Lehtemme toivottaafcaifäcceculqjoicceen ja työtämme tul<gnei((e %auhatfista Jouhia ja Onnettista Uutta Vuotta
|
|
- Paavo Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lehtemme toivottaafcaifäcceculqjoicceen ja työtämme tul<gnei((e %auhatfista Jouhia ja Onnettista Uutta Vuotta
2 Hyvissä kaupoissa VfSA RANNIKON PUOLUSTAJA N:o41992 (Juhlavuosi) 35. vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti Toimitusneuvosto EvR Sinkkonen Ev M Lappalainen Rva E Walden FT T Mattila ToimjohtR Telaranta Tiedpääll A Heilala Evl U Tirronen Evl H Tiilikainen Taitaa olla viimeinen Rannikon Puolustajan numero allekirjoittaneen päätoimittajuudessa. Lehden teosta oli seikkaperäisemmin edellisessä numerossa, joten se siitä. Uudistusten mylläkkä se sitten iskee vuodenvaihteessa täydellä tehollaan. Vaatii vakinaisessa palveluksessa olevilta koko joukon sopeutumista. Osiltaan uudistusten vyöry koskettanee myös reservissä olevia. Koetetaan kestää. *** Päättymässä oleva vuosi on ollut kautta yhteiskunnan koettelemuksen aikaa. Monet peruspilareiksi koetut asiat ovat järkkyneet ja lisää on tulossa. Valtionjohtomme on lääkinnyt - ja lääkitsee jatkossakin - horjuilevaa talouttamme karvaillakin lääkkeillä. "Potilaan" selviytymisestä on kaiketikin sentään toivoa... Et tarvitse muita kortteja j j Päätoimittaja Evl H Niska puh Toimitussihteeri Kari Nyström Tämän numeron ilmestyessä ollaan jo keskellä Joulua, valon ja toivon juhlaa. Kansamme on selviytynyt ankeista kokemuksista ennenkin - eiköhän tästäkin vielä nousta! Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Henry Kiuru SuomenMies Pohj. Hesperiank. 15 A HELSINKI puh Ilmoitukset Kaarina Salo Ky Meripuistontie 5 B Helsinki puh tai Kirjapaino Nurmijärven Sanomat Nurmijärvi 1992 Kansi: Joulu-päivä Suomenlinnassa Kuvan miehet ovat juuri lähdössä Viipurinlahdelle Tuppuran taisteluun. Joulumieli ei välttämättä ole aineellisesta hyvästä riippuvainen - ellemme sitä sellaiseksi tee. Joulumielen pilaaminen voi olla helppoa. Uhkaus lakkauttaa joukkoosasto tai sen osia ei työnantajan "joululahjana" naurata. Lukijoille toivotan Joulurauhaa ja parempaa Uutta Vuotta! Helsingissä Heikki Niska (Evl evp) 12 3
3 IN MEMORIAM IN MEMORIAM VÄINÖ KARVINEN TT TANELI OSA Kenraalimajuri Väinö Ilmari Mikael Karvinen kuoli Helsingissä Hän oli syntynyt Viipurissa Väinö Karvinen kirjoitti ylioppilaaksi Viipurin klassillisesta lyseosta Aktiiviupseeriksi hän valmistui 1. Rannikkotykistökadettikurssilta 1929 ja suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon Sotakorkeakoulun merisotaosastossa Karvisen aktiiviupseeriura alkoi Rannikkotykistörykmentti 2:ssa koti-ja koulukaupungin Viipurin edustan linnakkeilla, joilla hän palveli mm. nuorempana upseerina ja patterin päällikkönä. Viipurin suunnalla Karvinen ehti toimia lisäksi miinaupseerina sekä esikuntatehtävissä. Sotakorkeakoulun kurssin suorittaminen vei nuoren yleisesikuntaupseerin 1938 Merivoimien esikunnan operatiiviselle osastolle, jossa Väinö Karvinen palveli myös Talvisodan ajan. Palvelus puolustushaaran esikunnassa jatkui toimistopäällikkönä sotien välillä. Jatkosodan vuosina Väinö Karvinen toimi mm. rintamalohkon komentajana Hangon ryhmässä sekä rannikkoprikaatin esikuntapäällikkönä Äänisellä. Kesäkuussa 1944 Karvinen määrättiin perustamaan rannikkotykistörykmenttiä Viipurinlahden länsirannalle Säkkijärvelle. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen seurauksena muuttunut tilanne johti Karvisen tien Keltaiseen rykmenttiin Koivistolle ja edelleen rykmentin mukana Virolahdelle. Syyskuussa 1944 saksalaisten hyökätessä Suursaareen Väinö Karvinen toimi Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatin esikuntapäällikkönä. Sodan päätyttyä Karvinen oli merkittävästi mukana välirauhansopim uksen 1944 velvoitteiden täyttämisessä Haminan Rannikkolinnakkeiston komentajan apulaisena sekä VII Raivaajaosaston päällikkönä. Karvisen johtama osasto raivasi vuosina Viipurinlahdella, itäisen Suomenlahden eri osissa sekä Viron rannikolla tuhoten tai vaarattomaksi tehden lähes 1000 miinaa ja raivausestettä. Miinanraivausurakkansa päättänyttä Väinö Karvista odotti vuodesta 1949 alkaen pitkä joukko-osaston komentajakausi käsittäen komentajuudet Haminan Rannikkolinnakkeistossa ja sitä seuranneessa 3.Erillisessä Rannikkotykistöpatteristossa sekä Turun ja Suomenlinnan Rannikkotykistörykmenteissä. Väinö Karvisen komentajatehtävät sattuivat paljolti ajankohtiin, jolloin oli varsin vajavaisilla resursseilla luotava perusta joukko-osastojen toiminta- ja elinolosuhteille sekä aselajitoimintojen edelleen kehittämiselle. Karvinen joutuikin usein toimimaan "tien aukaisijana 1 ". Vuonna 1967 eversti Väinö Karvinen määrättiin rannikkotykistön tarkastajaksi ja ylennettiin kenraalimaj uriksi. Eläkkeelle hän siirtyi saman vuoden lopulla. Väinö "Väpe" Karvisen läheisiin harrastuksiin kuului vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen toiminnassa hän 4 oli tiiviisti mukana yhdistyksen perustamisesta alkaen ja toimi puheenjohtajana vuosina Karvisen puheenjohtajakausi sisälsi kamppailua taloudellisia vaikeuksia vastaan, mutta myös merkittäviä saavutuksia, kuten aselajihistorian ja kolmen vuosikirjan julkaisemisen sekä aktiivisen mukanaolon Rannikon Puolustajain Killan perustamisessa. Karvinen palkittiin yhdistyksen kultaisella ansiomerkillä ja kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi. "Väpe" Karvinen viihtyi tunnetusti myös tenniksen ja skruuvin parissa. Kenraalimajuri Väinö Karvisen nimi on piirtynyt lähtemättömästi rannikkotykistöaselajin vaiheisiin. Rannikkotykkimiehet tekevät kunniaa poismenneelle. (UT) Sotilasmestari Taneli Osa kuoli Helsingissä Hän oli syntynyt Laatokan rannikolla Kaukolassa Taneli Osa suoritti asevelvollisuutensa Käkisalmen Jääkäripataljoonassa 1934, jolloin hän kävi myös aliupseerikoulun. Kanta-aliupseerien peruskurssin Osa suoritti Ilmatorjuntakoulussa Ammattitaitojaan hän täydensi luvulla mm. tulenjohtoaliupseerikurssilla, kanta-aliupseereiden taistelu välinehuoltokurssilla sekä nuoremman päällystön ja alipäällystön kouluttajakurssilla. Vuoden 1939 ylimääräisissä kertausharjoituksissa eli YH:ssa kutsuttiin suojeluskunnan toimintaan osallistunut alikersantti Osa Laatokan Meripuolustuksen riveihin. Kersantiksi ylennettynä hän toimi Talvisodassa maineikkaalla Järisevän linnakkeella mm. valonheitinupseerina sekä joukkueen varajohtajana. Kun Laatokan Meripuolustuksen Moskovan rauhan rajan taakse vedetyistä joukoista ryhdyttiin muodostamaan linnoitustykistöä, oli Taneli Osa riveissä edelleen mukana. Toukokuussa 1940 hänet määrättiin patterin vääpeliksi Linnoituspatteristo 4:ään. Jatkosota vei Osan jälleen rintamalle ll.rannikkoprikaatiin, joka myöhemmin muuttui Laatokan Rannikkoprikaatiksi. Tehtävät rintamalla vaihtelivat, m utta linnakkeen ja patterin vääpelin asema vastasi yhä enemmän tarmokkaan ja järjestelykykyisen ominaisuuksia. Osan Puolustusvoimien siirtyminen rauhanajan kannalle vei Taneli Osan Haminan Rannikkolinnakkeiston kautta Turun Rannikkotykistörykmenttiin Selkämeren rannikolle. Palvelus rykmentissä Reposaaren ja Kuuskajaskarin linnakkeilla mm. kouluttajana ja yksikön vääpelinä kesti aina vuoteen Heinäkuussa 1952 Osa määrättiin siihen tehtävään, josta hänet ehkä laajimmin muistetaan, Merisotakoulun reserviupseerikurssien vääpeliksi. Lähes 13 vuoden ajan upseerioppilaat olivat Taneli Osan tiukassa ja isällisessä komennossa. Hänen voimaperäiset, mutta huumorilla höystetyt käskynjaot jäivät lähtemättömästi kuulijoiden mieliin. Ampumaleirien huoltojärjestelyt Osa hoiti rintamavääpelin kokemuksella. Sotakoulujen organisaatiomuutoksen yhteydessä 1963 jatkoi Taneli Osa tehtäväänsä kokeilukokoonpanoisessa Tykistökoulussa. Sotilasmestariksi hänet ylennettiin 1964ja eläkkeelle hän siirtyi maaliskuussa Tämän jälkeen Osa toimi vielä usean vuoden ajan ison helsinkiläisen yrityksen ylivahtimestarina. Työnsä ohella Taneli Osa vaikutti aliupseeriston luottamustehtävissä. Hän toimi pitkään Suomenlinnan Aliupseerikerhon johtokunnan jäsenenä sekä oli eläkkeelle siirryttyään aktiivisesti mukana kerhon "Vanhojen partojen" riennoissa. Kun elokuussa 1992 joukko Merisotakoulun eri kurssien 5 kasvatteja kiersi vanhan opinahjonsa käytäviä, totesi eräs heistä: "Tuntuu aivan kuin täällä vielä kajahtelisi Osan ääni." Taneli Osan entiset oppilaat, palvelustoverit ja esimiehet kunnioittavat rannikonpuolustajaveljen muistoa. (UT)
