KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI"

Eeva Salo
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Rauman satamasta. Kuuskajaskarin linnakesaarella toimi vuodesta 1939 vuoteen 1999 puolustusvoimien rannikkolinnake. Puolustusvoimat ovat jättäneet jälkeensä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin arvokkaan linnakemaiseman. Voit edelleen löytää maastosta osin kasvillisuuden peittämiä jälkiä puolustusvoimien toiminnasta saarella, kuten ampumaratoja, tykkejä ja taisteluhautoja. Nykyään Rauman kaupungin omistama Kuuskajaskarin linnakesaari on kaikille avoin retkikohde. Kuuskajaskari-polulla voit tutustua saaren geologiaan ja historiaan. Teksti: Elina Mustalampi Kuva: Hannu Vallas Rauman kaupunki ympäristövirasto

Puolustusvoimat ovat jättäneet jälkeensä niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin arvokkaan linnakemaiseman.

2 SAARISTOLAISELÄMÄÄ Kuusia kajastava kari Varhaisimmat tiedot kertovat, että Kuuskajaskari on ollut kesälaidunsaari ainakin 1600-luvulta lähtien. Kuuskajaskarin nimi juontaa purjelaivojen aikaan, jolloin merimiehet luovivat aluksensa satamaan käyttäen kuusia kasvavaa saarta navigointimerkkinään. Toisen tulkinnan mukaan nimen taustalla on lokkia tarkoittava murresana kaija. Kuuskajaskarin ensimmäinen asukas oli luvialainen kalastaja Nestori Fagerström. Hän vuokrasi vuonna 1905 saaren eteläiseltä rannalta maa-alueen ja alkoi rakentaa siihen torppaa. Tuon torpan paikalla on edelleen nähtävissä kivijalkaa ja vanhoja pihakasveja. Joulukuussa 1939 Kuuskajaskari siirtyi puolustusvoimien omistukseen ja torpparakennus toimi mm. asuntona, Rauman saaristokouluna linnakkeen henkilökunnan lapsille ja sääasemana. Vuonna 1952 Rauman saaristokoulu siirtyi vanhaan sotilaskotiin ja se toimi saarella 1960-luvun puoleen väliin saakka. Torppa purettiin 1960-luvun lopulla. Rauman saaristokoulun oppilaat ja opettaja leikkivät piirileikkiä torpparakennuksen pihalla vuonna Teksti: Elina Mustalampi Rauman kaupunki ympäristövirasto Kuva: Eini Seikkulan arkisto

Toisen tulkinnan mukaan nimen taustalla on lokkia tarkoittava murresana kaija. Kuuskajaskarin ensimmäinen asukas oli luvialainen kalastaja Nestori Fagerström.

3 KUUSKAJASKARI LINNAKKEENA Rannikkotykistö toimi saarella Kuuskajaskarin linnakkeella on varsin lyhyt, mutta kunniakas historia. Varsinainen päätös patterin perustamisesta Rauman edustalle tehtiin joulukuussa 1939 ja rakennustyöt aloitettiin lähes välittömästi. Vuoden 1940 alussa Kuuskajaskarille sijoitettiin kolme kuuden tuuman ns. Jumbo-tykkiä Suomenlinnan Länsi-Mustasaaresta. Jatkosodan aikana saarella oli miehitettynä yksi Jumbo-tykki. Sotien aikana aika saarella kului pääosin varustelutöissä ja merivalvontatoimissa. Sotien jälkeen Jumbo-tykit poistettiin rauhansopimuksen myötä saarelta. Vuonna 1945 Kuuskajaskari siirtyi rauhanajan kokoonpanoon. Kuuskajaskari toimi koulutuspatterina, ja saarella annettiin pienimuotoista alokaskoulutusta sekä järjestettiin erikoiskoulutuskursseja ja aliupseerikoulusta. Vuodesta 1952 Kuuskajaskari toimi Turun rannikkotykistörykmentin virallisena koulutuslinnakkeena. Varusmies pystyi erikoistumaan Kuuskajaskarilla Auk:in ja Ruk:in lisäksi myös mm. veneja merivalvontamieheksi. Kuuskajaskarin linnakkeen toiminta päättyi syksyllä 1996, jolloin viimeiset varusmiehet kotiutettiin ja sotilaskotitoiminta lopetettiin. Vuoden 1997 alusta saari toimi vartiolinnakkeena, keskittyen pääosin merivalvontaan. Lopullisesti sotilaallinen toiminta saarella loppui vuosituhannen vaihteessa. Merikanuunoita saaren länsirannalla 1950-luvulla. Teksti: Elina Mustalampi Rauman kaupunki ympäristövirasto Kuva: Eini Seikkulan arkisto

Vuoden 1940 alussa Kuuskajaskarille sijoitettiin kolme kuuden tuuman ns. Jumbo-tykkiä Suomenlinnan Länsi-Mustasaaresta. Jatkosodan aikana saarella oli miehitettynä yksi Jumbo-tykki.

4 KUUSKAJASKARIN MAISEMA Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskarin maisema on vaihteleva. Saaren länsirannan kallioalueille sijaitsee saaren korkein kohta, joka kohoaa noin 15 metriin merenpinnasta. Rannat nousevat merestä varsin jyrkästi ja ovat siten luoneet erinomaisen paikan puolustuksen ja merivalvonnan sijoittamiseen. Saaren merkittäviä maisemallisia elementtejä ovat taisteluhaudat, tykkiasemat sekä ampumarata ja sen valli. Saaren keskiosan maisemaa hallitsee suuri rakennusten ja teiden määrä. Se on kuusivaltaisen kangasmetsän ja rantakallioiden suojaamaa. Maankohoamisrantaa Kuuskajaskarin pohjoisosan mantereen puoleinen kulttuurivaikutteinen lehtomainen rantaosa on varsin tasaista merenpohjan rehevöittämää rantavyöhykettä. Alueelta voi löytää puolustusvoimien aikaisia polkuja, kaivanteita ja rakennelmia. Teksti ja kuva: Elina Mustalampi Rauman kaupunki ympäristövirasto

Rannat nousevat merestä varsin jyrkästi ja ovat siten luoneet erinomaisen paikan puolustuksen ja merivalvonnan sijoittamiseen.

5 RAKENNUKSET KUUSTEN KATVEESSA Ohutta yläpilveä Kuuskajaskarissa Kuuskajaskarissa on nelisenkymmentä rakennusta ja rakennelmaa, joissa kerrospinta-alaa on yhteensä noin 8000 m². Saarella sijaitsee tiilirakenteisen kasarmirakennuksen lisäksi mm. merivalvontatorni, kolme rivitaloa, neljä tykkiasemaa ja useita ampumakatoksia. Yksi saaren neljästä tykistä on toimintakuntoinen. Vanhimpia saaren rakennuksia ovat 1940-luvulla rakennetut linnakkeen päällikön asuintalo ja linnakkeen vanha sotilaskoti luvulla Kuuskajaskarilla mainitaan olleen kaksi asuinaluetta; ns. upseerikylä ja aliupseerikylä. Kuuskajaskarilla on toiminut sääasema vuodesta 1955, joka suoritti kolmen tunnin välein tuuli-, näkyvyys-, pilvi- ja lämpötilamittauksia ja viestitti ne ilmatieteen laitoksen käyttöön valtakunnallista sääpalvelua varten. Miehitetyn sääaseman toiminta loppui vuonna 1996, jonka jälkeen saarella toimi vuoden 1999 loppuun asti automaattiasema. Sääaseman aikana on mitattu kaksi sääennätystä, jotka ovat syyskuun lämpimin päivä vuodelta 1968 (28,8 C) ja matalin paine helmikuulta 1990 (940 hpa). Kuuskajaskarin entinen sotilaskoti. Teksti ja kuva: Elina Mustalampi Rauman kaupunki ympäristövirasto

Vanhimpia saaren rakennuksia ovat 1940-luvulla rakennetut linnakkeen päällikön asuintalo ja linnakkeen vanha sotilaskoti. 1940-luvulla Kuuskajaskarilla mainitaan olleen kaksi asuinaluetta; ns.

6 MAISEMA MUUTTUU Ihmisen vaikutus näkyy lähes kaikkialla Puolustusvoimat ovat muuttaneet Kuuskajaskarin maisemaa ja ihmistoiminnan vaikutukset näkyvät saarella lähes kaikkialla. Maisemaa hallitsevat puolustusvoimien jälkeen jättämät rakennelmat ja rakennukset sekä saarta halkovat tiet. Juuri saaren kulttuurin ja luonnon vastakohtaisuus tekee saaresta kiehtovan käyntikohteen. Etenkin puolustusvoimien lähdön jälkeen muutos maisemassa on ollut huomattava. Ennen ympärivuotisesti asutettu ja sotilaiden tallomana ollut saari siirtyy hiljalleen kohti luonnontilaa. Pienimmät tiet ja ennen kovassa käytössä ollut pururata ovat kasvamassa umpeen. Nykyään matkailukäytössä oleva Kuuskajaskarin linnakesaari kestää isonkin matkailijavirran paineet ovathan sen maastoa tallanneet tuhannet varusmiehet lähes seitsemän vuosikymmenen ajan. Ampumaradan valli Teksti ja kuva: Elina Mustalampi Rauman kaupunki ympäristövirasto

Etenkin puolustusvoimien lähdön jälkeen muutos maisemassa on ollut huomattava. Ennen ympärivuotisesti asutettu ja sotilaiden tallomana ollut saari siirtyy hiljalleen kohti luonnontilaa.

Samankaltaiset tiedostot

Örö yleiskatsaus

Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.