Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen"

Transkriptio

1 Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen Suomen Kristillisen lääkäriseuran kaikille avoin 90-vuotisjuhlaseminaari Leena Ehrling (VTT), projektipäällikkö

2 Tausta Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria? Kriittinen arviointi, moniääninen asiantuntijakeskustelu ja perusteellinen valmistelutyö V RAY:n ja Suomen Lääkäriliiton rahoittama hanke, jossa otetaan MDFT-yhdistelmähoito käyttöön neljällä paikkakunnalla Suomessa, Suomen Mielenterveysseura koordinoi

3 Tutkittuja yhdistelmähoitoja MDFT, Multidimensional Family Therapy -prof. Howard A. Liddle, Center for Treatment Research on Adolescent Drug Abuse Dept. of Psychiatry and Behavioral Sciences University of Miami School of Medicine MST, Multisystemic Therapy -prof. Scott W. Henggeler Department of Psychiatry and Behavioral Sciences Medical University of South Carolina

4 Mikä on yhdistelmähoito? Perheterapia/-työ Yksilöterapia/-työskentely Verkostotyöskentely yksi työntekijä Arviointi, seuranta ja suunnittelu työntekijä ja tiimi, menetelmäohjaaja Eri hallinnonaloja yhdistävä työtapa

5 MDFT: Multidimensional Family Therapy Kohderyhmä vuotiaat nuoret, joilla käyttäytymisen ongelmia (käytös- ja päihdehäiriöitä) Mielialahäiriöitä (masennus, ahdistuneisuus) Riittävästi kognitiivista kapasiteettia Yksi aikuinen, joka on valmis työskentelemään Usein perheissä ongelmia, epätoivoa, epäluottamusta hoitaviin tahoihin

6 Työskentely perheen kanssa on välttämätöntä, kun nuorella on käytöshäiriö Perhetekijät vaikuttavat käytöshäiriöiden kehittymiseen Käytöshäiriöt vaikuttavat vastavuoroisesti perheen toimintaan Perheen stressi ja kuormittuminen voi estäätoipumista ja muutosta

7 MDFT Yhdistää case-managementin ja hoidon Integroi eri teorioita Intensiivinen: 2-3 tapaamista viikossa, 5-7 kk prosessi Jalkautuva Manualisoitu, mutta joustava Joustavuus työtavoissa, myös suhtautumisessa terapeuttisuuteen

8 Työskentelyn tehtävä Tuottaa muutosta -Nuoren omassa suhtautumisessa itseen ja päihteidenkäyttöön -Vanhempien tavoissa vaikuttaa nuoren toimintaan -Tavoissa, joilla nuori, vanhemmat ja koko perhe yhdessä puhuvat (ongelmista, vahvuuksista, tunteista) -Tavoissa, joilla perhe ja nuori ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa

9 Yksi työntekijä tekee enemmän, mutta systemaattisesti ja lyhyemmän aikaa Kokonaiskuva ja ydinongelma NUORI PERHE Case-manager + hoito Hoidon suunnittelu, hallinnointi ja jatkuva arviointi konkreettinen ja hallittu muutosstrategia VANHEMMAT VERKOSTOT Allianssi - nuoren ja perheen muutoshalukkuus, sitoutuminen motivaatio, toimijuus

10 MDFT:n toteuttaminen edellyttää Työn jatkuvaa arviointia, suunnittelemista, verkostoitumista, dokumentointia (kirjalliset suunnitelmat) Menetelmäohjausta: viikoittaista palautetta, analysointia ja ohjausta Laadun valvontaa (adherenssin ja kompetenssin) Rajallista asiakasmäärää Tiimiä ja taustaorganisaation tukea

11 Lopullinen tavoite Vähentää tai lopettaa kokonaan riskikäyttäytyminen: päihteidenkäyttö, koulunkäyntiongelmat, mielenterveyden oirehdinta, rikollinen toiminta

12 MDFT:n teoreettiset ja kliiniset juuret Nuoruusiän kehityspsykologia Sosiaaliekologia Perheterapia (systeeminen, strukturaalinen, ratkaisukeskeinen) Asiakaskeskeinen työskentely Vanhemmuuden käytänteet ja perheen toimintamalli Riski- ja suojatekijät

13 Yhdistelmähoidon näkökulma Selkeä ja yksityiskohtainen käsitys KOKONAISTILANTEESTA -lopullinen tavoite Selkeä ja yksityiskohtainen käsitys siitä, mikä on juuri nyt ajankohtainen ja tarvittava MUUTOSKOHDE -tämän istunnon tavoite Samanaikainen ja suuntainen, hallittu muutostyöskentely tarpeellisilla osa-alueilla

14 Mihin työntekijät haastetaan? Kokonaistilanteen haltuun ottamiseen Suunnitelmallisuuteen Muutosoptimismiin Satsaamaan yhteistyöhön ja motivointiin Rohkeuteen mennä kohti kipukohtia Päämäärätietoisuuteen kykyyn mobilisoida asiakkaat työskentelemään

15 Vaikuttavia tekijöitä? Perhe Case-management Teoria muutoksesta Rogeriaaninen näkemys asiakastyöstä Motivointi, mobilisointi, sitoutuminen Allianssit Tiimi Menetelmäohjaus

16 Vaikuttavia tekijöitä? 1. Perhe Perheeseen liittyvät tekijät (perheen jäsenten väliset suhteet ja vanhemmuuden käytänteet) korreloivat vahvasti nuoren päihdekäytön kanssa Vanhemmat ovat merkittävä suojaava tekijä nuoren päihdekäytölle Positiiviset muutokset vanhemmuuden käytänteissä ja perhesuhteissa ennustavat nuoren päihdekäytön vähenemistä Perheinterventiot ovat toistuvasti osoittautuneet tehokkaimmaksi työskentelytavoiksi nuoren käyttäytymiseen liittyvien häiriöiden (externalizing disorders, päihde- ja käytöshäiriö) hoitamisessa

17 Vaikuttavia tekijöitä? 2. Case-management eli prosessinomistaja Päihde- ja käytöshäiriöt kehittyvät pitkän ajan kuluessa monien tekijöiden vaikutuksesta, ovat yhteydessä moneen elämän osaalueeseen Mikään palvelujärjestelmän osa ei pysty yksin hoitamaan kaikkia ongelmia (perhesuhteet, koulu, terveys, rikollinen toiminta, mielenterveys jne.) Muutoksen toteutuminen edellyttää kaikkien nuoren elämään vaikuttavien osa-alueiden haltuun ottoa =muutoksen syntyminen edellyttää vastuun selkeää nimeämistä ja suunnitelmallisuutta

18 Multidimensional Family Therapy Change in 4 Domains Parent Parent(s) Family Family MDFT Therapist Adolescent Adolescent Extrafamilial Community VTT Leena Ehrling. SKLS 90v seminaari.

19 Vaikuttavia tekijöitä? 3. Selkeä teoria muutoksesta Terapeutti tavoittelee hyvää hoitotulosta -prosessi ja tulos! Valmistautuminen: joustavuus ja suunnitelmallisuus Muutos tapahtuu pienin askelin ( onnistumaan voi oppia ) Interventiot kohdentuvat yksilön sisäisiin ja ihmisten välisiin prosesseihin

20 Vaikuttavia tekijöitä? 3. Selkeä teoria muutoksesta Perheensisäisten suhteiden parantaminen on edellytys todellisen muutoksen syntymiselle Ensin työskentely perhesuhteissa ( kohti kipeää kokemusta ), vasta sitten ongelmanratkaisuyritykset Perheenjäsenten uudenlaisen kokemuksen myötä syntyy tarvittavaa ymmärrystä Usealla elämän osa-alueella toteutuvat interventiot = muutoksen kestävyys

21 Vaikuttavia tekijöitä? 4. Rogeriaaninen näkemys asiakastyöstä Terapeutin toiminta tekee muutoksen mahdolliseksi -terapeutin rooli selkeä, ei tee puolesta, ei moralisoi tai tuomitse -hyväksyntä, arvostus, kuulluksi tuleminen, empatia Sekä -muutosusko -etsii vahvuuksia jokaisesta (osa)systeemistä - Do what it takes, energia -työskentely emotionaalisella (lähikehityksen)vyöhykkeellä

22 Vaikuttavia tekijöitä? 5. Motivaatio ja hoitoon sitoutuminen Sitoutuminen sine qua non Vaihe 1, mutta jatkuvasti hoidon aikana Panostetaan aloitusvaiheeseen ja motivaation virittämiseen (n 6vkoa), siirtämällä objektista subjektiksi - Mitä tämä työskentely voi antaa sinulle? -Haaveiden ja toiveiden kautta -Rakkauden ja välittämisen kautta (vanhempien tunteet ja toiveet)

23 Vaikuttavia tekijöitä? 5. Motivaatio ja hoitoon sitoutuminen Motivaatio on energia, joka fluktuoi, ja joka vahvistuu ja tukahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Työntekijä pitää sitä yllä omalla suhtautumisellaan (mutta ei tee puolesta) verkostojen merkitys korostuu! Onnistuminen ruokkii motivaatiota, siksi työskentelyssä haetaan jatkuvasti pieniä onnistumisia arkisissa tilanteissa -onnistumisen vahvistaminen -tavoitteiden asettaminen ja seuraaminen

24 Vaikuttavia tekijöitä? 6. Yhteistyösuhteet Monta samanaikaista haaste ja edellytys Jatkuvasti huomion kohteena työskentelyssä - Terapeutti tarvitsee tukea havainnoimiseen ja tutkimiseen (menetelmäohjaus) Tehtävä auttaa saamaan jokaisen ääni ja kokemus kuuluviin Perhe- ja yksilötapaamisia ja jokaisen jäsenen kanssa tehtävä valmistelu - Missä tarvitset minun apuani?, Mikä olisi sinulle tärkeä tulos tästä tapaamisesta?

25 Vaikuttavia tekijöitä? 7. Tiimi Terapeutti tarvitsee tuekseen tiimin -havainnointi, tutkiminen, seuranta, ammatillinen kasvu Tiimityöskentely on säännöllistä ja tukea antavaa -työskenteykulttuuri fokusoitunutta ja järjestelmällistä Jokaisessa tiimissä oma vastaava, ns. Avainterapeutti -menetelmäohjaaja lähellä, sitoutunut ja saatavilla Taustaorganisaation tuki ratkaisee!

26 Vaikuttavia tekijöitä? 8. Menetelmäohjaus Erityinen työskentelyn muoto, coaching, ei työnohjaus perinteisessä merkityksessä Tehtävä valmentaa, coachata, terapeuttia analysoimaan asiakkaan tilannetta, ajattelemaan luovasti ja toteuttamaan MDFT:n mallia (periaatteita) -Menetelmäuskollisuus ja kliiniset taidot Terapiatyö tulee näkyväksi (perheterapian tradition mukaisesti)

27 Vaikuttavia tekijöitä? 8. Menetelmäohjaus Menetelmäohjauksen osat 1) Terapeutin ammatillinen kehittyminen (Therapist Professional Development Plan), henkilökohtainen, arvioidaan kuukausittain 2) Asiakaskuvaus (Case review) -työskentelyn suunnitelmat ja strategiat 3) DVD-ohjaus -terapeutin kliiniset taidot 4) Suora työnohjaus

28 Yhteenveto Mikä tekee yhdistelmähoidoista tuloksellisen? Intensiivisyys: 2-3 viikoittaista tapaamista, kotona, tstolla JA puhelinkontakti Integratiivisuus Jalkautuminen: nuoren omassa ympäristössä Multidimensionaalisuus, moniuloitteisuus: työskentely usean tekijän kanssa samanaikaisesti Prosessinomistajuuden ja hoidon yhdistelmä Muutos usealla elämän osa-alueella samanaikaisesti Voimaannuttava: suojaavat tekijät Laadunvalvonta

29 Treatment Outcome Studies MDFT, Group, Multi-Family Clinical Trial MDFT - Individual CBT Clinical Trial MDFP Prevention Trial CYT Multisite Clinical Trial MDFT - Group Early Adolescent Clinical Trial Alternative to Residential Treatment Transporting MDFT to Day Treatment Juvenile Drug Court (NIDA) Katrina Study (NIDA) Detention to Community (DTC) & DTC-I (in Conn) INCANT (5 European Health Ministries) MDFT in Juvenile Justice Day Treatment Program MDFT for Alcohol Problems Residential MDFT VTT Leena Ehrling. SKLS 90v seminaari.

30 MDFT Outcomes Substance Use/ Delinquency Mental Health Symptoms Family MDFT more likely to abstain from drug use MDFT more significant decrease in frequency of drug use MDFT more significant decrease in drug use problems MDFT more significant decrease in delinquent/criminal behaviors MDFT more significant decrease in aggression and violence MDFT less likely to be arrested or placed on probation MDFT more likely to decrease felony arrests and serious/violent crimes MDFT more significant decrease in overall mental distress, internalizing disorders, symptoms of depression and anxiety MDFT more significant decrease in parent reports of youth internalizing disorders MDFT more significant increase in positive family interactions MDFT increase in positive parenting practices (monitoring, authoritative practices) MDFT reduces family conflict, hostility & violence Peer MDFT more significant decrease in affiliation with delinquent peers School MDFT more significant improvements in academic and conduct grades MDFT more VTT significant Leena Ehrling. decreases SKLS 90v in absences seminaari.

31 MDFT vs. Group and Multifamily Education 182 adolescents randomized to MDFT, adolescent group therapy, or multifamily educational intervention Sample Characteristics years old (M=16); mostly male (80%) 51% White/non-Hispanic, 18% African American, 15% Hispanic, 6% Asian Average annual family income = $25,000 48% from single parent homes 61% involved with juvenile justice at intake VTT Leena Ehrling. SKLS 90v seminaari.

32 Drug Use MDFT vs. Peer Group and Multifamily Education: Substance Use Outcomes Liddle, Dakof et al. Am J Drug & Alcohol Abuse (2001) Pre-Tx Post-Tx 6 month 12 month MDFT Group MFET VTT Leena Ehrling. SKLS 90v seminaari.

33 MDFT vs. Individual Cognitive Behavioral Therapy (CBT) 224 adolescents randomized to MDFT or individual Cognitive Behavioral Therapy (CBT) Sample Characteristics Between 13 and 17 years (M=15.4) Primarily male (81%) and African American (72%) Family income = $13,000; 58% with single parents 88% substance dependent; 15% substance abusing 60% had an externalizing disorder/ 28% int. disorder Referred from juvenile justice (48%)/ social services (36%) 73% involved in the juvenile justice system at intake VTT Leena Ehrling. SKLS 90v seminaari.

34 Proportion of Adolescents Abstaining from Cannabis Use VTT Leena Ehrling. SKLS 90v seminaari.

Nuorten päihdehäiriön hoito ja motivoiva haastattelu. PÄLY-torstai kokous 6.11.2014 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena@ehrling.

Nuorten päihdehäiriön hoito ja motivoiva haastattelu. PÄLY-torstai kokous 6.11.2014 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena@ehrling. Nuorten päihdehäiriön hoito ja motivoiva haastattelu PÄLY-torstai kokous 6.11.2014 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena@ehrling.fi Mitä on motivoiva haastattelu? MH on asiakaskeskeinen ohjausmenetelmä,

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot

Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT

Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT MIELI 2011, Vaasa 4.2.2011 Leena Ehrling (VTT) Koulutuskeskus, Psykoterapiaklinikka leena.ehrling@mielenterveysseura.fi

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat työmenetelmät ja niiden implementaatio

Näyttöön perustuvat työmenetelmät ja niiden implementaatio + Näyttöön perustuvat työmenetelmät ja niiden implementaatio Keppiä vai porkkanaa? Terveyspsykologiseen tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttaminen hyvinvoinnin edistämisessä HY 1.12.2014 Leena Ehrling, VTT

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Ihmeelliset vuodet -ohjelmat Kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan seminaari 31.10.2013 Ritva Vuoti, PsM, psykoterapeutti Ihmeelliset vuodet -ohjelmat kehitetty käytöshäiriöiden hoitoon kehittäjä psykologian

Lisätiedot

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti

Lisätiedot

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen

Lisätiedot

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Petra Kouvonen, VTT, Ohjelmajohtaja, asiamies Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen Vanhemmuus ja sen tukeminen Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari 13.11.2018 Eeva Aronen Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen pj. Lastenpsykiatrian professori, HY, ylilääkäri, HYKS, Lastenpsykiatria E. Aronen,

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä. Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja.

Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä. Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja. Vahvuuksista voimaa! Tutkimusnäyttö tukee empatian käyttöä Marja Kinnunen (VTT) toiminnanjohtaja www.suomentule.fi www.tulessa.fi Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND www.suomentule.fi

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET

Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET Systeeminen lastensuojelu erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa Pekka Aarninsalo LL psykoterapeutti VET AUTOETNOGRAFIA Psykiatria, nuorisopsykiatria, perheneuvola, nuorisopsykiatria 1985 1989 A-klinikkasäätiö,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Tiimistä huipputiimiksi

Tiimistä huipputiimiksi Tiimistä huipputiimiksi PsT Jari Salo Juuriharja Consulting Group Oy jari.salo@juuriharja.fi www.juuriharja.fi Ohjelmarunko Orientaatio Mikä huipputiimi? Tiimiharjoitus Huipputiimin anatomia 15.00 KAHVI

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

*  com/watch?v=lykwyqc MsEw 30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Työpaja 22.9.2017 Taina Laajasalo, ITLA Petra Kouvonen, ITLA Päivi Santalahti, THL Maiju Salonen, Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Lanu-koulutus 5.9, 11.9, Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysalan kansalais- ja kansanterveysjärjestö Mielenterveysseura perustettiin 1897 11.10.2017 2 Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK-

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Esityksen sisältö 1. Sananen Helsingin Diakonissalaitoksesta 2. Intensiivihoidon toiminta-ajatus 3. Hoidon

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein

Lisätiedot

Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä

Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä Mauri Marttunen ja Bettina von der Pahlen PÄIHDEPSYKIATRIA-TEEMA, KATSAUS Päihdehäiriöiden kehittymistä voidaan ehkäistä Päihdehäiriöt ja muut mielenterveyshäiriöt liittyvät toisiinsa monin tavoin. Ensimmäiset

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisy ja hoito Päivi Santalahti, Ylilääkäri Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö paivi.santalahti@thl.fi 15.5.2014 1 ICD 10 Käytöshäiriöille on ominaista toistuva

Lisätiedot

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

OSALLISUUS JA TUKI

OSALLISUUS JA TUKI OSALLISUUS JA TUKI 1.8.2016-2019 TYÖKYKY TERVEYS OSAAMINEN YKSILÖN VOIMAVARAT TYÖ fyysinen psyykkinen sosiaalinen tiedot taidot arvot asenne motivaatio työtyytyväisyys henkiset vaatimukset fyysiset

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

TULOSTÄHTI. Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut

TULOSTÄHTI. Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut TULOSTÄHTI Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut UUSIA auttaa tuottamaan kestäviä muutoksia UUSIAn huoneentaulu Johtotähtenä inhimillisyys ja vaikuttavuus Tee kehittävää vaikutusten arviointia Siirry

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET

Lisätiedot

Avauksia taloussosiaalityöstä

Avauksia taloussosiaalityöstä Avauksia taloussosiaalityöstä PRO SOS osahankkeen päätösseminaari, Koske 26.3.2019, Jyväskylä Yliopistonopettaja, YTT Viitasalo Katri Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Esityksen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma 1.12.2017 Piia Karjalainen 1 Taustaa Käytöshäiriön syntyyn vaikuttavat useat lapsen elinympäristöön ja lapsen omiin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky. Lastensuojelu tarvitsee muutosta.. Kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin uudistamisen tarve Keskeisimmät lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus 11.10.2018. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus Nuorten KOMPASSI verkkointerventio tavoitteena nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta Noona Kiuru PsT, professori

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP

NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in

Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut Pavlo Smyrnov, Oleksandra Datsenko and Oksana Matiyash International HIV/AIDS Alliance in Ukraine Robert S. Broadhead, Ph.D., University of Connecticut

Lisätiedot

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne Tampere 26.10.2018 Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM Osaamis- ja tukikeskukset OT-keskus on uusi integratiivinen palvelurakenne

Lisätiedot

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen 25.10.2013 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n

Lisätiedot

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät Mieli 2011 - kansalliset mielenterveyspäivät Millainen kylä kasvattaa lapset tulevaisuuteen?. 4.2.2011 Puheenjohtajien yhteenvedot Puheenjohtajien yhteenvedot Sessioiden yhteenvedot 3.2. Kohti pohjalaista

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa

INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot