talouden ja investointien suunnittelun ja päätöksenteon vuosirytmiin (Kuva kohdassa 8 Seuranta ja arviointi). Sosiaali- ja terveyspalveluita suunnitellaan seudullisesti sekä koko aluetta koskien. Yhteisellä suunnittelulla pyritään vähentämään palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja lisäämään erityispalveluiden saatavuutta (Liite 3). Toimenpiteet: Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ja kuntayhtymien johtajien neuvotteluissa sovitaan keskeisistä linjauksista ja omistajaohjaukseen liittyvistä asioista. Neuvotteluun asioita voivat tuoda kunnat, kuntayhtymät ja pth:n yksikkö/ohjausryhmä. Koollekutsujana toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä on keskeinen eri toimijoiden foorumi, jossa sovitaan sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvästä yhteistyöstä ja toimenpiteistä

15 15 järjestämissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät arvioidaan vuonna Tavoitteena on tulevaisuudessa asettaa alueellinen soteohjausryhmä. Ohjausryhmälle asioita valmistelee perusterveydenhuollon yksikkö sekä moniammatilliset ja eri alueita edustavat asiantuntijatyöryhmät. Työryhmistä osa on pysyviä ja osa tilapäisiä. Perusterveydenhuollon yksikkö vastaa asiantuntijatyöryhmien koordinoinnista ja toimii esittelijänä ohjausryhmälle. Koordinaatiotyön tueksi ohjausryhmä voi nimetä osallistujia Poskesta, erikoissairaanhoidosta, kunnista ja muista organisaatiosta. Koordinaatiotyöstä vastaava ja muut koordinaatiotyön tueksi nimetyt sopivat keskinäisestä työnjaosta. Seudullisen yhteistyön tarve ja toimintamuodot selvitetään suunnitelmakaudella kuntien välisissä neuvotteluissa. Perusterveydenhuollon yksikkö voi osallistua seudulliseen yhteistyöhön. Varsinainen päätöksenteko toteutuu organisaatioissa kuten aiemmin. Valmistelu Asiantuntijatyöryhmät - ohjausryhmä nimeää Sopiminen Kunta- ja kuntayhtymäjohtajien kokoukset - myös omistajaohjaus Päätöksenteko Kunnat Ktt ky:t Pth-yksikkö - koordinaatiovastuu Pth-yksikön ohjausryhmä => Alueellinen sote-ohjausryhmä Lapin shp Kolpeneen ky Kuva 1. Sote-asioiden valmistelu ja sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella. 5.2 Alueelliset palveluketjut Lapin sairaanhoitopiirissä on tehty kymmeniä hoitoketjuja. Hoitoketjuja ja prosessien kehittämistä on tehty erityisesti silloin, kun kyse on ollut runsaista potilasvolyymeista ja/tai kalliista potilasryhmistä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on tehnyt yhdessä kuntien kanssa moniammatillisia prosessikuvauksia mm. sosiaalipalveluista ja osin myös perusterveydenhuollosta. Lähes kaikki palveluprosessit ja -ketjut katkeavat organisaatioiden rajapinnassa. (Liite 5). Tavoite: Palveluketjutyöllä kehitetään palvelujärjestelmää, muutetaan käytäntöjä ja sovitaan työnjaosta asiakasnäkökulma, valtakunnalliset hoito- ja palvelusuositukset sekä lainsäädäntö huomioiden. Palveluketjujen jalkauttaminen ja niiden arviointi on kiinteä osa prosessia.

16 16 Toimenpiteet: Perustetaan vuonna 2013 palveluketjuraati, joka asiantuntijatyöryhmänä ohjaa palveluketjutyötä sekä toimii raatina arvioimassa erilaisten suunnitteilla olevien muutosten vaikutusta palveluketjuihin ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja resursseihin Perusterveydenhuollon yksikkö ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) koordinoivat yhteistyössä palveluketjutyötä. Tarkempi ehdotus palveluketjutyön järjestämisestä on liitteenä Kehittämisyhteistyö Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä Lapin sairaanhoitopiirin alueella vastaavat eri organisaatiot itsenäisesti ja Poske. Hankeyhteistyötä eri organisaatioiden välillä toteutetaan Posken koordinoiman Kaste-ohjelman ja muiden ohjelmien kautta. Lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri on koordinoinut vuosia erilaisia kehittämishankkeita. Tavoite: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä alueella vastaavat yhteistyössä kaikki kehittämistyöhön osallistuvat tahot. Kehittämistyön tavoitteena on pitkäjänteisesti parantaa alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tasavertaista saatavuutta, osaamista, taloudellisuutta sekä teknologian hyödyntämistä ja yhteistyötä. Toimenpiteet: Perusterveydenhuollon yksikkö sekä Posken, erikoissairaanhoidon ja kuntien sotepalveluiden kehittämistyöstä vastaavat henkilöt muodostavat kehittäjätiimin, joka yhteen sovittaa kehittämistyötä ja koordinoi alueellisia hankkeita. Kehittäjätiimi tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten, OYS ervan ja järjestöjen kanssa. Laadunhallintaa toteutetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kesken. Mm. tietosuojaan liittyvät yhtenäiset käytänteet. Potilasturvallisuudesta laaditaan yhtenäinen suunnitelma koko alueelle. Edistetään HaiPro työkalun käyttöä koko alueella (potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalun käyttöä). 5.4 Hankintayhteistyö sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Julkisen sektorin toimintaa täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluilla ja asiantuntemuksella. Järjestöt tuovat asiakasnäkökulmaa ja muuta asiantuntemustaan sotepalveluiden kehittämiseen ja arviointiin.

17 17 Tavoite: Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen yhteistyö palvelutuotannossa siten, että perustana yhteistyölle on monitoimijaisen palvelujärjestelmän edistäminen. Toimenpiteitä: Kunnat ja kuntayhtymät sopivat hankintayhteistyön periaatteista sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamisesta yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Sopiminen sisältää palveluiden ostamisen periaatteet, laatuvaatimukset, mahdollisen kilpailuttamisen, sopimusten tekemisen sekä seurannan ja arvioinnin. Tukipalvelut -asiantuntijatyöryhmä valmistelee ehdotuksen toteutuksesta ja aikataulutuksesta. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat osallistuvat tarpeen mukaan palveluketjutyöhön ja sitoutuvat palveluketjua koskevaan tiedottamiseen muille oman alan alueellisille toimijoille. Järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuodaan asiakasnäkökulmaa mm. palveluketjutyöhön ja palveluiden kehittämiseen sekä terveyden edistämiseen. Osana alueellista tietohallintakoordinaatioita edistetään tarvittavien asiakastietojen liikkuvuutta myös yksityisten- ja julkisten toimijoiden välillä. 5.5 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät perustuvat Terveydenhuoltolakiin, alueella tehtävään terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan sekä alueelta esiin nousseisiin tarpeisiin. Terveydenhuoltolain 35 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Perusterveydenhuollon yksikkö tekee yhteistyötä kaikkien alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitut perusterveydenhuollon yksikön tehtävät ovat: terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisen tukeminen, arviointi ja päivittäminen koordinaatiovastuu ohjausryhmän nimeämien työryhmien työstä palveluketjutyön koordinointi yhdessä Posken kanssa jalkautuvan erikoissairaanhoidon ja kuntiin annettavan terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan ohjeistuksen koordinointi

18 18 henkilöstötarpeen ennakointi ja oppilaitosyhteistyön koordinointi alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutuksen koordinointi terveyden edistämisen alueellinen koordinointi työryhmän tulevan esityksen mukaisesti erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittaminen ja erityispalveluiden jalkauttaminen kansallisen tietojärjestelmäpalveluihin liittymisen alueellinen koordinointi tietohallintoyhteistyö kuntien, sairaanhoitopiirin ja erva-alueen yhteistyönä kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen sekä sovittujen hankkeiden koordinointi osallistuminen erva-tason suunnitteluryhmiin - perusterveydenhuollon näkemys yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen alueellinen koordinointi antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta ja kehittämistä 6 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 6.1 Terveyden edistämisen rakenteet ja yhteistyö Terveyden edistämisen koordinointi siirtyy vuoden 2014 alusta Lapin shp:n perusterveydenhuollon yksikön vastuulle. Pth yksikön ohjausryhmä on perustanut moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan ehdotusta siitä, miten alueellinen terveyden edistäminen organisoidaan. 7 Henkilöstö ja osaaminen 7.1 Henkilöstötarpeen ennakointi Terveydenhuoltolain 35 :n mukaan perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä on huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Ennakointitietoa kerätessä on todettu, että tietoa saadaan kerättyä hyvin hajanaisesti ja ennakointia suorittavat monet tahot yhtä aikaa. Ennakointitietoa ei tallenneta keskitetysti ja se ei ole kaikkien osapuolien käytössä (Liite 6). Tavoite: Kerätä ennakointitietoa luotettavasti sekä hyödyntää tietoa alueen kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten kesken, jotta arviot henkilöstö- ja osaamistarpeista ovat osapuolten käytettävissä. Toimenpiteet: Kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten väliset neuvottelut käydään vuosittain yhteistyön parantamiseksi seutukunnittain sekä koko aluetta koskien. Ennakointitiedon pohjalta arvioidaan koulutustarpeet ja käynnistetään neuvottelut oppilaitosten kanssa. Vuonna 2013 neuvotteluja jatketaan röntgenhoitaja- ja bioanalyytik-

19 19 kokoulutuksen järjestämiseksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja koulutusoikeuden omaavan ammattikorkeakoulun kanssa. Henkilöstötarpeen ennakoinnin työvälineenä otetaan käyttöön organisaatioiden osaamisen hallinnan työkalu C&Q (Competence & Qualifications). Osaamistarveselvitys laaditaan jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa, jotta henkilöstötarpeen ennakoinnin kannalta tarpeelliset tiedot saadaan kattavasti koottua. Analyysien laadinta aikataulutetaan oppilaitosten ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä kevään 2013 aikana. 7.2 Henkilöstön rekrytointi Lapin sairaanhoitopiirin alueella toimiin ja virkoihin on vaihtelevasti hakijoita. Etenkin sijaisuuksiin on ongelmallista rekrytoida pätevää henkilöstöä. Lääkäritilanne vaihtelee paljon kunnittain. Rekrytointia on hoidettu perinteisin menetelmin ilmoittamalla avoinna olevasta työpaikasta lehdessä, työvoimahallinnon internet-sivuilla ja omien verkostojen kautta. Sähköisten rekrytointijärjestelmien ja -yritysten käyttö on vähäistä. (Liite 6) Tavoite: Tavoitteena on ennakointitietoa hyödyntäen yhteistyössä tehostaa terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia alueella ja alueen työpaikkojen markkinointia. Toimenpiteet: Kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten välisissä neuvotteluissa pohditaan ammattiin opiskelevien sitouttamisen keinoja alueelle ja organisaatioihin. Kuntarekry-palvelu otetaan käyttöön vuonna 2013 alkaen rekrytoinnin tehostamiseksi kaikissa organisaatioissa. Lääkärien rekrytoinnissa hyödynnetään lisäksi Tk-Rekry sivustoa. Käynnistetään yhteisen työnantajapolitiikan selvitystyö vuonna Alueellinen koulutus Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus vaihtelee eri puolilla Lapin sairaanhoitopiiriä. Organisaatiot järjestävät omia sisäisiä koulutuksia ja koulutusta hankitaan ulkopuolisilta koulutusten järjestäjiltä. Sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin osallistutaan paljon ja näihin koulutuksiin ollaan kunnissa tyytyväisiä. Koulutustarjontaa on paljon Rovaniemen seudulla, vähemmän muilla alueilla (Liite 7). Tavoite: Osaaminen ja alueelliset koulutustarpeet tulee selvittää sekä järjestää täydennyskoulutuksia todelliseen koulutustarpeeseen pohjautuen.

20 20 Toimenpiteet: Perustetaan v moniammatillinen koulutustyöryhmä, jossa on edustus perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalitoimesta. Täydennyskoulutusten koordinoimiseksi ja koulutuksista tiedottamiseksi jokaiseen organisaatioon nimetään koulutusyhteyshenkilöt vuonna Otetaan käyttöön C&Q osaamisen hallinnan työkalu. Osaamistarvekartoitusta voidaan hyödyntää ennakoinnissa, tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä sekä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Osaamistarveselvitys suositellaan tehtäväksi jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Koulutukseen liittyvien eri ryhmien tehtävät ja työnjako 8 Seuranta ja arviointi Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. 8.1 Seurannan, arvioinnin ja päivittämisen vuosikello Järjestämissuunnitelman seurantaa ja arviointia toteutetaan kuvan 2 vuosikellon mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi seurannan ja arvioinnin toteutusta. Perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmä ohjaa arvioinnin tekemistä ja järjestämissuunnitelman päivittämistä. Arvioinnista pyydetään kuntien ja kuntayhtymien lausunnot.

21 21 Marraskuu Työryhmät, toteuttamijärjestämissuunnitelman Joulukuu Tammikuu järjestämissuunnitelman Työryhmät, toteuttami- JS arviointi Helmikuu Lokakuu Päätök- sen- Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätös äätö JS päivitys Maaliskuu Syyskuu Toiminnan ja talouden suunnittelu JS hyväksyminen Huhtikuu Elokuu Toukokuu Heinäkuu Kesäkuu Kuva 2. Järjestämissuunnitelman arvioinnin ja päivittämisen vuosikello ja sen liittyminen kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja talouden valmisteluun. Järjestämissuunnitelman arviointi ja päivittäminen toteutetaan marras-helmikuussa eli ennen kuin kunnissa ja kuntayhtymissä alkaa seuraavien vuosien toiminnan, talouden ja investointien suunnittelu. Näin yhteisesti sovitut asiat pystytään ottamaan huomioon kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja talouden suunnittelussa. Toisaalta kuntien ja kuntayhtymien päätökset talouden ja toiminnan osalta vaikuttavat järjestämissuunnitelmaan. Kuntien ja kuntayhtymien johtajien neuvottelut ovat tarpeen ainakin silloin, kun toiminnan, talouden ja investointien suunnittelu tulevalle vuodelle alkaa sekä myös ennen kuin suunnittelu valmistuu päätöksentekoa varten.

22 22 Taulukko 1. Vuosittaiset toimenpiteet. Ajankohta Tammi-helmikuu Maalis-huhtikuu Toimenpiteet Perusterveydenhuollon yksikkö päivittää järjestämissuunnitelman kuntien lausuntojen perusteella. Ohjausryhmä hyväksyy päivitetyn järjestämissuunnitelman ja lähettää sen kuntiin päätöksentekoa varten Ohjausryhmä perustaa tarvittaessa työryhmiä. Kunta- ja kuntayhtymäjohdon kokoontuminen järjestämissuunnitelman sekä kuntien ja kuntayhtymien toiminnan yhteen sovittaminen. Päivitetyn järjestämissuunnitelman käsittely kunnissa. Seutu/kuntaneuvottelut järjestämissuunnitelman toimenpiteiden toteutusten tueksi. Ohjausryhmä arvioi seutu/kuntaneuvotteluissa esiin tulleet palautteet. Ohjausryhmän hyväksymien toimenpiteiden toteutus ja uusien työryhmien toiminta alkaa. Toukokuu Kesäkuu Elo-lokakuu Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden neuvottelupäivät. Kuntien, kuntayhtymien ja oppilaitosten väliset neuvottelut henkilöstötarpeen ennakoinnissa. Johtavien/vastaavien hoitajien, vanhustyön johtajien neuvottelupäivät Järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen Lapin sairaanhoitopiirin valtuustossa. Järjestämissuunnitelman toteuttaminen jatkuu yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa työryhmät, suunniteltujen toimenpiteiden toteutus ja jalkauttaminen. Perusterveydenhuollon yksikkö tukee tarvittaessa kuntia ja kuntayhtymiä em. asioissa. Loka-marraskuu Marraskuu Työryhmien tuotosten käsittely ohjausryhmässä ja niiden niveltäminen järjestämissuunnitelman päivitykseen. Perusterveydenhuollon yksikkö valmistelee kuntiin vuosittaisen arvioinnin lausunnolle. Ohjausryhmä hyväksyy lausuntopyynnön lähetettäväksi kuntiin kommenteille. Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden neuvottelupäivät. Johtavien/vastaavien hoitajien, vanhustyön johtajien neuvottelupäivät. Joulukuu Kunnat arvioivat järjestämissuunnitelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen vuosittain. Lausunnot toimitetaan perusterveydenhuollon yksikköön joulukuun loppuun mennessä

23 Taloudelliset vaikutukset Järjestämissuunnitelman valmistelun ja siinä sovittujen asioiden toteuttamisen välittömät kustannukset ovat perusterveydenhuollon yksikön toimintakustannukset ( vuonna 2013), jotka sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnilta osana valmiuden ylläpitämistä. Lisäksi ohjausryhmään, eri työryhmiin ja neuvotteluihin kunkin organisaation edustajat osallistuvat osana normaalia työtään. Hankkeiden kustannuksista sovitaan aina erikseen. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on yhteistyön ja sopimisen avulla alentamaan sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksia. Keinoina tähän ovat mm. palveluketjutyö, osaamisen lisääminen, tukipalveluihin järjestäminen sekä laitoshoidon väheneminen ja avohoidon vahvistaminen. Kustannuksia voi joillain alueilla lisätä pyrkimys palveluiden tasavertaiseen toteuttamiseen. Järjestämissuunnitelman valmistelutyötä tekevät asiantuntijatyöryhmät arvioivat suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusta kuntien kustannuksiin ennen päätöksentekoon viemistä.

24 Liitteet

25 Sivu 1 / 9 Liite 1 1 Perustiedot toimintaympäristöstä, v Palvelutarpeen kuvaus Väestön hyvinvointia kuvaavaa tietoa on runsaasti tarjolla, mutta tiedon hyödynnettävyys on haastavaa. Lapin sairaanhoitopiirin alueella jokainen kunta on ottanut tai ottamassa käyttöön sähköisen hyvinvointikertomuksen, jossa kunnan väestön hyvinvointia voidaan tarkastella nyt 40 ja jatkossa yli 70 indikaattorin kautta. Kun sähköinen hyvinvointikertomus on käytössä, niin jatkossa sen kautta saadaan myös alueellista tietoa terveyden edistämisen ja palveluiden suunnittelujen tueksi. Lapin ja Länsi-Pohjan pth-yksiköt ovat yhdessä Lapin liiton, ELYn ja AVIn kanssa valinneet keskeiset Lapin alueella käytettävät indikaattorit. Nämä löytyvät Lapin liiton ylläpitämästä Lapin Luotsi -ennakointisivustosta, johon eri toimijat ovat yhteistyössä kuvanneet Lapin maakunnan haasteita ja kehitysnäkymiä. Lapin liitto ja perusterveydenhuollon yksiköt suosittelevat, että kuntien hyvinvointikertomuksissa käytettäisiin näitä valittuja indikaattoreita täydennettyinä kunnan kannalta tarpeellisilla muilla tiedoilla. Nykyinen seutukuntajaottelu ei vastaa terveydenhuollon suunnittelussa käytettäviä alueita, mikä vaikeuttaa alueellisen tiedon saatavuutta. Toisaalta suuri osa Lapin sairaanhoitopiirin alueen kunnista on pieniä, jolloin tietoon voi vaikuttaa sattuma tai tietoa ei ole käytettävissä. Tässä alueita on tarkasteltu taulukon 1 mukaisesti Taulukko 1. Lapin sairaanhoitopiirin eri alueet ja niiden väestö. Lähde Tilastokeskus Alue Kunnat Asukkaita v Tunturi-Lappi Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio Asukkaita v Muutos % Pohjois-Lappi Inari ja Utsjoki % Itä-Lappi Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski % Rovaniemen ympäristökunnat: Pello, Posio ja Ranua % Sodankylä Sodankylä % Rovaniemi Rovaniemi % Yhteensä

26 Sivu 2 / Väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan v 2012 Lapin shp:n alueella asuu henkilöä. (Taulukko 1). Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9919 saamelaista, joista 3459 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Seuraavien 20 vuoden aikana koko sairaanhoitopiirin väkiluku kasvaa hiukan, mutta kehitys vaikuttaa hyvin erilaiselta Lapin eri osissa. Rovaniemen ja Tunturi-Lapin alueen väestön odotetaan kasvavan selvästi eli noin 10 %. Pohjoisimman Lapin väestömäärä laskisi vain hieman. Itä-Lapin ja Rovaniemen ympäristökuntien väkiluvun ennustetaan laskevan edelleen merkittävästi, keskimäärin yli 20 %. Sodankylän väestön ennustetaan jonkin verran alentuvan, mutta kunnan oman käsityksen mukaan kaivosteollisuus voi muuttaa ennustetta paremmaksi. Väkiluvun muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen eri alueilla eri suuntaisesti. Koko Lapin maakunnan väestöstä 20 % asuu kylissä ja maaseudulla ja näiden alueiden väestön ikärakenne on erityisen vinoutunut. Lapin asukastiheys on vain 2,0 as/km², kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km². Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita muun muassa palveluiden tasa-arvoiselle järjestämiselle. Väestöllinen huoltosuhde kertoo lasten ja vanhusten määrän suhteessa työikäiseen väestöön. Se ei ota huomioon työelämän ulkopuolella opiskelemassa, työttömänä tai ennenaikaisesti eläkkeellä olevien vaikutusta huoltosuhteeseen. Vuonna 2011 Lapin shp:n alueen väestöllinen huoltosuhde oli samaa tasoa kuin koko Suomessa 52.9 %. Vuoteen 2030 mennessä alueen kehitys on huonompaa kuin valtakunnassa keskimäärin, sillä ennusteen mukaan silloin ainoastaan Kittilässä huoltosuhteen lisääntyminen olisi hitaampaa kuin koko Suomessa. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee erityisen voimakkaasti Itä-Lapissa, Rovaniemen ympäristökunnissa sekä Pohjois-Lapissa. Huoltosuhteen heikentyminen vaikuttaa alueen kykyyn vastata hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja rahoittamisesta.

27 Sivu 3 / 9 Huoltosuhde Lshp:n alueen kunnissa v ja v Pello 66,1 140,7 Salla 65,5 127,9 Utsjoki ,2 Savukoski 58,8 124,6 Kemijärvi 66,3 120,8 Posio 61,4 120,7 Ranua 68,2 117,5 Pelkosenniemi Enontekiö 56,2 49,4 117,5 104,2 v v Sodankylä 54,9 103,2 Inari 48,5 92,6 Kolari 51,9 85,2 Muonio 58,5 80,4 Rovaniemi 48,4 70,0 Kittilä 65,2 51, Kuva 1. Väestöllinen huoltosuhde LSHP:n alueen kunnissa v ja Tilastokeskus.

28 Sivu 4 / Lapset, nuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten määrän ennustetaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella vähenevän hieman vuoteen 2032 mennessä. Lasten määrän odotetaan hieman kasvavan Tunturi-Lapin ja Rovaniemen alueilla. Lasten määrän ennustetaan laskevan % Pohjois- ja Itä-Lapin alueilla sekä Rovaniemen ympäristökunnissa. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa lasten ja perheiden palveluiden toteuttamiseen, sillä osaamisen ylläpito esim. äitiysneuvola, lastenneuvola ja lastensuojelutyössä käy haastavaksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalista hyvinvointia arvioidaan tavallisimmin käänteisesti, kuten kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuudella, nuorten ja lapsiperheiden toimeentulotuen tarpeella sekä peruskoulun jälkeisten opintojen puutteella. Lapissa on vuotiasta lapsista kodin ulkopuolelle vuonna 2011 sijoitettu 1,3 %, mikä on samaa tasoa kuin Suomessa keskimäärin (1,4 %). Vuonna 2010 toimeentulotukea sai 9,5 % Lapin sairaanhoitopiirin alueen lapsiperheistä, mikä on jonkin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin (8,7 %). Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta 3,3 18,3 %, mikä osin liittyy pieneen kuntakokoon. Nuorista vuotiaista sai pitkäkestoisesti toimeentulotukea Lapissa 3,1 % mikä on samaa tasoa kuin Suomessa. Eniten toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia nuoria oli Rovaniemellä, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Tieto ei ole saatavilla kaikista Lapin alueen kunnista. Koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt vuotiaista alueen nuorista 9,9 % vuonna 2010, mikä on vähemmän kuin Suomessa keskimäärin (11,4 %). Luku tarkoittaa niitä nuoria, jotka eivät kyseisenä vuonna ole opiskelemassa tai joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa suoritettuna. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on selvästi suurempi pienissä kunnissa muutamaa poikkeusta (Kolari, Posio ja Enontekiö) lukuun ottamatta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi ei eroa merkittävästi koko Suomen tilanteesta. Erityisesti suurempien paikkakuntien toimeentulotuen varassa olevat nuoret ja pienempien paikkakuntien koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret vaativat jatkossakin erityistä huomiota. Kouluterveyskyselyllä selvitetään peruskoulujen 8 ja 9 luokan oppilaiden elämäntapoja ja terveystottumuksia. Vuoden 2010 kyselyn tulokset ovat käytössä kahdeksasta Lapin sairaanhoitopiirin alueen kunnasta, pienimpien kuntien tulokset puuttuvat. Kouluterveyskyselyn perusteella Lapin nuorten terveyskäyttäytyminen ei eroa merkittävästi muusta Suomesta. 1.4 Sairastavuus ja palveluiden tarve Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksi on tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta. Vakioituna se kuvaa eri alueiden välisiä terveyseroja. Lapin sairaanhoitopiirin alueella vakioitu sairastavuusindeksi on 7,3 % muuta maata korkeampi, mutta matalammalla tasolla kuin OYS erva-alueella keskimäärin. Sairastavuusindeksi on erityisen korkea Rovaniemen ympäristökunnissa, Sodankylässä ja Pohjois-Lapissa.

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lapin shp:n alue

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Lapin shp:n alue Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Lapin shp:n alue Perusterveydenhuollon yksikkö www.lshp.fi/pth http://intra.lshp.fi/ =>Palveluyksiköt => Perusterveydenhuollon yksikkö Ajankohtaiset asiat,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö Yhteistyön rakentaminen 2012-13 - Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 - Sopimisesta sopiminen, yhteistyökäytännöt

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016 Päivitys vuosille 2014-2016 LSHP perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Yleiset tavoitteet Vuonna 2017 sosiaalipalvelut,

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 1 Toimintaympäristö 3 % koko maan väestöstä - väkiluku 180 848 (joulukuu 2015) - 75-v täyttäneitä 18209, 2030 ennuste 10 800 enemmän 30 % koko Suomen maapinta-alasta - maapinta-ala

Lisätiedot

että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%

että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26% Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten määrä kasvaa etenkin vanhimmissa ikäluokissa niin, että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Tampere-talo 8. 9.5.2012 Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä TERVESOS 2012 Tampere 9.5.2012 Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011)

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Tarpeet ja haasteet Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET.

ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. ALBERT EINSTEIN: ONGELMIA EI RATKAISTA SAMALLA TAVALLA, JOLLA NE OVAT SYNTYNEET. Reunaehdot: Hyvinvointiohjelman tavoite Lapissa kaikilla on yhdenvertaiset ja turvatut mahdollisuudet tasapainoiseen, rikkaaseen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus Nykytila-analyysien yhteenvetoa ja työryhmien mietteitä jatkostyöskentelyyn Rauni Räty 3.3.2016 Miten Sote etenee-info Lähteet: Nykytila-analyysit ja työryhmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin AVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) Kunnanvaltuustojen seminaari Lahdessa 3.11.2009 Valtiosihteeri Ilkka Oksala Sosiaali ja terveyspalveluiden haasteet 1. Kustannukset kasvaneet

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot