BENCHMARKING-MATKA OULUUN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BENCHMARKING-MATKA OULUUN 12.-13.9.2013"

Transkriptio

1 BENCHMARKING-MATKA OULUUN Matkaraportti

2 TORSTAI Oulun Kaupungin sairaalan osasto A2/Palliatiivisen hoidon osaston toiminnan esittely Mika Kopponen, Tarja Parviainen, Katja Väyrynen Yleiskuvaus: Palvelupäällikkö Minna Kuisma kertoi sairalaasta. Hoitohenkilöstömitoitus 0,84, jatkossa 0,83. Tämä edellyttää henkilöstön vähennystä. Käytössä lääkäripooli, erillinen hygieniahoitaja sekä potilasmanageri (sairaanhoitaja, kotiutus OYSista, OKS:n ja kuntoutussairaalan yhteyshlö, potilaiden sijoittamiseen liittyvät järjestelyt yhdessä lääkärin kanssa) Haukiputaan vuodeosasto sekä Kuntoutussairaala osana OKS:aa. Poitilaspaikkoja yhteensä Haukiputaalla. Kokoaikanen käyttöaste jatkuvatsi yli 188. Työpanoksia 243. Budjetti 19,5 M, kuitenkin tuotteita 21,5 M (Kotisaattohoitoa tehty 0,3M, tämäkin suurempi määrä kuin budjetoitu) Palliatiivisella A2 osastolla mitoitus on 0,85 kotisaattohoidon kanssa (työllistää 3 hoitajaa) Yleisesti ottaen hoidettavien potilaiden määrä kasvaa, niinpä esim. hoivapaikkoja odottavat potilaat sijoittuvat Haukiputaalle. OYSin sakkohoitopäivät ovat vähentyneet valtavasti vuonna 2013 joustavien ratkaisujen myötä. Oulun seudulla on hoiva- ja palvelukoteja varsin paljon, tehostettua kotihoitoa puolestaan vähemmän verrattunua muihin kuntiin. OKS:n haasteita ovat mm. paikkojen riittävyys, rekrytointi, työhyvinvointi (työaikajärjestetelyjä tehdään aktiivisesti työntekijöiden elämäntilanteiden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta), akuutti vanhustyön hoitotyön osaaminen, laatu ikäihmisten hoitoketjussa, muistisairaudet sekä potilaiden lisääntyneet päihdeongelmat ja talous. Toivotaan vapaaehtoistyön lisääntymistä ja etsitään siihen keinoja aktiivisesti. A2 osasto syntyi tarpeesta OYS ja OKS potilaille.oks hoitaa ympärivuorokautista pall.-ja saattohoitoa tarvitsevia oululaisia potilaita vuonna 1991 alkaneen Kontinkankaan sairaalan infektio-osaston saattohoitöyksikön toiminnan jatkoksi. Tarve oli kasvanut koko ajan. OKS:ssa vuodesta 2002 Palliatiivisen hoidon osasto, jonka tarpeet huomioitiin jo rakennusvaiheessa (esim. pesutilat, omaisten tarpeet jne.) Nyt paikkoja 39+ss (käytännössä tarpeen mukaan akuutteja lisäpaikkoja). Kotisaattohoito alkanut osana osaston toimintaa KYTKE-hankeen jälkeen Potilaat tulevat OYS, OKS, tk-sairaala, kotihoito. Sairaanhoitajia 20 ja 8 lähihoitajaa, osasto farmaseutti, koska lääkehoito on hyvin keskeistä (palliatiivinen sedaatio ohjeistuksen mukaan hoitajan toimesta, kivunhoito). Yöllä 2 sairaanhoitajaa. Päivisin 9-10 hoitajaa, illalla 8. Fysioterapeutti aloittanut 5 vuoden sitkeän perustelun ja tarpeen osoittamisen jälkeen omassa vakanssissaan. Käytössä myös aulaemäntä-palvelu, joka järjesteää virkistystoimintaa. A2 ei ole saattohoitokoti, vaan palliatiivisen hoidon osasto. Hoidetaan elävää ihmistä arvostaen kotona, sairaalassa huomioden hänen läheisensä. Omaisten ja läheisten rooli hoidon suunnittelussa lähtökohta. Lupapaikkakäytäntö edesauttanut potilaiden olemista kotona ja tarvittaessa pääsevät ilman lähettä osastolle takaisin. Syöpäyhdistys ja sairaalasielunhoito osana

3 säännöllistä toimintaa. (tukihenkilötoimintaa esim. takkailtoja sekä koulutusta molemmin puolin sekä järjestötoimijoiden näkyväksi tekemistä potilaille ja omaisille sairaalassa). Jälkihoitoiltoja joka toinen kuukausi. Osastolta hoitaja (sh/lh)ja pappi yhdessä järjestävät tilaisuuden. Noin 10 osallistujaa, ilmoittautumisen kautta. Tietoa annetaan suruvihkosessa, joka omaiselle. Noin viikkoa ennen kutsu omaiselle osastolta kuukauden/kahden päähän. Kukin hoitaja huoletii omassa työvuorossaan kuolleen potilaan tai kotisaattohoitoasiakkaan omaisen kutsumisesta tilaisuuteen. Jälkisoitto tai käynti on myös käytössä. Kuolemantapauksia 15-20/kk. Keskeinen sisältö/oppiminen: Osaamisen johtamisen ja hallinnan kokonaisuudesta voisi kysyä henkilöstöyksiköltä. Kaupunki koordinoi täydennyskoulutusta keskitetysti. OKS:n haasteet ovat pitkälti samat kuin Pohjois- Karjalassakin. Kotisaattohoitoa kehitetään edelleen. PEM Sirkka Viitanen, Tuula Lyhykäinen ja lääkäri Anneli Vesakurtti kertoivat käytänteistä. Palliatiivinen yksikkö A2: lääkäreitä 2 erikoistuneena pall.hoitoon +½ lääkäri, 38 paikkaa kahdella osastolla ja lisäksi kotisaattohoito, johon ½ lääkärimitoitus. Myös vainajaksi toteaminen ja siihen liittyvät tehtävät kanta-oulun alueella kotisaattohoitopotilailla tehdään kotona A2 oman lääkärin toimesta, klo 15 jälkeen päivystyslääkäri. Potilaat ovat pääsääntöisesti syöpäpotilaita, mutta toki muitakin. Pall.potilasta kontaktoidaan hoitoringin toimesta, jotta potilas ei jää yksin, saattohoitopäätösten kirjaaminen OYS:ssa lisääntynyt. Hoitoringissä myös fysioterapeutin osaamista hyödynnetään. Hoitorinki syntyi KYTKE-hankkeessa, nykyisin toimii A2 osaston alla. Noin 8,2 kotikäyntiä päivässä, potilaita kotisaattohoidossa kuukaudessa. Esimiestyönkin näkökulmasta on perusteltua, että kotisaattohoito on sairaalan oman yksikön alla, samoin hoitohenkilöstön osaaminen ja asenne ovat pall.-ja saattohoitotyöhon orientoituneet. Asiakkaita on tällä hetkellä ringissä 66. Henkilöstö kiertää ringissä oman halunsa ja jatkamisensa mukaan jopa usean viikon ajan kerrallaan. Oma jaksaminen on huomioitava, sillä hoitaminen on itsenäistä ja yksintehtävää työtä, jossa sekä kotikäynnit ja puhelintyö on integroituna. Opiskelijoita (aikuisia) mukana varsin vähän, mutta kuitenkin muutamia vuosittain, lähinnä amktason opiskelijoita, joilla on myös lähihoitajatausta. Hoitoa koordinoidaan hoitoringin toimesta, potilasta kontaktoidaan OYS:n lähetteen saavuttua, suunnitellaan hoitoa moniammatillisesti ja mahdollistetaan osastoon tutustuminen. Myös sosiaalityön ja -turvan näkökulma huomioidaan. Saattohoitosuunnitelmaan on luotu kattava pohja. Tuula Lyhykäinen lähettää meille sen. Kotisaattohoidossa käytössä on PCA kipupumput, fysioterapia, Iv-nesteytys, Iv-lääkitys, punasolutankkaus, lääkärin kotikäynti, happilaittete, happirikastin. Lähtökohtana on luonnollisesti omainen tai lapsi on 24/7 hoitamassa asiakasta. Näin mahdollistetaan kotikuolemat. Fysioterapeutti tilaa apuvälineet. Lääkäri tekee lähetteen hengitysapuvälinelainaamoon (OYSista), joka saadaan yl.seur.päivänä. Hoitaja ohjaa käytössä. OKS ja OYS päivähinta 350 /hoitopv. Kotisaattohoitona /hoitopv.

4 Uusia lähetteitä A2:lle tulee 3-4/ viikko. Tulevaisuudessa kuntauudistuksen myötä kotisairaanhoitoon tulenee kotisaattohoitoa ja sitä koordinoidaan kaupungin osissa (ent.kunnat). Potilaan kanssa tehdään hoitosuunnitelmat DNR, antibioottihoidot, nesteytys jne. asiat läpikäyden ja kuvataan sekä kirjataan konkreettisesti Efficaan. Uudessa päivityksessä tulee olemaan myös saattohoitoa koskeva osio. Omaisten kanssa yhteistyö vie paljon aikaa ja vaatii osaamista. Lääkäri tekee päätöksen hoidon linjauksista. Lääkäreitä koulutettu palliatiivisen hoidon henkeen esim. geriatrit ja nykyisin myös palliatiiviseen lääketieteeseen kouluttautuminen kiinnostaa ja lisääntynyt. Tk-lääkärit käyvät A2:lla täydennyskoulutukseen liittyvillä muutaman kuukauden jaksolla. Palliatiivisen hoitohenkilöstön osaaminen, asenne potilaan ja omaisen parhaaksi sekä moniammatillinen yhteistyö (mm. ravitsemus, fysioterapia, sosiaalityö, hoitohlöstö) ovat avainasemassa. Hoitajien osaaminen esim. palliatiivisen sedaation toteuttamiseen on koettu erinomaisena toimintatapana. 24/7 konsultointikäytänteet - päivystävä lääkäri klo on joko paikalla, muutoin tavoitetaan puhelimitse tai sähköpostitse ei kiireellisissä asioissa. Erinomainen jousto. Hoito suunnitellaan jo etukäteen mahdollisten haasteiden näkökulmasta ja tämä helpottanut hoitajien työtä. Fysioterapautin rooli omaisten ohjauksessa, erilaisten asentojen ja apuvälineidne käytössä merkittävää. Tekee myös kotikäyntejä ja toimii aamuvuorossa. Fysioterapian myötä näyttää käytännössä siltä, että elämänlaatu on parantunut ja henkilöt elävät pidempään. Kotisaattohoidon osalta fysioterapeutille esitetään pyyntöjä käytännöllisen vihkoon kirjaamisen kautta ja hän perehtyy asiakkaan tietoihin sekä etsii ratkaisuja ja tekee tarvittaessa kotikäynnin. Sosiaalityöntekijän käyttö on haaste. Tavoitettavuus haastavaa ja erillista puhelin yhteyttä heihin ei ole. Niinpä kotiutus tai SAS-ryhmään kuuluvia asioita ei voida hoitaa ja potilas on pidempään osastohoidossa. Kotikuolemien tilastoitu lkm: Oulussa Terveystalo järjestää kotisairaalatoimintaa, siitä emme saaneet lisätietoa. Tiedon hyödynnettävyys hankkeessa: Palliatiivisen sedaation käyttöä selvitettävä- ohjeistus Oulun mallin mukaisesti. Yksilöllisyys huomiotava, koulutusta hoitajille järjestettävä miten viemme asiaa eteenpäin? Kotisaattohoidon rakenteiden ja toiminnan pohdinta yhteistyössä PKSSK:n ja JNS:n kaupungin kanssa, lisäksi hyvä huomioida videoyhteyden käyttämisen mahdollisuuksien selvittäminen. kustannusten näkökulma kotisaattohoidosta muistettava perustella, työnohjaus (lääkärit ja hoitajat samassa ryhmässä), palliatiivisen sedaation käyttö kotisaattohoidossa.

5 tästä kokonaan uusi jatkohanke? Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa muistettava hankkeessamme. Jälkihoitoon liittyvät ohjeet ja hyvät käytänteet Oulusta huomioon. Fysioterapian roolia viedään aktiivisesti perustellen eteenpäin. Tukihenkilötoiminnan uudistaminen (esim. InnoSessio tms. yhteistyössä Syöpäyhdistyksen kanssa näkyvyys, tehtävät, yhteistyömahdollisuudet. Sairaalasielunhoitokäytänteisiin uusia ideoita. Omaisten iltoja, niiden sisällöt, vetovastuut, tilat jne.) OYS/Syöpäpoli ja PALHO toiminnan ja Uuden Tulevan Palliatiivisen yksikön toiminnan esittely Minna Peake, Leena Surakka Yleiskuvaus ja keskeinen sisältö Oys:n piirissä käynnissä olleen KYTKE (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) hankkeen tavoitteena on ollut saattohoidon kehittäminen. Kehittämistyön taustalla on terveyshyötymalli, tavoitteena ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen. Pyritty myös PTH:n, ESH:n ja sosiaalitoimen parempaan yhteistyöhön ja huomioimaan myös kolmas sektori ja yksityinen sektori. Hankkeeseen liittynyt myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ja asiakas/potilaslähtöisyys. Potilaan saattohoitopolussa on nähty kriittisenä kohtana: 1) potilaan sairaustilanteen tunnistaminen eli milloin siirtyä oireenmukaiseen hoitoon, 2) hoitovastuun siirtyminen erikoissairaanhoidosta pth:oon ja 3) avun järjestäminen potilaan kotiin. Hankkeessa on mallinnettu saattohoitoprosessia, jossa sujuvoitettu näiden kriittisten kohtien hoitamista. Tällä hetkellä OYS:n alueella on toimii syöpäpkl:n yhteydessä PALHO eli palliatiivisen hoidon vastaanotto. Jatkossa toiminnasta vastaa uusi palliatiivinen yksikkö. Yksikössä työskentelee onkologi työparinaan palliatiivisen hoidon konsultoiva sairaanhoitaja sekä anestesiologi työparinaan kivun hoidon sairaanhoitaja. Vastaanotolle ohjataan 1) (syöpäpkl:lle lähetetyt) potilaat, jotka ovat lähetetietojen perusteella heikkokuntoisia ottamaan vastaan varsinaisia kuratiivisa syöpähoitoja tai 2) potilaat, joiden varsinaiset onkologiset hoidot on lopetettu (päätös tehty hoitavan lääkärin toimesta jo aikaisemmin). Palliatiivisen hoidon vastaanotolle potilas valmistellaan ottamalla rutiiniverikokeita, ajanvarauskirjeen mukana lähetetään kotiin vo:lle valmiiksi täytettäväksi tarkoitettu esitietokaavake. Samalla informoidaan omaisen mukanaolon tärkeydestä vo:lla. Vastaanottoa edeltävänä pvänä pkl:n sh soittaa potilaalle ja varmistaa potilaan yleistilanteen ja vo:lle tulon, selvittää mahdolliset osastojaksot tk:ssa (ei yhteistä sairaskertomusjärjestelmää) ja tarv. tilaa puuttuvat sairaskertomustiedot tk:sta. Lääkärin vo:lla käydään mm. hoidonlinjauskeskustelua ja päätetään tarvittavista oirehoidon interventioista. Jos potilaan hoidon ei katsota vaativan erikoissairaanhoitoa, PTH valtuutetaan jatkamaan potilaan oirehoitoa. Aika PTH:n vo:lle varataan valmiiksi, lisäksi informoidaan PTH:n syöpäsairaanhoitajaa potilaasta. Vo:lla pyritään myös kertomaan kolmannen sektorin toiminnasta ja ohjaamaan potilas tarvittaessa sosiaalityöntekijän vo:lle. Lääkärin kirjattava käynnistä epikriisiin

6 hoidollinen kokonaistilanne, tehdyt lääkehoitomuutokset, jatkohoidosta vastaava taho ja arvio siitä, hyötyisikö potilas esim. tutustumiskäynnistä tk:n vo:lle, lupapaikasta jne. Lisäksi kirjataan tehdyt tai aiemmat hoidonrajauspäätökset ja potilaan mahd. ilmaisema hoitotahto, mahdolliset uusintakonsultaatioiden aiheet. Ssairaskertomuksen riskitietokohtaan merkitään DNAR- ja saattohoitopäätökset. Vastaanoton jälkeen palliatiivisen vo:n sh:n tehtäviin kuuluu edelleen informoida potilasta ja omaisia kolmannen sektorin toiminnasta. Lisäksi hän varmistaa, että potilas on ymmärtänyt jatkohoitosuunnitelman ja varaa ajat mahdollisiin ESH:n tutkimuksiin sekä tk-lääkärin kontrollikäynnille, sosiaalityöntekijälle ja kotisairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa OYS:n alueella on jokaisessa kunnassa syöpäsairaanhoitaja, joka toimii kuntansa saattohoidon yhteyshenkilönä. Saadessaan tiedon uudesta palliatiivisesta potilaasta, hän tutustuu sähköiseen epikriisiin, sopii kotikäynnin tai kutsuu potilaan vo:lle tutustumiskäynnille. Lisäksi hän sopii ns. lupapaikkajärjestelyistä lääkärin kanssa, ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja tarkentaa palliatiivisen hoidon suunnitelmaa. Näin syntyy luontevasti yhteys perusterveydenhuoltoon. KYTKE-hankkeen myötä syöpäsairaanhoitajat ovat verkostoituneet, heillä on puolivuosittain alueellisia koulutuksia, jotka verkosto järjestää ja organisoi itse, tavoitteena on tietotaidon keskinäinen jakaminen alueella. Lisäksi hankkeen myötä kehitetty mm. Terveysportista löytyviä, palliatiivisesta hoitoa koskevia hoitoketjuohjeistuksia. Jo nyt palliatiivisen potilaan hoitopolun selkeyttäminen on tuonut huomattavia kustannussäästöjä niin ESH:n kuin PTH:n näitä seikkoja tulisi laskea ja miettiä myös Pohjois-Karjalan alueella. Tiedon hyödynnettävyys hankkeessa Hoitopolun kehittäminen keskeistä saattohoitokäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja sujuvoittamiseksi Tieto siitä, että syöpäpotilaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hoitoketju on korjattavissa ja rakennettavissa, auttaa puurtamaan eteenpäin Saattohoitopotilaan polku risteilee kaikilla terveydenhuollon tasoilla, periaatetta Ei kuulu meille potilaat kuuluvat kaikille, kannattaa peräänkuuluttaa esim. ESH:n klinikoissa Malli ESH:n ja PTH:n tehtäväjaosta kannattaa hyödyntää Kannattaa tutustua sairaanhoitopiirin strategiaan ja vedota siihen (myös jo saattohoitosuunnitelmaa tehdessä) Nykyisten rakenteiden hyödyntäminen kannattaa ja on välttämätöntäkin, jotta hoitopolku saadaan toimivaksi ilman isoja paineita kustannusten noususta. Nykyiset rakenteet on sen tähden ensin selvitettävä ja tässä ollaan oikealla tiellä hankkeen suunnittelussa (klinikka- ja kuntakierrokset ennen suunnitelman valmistumista) P-K:aankin tarvitaan palliatiivinen poliklinikka. Pitää selvittää onkologian tilanne, onko klinikka vielä suunnitelmissa jne. Erikoissairaanhoidossa olevan palliatiivisen pkl:n tulisi OYS:n asiantuntijoiden mukaan olla onkologivetoinen ja Jns:ssa onkologeista huutava pula. Toisena vaihtoehtona malli, että esim. Jns:ssa olisi Palliatiivinen pkl perusterveydenhuollossa palliatiivisen hoidon erityispätevyyden suorittaneen yleislääket. erikoislääkärin tai geriatrin hoteissa, kuten joissain muissa isommissa kaupungeissa. Tuo käytäntö ei tue alueellista tasaarvoisuutta.

7 Kustannuslaskelmien tekeminen kannattaa poliittisiin päättäjiin vedotessa, voisiko esim. Tehostetusta kotisairaanhoidosta ottaa potilastapauksia, joista tehtäisiin kustannuslaskelmia? Esim. kipupotilaan hoitopolun kuvaaminen nyt ja tavoitetilanteessa! PTH:n hoitajien kouluttamiseksi pitää hakea aktiivisesti rahoituskanavia PTH:n työn markkinointi on jatkossa tärkeää ja pitäisi tapahtua ESH:ssa: Miten haluaisit elämän loppuvaiheen elää? Asennekasvatusta tiedotusta ESH:ssa tehtävä aktiivisesti Jatkuva palautteen kysyminen työntekijöitä, omaisilta, potilailta on oleellista, pitäisikö systematisoida? Videokonsultaatiokäytänteitä pitäisi kehittää! Voisiko myös P-K:ssa toimia malli, että palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat voisivat päästä perusterveydenhuollosta ajanvarausperiaatteella radiologisiin toimenpiteisiin ilman ajautumista erikoissairaanhoidon potilaaksi, kustannussäästöt laskettava! (Vrt. jo nyt Siilaisella vkottain käyvä radiologi tekee dreneerauksia potilaille) PERJANTAI Tutustuminen Oulun Kaupungin sairaalaan Riikka Korkalainen Ks. Erillinen kuvakooste Oulun - ammattikorkeakoulu Satu Hyytiäinen, Riitta Muhonen, Riitta Piitulainen Yleiskuvaus Hoitotyön opettaja Pia Mäenpää kertoi Oulun ammattikorkeakoulun palliatiivisen ja saattohoidon osuudesta heidän sairaanhoitajien opetussuunnitelmassaan. Hän kävi läpi sekä perusopetuskokonaisuuden että täydennyskoulutuksen kokonaisuuden. Hän kuvasi erityisesti opetuskokonaisuuksien sisältöjä ja niissä käytettyjä menetelmiä. Keskeinen sisältö/oppiminen Perusopetuksessa Oulun ammattikorkeakoulussa on palliatiivisen hoitotyön ja saattohoidon opetus ripoteltu eri opintojaksoihin: hoitotyön perusteissa (4h) keskittyen vainajan laittoon ja kuolevan potilaan kohtaamiseen ja syventävissä opinnoissa (3h) on syöpäpotilaan hoidosta yleensä. Vapaavalintaisissa opinnoissa on Syöpäpotilaan hoito ja hoitotyö (3op) ja Saattohoito (3op). Lisäksi vapaavalintaisissa on lääketieteen vaihtoehtoiset opinnot, joissa on Syöpätaudit opintojakso(3op). Opinnot etenevät seuraavasti: Syöpäpotilaan hoito- ja hoitotyö voidaan valita 4. lukukaudella, Saattohoito 7. lukukaudella ja Syöpätaudit 4. lukukaudella. Syöpäpotilaan hoito ja hoitotyön opintojaksossa sisältö muodostuu konkreettisesti seuraavista asioista: Syöpä sairautena: ennaltaehkäisy, syntyyn vaikuttavat tekijät, esiintyminen ja varhainen

8 toteaminen. Syöpään sairastuneen potilaan leikkaus-, säde- ja lääkehoito. Syöpään sairastuneen potilaan kokonaisvaltainen kivunhoito. Syöpään sairastuneen potilaan ravitsemus. Syöpään sairastuneen potilaan ja hänen läheisensä hoitotyö. Syöpään sairastuneen potilaan kuntoutus ja sosiaaliturva. Syövän hoidon tulevaisuuden näkymät. Moniammatillinen yhteistyö. Saattohoito opintojaksossa sisältö muodostuu konkreettisesti seuraavista asioista: Saattohoidon historiaa, toiminnan tavoitteet ja periaaatteet. Saattohoidossa olevan eri ikäisen ja eri kulttuureista tulevan potilaan ja hänen läheisensä kokonaisvaltainen hoito eri hoitoympäritöissä (sairaala, saattohoitokoti ja koti). Sanaton vuorovaikutus kuolevan potilaan hoidossa. Suru ja sureminen. Toimenpiteet kuoleman jälkeen. Työskentely saattohoidossa. Syöpätaudit opintojaksossa sisältö muodostuu konkreettisesti seuraavista asioista: Syöpä sairautena, syövän ennltaehkäisy, esiintyminen, karsinogeneesi ja varhainen tunnistaminen. Syövän genetiikka. Eri syöpätaudit, niiden syntyyn vaikuttavat tekijät, oireet, tutkiminen ja hoito. Syövän farmakologinen hoito. Syöpäpotilaan kivun hoito. Syöpäpotilaan kuntoutuminen. Syöpäpotilaan hoidon tulevaisuuden näkymät. Lähiopetus nähdään Oulussa palliatiivisen ja saattohoidon opintojaksoissa erittäin tärkeänä. Pia Mäenpää käyttää opetuksessa eri menetelmiä, kuten draamaa, eri asiantuntijoita (mm. eri kulttuurien edustajat, tukihenkilöt), keskusteluja ja oppimispäiväkirjoja. Erikoistumisopinnoissa opiskelijat tekevät kehittämistehtävän työyhteisön tarpeista lähtien. He tekevät myös kotiesseen, joka käynnistää opintojaksossa kirjoitettavan artikkelin tekoprosessin. Laadittuja artikkelita tarjotaan julkaistavaksi alan ammattilehtiin. Tiedon hyödynnettävyys hankkeessa Paletti hankkeessa kehitetään yhteistä opintojaksoa Karelia amk:n ja PKKY:n kanssa palliatiivisen ja saattohoidon opetukseen liittyen. Lisäksi tarkoituksena on luoda palliatiivisen hoidon ja saattohoidon täydennyskoulutusmalli yhteistyössä Karelia amk:n, PKKY:n ja PKSSK:n kanssa. Opintokäynnin antina saimme eväitä tähän kehittämistyöhön. Oulun ammattikorkeakoulun opintojaksojen sisällöt ja käytetyt opetusmentelmät ovat hyödynnettävissä, kun suunnittelemme yhteistä Karelia amk:n ja PKKY:n perusopetuksen opintojaksoa. Opetusmenetelmänä meitä viehätti erityisesti draaman ja oppimispäiväkirjan käyttäminen opetuksessa. Opintokäynti vahvisti käsitystämme siitä, että palliatiivisen ja saattohoidon opetusta tarvitaan perusopetuksessa. Ymmärsimme konkreettisesti sen, että eri koulutusalojen välinen yhteistyö on tarpeellista, ellei jopa välttämätöntä. Opintokäynillä nousi esille laaja-alaisen täydennyskoulutuksen tarve säännöllisesti tietyin väliajoin. Jäimme kaipaamaan monipuolisempaa kuvausta täydennyskoulutuksen toteuttamismalleista ja yhteistyöstä eri alan toimijoiden ja avainkumppaneiden kanssa.

9 Mika Kopponen Opiskelija Fysioterapian koulutusohjelma Matkaraportti Paletti-hankkeen benchmarking matka Ouluun Fysioterapian käytänteet Yleiskuvaus Oulun kaupunginsairaalan osasto A2 on palliatiivisen hoidon osasto, joka tuottaa myös palliatiivisten potilaiden kotihoitopalveluita. Osastolla on 35+4 sairaansijaa, ja lisäksi keskimäärin kotihoitopotilasta kuukaudessa. Osasto on perustettu vuonna Osastolla toimii yksi fysioterapeutti. Fysioterapeutin työajasta noin puolet on toimintaa osastolla, ja toinen puoli kotikäyntejä osana kotihoitorinkipalveluita. Keskeinen sisältö / oppiminen Osastonhoitaja kertoi matkan ensimmäisen päivän alustuksessaan, että häneltä kesti viisi vuotta saada fysioterapeutin toimi osastolle. Pitkäaikaisen suostuttelutyön lisäksi tärkeimpänä perusteluna oli työmäärä: osasto työllisti liikaa sairaalan muita fysioterapeutteja. Fysioterapeutin rooli osana osaston moniammatillista tiimiä on osoittautunut merkittäväksi. Työ näkyy potilaiden elämänlaadun paranemisessa. Tämän lisäksi fysioterapeutin panos lisää potilaiden kotihoidon piirissä viettämää aikaa, mikä tuo merkittäviä kustannussäästöjä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa vietettyjen yöpymisten vähetessä. Ilmiselvistä hyödyistä huolimatta sairaalan johto ei näe terapiatyön hyötyjä, vaan työn yllä leijuu toistuvasti säästötoimenpiteiden leikkauslistalle joutumisen uhka. Fysioterapeutin oman arvion mukaan osasto A2:en ja kotihoidon potilasmäärään nähden (65-90) fysioterapeutteja tulisi olla ainakin kaksi. Minulle tarjoutui tilaisuus tutustua fysioterapeutin toimintaan benchmarking-matkan ohjelman ulkopuolella matkan toisena aamuna. Keskustelin palliatiivisen fysioterapian käytänteistä, sekä pääsin mukaan fysioterapeutin ja sairaanhoitajan kotikäynnille. Fysioterapeutti Anita Väärnä on toiminut Oulun kaupunginsairaalan osastolla A2 kuutisen vuotta. Hän on valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 1992, ja hän on toiminut aiemmin pääsääntöisesti ikääntyvien ja sotaveteraanien fysioterapian parissa. Työnkuva on muotoutunut vuosien mittaan. Alussa pääpaino oli osastolla tapahtuvassa työssä. Potilaiden

10 Tiedon hyödynnettävyys hankkeessa terapian lisäksi työhön kuului paljon hoitajien ohjaamista potilassiirroissa, vuoteessa siirtymisissä, liikkumista tukevassa asentohoidossa, mikroasentohoidossa sekä kuntouttavassa hoitotyössä. Ennen osaston omaa fysioterapeuttia ohjaustyö vaikutus oli vähäinen. Muutaman vuoden työn jälkeen Anita piti välivuoden, minkä jälkeen havainto oli, että ohjaustyö oli kantanut hedelmää ja hänen ohjaamansa työmenetelmät olivat juurtuneet käyttöön. Vaikka Anita edelleen ohjaa hoitajia ja opiskelijoita, on viime vuosina sen osuus vähentynyt ja potilaiden parissa tehtävän työn osuus lisääntynyt. Tällä hetkellä keskeisimpänä osuutena työssä ovat apuvälinearviot sekä osastolla että potilaiden kotona, esteettömyysarviot potilaiden kotona. Kotikäynnille voi fysioterapeutin mukaan tarvittaessa lähteä huoltomies, joka tekee pieniä apuvälineasennuksia ja muutostöitä tilanteen niin salliessa. Terapeutin tehtäviin kuuluu lisäksi sekä potilaiden ja erityisesti omaisten ohjaaminen apuvälineiden käyttöön, ja muu ohjaaminen (potilassiirrot, asentohoito, mikroasentohoito, fysikaaliset hoidot). Keskeistä on myös lausuntojen laatiminen: esimerkkinä Anita mainitsi, että potilas voi oman tilansa kohetessa siirtyä palliatiivisen hoidon osastolta sairaalan kuntoutusosastolle, ja fysioterapeutin tekemä arviointi on tuolloin oleellista. Keskeinen sanoma on, että fysioterapian rooli osana palliatiivista hoitoa on merkittävä. Palliatiiviseen fysioterapiaan perehtyneiden fysioterapeuttien keskittyminen palliatiivisten potilaiden hoitoon osana moniammatillista tiimiä parantaa potilaiden elämänlaatua, pidentää kotihoidon piirissä vietettyä aikaa ja tuo kustannussäästöjä terveydenhuoltoon. Etujen saavuttamiseksi on toivottavaa, että edut huomioidaan jo palliatiivisen hoidon organisoinnin suunnitteluvaiheessa ja palliatiiviseen hoitoon resurssoidaan riittävä määrä pääsääntöisesti palliatiiviseen fysioterapiaan keskittyviä fysioterapeutteja. Työtehtävien ja terapiakäytäntöjen suunnittelu fysioterapeutin oman kokemuksen ja näkemyksen pohjalta, kuten Oulussa, on yksi tapa rakentaa fysioterapian toimintamalleja palliatiivisessa hoidossa. Oletettavasti terapiatyön hyötyjä ja tehokkuutta voi lisätä sopeuttamalla tietellisesti tutkittuja ja näyttöön perustuvia käytänteitä Suomen ja Pohjois-Karjalan terveydenhuoltojärjestelmän viitekehykseen. Tällä hetkellä palliatiivisen fysioterapian saralla ei Suomessa toiminnan suunnittelua tai ohjaamista tukevaa materiaalia ole, vaan sitä pitää kehittää. Tämän kehitystyön tueksi Paletti-hankkeen toimeksiannosta valmisteilla oleva opinnäytetyöni tuo jonkin verran vastauksia systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa. Benchmarking-matka

11 ankkuroi opinnäytetyön muotoutumista käytännön työhön. Valitettavasti kaksituntisen tapaamisen aika oli liian lyhyt, mikä antaa aihetta pidemmän tutustumisjakson suunnittelulle. Palliatiivisen fysioterapian kehitystyössä tulisi myös huomioida fysioterapeuttien keskinäisen verkostoitumisen tarpeet, sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Oululainen fysioterapeutti on vuosia toteuttanut palliatiivista fysioterapiaa, mutta ei ole kertaakaan päässyt muun moniammatillisen tiimin mukana tutustumismatkoille muiden maakuntien vastaavanlaista työtä tekeviin yksiköihin. Aiheeseen perehtyvän fysioterapian opiskelija olikin tervetullut, ja vastaanotto oli lämmin. Kontakti on tällä matkalla luotu, yhteistyö ainakin kokemusten vaihdossa on jatkossa todennäköistä ja se luo pohjaa palliatiivisen fysioterapian kehittämiselle Pohjois-Karjalassa.

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki KYTKE asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Potilaalla tulee olla oikeus hyvään ja oireita lievittävään palliatiiviseen ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta

Potilaalla tulee olla oikeus hyvään ja oireita lievittävään palliatiiviseen ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.3.2015 Potilaalla tulee olla oikeus hyvään

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.5.2015 MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 26 Asianro 4436/00.02.03/2013 Minna Reijosen kirje 10.4.2013 Nilsiä-neuvottelukunnalle Minna Reijonen on toimittanut 10.4.2013 sähköpostitse kirjeen Nilsiäneuvottelukunnalle.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Saattohoidon tilanne sekä saattohoidon toteuttaminen laitoksissa, hoivakodeissa ja kotona. Kotisairaalakäytännöt

Saattohoidon tilanne sekä saattohoidon toteuttaminen laitoksissa, hoivakodeissa ja kotona. Kotisairaalakäytännöt Saattohoidon tilanne sekä saattohoidon toteuttaminen laitoksissa, hoivakodeissa ja kotona. Kotisairaalakäytännöt Pohjois-Karjalan alue 10v. kehittämistyötä 27.10.2015 Saattohoito-seminaari, Nilsiä Aholansaari

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (14) Sisällys: 1. Ketjulähettijakso.

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto GAS vaativan kuntoutuksen osastolla 9.5. 2017 ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto Potilaan omien tavoitteiden laatiminen kuntoutusosastolla Lyhyen aikavälin tavoitteet laaditaan kuntoutusjakson

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät: Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista

Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Laatija Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmä Versionumero 1.0 Päivämäärä 10.10.2013 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot