Ove Enqvist. Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori. Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia

Transkriptio

1 Ove Enqvist Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia

2 1. Suomen rannikkotykistö, sen syntyminen Rannikkotykistö on meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi Laatokka) tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu tykistöaselaji. Rannikkotykistö on osa rannikkopuolustusta, johon osallistuvat merivoimat ja liikkuvat rannikkojoukot (muun muassa rannikkojääkärit) ilmavoimien tukemina. (Wikipedia ) ST Ove Enqvist 2

3 1.1 Suomen rannikkotykistön syntyminen Japani-Venäjän sodassa ( ) Venäjän Itämeren laivasto tuhottiin melkein kokonaan Pääkaupunki Pietari on käytännössä suojaton Ryhdyttiin luomaan uutta rannikkolinnakkeisiin, merimiinoihin ja pieniin laivastovoimiin perustuvaa järjestelmää Ensimmäiset suunnitelma 1907, rakentaminen alkoi varsinaisesti 1913 Suomi peri Suomen puolelle jääneet linnakkeet 1917 (lopullisesti Tarton rauhassa 1920) ST Ove Enqvist 3

4 1.2 Pietari Suuren merilinnoitus ST Ove Enqvist 4

5 1.3 Laajeneminen ja supistaminen ST Ove Enqvist 5

6 1.4 Lopputulos ST Ove Enqvist 6

7 2. Rannikkopuolustuksen eri kaudet , suurvallan perinnöstä suomalaiseen rannikkopuolustukseen , sodassa ja rauhassa luku, ylös pohjalta vanhoilla eväillä ja vanhoilla perusteilla 1950-luku-1970-luku, olosuhteiden parantamien 1970-luku-1990-luku, parannuksia ja linnakepakoa 1990-luvusta alkaen, alasajoa, identiteetin hakemista ja perinteistä taistelua ST Ove Enqvist 7

8 Itsenäisyysajan alku ST Ove Enqvist 8

9 Rannikkojoukot Suomenlinna ST Ove Enqvist 9

10 Ristisaari, Laatokka ST Ove Enqvist 10

11 1920- ja 1930-luvun linnake (Mäkiluoto) ST Ove Enqvist 11

12 4. Rannikkopuolustuksen suunnittelu majuri Almqvistin linnakeinventointi rannikkopuolustuskomitea 1921 komitea, joka ehdotti sotasaaliin jaon, valioneuvosto päätti ehdotuksen mukaan puolustusrevision selvitys Kenraali Walter Kirken asiantuntijaryhmä 1924 laivastolaki 1927 Puolustus- ja rakentamissuunnitelmat 1920-luvun loppupuolesta alkaen

13 Uhkakuva 1930-luvulta

14 Rannikko- vai meripuolustus? Organisaation hiominen Aluksi Suomen meriväki meripuolustus oli suoraan ylipäällikön alainen. Ylipäällikkö määräsi majuri Georg Höckertin perustamaan Yleisesikuntaan meriosaston ja samalla toimimaan osaston päällikkönä. Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud määräsi 3.7. kaikki rannikko- ja merivarustukset sekä kaikki sotalaivat kommodori (kontra-amiraali) Johannes Indreniuksen alaiseksi. toukokuussa annettiin 1918 majuri Arno Almqvistin tehtäväksi Viaporin linnoituksen miehittäminen. Joukko-osaston nimi Viaporin Linnoitustykistö, myöhemmin Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona Ensimmäinen eri alueille (Suomenlinna, Viipuri, Sortavala) syntyneitä rannikkotykistöpataljoonia yhdistävä joukko oli heinäkuussa 1918 perustettu Suomen Rannikkotykistön rykmentti. Asiakirjoissa ryhdyttiin käyttämään nimeä Suomen Rannikkotykistö.

15 Organisaation kehittäminen Huhtikuussa 1919 pataljoonien nimet muutettiin rannikkotykistörykmenteiksi (RT 1, RT 2 ja RT 3) Erilliset Laivaston ja Rannikkotykistön esikunnat lakkautettiin ja muodostettiin yhteinen Rannikkopuolustuksen esikunta, joka toimi vuosina Rannikkopuolustus (huom periaatteessa koko meripuolustus) jakautui vuosiksi kolmeen osaan: Laivasto, Rannikkotykistö ja Sotasatama. Rannikkopuolustuksen esikunta lakkautettiin ja muodostettiin Laivaston esikunta (LE) ja Rannikkotykistön esikunta (RTE) Keväällä 1927 muuttuneet olot sallivat Rannikkotykistön ja Laivaston johdon yhdistymisen Meripuolustuksen esikunnaksi Rannikkopuolustuksen päällikön alaiseksi. Nimitys muuttui vuonna 1928 Meripuolustuksen päälliköksi. Vuonna 1933 meripuolustuksen yhteisnimitys vaihtui muotoon merivoimat. Merivoimiin kuului esikunta, rannikkolaivasto, rannikkotykistön joukko-osastot, rannikkotykistön ilmatorjuntapatterit Suomenlinnassa ja Viipurissa sekä vuonna 1923 perustetusta Rannikkotykistön kapitulanttikoulusta Meripuolustuksen kapitulanttikoulun kautta vuonna 1930 syntynyt Merisotakoulu.

16 Kuivasaari 5. Kaluston kehittämien-järeät tykit

17 Kuivasaari

18 Raskaat tykit

19 Kalusto jatkuu Kevyet tykit

20 , sodassa ja rauhassa talvisota , välirauha, jatkosota linnakkeet miehitettyinä reserviläisillä, henkilökunnalla harvoin vapaata ajankohdasta ja paikasta riippuen tilanne salli perheidenkin oleskelua linnakkeilla sota-ajan lainsäädäntö asetti erilaisia rajoituksia mm liikkumiselle, kalastamiselle ST Ove Enqvist 20

21 merivoimat talvisodan alkaessa Raunio: Suomen sotien kulku kartoin

22 Rannikkojoukkojen sodanajan kokoonpano Uusi joukko Viipurin lohko Kotkan lohko Pellingin lohko Helsingin lohko Rauhanaikainen joukko RT 2:n alue 2. ErRtPston alue uusi, Porvoon-Loviisan alue RT 1:n alue Hangon lohko 1. ErRtPston alue Turun lohko uusi, Turun saariston alue Satakunnan lohko uusi, Rauman-Porin alue Vaasan lohko uusi, Merenkurkun alue Oulun lohko uusi, Perämeren alue Ahvenanmaan lohko uusi, koko Ahvenanmaan alue Laatokan meripuolustus RT 3:n alue

23 Neuvostoliiton merisotatoimien tavoitteet talvisodassa Vaihe 1: Suomenlahden ulkosaarten miehitys, panssarilaivojen tuhoaminen Vaihe 2: Puna-armeijan etenemistä häirinneiden rannikkopattereiden tuhoaminen, Suomen merenkulun ja satamien toiminnan keskeyttäminen Vaihe 3: suomalaisten huoltokuljetusten katkaiseminen, Suomen ilmavoimien tuhoaminen, Suomen tukikohtien tuhoaminen

24 Hangon taistelu , Utön taistelu Suomen Rannikkotykistö

25 Raunio: Suomen sotien kulku kartoin Sotatoimet Karjalan Kannaksella joulukuussa

26 Viipurin lohkon toiminta avovesikautena Rannikon Puolustaja-lehti

27 Marat, Oktjabraskaja Revolutsija

28 Vuoksen sulkulinnakkeet Kiviniemi Hovinniemi Kekinniemi (Kelja) Oravanniemi Noisniemi Patoniemi

29 Järisevän linnakkeen taistelu

30 Lunkulan taistelut joulukuussa 1939, vetäytyminen Mantsiin

31 Kotkan lohkon puolustus, neuvostojoukkojen hyökkäykset maaliskuussa n. rykmentti, myöh. pienemmät osastot 4.3. noin 2 patl 4.3. n. rykmentti, myöh. pienemmät osastot

32 Tilanne Viipurinlahdella Tilanne Viipurinlahdella Rannikon Puolustaja-lehti

33 ST Ove Enqvist 33

36 luku, ylös pohjalta vanhoilla eväillä ja perusteilla samat mutta kuluneemmat kasarmit, alukset, asunnot ja aseet korjauksiin ei rahaa tulevaisuudesta ei suunnitelmia maanpuolustushenkisyys heikko uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan soveltamista ST Ove Enqvist 36

37 Liittoutuneiden valvontakomission antamat tehtävät meripuolustukselle Operatiiviset tehtävät eli Neuvostoliiton käskemät tehtävät Saksaa vastaan (ei varsinaisesti koskenut rannikkopuolustusta) Strategiset velvoitteet, joilla Neuvostoliitto vahvensi omaa strategista asemaansa ja omia toimintamahdollisuuksiaan (miinanraivaus, Ahvenanmaan kysymys, Porkkalan alueen vuokraaminen Neuvostoliitolle sekä kysymys merivoimien kokoonpanosta. Tarkastus- ja valvontatoiminta, jonka avulla Neuvostoliitto tarkasti ja kartoitti yksityiskohtaisesti Suomen meripuolustusta (tilanneilmoitukset, tarkastuskäynnit jne) Ove Enqvist 37

38 Sotien kokemukset perusteena kehittämiselle samat tykit kuin ennen varsinkin Viipurinlahdella rt oli ollut liian heikko (johtopäätös: tarvitaan vahva kattava rt) linnakejärjestelmä pääosin toimiva tj-, valvonta-, mittaus- ja viestiverkkoa parannettava, alueet oltava hallinnassa jo ra:na liikkuvia rt-joukkoja ja rannikkojalkaväkeä tarvitaan ohjuksista haaveiltiin Ove Enqvist 38

39 Rt:n länsipainotteisuus (eräs esitys) Ove Enqvist 39

40 luvulta 1970-luvulle, olosuhteiden parantamista 1947 Pariisin rauha, parantamiselle perusteet 1950-luvulla ensimmäiset määrärahat 1956 mennessä alustavat suunnitelmat joukkojen sijoittamisesta 1950-luvun loppupuolella uudet kasarmit, asuintalot 1960-luvulla ensimmäiset uudet aseet haittatyöstä syrjäseutulisää ja linnakerahaa=jopa 30 % parempi palkka kuin mantereella 1970-luvun alussa ensimmäinen 15-vuotissuunnitelma kehittämiselle ST Ove Enqvist 40

41 Lopullinen pakkolunastus Ove Enqvist 41

42 Vuoden 1954 kokoonpano Hangon kaista (Bågaskär, Jussarö, Koö, Hästö-Busö, Tvärminne, Russarö, Tulliniemi, Krokö, Gunnarsören, Örö) Helsingin kaista (Pirttisaari, Eestiluoto, Isosaari, Kuivasaari, Rysäkari, Kytö) Korppoon kaista (Utö, Bokulla, Alskär, Jungfruskär, Berghamn, Kalvholm, Kökar) Kotkan kaista (Kirkonmaa, Rankki, Ristisaari, Vanhankylänmaa) Loviisan kaista (Orrengrund, Bästö, Glosholm) Rauman kaista (Katanpää, Kirsta, Edväisen alue, Kuuskajaskari, Nurmesluoto, Rihtniemi, Reposaari, Kuuminainen, Mäntyluoto) Ahvenanmaan kaista (Herrö, Eckerö, Nyhamn, Hammarudd, Signilskär) Pohjanmaan vastuualue (Sommarö, Raippaluoto, Mastören, Björkö) Ove Enqvist 42

43 Moottoroitu rt, rannikkojalkaväki 1952 Janhualle moottoroitu rannikkotykistöpatteri kokeilujen perusteella perustettiin Suomenlinnaan ErRtPsto Porkkalasta haluttiin 1956 jälkeen alueita patteristolle lopullinen sijoitus 1964 Vaasa 1952 SlRtR:n II patteristosta tilapäisesti Rannikkopataljoona, virallisesti Rannikkopataljoona/SlRtR 1960 Rannikkopataljoona itsenäiseksi joukko-osastoksi (RannJP) Upinniemeen Ove Enqvist 43

44 Suomenlinna Miessaari VaaRPsto, RannPatl Ove Enqvist 44

45 Kevyet rannikkotykit Ove Enqvist 45

46 Kevyet rt-tykit Ove Enqvist 46

47 Raskaat rannikkotykit Ove Enqvist 47

48 Muu kalusto Ove Enqvist 48

50 Tekninen kehittäminen 1950-l:n loppu, 1960-luku 152/45 Canet->152/50 Tampella 122 X-tykin kehittäminen (ja hankinnasta luopuminen) järeiden tykkien uudelleen asennus Radal (digitaalinen ammunnan laskin) Rt:n tutkat Meritorjuntaohjus (MTO 66) Rannikko-ohjus (RO 63) Laser-etäisyysmittari (L M Ericsson Ralem) 100 TK-tykkien hankinta ja asennus Ove Enqvist 50

51 Uutta kalustoa MTO /50 T Ove Enqvist 51

52 Uutta kalustoa 100 TK CAR-tutka, Radal RO Ove Enqvist 52

53 luvusta 1990-luvulla, paljon parannuksia mutta myös linnakepakoa parlamentaaristen komiteamietintöjen pohjalta voimakasta kehittämistä mm. uudet alukset mahdollisti mantereelle muuttamisen palvelut linnakkeilla (kuten koulut) kuitenkin osittain heikkenivät ST Ove Enqvist 53

55 Varusmieskoulutus ST Ove Enqvist 55

58 Uutta kalustoa Ove Enqvist 58

59 Uutta kalustoa (2) Ove Enqvist 59

60 Uutta kalustoa (3) Ove Enqvist 60

61 10. Aluehallinnon uudistus, alasajo 1990-luvun alussa aselaji oli paremmassa kunnossa kuin koskaan 1990-luvusta alkaen linnakkeista luopuminen ilman kokonaissuunnitelmaa, alueiden kehittäminen jäi kesken alkaen aluehallinnon uudistus, alueet pääosin metsähallitukselle (n. 25% oli rannikkopuolustuksen alueita) eräitä ongelmia, uusien omistajien resurssit, entisten omistajien vastalauseet jne. identiteetin hakemista, perinteistä taisteleminen jne ST Ove Enqvist 61

62 Kellä saaret ja selät on hallussaan, kenen haaksien soutu on vapaa, hällä aina on avaimet mannermaan, eikä vertaistaan voimassa tapaa. Opetusneuvos ja rannikkotykistöupseeri Antero Rautavaara Ove Enqvist 62

65 ?