4 OHJESÄÄNTÖTOIMINTA RANNIKKOTYKISTÖSSÄ Ohjesäännöillä ja oppailla on keskeinen merkityksensä opiskeltaessa sotaväen toimintoja ja kerrattaessa asioita palveluksen myöhemmissä vaiheissa. Ohjesäännöstä on kirjojen muotoon laadittu tietopankki sotaväen "pelisäännöistä" eri tilanteita varten. Pelin taktisten kuvioiden, sen sääntöjen ja pelivälineiden pitää olla samalla kehitystasolla, jotta peli toimisi. Yhtä tekijää muutettaessa on muutos huomioitava myös muissa. Näin nähtynä ohjeistuksen, ohjesääntöjen, oppaiden ja koulutusohjeiden, kehittäminen on keskeinen osa rannikkotykistön kehitystyötä. 12 Seuraavat vuodet tilaisuus keskittyä henkiseen kehitykseen 1990-luvun materiaaliset kehityspäätökset on nähtävissä olevalla puolustusrahoituksella tehty. Rannikkotykistölle tämä vuosikymmen merkitsee patterilaskinjärjestelmän ja sanomalaitepohjaisen viestiverkon käyttöönottoa sekä aiemmin valmistuneiden muiden järjestelmien hiomista ja sulattelua siten, että rauhan ajan toimintojen supistuksista huolimatta toiminnan tehokkuus ei laske luvun voimakkaaseen tekniseen kehitykseen verrattuna seuraavat 10 vuotta lienevät ensisijaisesti henkisen kasvun vuosia. Tämä seikan pitäisi nostaa ohjesääntötoiminta yhdeksi keskeiseksi kehityskohteeksi. Kirjoitusprosessi kestää vuosia Ohjesääntö tai opas syntyy tarpeesta. Joku tai jotkut tekevät esityksen tarvittavasta ohjeistuksesta, minkä perusteella puolustushaaran, aselajin tai toimialan ohjesääntötoimikunta laatii varsinaisen kirjoitusesityksen. Kirjoitusesitys, mistä selviää mm. suunniteltu sisältö, arvioitu sivumäärä, painoksen koko, kustannukset, kirjoittaja ja arvioitu valmistuminen, esitellään puolustusvoimien koulutuspäällikölle. Uuden oppaan kirjoittaminen tai vanhemman ohjeistuksen uusiminen on saattanut sisältyä ohjesääntöalan keskipitkän aikavälin suunnitelmiin jo joitakin vuosia ennen kirjoitusesityksen hyväksymistä. Oppaalle voidaan määrätä yksi tai useampi kirjoittaja. Kirjoittaminen voidaan määrätä tehtäväksi virkatyönä, vapaa-aikana tai osittain kumpanakin. Jälkimmäisissä tapauksissa kirjoituksesta maksetaan palkkio, jonka suuruus esim. 200 sivua sisältävästä kokonaan vapaa-aikana laaditusta käsikirjoituksesta on noin markkaa. Yleensä kirjoittamiseen annetaan aikaa noin vuosi. Tarkastajan apuna ohjesääntötoimikunta Valmis käsikirjoitus otetaan aselajin ohjesääntötoimikunnan käsittelyyn. Toimikunta perehtyy käsikirjoitukseen, hankkii tarvittaessa lausuntoja eri asiantuntijoilta ja tekee harkitsemiaan muutoksia kirjoitukseen.lausuntomenettely on erittäin tärkeä vaihe ohjesääntöjen kattavuuden ja asiantuntemuksen turvaamiseksi. Rannikkojoukkojen ohjeistuksessa viimeinen tietotaito esim. ilmatorjunnasta ja huollosta pitäisi saada näiden alojen kehitystä johtavilta toimialajohtajilta. Vastaavasti muiden aselajien ja toimialojen ohjeistuksessa pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon rannikon erityisolosuhteiden vaikutukset toimintaan. Asiasisällön laaj uudesta, kirjoituksen laadusta, toimikunnan asiantuntemuksesta ja muista asioistariippuen käsikirjoitus voi läpäistä ohjesääntötoimikunnan parissa tai useammassa kokouksessa. Joskus prosessin tähän vaiheeseen voi kulua vuosia. Esimerkiksi rannikkotykistöpatteristo-opasta käsiteltiin rt:n ohjesääntötoimikunnan viidessä kokouksessa (yhteensä noin 30 tuntia), jotka pidettiin kolmen kuukauden kuluessa. Ennen näitäkokouksia jäsenet ja erityisesti ohjesääntötoimikunnan sihteeri joutuvat tekemänn erilaista valmistelutyötä kymmeniä tunteja. Jos ohjesääntötoimikunta ei ole käsittelynsä jälkeen varma lopputuloksen kaikinpuolisesta oikeellisuudesta, mutta katsoo opasta kuitenkin tarvittavan pikaisesti, se esittää julkaisemista aluksi luonnoksena. Luonnoksesta kysytään yleensä noin vuoden kokemusten jälkeen käyttäjien mielipidettä, minkä jälkeen tehdään lopulliset korjaukset ja esitetään oppaan hyväksymistä. Keskeisimmät ohjesäännöt Muut oppaat JvO Jv:n oppaat - Kt:n oppaat lt:n oppaat Pion:n oppaat KO yi KtO PionO ItO OHJESAANNOSTO KO 1 KO II KO III KO IV KO V KO VI (Sl/Ak) (JPr) (JvPr) (RAL) (Viesti) (Huolto) voivat joutuvat vielä Puolustusvoimien ohjesääntötoimikunnan tarkastukseen. Ohjesääntötoimisto valvoo, tukee ja kannustaa Koko ohjesääntöalaa koordinoi koulutuspäällikkö apunaan Pääesikunnan koulutusosastossa toimiva ohjesääntötoimisto, joka valvoo ohjesääntösuunnitelman toteutumista ja yksittäisten oppaiden valmistumista esityksestä hyväksymiseen. Tämän toimiston tehtäviin kuuluu myös hyväksyttyjen oppaiden painatus ja jako. Ensi vuoden vaihteesta alkaen ohjesääntötoimiston tehtävät siirtyvät Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskukselle (PvKK). Ohjesääntötoimiston rohkaiseva kannustus ja viimeisen tekniikan siivittämät tukitoimet ovat olleet vauhdittamassa ainakin tämän kirjoittajan työtä rannikkotykistön ohjesääntötoimikunnan sihteerinä vuosina HUOLTO ViestiO MSO 1 RTO I MSO I ISO Rt:n Huollon Meriv:n llmav:n muut muut muut muut ohjes.t ohjes:t ohjes:t ohjes:t ja ja ja l a oppaat oppaat oppaat oppaat Ohjesääntöjä ovat kenttäohjesäännöt ja aselajien ja toimialojen "ykkösohjesäännöt", muut ovat oppaita. Oppaan painatus tilataan tarjouskilpailun perusteella hyväksytyiltäkiijapainoilta. Oppaan yksityiskohtainen jakelu suunnitellaan yhteistoiminnassa Pääesikunnan ao. osaston kanssa. Jakelun toteuttaa Talousvarikko, minne lisätilaukset myös osoitetaan. Oppaan painatukseen ja jakoon kuluu kaikkine tarkastuksineen noin muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Näin siis oppaan valmistumiseen kuluu aikaa 2-3 vuotta. Voimassa olevia oppaita päivitetään nopeammalla, usein alle vuoden toimitusajalla. Rt:n ohjesääntötilanne on parantunut, mutta... Rannikkotykistön ohjesääntötoimikunta on viime vuosina kyennyt toimittamaan keskimäärin kaksi opasta vuodessa uvun puolivälistä jatkunut kehitys on merkinnyt aselajin ohjesääntöjen ratkaisevaa nuorentumista. Voimassa olevista ohje- 7 Tiedalan ohjes:t ia oppaat Turvopas Esikoppaat Elsoalan oppaat Slu-aian oppaat säännöistä vain yksi, Rannikkotykistön Tulitoimintaohjesääntö vuodelta 1959, on 1980-lukua aiemmilta ajoilta. Vaikka rt: n ohjesääntötilanne on oleellisesti parantunut, ei sitä kuitenkaan voi pitää erinomaisena luvun puolimaissa alkaneen voimakkaan teknisen ja organisatorisen kehitysvaiheen jäljiltä aselajin ohjeisto on vieläkin muutaman vuoden muusta kehityksestä jäljessä. Kaikkia merkittäviä uudistuksia, kuten sanomalaitepohjaisen viestijärjestelmän ja uuden tulenkäytön johtamisjärjestelmän käyttöönottoa, ei ole ehditty sisällyttää oppaisiin samassa tahdissa muun kehityksen kanssa.... panosta on lisättävä Ohjeistuksen kirjoittaminen ja päivittäminen edellyttää aselajin johdolta voimakasta tahtoa ja resurssien kohdentamista. Kirjoitustyöhön on irrotettava sellaista henkilöstöä, joka saa tuloksia aikaan. Ohjesääntötoiminta on
5 OHJESÄÄNTÖJEN JA OPPAIDEN KÄSITTELYN VAIHEET KIRJOITUSESITYS IASEL (VAST) OTMK PV:N OTMK ESITTELY PVKOM:LLE PV:N OTMK KÄSITTELY PV:N OTMK:SSA I MAHDOLLISET I I LAUSUNNOT L i t l ESITTELY PV:N KOM:LLE I PAINATUS I JAKELU 8 TEHTÄVÄ ASEL:N (VAST) OTMK:LLE KIRJOITTAMINEN KORJAUS KÄSIKIRJOITUK- SEN JÄTTÄMINEN KÄS1TTE _ idfb fesittec OTMK:LLE ] = ohjesäännöt UH = oppaat, käsikirjat yms:t rannikkotykistössä joutunut kilpailemaan muiden hankkeiden kanssa yhteisistä ja melko niukoista resusseista. Lähivuosina tähän toimintaan on väistämättä panostettava enemmän, sillä yhdestä kahteen uutta tai päivitettyä opasta vuodessa on vauhti, joka jättää ohjeistuksen yhä pidemmälle muun kehityksen jälkeen. Rannikkotykistön voimassa olevan ohjesääntösuunnitelman mukaisesti lähivuosina pitäisi vuosittain tuottaa neljästä viiteen opasta. Tänä vuonna painatukseen piti saada Tykkitoimintaopas n:o4,130tk:nsähkölaiteopasja Rt:n tuliasemaopas. Näistä vain ensimmäinen on toteutunut. Jälkimmäiset, joiden kirjoitustyö on ollut vireillä jo 1980-luvun puolivälistä, siirtynevät jälleen kerran seuraavaan vuoteen. Vanhaa RtTO:ä vuodelta 1959 luetaan mahdollisesti vielä vuonna 1994, jolloin se täyttää 35 vuotta. Rt: n kaikkien ohjesääntöjen äiti Vuoden 1993 tärkein ohjesääntöhanke on kenttäohjesäännön IV: n osan kirjoittaminen. Tämä ohjesääntö, joka käsittelee rannikkoalueen toimintaa, on tavallaan rannikkojoukkojen kaikkien taktisten ohjesääntöjen äiti. Se korvaa aikanaan vuodelta 1982 olevan ohjeen rannikkoalueen taistelusta. Muita hankkeita vuonna 1993 ovat Linnakeoppaan, Rannikkotykistöpatteristo-oppaan ja Meritorjuntaohjuspatterioppaan päivitykset ja "lopulliset" vahvistukset. Vuosina 1994 ja 1995 päivitetään taktisia ohjesääntöjä, mm. Rannikkotykistön ampumaohjesääntöä, Rannikkorykmenttiopasta, Merivalvontaoppaita ja kirjoitetaan eräitä uusia oppaita, mm. Patterilaskinopas ja y hteistoim innassa Merivoimien kanssa Vesikuunteluopas. Luovaan työhön lupa kaikilla Ohjesääntötoiminta on parhaimmillaan luovaa ja kehittävää tutkimustyötä. Onnistuneen käsikirjoituksen aikaansaaminen ja sen käsittelyyn osallistuminen antaa melkoisen henkisen tyydytyksen. Totuuden nimissä on kylläkin tunnustettava, että ainakin ohjesääntötoimikunnansihteerikokee työssään myös äärimmäisen puuduttavia vaiheita. Aloittellisuus on tälläkin alalla sallittua. Parasta palautetta allekirjoittaneen toimikaudella tuli kouluttajilta ja muilta asiantuntijoilta, jotka jaksoivat kokeilla erilaisia ohjeistusyritelmiä ja kirjata niihin korjausehdotuksiaan. Ohjesääntötoimikunta ottaa ilomielin vastaan enemmänkin perusteltuja ehdotuksia käsiteltäviin oppaisiin. Aloitteet ja parannusehdotukset eteenpäin postiin ja osoitteeksi Rt: n ohjesääntötoimikunta/rannikkotykistöosasto/ Pääesikunta. JULKILAUSUMA Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry:n varsinaiseen sääntömääräiseen vuosikokoukseen5.marraskuuta 1992kokoontuneelle jäsenistölle informoitiin puolustusministeriön laatimasta suunnitelmasta joukkoosastojen saneeraamiseksi. Kokousväen taholta esitettiin syvä huolestuneisuus saneeraamisajatusten vaikutuksesta uskottavan rannikkopuolustuksen suorituskyvyn ylläpitoon. Vuosikokouksen valtuuttamana yhdistyksen hallitus vetoaa Teihin, Rouva Puolustusministeri, ettei puolustushallinto ryhtyisi toteuttamaan suunnitelmassa es itettyjä rannikkopuolustuksen valmiutta ja toimintaedellytyksiä vaarantavia heikennyksiä. Yhdistys katsoo, että Itämeren alueen strategiset muutokset ja nyt esitetyt rannikkopuolustuksen rakenteeseen kohdistuvat saneerausajatukset eivät ole sopusoinnussa. Rannikkotykistön arvo erityisesti kynnysasejärjestelmänäonsaneerausajatustenmyöta romahtamassa juuri niiltä alueilta, joihin kohdistuvat muuttuvat vastakkaissuuntaan vaikuttavat strategiset tekijät. Näitä alueita ovat saneerattaviksi suunnitellut Hangon strateginen Itämeren Suomen lahden porttialue ja Kotkan rajamerialue. Rannikkotykistön on nivellyttävä saumattomasti merivoimien ja sotilasläänien sodanajantehtäviin. Kehittämisen pitkäjänteisyys edellyttää, että vähenevien resurssienkaan vuoksi ei johtami sjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä voida tinkiä niin, että koko järjestelmän toiminta asetetaan ky seenalai seksi. Rannikkopuolustuksesta tulisi syntyä uskottavakuvaulkopuoliselle tarkkailijalle samalla kun se toimii kotimaassa turvallisuuspoliittisten ratkaisujen heijastajana. Itsenäisen joukko-osaston signaaliarvo on tässä suhteessa korvaamaton. Samalla todettakoon, että osa suunnitelluista saneeraustoimenpiteistä kohdistuu saaristossa oleviin työpaikkoihin, jotka ovat aivan erity i sen huolenpidon kohde. Edelläesitettyyn viitaten yhdistys vetoaa Majuri Mikko Taavitsainen Teihin, että Kotkan ja Hangon joukko-osastot voitaisiin säilyttää itsenäisinä ja näin taata niiden toimintaedellytykset. Valtakuntamme ainoan liikkuvaa rannikkotykistöä kouluttavan erikoisjoukon Vaasan Rannikkopatteriston ja sen muodostaman varuskunnan toimintaedellytyksiin on mittavasti panostettu pitkällä aikavälillä sekä Puolustusministeriön että joukko-osastoa lähellä olevien kuntien, erityisesti Vaasan kaupungin ja Laihian kunnan varoja. Samoin alueella on ollut kiinteä yhteistoiminta eri seurojen ja yhdistysten sekä Mustasaaren kunnan kanssa. Kun lisäksi esitettyjen suunnitelmien toteuttaminen heikentäisi joukkoosaston toimintaedellytyksiä, ei yhdistys koe siirtoa kokonaisratkaisuunkaan liittyvänä tarkoituksenmukai seksi. Pohjanmaalla tulisi säilyttää joukko-osasto, joka mahdollistaa varusmiespalvelun suorittamisen lähellä kotialuetta. Ratkaistaessa Vaasan Rannikkopatteriston kohtaloa tulisi kaikki yhteiskunnalliset seurannaisvaikutukset ia historialliset taustatekijät ottaa päätöksenteossa huomioon. Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ymmärtää, että valtiontalouden säästötoimet koskevat myös Puolustusvoimia. Vetoamme kuitenkin Teihin, Rouva Puolustusministeri, että saneerausten yhteydes sä rannikkopuolustuksen perusratkaisut, joita on vuosia rakennettu ja toimivuutta harjoiteltu, säilyisivät ja rannikkopuolustuksen johtamisjärjestelmä voitaisiin Itämeren riskialttiista uhkakuvan kehittymisestä johtuen ainakin toistaiseksi säilyttää. Puheenjohtaja Everstiluutnantti evp Uolevi Tirronen Sihteeri Majuri H-P Rekola Julkilausuma luovutettiin puolustusministeriössä
6 Neuvostoliiton hyvin alkanut suurhyökkäys Karjalan kannaksella kesällä -44 taittui Viipurin koillispuolella Talin-Ihantalan alueella käy tyy n suur taisteluun. Se päättyi armeijamme torjuntavoittoon. Puna-armeijan johto päätti tällöin saada Talin- Ihantalan suunnan suomalaisjoukot irroitetuksi asemistaan vasemmalta Viipurin lahden ja oikealta Vuosalmen kautta saarrostaen. Viipurinlahdesta tuli näin polttopistealue. Sakari Koskentalo kertoo tässä koettelemuksista. Taistelun osapuolet Kesäkuun puolivälissä Viipurinlahden länsiranta oli lähes tyhjä. Sen puolustus organisoitiin kiireesti siten, että Viipurinlahden pohjukasta Nisalahteen puolustuksesta vastasi Ratsuväkiprikaati (RvPr), jolle oli myös alistettu JR 200. Prikaatin vahvuus oli kesäkuun lopussa 7500 miestä. RvPr:a tuki vahva tykistö; 8-9 patteristoa. Sen reservinä mantereella oli JR 1. Nisalahdesta etelään vastasivat Viipurinlahden alueen puolustuksesta merivoimat. Tätä varten Artikkelin kirjoittaja Sakari Koskentalo perustettiin 16. kesäkuuta uusijoukko-osasto, Rannikkotykistörykmentti 22 (RTR 22), jonka komentajaksi määrättiin eversti Arvo Lyytinen. Perustaminen tapahtui nopeasti ja tästä johtui, että joukkojen koostumus muodostui epäyhtenäiseksi. Monet yksiköistä olivat vailla taistelukokemustakin. Rykmenttiä tuki vain yksi raskas patteristo. Rannikkotykistöä oli käytettävissä 2 kevyttä patteria. RTR 22:n vahvuus oli 30. kesäkuuta 3100 miestä. Verrattuna RvPr:n vahvaan tykistöön oli RTR 22:n tulivoima heikko. Rykmentin lähimpänä reservinä oli Vilajoella Koivistolta evakuoidun RTR 2:n sotakokemusta omaava, lähinnä entisistä tykkimiehistä kokoonpantu Rannikkopataljoona, joka myöhemmissä taisteluissa saarilla näytteli tärkeää osaa. RTR:n pääpuolustuslinja kulki mantereen rannassa. Edessä olivat Teikarsaari ja Melansaari, joiden merkitysrykmentin puolustukselle oli keskeinen. Tärkeänä asiana kerrottakoon vielä, että kesäkuun lopussasaapui Viipurinlahden länsirannalle saksalainen 122. Divisioona, joka ollen alussa reservissä osallistui myöhemmin torjuntaan lähinnä RvPr:n kaistalla. Neuvostoarmeijan hyökkäyssuunnitelma Viipurinlahdella käsitti sillanpääaseman luomisen lahden länsirannalle Tervajoen Nisalahden alueelle. Onnistuakseen operaatio edellytti Uuraan suunnan saarten sekäteikarin ja sen lähisaarten valtaamista ennen hyökkäystä mantereelle. Tehtävä annettiin 59. Armeijalle, jonka oli yhdessä Itämeren Laivaston kanssa toteutettava tämä suunnitelma. Armeijalla oli käytössään kolme divisioonaa ja lisäksi mm. neljä erilaista tulitukea antavaa prikaatia. Edelleen Leningradin rintama varasi 2-3 divisioonaa tarvittaessa käytettäväksi tällä suunnalla. Hyökkääjällä oli käytössään noin 120 maihinnousu- ja tulitukialusta sekä suuret määrät isoja veneitä. Hyökkäystä tuki 500 lentokonetta ja 250 kenttätykkiä. Taistelut RTR 22:n kaistalla Venäläiset aloittivat operaation suorittamalla 1.7. maihinnousun Teikariin. Hyökkäys tapahtui vahvennetun pataljoonan voimin ja sitä tuki tykistö ja lentoase. Hyökkääjä menestyi aluksi hyvin ja sai pääosan saarta haltuunsa. Saareen lähetettiin vastahyökkäykseen mantereelta 2 komppaniaa, jotka toimivat erinomaisesti. He hyökkäsivät rohkeasti ilman tykistön mainittavaa tukea osin juosten lonkalta ampuen ja saivat työnnetyksi vihollisen mereen. Saari jäi siten suomalaisille. 59. Armeijan päähyökkäys saarille tapahtui kuitenkin vasta aamulla 4. heinäkuuta. Yhtäaikaisesti nousi maihin yksi rykmentti Teikariin ja yksi Suonionsaareen. Ravansaareen nousi maihin vahvistettu pataljoona ja myöhemmässä vaiheessa lisäksi toinenkin. Teikarissa alkoivat ankarat taistelut. Saaren puolustajat, joita oli runsas 600 miestä, tekivät kovaa vastarintaa. Saareen kohdistettu vihollisen voimakas tykistötuli sekä mantereelta että laivoista jatkuvat ilmahyökkäykset sekä oman tykistön vähäinen apu pakottivatpuolustajatvetäytymään. Suomalaiset asettuivat puolustukseen saaren keskiosaan kapeahkolle kannakselle. Jälleen lähetettiin mantereelta Teikariin lisävoimia n. 3 komppaniaa. Niiden avulla alkoi vastahyökkäys. Osittain jo kaivautunut vihollinen puolustautui sitkeästi. Konepistoolein, käsikranaatein ja kasapanoksin vastustaja tungettiin kuitenkin 5.7. aamuun mennessä jälleen mereen lukuunottamatta saaren eteläkärkeen jäänyttä pientä osastoa. RTR 22 sai Teikarissa suurvoiton. Venäläisiä kaatui noin tuhat ja vangiksi joutui 110 miestä. Sotasaalista oli paljon, mm. 16 kranaatinheitintä. Edellä kuvatun taistelun tauottua ja väsyneiden suomalaisten levätessä alkoivat 5.7. aamupäivällä yllättävästi jälleen kova tykistötuli ja ilmahyökkäyksetkoko saaren alueella. Sitä seurasi uusi maihinnousu saaren keskiosaan. Tähän eivät sekä fyysisesti että henkisesti väsyneet joukkomme kyenneet vastaamaan. Ne lähtivät peräytymään kohti saaren pohjoiskärkeä. Sinne saatiin muodostettua sillanpää, jonka turvin saaren puolustajat pääsivät osin epäjärjestyksessäkin itse uiden tai moottoriveneillä vetäytymään mantereelle Vilaniemeen. Taistelut Teikaristaja Melansaaressa on kunniakas luku rannikko-joukkojen historiassa. Se oli mielestäni merkittävin taistelu, jonka rannikko joukot jatkosodassa kävivät. Joukot taistelivat useimmiten uhrautuvastija sitkeästi vailla mainittavaa tykistön tukea. Niiden tappiot niin lyhyessä ajassa 11
7 Karniemi Santasaari Meiansaa ri Kauiliin^- Niemcnlautta uppuransaan Koivusaari RvPr O U p J ^ > >jr^hapenens^a: rcrvasaan^ n i e m l Mäntysaari Suonion isaari kärsittyinä olivat erittäin suuret, noin 55 prosenttia vahvuudesta. Venäläisten tappiot näissä taisteluissa olivat yhteensä lähes 2000 miestä kaatuneina ja yli 200 vankeina. Kerrottakoon, että Mannerheim muistelmissaan vielä kiittäänäitä miehiä heidän suorituksistaan noilla saarilla heinäkuussa ^ Piispan sna ri Ravansaa ri Uuras m m as Urkin saari Taistelut RvPr:n kaistalla SuonionsaaressajaRavansaaressa 4.7. aamulla alkanut venäläisten hyökkäys menestyi hyvin. Näin huolimatta siitä, että puolustajan voimakas tykistö aiheutti hyökkääjälle melkoisia tappioita, osin jo merellä sekä saarissa. Taistelut saarista kestivät vain muutaman tunnin puolustajien peräytyessä osin epäjäijestyksessä mantereelle. Venäläisten tappiot näissä taisteluissa olivat kaatuneina ja upotetuista laivoista ja veneistä hukkuneina vajaat 1000miestä. Muutaman päivän kuluttua59. Armeija jatkoi hyökkäystään yli Viipurinlahden tekemällä toistuviamaihinnousuyrityksiä mantereelle Harjuniemeen ja sen lähisaarille voimakkaan tulituen turvin. Ratsuväkiprikaati torjui nämä hyökkäykset menestyksellisesti. Torjuntaa helpotti RvPr:a tukevan tykistön sekä lähestyviin vihollisaluksiin että maihinnousseisiin venäläisosastoihin kohdistama kova tuli. Harjuniemessä saksalaiset rynnäkkötykit ajettiin ranta-asemiin, mistä käsin ne osallistuivat menestyksellisesti torjuntaan upottaen useita venäläisaluksia. XXXXXXXX OMA VIIVYTYSLINJA XXXXXXXX VIHOLLISEN SAAVUTTAMA LINJA heinäkuuta aamulla tapahtui RvPr:n kaistalla joukkojen vaihto. Rintamavastuun otti saksalainen 122. Divisioona. Sitä tuki 10 patteriston tykistöryhmä. Jo seuraavana (9.7.) aamuna neuvostoliittolaiset aloittivat ratkaisuun pyrkivän maihinnousuyrityksen Viipurinlahden länsirannalle. Hyökkäys kohdistui Harjuniemeen ja Niemilaudanniemeen. Se tehtiin vajaan kahden rykmentin voimin tykistötulen ja ilmahyökkäysten tukemina. Ulapalla Viipurinlahden suulla oli suuri laivasto-osasto, jossa oli ilmeisesti odottamassa n. 2 divisioonan päävoimat. Tämäkin maihinnousu torjuttiin. Suurelta osin se tapahtui suomalais-saksalaisen tykistön ja suora-ammunta-aseiden tulellameri-alueelle. Osin hyökkäykset torjuttiin rantaviivallajaosin saksalaisten vastaiskut heittivät hyökkääjät mereen. Venäläisten menetykset kaatuneina olivat tässä taistelussa noin tuhat miestä. Tämän jälkeen 59. Armeija lopetti hyökkäystoim intansa Viipurinlahdella ja asemasotavaihe alkoi. Päätteeksi Venäläiset eivät saavuttaneet Viipurinlahdella operatiivista tavoitettaan-sillanpäätä länsirannalla. Suomalaiset saivat tärkeän torjuntavoiton, tosin joitakin saaria menettäen. Taistelut olivat useimmiten paikallisesti kovia. 13 Raskaimman taakan joutui kantamaan RTR 22. Sen tappiot olivat yli 800 miestä, joista 300 kaatuneina ja hukkuneina. RvPr:n menetykset olivat runsas 500 miestä, joista kaatuneina ja kadonneina 140. Saksalaisdivisioonan kokonaistappiot olivat 270 miestä, joista kaatuneita 50. Venäläisten kokonaismenetykset lienevät olleet reilusti yli miestä, laivaa ja 70 lentokonetta. Viipurinlahden puolustajien taistelu oli yksi niistä kolmestaneljästä torjuntataistelusta, joissa Suomen itsenäisyyden säilyminen kesällä-44 ratkaistiin.
8 Alkuun Terijoelta Synnyin kuulemani ja kirkonkirjojen mukaan Terijoen pitäjän Tyrisevän Leppänenässä saunassa. Kysyessäni myöhemmin äidiltäni, mistä olen tähän maailmaan oikein tullut, sain vastaukseksi 30-luvun seksimoraalista johtuen: "Sus sittu kivelle, päivä paisto ihmiseks" Jonkinmoinen ihminen alkoi sitten kehittyä Terijoen Käkösenpään kylässä. Vuonna 1937 alkoi koulunkäynti alakoulussa ja yläkoulun ensimmäisen luokan keskeytti talvisota ja evakkoon lähtö Hämeeseen. Paimenena ja koulutiellä Kesä -39 olikulunut ensimmäistä palkkatyötäni tehden. Paimensin kahden pientilan lehmiä, muistaakseni seitsemää. Palkka vain jäi toisesta talosta saamatta sodan syttymisen takia. Talvisodan jälkeen jatkui koulunkäynti seuraavassa järjestyksessä:korso-savio-kerimäen Ruokolahti-Kulennoinen- Lauttasaari ja Sysmän Tikkala, yhteensä seitsemässä kansakoulussa. Kansakoulun oppimäärä tuli näin täyteen joskin ilman vapaaehtoisia jatkoluokkia. Myöhemmin, jo työssä ollessani, kävin vielä Helsingin Yksityislyseossa puolet keskikoulun oppimäärästä. Lukuinto kuitenkin loppui kun muut nuoren miehen menot tulivat mielenkiintoisemmiksi. Sotilasmestari evp, nykyisin tutka- ja laskinasentajana Suomenlinnan Rannikkorykmentissä palveleva Matti Katajainen on useimmille rannikkotykkimiehille tuttu. Pitkästä työrupeamastaan hän päätoimittajan pyynnöstä suostui kertoilemaan. Desanttijahdissakin Esisotilaalliset puuhailuni alkoivat vuonna 1924 Kulennoissa, jossa liityin Punkaharjun poikaosastoon. Sotilaspoikavalan jälkeen oli ampumaharjoittelua pienoiskiväärillä yms sekä yksi venäläisten sotavankikarkureiden jahtaaminen. MATTI KATAJAINEN MUISTELEE 12 Silloin annettiin aseeksi oikea italialainen Terni-kivääri patruunoineen ja käskettiin ampua, jos vartioitavan ratalinjan ylitse yrittivät. Homma päättyi kaikkien osalta onnellisesti kun paikallinen "peltoryssä" houkutteli huudoillaan karkurit antautumaan. Is-lähetistä postiin Muutettuamme Lauttasaareen, pestauduin is-lähetiksi Helsingin Ilmasuojelukeskuksen Lauttasaaren lohkoon. Lopetin homman koulunkäynnin takia. Itse asiassa käytin hieman vilppiä eroamissyyssä, menin nimittäin töihin Helsingin lennätinkonttoriin sähkösanoman kantajaksi. Piti saada enemmän palkkaa kuin pelkät päivärahat lähetin hommasta, eikä sotakaan enää syyskuussa kiinnostanut. Myöhemmin siirryin Posti- ja lennätinhallituksen puolelle vahtimestarin apulaiseksi. Varusmiehenä rajalla Osastolla usein vieraillut Rajavartiolaitoksen yhteysupseeri, majuri Puolanne mainosti rajavartiostoa niin tehokkaasti, että lähdin vapaaehtoisena suorittamaan varusmiespalvelusta 1948 Lapin Rajavartiostoon. Oli tosiaankin unohtumaton kokemus, ensin alokkaana Rovaniemen Viirinkankaalla, AuK: ssa Immolassa ja ryhmänjohtajana Muonion Särkijärvellä. Kuuluisa susijahtikin tuli koettua Enontekiön Hetassa lentokonevartion päällikkönä. Jahdin tulos jäi pysyvästi mieleen, 3 sutta, 2 kettua, ja 1 jänis. Kaikki ammuttiin lentokoneesta Suomi-konepistoolilla. Väkeä oli n 200 miestä ja kaksi lentokonetta. Pravda kirjoitteli suomalaisten veljeilevän länsiliittoutuneiden kanssa heitä vastaan. Kaikki muut sotilasasiamiehet olivat kutsuttuina, mutta ei venäläiset. Palasin varusmiespalveluksen jälkeen Posti ja lennätinhallitukseen vahtimestariksi. Palkka etukäteen houkutteli Kaveritkin olivat olleet varusmiehinä, joten kokemuksia verrattiin ja omia kehuttiin, sekä vertailtiin armeijan silloisia kersantin palkkoja omiimme. Ihmeteltiin armeijan palkanmaksutapaa, kessu sai silloin palkkansa etukäteen kuukauden alussa. Tämä olikin yhtenä syynä päätökseeni siirtyä armeijan leipiin. Sotilasarvot "auki" saavuin Suomenlinnaan työhaastatteluun. Joukko-osasto oli Suomenlinnan Rannikkolinnakkeisto. Evl Kalle Koski otti komentajan apulaisena vastaan. Ensimmäisiin kysymyksiin kuului mm "juoko nuorimies viinaa". Taisin vastata myöntävästi, ryyppyä ei tarjottu, värvätyn tehtävää kylläkin. Ilmoitettuani tarkoituksenani olevan aliupseerin ura, palkattiin minut samassa tilaisuudessa sotilasalivirkamieheksi, valkoisin kersantin natsoin, kuudenteen Raivaajaosastoon, jonka vakanssit olivat jääneet SIRlston käyttöön varsinaisen miinanraivauksen loputtua. Palkan sain käydä kuittaamassa hetken odottelun jälkeen yläkerran rahastosta. Olikin kerran pojalla rahaa kun postista olin saanut palkan eilen ja tänään sain toisen, vieläpä suuremman! Mukavia esimiehiä - leppoisa työ Näin alkoi aliupseerin ura, toimipaikkana linnakkeiston esikunnan komentotoimiston kirjaamo. Komentajana "Pappa" Sario, lähimpinä esimiehinä adjutantti Aarni Kajaani ja esikuntavääpeli Paavo Suominen. Mukavia miehiä kaikki. Luutnantti Kajaani antoi melkein heti hyviä neuvoja. Tekniikan parissa. Työn vähyyden vuoksi voi romaaniakin lukea, kunhan pitää sen avatussa pöytälaatikossa, kun esimies tulee kirjaamoon, noustaan ylös samalla työntäen vatsalla laatikon kiinni ja kuunnellen mitä tulijalla on asiaa. Kun ao poistui, niin laatikko auki ja lukeminen voi jatkua. Kirjaajan hommaa riitti alokkaiden tuloon saakka, jolloin tuli määräys siirtyä Esikuntakomppaniaan kouluttajaksi. Tällainen työrytmi säilyi aina peruskurssille lähtöön saakka, vuoroin esikunnassa ja vuoroin kouluttajana. 15 Kurinpitoesimiehenä Talven -51 ajalta on jäänyt muistiin nuoren ja innokkaan jo kersantiksi ylennetyn aliupseerin kurinpidollinen toimenpide. Tuolloin liikuttiin aina vapaaaikanakin virkapuvussa ja jokaisen velvollisuus oli valvoa varusmiesten käyttäytymistä missä hyvänsä heitä tapasikin. Eräänä myöhäisiltana palasin lankkusiltaa pitkin kaupungista ja edelläni kulki kaksi varusmiestä n 50 metrin päässä. Koska ei ollut iltalomailta tulin uteliaaksi ja päätin kävellä kaverit kiinni. Kun paransin vauhtia niin samoin
9 tekivät myös edellä kulkijat. Näin jatkui Linnankahvilan nurkalle saakka, jolloin edellämenijät lähtivät juoksemaan, allekiijoittanut perässä. Pojat olivat parempia ja häipyivät kasarmin suuntaan. Painelin perässä ja kasarmissa tutkittiin päivystäjän kanssa tuvat. Kuinka ollakaan, kahdesta tuvasta löytyi punakka mies, päällystakki päällä ja toisella saappaatkin jalassa, mutta peitteen alla ja täydessä "unessa". Aamulla kapteeni Aromaa kehui kersantin ripeästä toiminnasta ja palkitsi punttaajat viiden vuorokauden putkatuomiolla. Peruskurssilla 1952 alkoi peruskurssin I jakso Jalkaväen Aliupseerikoulussa ja seuraavana syksynä rt-linja II jaksona Merisotakoulussa. Huhtikuussa 1954 peruskoulutettu aliupseeri siirrettiin Isosaaren linnakkeelle. Patteriston esikuntavääpelinä ja aliupseerikoulun tulenjohto- ja mittauslinjan kouluttajana kuluikin siellä tasan 10 vuotta. Mentyäni naimisiin 1952 oli kahdentoista vuoden aikana jälkikasvua siunaantunut jo kolmen tyttären verran, joten saaresta oli päästävä pois lähinnä lasten koulunkäynnin takia. Tapaturma - tutka-alalle Keväällä 1962 sattui metsästystapaturma, jolloin rikkoontuneesta haulikosta singonnut sirpale aiheutti näön menetyksen oikeasta silmästäni. Tapaturman jälkeen piti harkita toimialan muutosta, koska sisäkantamittauksen opetus ei enää onnistunut yksisilmäiseltä. Olin jo vuonna 1952 tutustunut tutkaan sekä ollut kouluttajana luutnantti Aimo Pajusen kanssa rannikkotykistön ensimmäisellä varusmiehille pidetyllä tutkamittauskurssilla, joten ala kiinnosti. Niinpä pyrin ja pääsin sähköteknilliseen kouluun tutka-asentajien Tutka ja sen käyttöön liittyvät koukerot, ovat Matti Katajaiselle tuttua rutiinia. peruskurssille. Kurssin jälkeen minut siirrettiin rykmentin esikunnan viestitoimistoon ja määrättiin merivalvonta-aliupseeriksi sekä myöhemmin tutkamestarin sijaiseksi. Suoritettuani tutkamestarikurssin 1965 toimin rykmentin tutkamestarina ja toimiupseerimuutoksen jälkeen tutkaupseerina aina sotilaseläkkeelle pääsyyn saakka Päälliköksikö? Tästä "upseeriksi" siirtymisestä on jäänyt mieleen eräs juttu Mäkiluodosta. Sotilaskotisisarina linnakkeella olivat tuohon aikaan Fursejefin sisarukset, iältään 50 ja 60 vuotiaita. Kun aliupseereista tehtiin erilaisia huolto-, viesti- ym nimikkeisiä upseereita, sisarukset ihmettelivät kerran kahvilla ollessani, että mitähän tästä seuraa kun kaikista tehdään upseereja ja minkähänlainen päällikkökin saadaan kun kapteeni Knuuttila siirtyy pois. Minä tietenkin naama vakavana totesin voivani ryhtyä vaikka päälliköksi, kun kerran olen jo 3.1uokan toimiupseeri jamuutenkin joudun tuon tutkan vuoksi melkein saaressa asumaan. Tähän tytöt melkein itkua vääntäen totesivat haluavansa päälliköksi luutnantti Oilan, kun hän on niin miellyttävä ja mukava mies ja oikea upseeri. Eläkkeellä takaisin palvelukseen Eläkkeelle siirtymisen aikoina oli teknillisestä henkilöstöstä pulaa puolustusvoimissa ja jo sotilaseläkkeellä olevia palkattiin työsopimussuhteisina takaisin palvelukseen. Allekirjoittaneellekin tarjottiin tätä mahdollisuutta. Koska perheeseeni oli lisääntynyt vielä neljäskin tytär ja palkasta ei liioin säästöjä ollut jäänyt asunnon ostamiseen jäin edelleen palvelukseen tutka-ja laskinasentajana esikunnan viestitoimistoon. Tehtävät säilyivät ennallaan, samoin asunto Suomenlinnassa. Urakka täyttyy "Sotaväessä ei viihdytä" Lopputoteamisena voin sanoa viihtyneeni tehtävissäni, vaikka sotaväkeen ei tullakaan viihtymään. Harrastuksiini, kalastukseen ja metsästykseen, on jäänyt tarpeeksi aikaa. Vaikka valtion leipä onkin sanonnan mukaan kapea, on vuosien mukana maallinenkin hyvinvointi lisääntynyt ja omat lapseni maailmalla ehkä paremmilla eväillä kuin karjalainen paimenpoika. Päivääkään en vaihtaisi pois! Matti Katajainen Ps. Kiittäen värikkäästä tarinasta toimitus ja lukijakuntamme - toivottaa Matille monia antoisia eläkevuosia - nyt kun hän siirtyy "ihan oikeasti" eläkkeelle. HN PÄINVASTOIN KUIN NIIN MONET LUULEVAT, VALTION LEIPÄ El OLE PITKÄ JA KAPEA VAAN HYVÄÄ JA RAVITSEVAA VALTION RAVITSEMISKESKUS HENKILÖSTÖRAVINTOLAT OPISKELIJARAVINTOLAT EDUSTUSPALVELUT PL 160 (Kielotie 5), Vantaa, puh. (90)
10 t-nsiluokan liike ensilnokkaisessa huoneistossa, mutta hinnat silti \hta halvat kuin sivukaduilla Kulta- ja Kellosepänalan tavarat: Lahja- ja Palkintoesineet Kihlat ja Kellot ostatte edullisesti liikkeestäni, jonka varasto on suun ja hyvin alaansa edustava. KULTASEPPÄ J. A. TARKIAINEN VIIPURI Karjalan' liiketalo, Karjalankatu 19. Ilmoitus julkaistu Karjala-lehdessä....perinteet jatkuvat... YKSILÖLLISTÄ PALVELUA JA KORKEALAATUISIA TUOTTEITA A (ЦВВОПООШ TARKIAINEN Mikonkatu 1, Helsinki, p Länsituulenkuja 3, Espoo, p vuotisjuhla «Г % LM-Track 380 H-SA ERGONOMISESTI oikein suunniteltu puolustusvoimien käyttöön. Neliveto haarukkatrukki, nostokyky 1000 kg. Erittäin maastokykyinen. Saatavana RÄJÄHDYSSUOJATTUNA tai ILMAN SUOJAUSTA. Matkalla Kuivasaareen. Nostomasto lujarakenteinen, ei takertele lujassakaan työssä. Saatavana haarukat sivu- ja korkeudensäädöllä. Mitat: Kääntösäde 1000 mm Pituus 2900 mm Leveys 1540 mm Omapaino Nostokyky Nostokorkeus Pienin kork kg 1000 kg 3840 mm 2090 mm VALMISTAJA OY LAl-MU AB Niittaajantie RAUMA puh (938) telefax (938) Suomenlinnan Rannikkotykistökilta vietti 30-vuotisjuhlaansa Kuivasaaressa. Seuraavassa majuri Ove Enqvist referoi. Taustaa 1960-luvun alussa RT 2:n historia- ja avustussäätiön pohjalle muodostettiin valmistelutoimikunta suunnittelemaan kaikkien rannikon puolustajien yhdistämistä yhteiseen veljespiiriin. Rannikon Puolustajain Killan perustamiskokous pidettiin Katajanokan Upseerikerholla huhtikuun 16. päivänä Melkein samoihin aikoihin ryhdyttiin perustamaan paikallisia kiltoja rt:n eri joukkoosastojen yhteyteen. Ensimmäinen paikalliskilta, Helsingin Kilta, perustettiin Sittemmin itsenäiseksi yhdistykseksi muuttunut ja nimensä muuttanut Suomenlinnan Rannikkotykistökilta täytti siis tänä vuonna 30 vuotta. Etuajassa Killan 30-vuotisjuhla vietettiin hieman etuajassa lauantaina
11 ETSINTÄ- KUULUTUS Rt-kerho "Johtorenkaan" herrasmieskilpailun kiertopalkinto on edelleen kateissa? Asiasta jotakin tietäviän pyydetään ottamaan yhteyttä Pentti Vähäkallioon (Sotkatie 8 A 2, 0200 HELSINKI - puh Killan vaakuna. Kunniamerkillä palkitut. Kuivasaaressa ja Katajanokan kasinolla. Noin 200 vierasta saapuivat Kuivasaareen sopivasti lounasaikaan. Hernekeiton ja pannarin jälkeen kilta tarjosi kahvit sotilaskodissa. Innokkaimmat ehtivät vielä ennen päiväjuhlaa tutustua jo vanhan tutun 12" tykin lisäksi 10" ja 6" tykkivanhuksiin, jotka Pekka Ahtolan vetämänä projektina on asennettu Kuivasaareen. Samaan aikaan killan edustajat puheenjohtajan Eero Sivusen johdolla ottivat vastaan onnitteluja sotilaskodissa - jopa niin kauan, että päiväjuhlan alku hieman viivästyi. Tarkastaja onnittelee. Päiväjuhla Päiväjuhlassa kuultiin aluksi sotilasmusiikkia ja killan puheehjohtajan tervetuliaispuhe. Sen jälkeen paljastettiin killan vaakuna ja standaari. Ensimmäiset kymmenkunta standaaria jaettiin myös ansioituneille kiltalaisille ja killan tukijoille. Standaarien jaon jälkeen kunniapuheenjohtaja Reijo Telaranta julkisti killan 30-vuotishistoriikin. Musiikin jälkeen palkittiin kiltalaisia muun muassa kiltamitalilla. Päiväjuhlan virallinen osuus päättyi Maamme-lauluun. Tämän jälkeen oli vielä jonkin verran aikaa tutustua muun muassa edellä mainittuihin tykkivanhuksiin ennen kuin alukset hienossa syyssäässä lähtivät kohti Helsinkiä. Illalla Illalla hieman pienempi joukko kokoontui Katajanokan kasinolle viettämään iltaa. Ohjelmaan kuului puheenjohtajan tervehdyssanojen lisäksi Torsti Lahden ja Keijo Komapan Suomen henkistä ja aineellista lamaa käsittelevät puheet, palkitsemisia, arpajaiset ja yllätysohjelmana tanssityttöjen esitys. Ohjelmanumeroiden välillä tanssittiin varusmiesorkesterin tahtiin. Ruokana oli "kiltakiusausta" ja jälkiruoaksi kahvia. Ilmeistä ja puheista päätellen juhla oli onnistunut ja kaikilla oh hauskaa. Ove Enqvist Killan 30-vuotishistoriikkia on saatavissa killan sihteeriltä Kauko Pyyskäseltä. puh
12 Ahvenanmaa tuli syksyn mittaan taas kerran ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi merivoimien komentajan otettua esille maakunnan "sotilaallisen statuksen". Seuraavassa Sotakorkeakoulussa opiskeleva kapteeni Veijo Taipalus tarkastelee asiaa - ja erityisesti sen taustoja. 1. HISTORIAA Kivikautinen asutus juurtui Ahvenanmaalle noin 3000 ekr. Pronssikaudella asutusoli jo kiinteää, mutta rautakaudella Ahvenanmaa näyttää autioituneen. Vasta 500-luvulla jkr. alkoi voimakas muuttoliike lännestä luvulta lähtien Ahvenanmaa oli tärkeä pysähdyspaikka idän kauppatien varrella. Ruotsin vallan aikana Ahvenanmaa oli ensin verraten itsenäinen maakunta, mutta se liitettiin myöhemmin hallinnollisesti Suomeen ja joutui siten 1809 muun Suomen mukana Venäjän yhteyteen. Venäläiset ryhtyivät linnoittamaan Ahvenanmaata, mutta se kiellettiin kansainvälisellä sopimuksella Sopimus on myöhemmin uudistettu 1921 ja 1940 sekä vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa Ensimmäisen maailmansodan aikana 1917 Ahvenanmaalla syntyi Ruotsin tukema liike, joka pyrki erottamaan Ahvenanmaan Suomesta ja liittämään sen Ruotsiin. Kiistan jatkuessa annettiin Suomessa 1920 laki Ahvenanmaan itsehallinnosta. Kansainliiton neuvoston tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaa tuli kuulumaan Suomelle, mutta kansallisuuden säilyttämisestä oli annettava eräitä takeita, jotka sisällytettiin ns. takuulakiin. Tämän lain eduskunta hyväksyi joulukuussa Vuonna 1951 annettiin uusi, edellisen kumonnut Ahvenanmaan itsehallintolaki, joka takaa Suomen perustuslaissa ahvenanmaalaisille oikeuden omilla laeilla ja asetuksilla järjestää sisäiset asiansa. Lakia ei Suomen eduskunta voi yksipuolisesti muuttaa. 2. NEUVOSTOLIITON MERISOTA- SUUNNITELMAT JA - TOIMET AHVENANMAAN SUUNNALLA Ennen kesää 1939 Neuvostoliiton laivasto oli suljettu Suomenlahden pohjukkaan. Kesällä 1939 Neuvostoliitto miehitti Suomenlahden itäisen saariston. Samaan aikaan se pyrki yhteiseen sopimukseen länsivaltojen kanssa Itämeren tukikohtien miehittämiseksi Baltian ja Ahvenanmaan alueella. Suunnitelma, joka perustui vain neuvostojoukkojen käyttöön ko. alueilla, kaatui länsivaltojen vastustukseen. Tammikuussa 1940 laadittiin jälleen uusi suunnitelma, jonka mukaan Suomi katkaistaan Oulun tasalta ja samaan aikaan Ahvenanmaa miehitetään. Operaatiolla pyrittiin estämään Suomen meriyhteydet länteen. Maihinnousuosaston oli tarkoitus lähteä Latvian alueelta, josta toivottiin saatavan myös tiedustelutietoja. Joukkojen koskien operaatioon oli tarkoitus käyttää yksi maavoimien divisioona vahvennettuna neljänäkymmenellä T-26- ja kahdeksallatoista T-37-panssarivaunulla. Itämeren laivaston yleissuunnitelmassa heinäkuussa 1940 Ahvenanmaan merkitystä pidettiin tärkeänä. Se oli mukana operatiivisissa suunnitelmissa kuten myös Hangon suunta. Niinpä syksyllä 1940 valmistui jälleen uusi operatiivinen suunnitelma, joka vahvistettiin helmikuussa seuraavana vuonna. Siinä määritettiin Itämeren laivaston tehtäviksi: - vihollisen merellä sekä satamissa olevien lai vastoyksiköiden tuhoaminen Itämeren alueella, - vastustajan toiminnan estäminen Suomenlahden alueella, - miinoitteiden käyttö saaristossa ja - maahanlaskuyksiköin suoritettava Ahvenanmaan kaappaus yhteistoiminnassa ilmavoimien kanssa. Suunnitelmassa korostuu lentokenttäalueen merkitys operaatiolle ja se, että Ahvenanmaan alue pyritään ottamaan haltuun jo heti ensimmäisinä päivinä. Maihinnoususuunnitelmaan liittyi laivaston harhautusoperaatio Libausta Gotlantiin. Lisäksi suunnitelmiin liittyi sukellusveneiden siirrot ja käyttö toiminta-alueilla (ml. Pohjanlahti). Merisotatoimien osalta Neuvostoliiton laivaston toiminta rajoittui pääsääntöisesti kuitenkin vain itäiselle Suomenlahdelle, jossa se toimi myös jäitse. Toisena merkittävänä operaationa voidaan pitää kesäkuussa 1940 joukkojen siirtoja Koivistolta (viisi pataljoonaa) ja Leningradista (rykmentti ja kaksi pataljoonaa) Viron satamiin (Paldiskiin ja Tallinnaan). Jatkosodan aikana neu vostolaivasto oli jälleen Suomenlahden perukassa, josta se pääsi ulos vasta vuonna SAKSALAISTEN MERISOTA- SUUNNITELMAT JA - TOIMET SUOMENLAHDEN ALUEELLA Sotatapahtumien alkuvaiheessa, vuonna 1941, saksalaiset totesivat, ettei heillä ollut riittäviä voimavaroja maihinnousuun ja alueen haltuunottoon Ahvenanmaalla. Tapahtumien kehittyessä edelleen Saksa joutui tosiasioiden eteen, jotka pakottivat sen kiinnittämään huomion Ahvenanmaan kysymykseen. Myöhemmin mm. Keitel kirjoitti marsalkka Mannerheimille, että yhdenkin saaren menetys olisi kohtalokasta. Jatkoa varten Saksassa laadittiin operaatiosuunnitelma "Tänne", joka sisälsi neljä vaihtoehtosuunnitelmaa. 1. vaihtoehto: Tänne Ost; hyökkäys Suursaareen alueella olevan sulun varmistamiseksi. Suunnitelma piti sisällään ensivaiheessa yhteistyöesityksen suomalaisille saaren luovuttamiseksi. Saksalaisetluottivat tällöin yhteistyömahdollisuuksiin ja näin ollen he eivät uskoneet tarvittavan aseellista hyökkäystä
13 2. vaihtoehto: Tänne West; Ahvenanmaan operaatio, jos Suomenlahdella "Tänne Ost"-operaatiota ei tarvitsisi toteuttaa. 3. vaihtoehto: Tänne Ost:n toteutus ja samalla Ahvenanmaalle maahanlaskuoperaatio laskuvarjojoukoin, jonka jälkeen Ahvenanmaan alueelle tuotaisiin divisioonan vahvuinen miehitysjoukko. 4. vaihtoehto: Maahanlasku ja maihinnousu Ahvenanmaalle mutta ei Suomenlahden operaatioita. Keväällä 1944 saksalaiset olivat valmiit toteuttamaan toimintasuunnitelmansa Itämeren/Suomenlahden alueella. Edellisiin suunnitelmiin liittyen niin sanotun "Rotbuch"-operaation tarkoituksena oli tuoda saksalaiset joukot lähelle (lähtöalueelle) suoraan niiden tehtäväalueilta. Saksalaiset esittivät suomalaisille tarvitsevansa tukikohdan mm. Föglön alueelta. Mannerheim kuitenkin kieltäytyi antamasta tukikohtaa Ahvenanmaan alueelta ja vastineessa tukeutumisalue osoitettiin Aspön alueelta. Tämä romutti puolestaan saksalaisten valmisteleman operaation, jossa oli tarkoitustuoda joukot alueelle jo ennen varsinaista alueen haltuunottoa. "Tänne West"-suunnitelmassa oli mukana noin divisioonan vahvuinen osasto, jossa oli yhteensä yhdeksän pataljoonaa. Näistä neljä oh venäläisiä pataljoonia. Myöhemmin toteutettaessa ko. operaatiota siihen osallistui vain viisi pataljoonaa ja loput neljä venäläistä pataljoonaa jätettiin Tanskaan. Saksalaisten suunnittelua helpotti oleellisesti tiedot alueen miinoitteista, joita varten he varasivat raivaajia. Muuta aluskalustoa oli operaatiossa mukana mm (varm) kuljetusalusta ja 2 jäänmurtajaa. Lähinnä lentokentän haltuunottoon varattiin noin 1500 laskuvarjojääkäriä ja 500 SS-miestä. Suunnitelma pidettiin erittäin hyvin salassa, eikä siitä ollut tarkoitus antaa tietoja suomalaisille. Suunnitelman toteutusta varten keväällä 1944 perustettiin Tallinnaan koulu. Se koulutti miehiä, joita oli tarkoitus käyttää myös maihinnousuun Suursaaressa. Em. suunnitelmasta voidaan todeta sen olleen monilta osin yhtenevä neuvostoliittolaisten suunnitelmien kanssa. Maahanlaskujoukkojen käytön painopisteet olivat Maarianhaminan lentokenttä, Gottby ja Sundbyn sillat. Osajoukoista oli tarkoitus tuoda ns. kellukekonein. Operaatiosuunnitelmassa oli merkillepantavaa erityisesti sivustojen suojaus. Tähän olivat vaikuttaneet mahdollisesti saksalaisten muilta rintamilta saamat kokemukset. "Tänne West"-operaation tarkoituksena oli ensisijassa turvata merenkulku Suomen pohjoisiin satamiin ja sitä kautta tapahtuva saksalaisten joukkojen huolto. Toissijaisena tavoitteena oli pohjoisen Itämeren hallussapito. Tämä olikin Suomenlahdelle suunnattavan operaation "Tänne Ost":n ensisijainen tavoite. 4. SUOMALAISTEN TOIMENPITEET JA TOIMINTAVALMIUS AHVENANMAAN ALUEELLA 1939 Ylimääräisten kertausharjoitusten alettua lokakuussa 1939 merivoimien komentaja, kenraalimajuri Väinö Valveen alaiset rannikkotykistörykmentit ja rannikkotykistöpatteristot vahvennettiin Vaasan, Turun, Hangon, Helsingin, Pellingin, Kotkan ja Viipurin lohkoiksi sekä Laatokan ja Ahvenanmaan meripuolustukseksi Turkuun siirrettiin Ahvenanmaan miehitystä varten JvR 22, polkupyöräpataljoona 8, KTR 6:n toinen patteristo sekä neljä raskasta ja yksi kevyt rannikkotykistöpatteri. Merivoimien tehtävänä oli meriyhteyksien suojaaminen ja maihinnousuyrityksien torjuminen. Laivasto turvasi Ahvenanmaata ja Pohjanlahtea sekä suojasi saattuepalvelulla ulkomaille suuntautuvaa merenkulkua. Valtioneuvoston päätöksellä myös Ahvenanmaa julistettiin sotatila-alueeksi. Alueelle sijoitettiin yksi jääkäriprikaati todennäköisille maahanlaskualueille ja samalla joukolle annettiin valmistautumistehtävä hyökkäyksen torjumiseksi myös maihinnousurannoilla. Alueella lähinnä reservitehtävässä toimiva polkupyöräpataljoona oli kokenut joukko. Se oli aiemmin toiminut Kannaksella. Lisäksi Ahvenanmaan omaa suojeluskuntaa pidettiin myös hälytysvalmiina. 5. TAPAHTUMAT AHVENANMAALLA Kun 1944 sotatoimet Karjalan kannaksella alkoivat, annettiin hälytys "Tanne"-operaatioiden toteuttamisesta. Hitlerin valmistautumiskäskyllä "Tänne West" saatettiin ensimmäiseen valmiusasteeseen. Kuitenkin myöhemmin, saksalaisten joukkojen sitoutuessa toisaalle, jouduttiin peruuttamaan "Tänne West". Näin vain saksalaisten PohjoisSuomen ja "Tanne-Ost"-operaatiot jäivät voimaan. Mainittakoon, että samaan aikaan Pohjois-Suomesta Saksassa lomalla ollutta sotilasta lähetettiin itärintamalle sen sijaan, että ne olisivat palanneet omaan joukkoonsa. Kesäkuussa 1944 Saksan laivasto oli ensin "Rotbuch"-tukeu- Ahvenanmaa aarianhamina tumisalueella, mutta pian se vedetiin pois alueelta. Varsinaisesti ns. Ribbentropsopimus lopetti "Rotbuch"-operaation saksalaisetpäättivät panna toimeen "Tänne Ost"-operaation. He olettivat, etteivät suomalaiset tee vastarintaa. Operaatio epäonnistui suomalaisten vastarintaan päätyen saksalaisten maihinnousuyrityksen lyömiseen. Tämän jälkeen saksalaiset päättivät olla kokeilematta enää toista "Tanne"-operaatiota. Ahvenanmaa tuli uudelleen saksalaisten mielenkiinnon kohteeksi, kun he tekivät päätöksen joukkojen vetämiseksi Lapista. Samalla kävi ilmeiseksi uhkaneuvostojoukkojen Ahvenanmaan miehityksestä ja Suomen pyrkimys irtautua sodasta. Saksalaiset Rauma Uusikaupunki Turku Hanko pyrkivät tuolloin edelleenkin operoimaan Suomenlahden ja Ahvenanmaan merialueella sukellusvenein ja miinanlaskijoin. Tilanteen kehittyessä edelleen saksalaiset vetivät aluksensa alueelta. Tässä tilanteessa suomalaiset antoivat vielä ns. internointikäskyn, mutta päästivät kuitenkin lopulta alukset lähtemään Suomen alueelta.
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotLehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!
Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016
SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotPORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT
säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt
MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotMiinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen
Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt
1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotTervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!
1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotYhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
Lisätiedot1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.
Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotViestiupseeriyhdistys ry.
Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.
LisätiedotSortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
LisätiedotINSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA
INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT
KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotOhjeet pelaajien siirtymiseen
Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu
LisätiedotSUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT
SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä
LisätiedotVaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula
Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET
Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotKUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI
KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee
LisätiedotSUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotJÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
LisätiedotMAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä
LisätiedotOve Enqvist. Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori. Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia
Ove Enqvist Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia 1. Suomen rannikkotykistö, sen syntyminen Rannikkotykistö on meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotVas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.
Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotI LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA
TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas
LisätiedotPerustavaan kokoukseen osallistui 11 henkilöä jotka kävivät laajan keskustelun yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista ja julkisivujen ongelmista.
Julkisivuyhdistys Martti Karimies TOIMINTAKERTOMUS 09.04.1996 JULKISIVUYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 Yhdistyksen perust aminen Perustava kokous. Yhdistyksen toiminnan voidaan katsoa alkaneen virallisesti
LisätiedotHOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT
LisätiedotJäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.
PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.
TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys
LisätiedotHUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT
HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen
LisätiedotCollegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT
Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotI kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella
Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotTuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti
KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät
LisätiedotPatentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä
LisätiedotSäännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015
SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin
LisätiedotKuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT
Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on
LisätiedotRAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.
HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA
LisätiedotETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA
ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-
LisätiedotYlä-Savon Veteraaniopettajatoiminta
Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta Toiminta alkoi 25. 3. 1997. Jo perustamistilaisuudessa yhdistyksen nimestä keskusteltaessa tuli esille se, että perustettava yhdistys aloittaisi toimintansa alueellisena
LisätiedotSaksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:
1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna
LisätiedotKYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA
KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.
Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena
Lisätiedot