Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Transkriptio

1 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia Professori Mauri Marttunen Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 1

2 Kuka on nuori? Nuoruus alkaa puberteetissa (n 12 v), päättyy vähitellen nuoreen aikuisuuteen (n 22 v) Nuoruuskehityksen vaiheet Varhaisnuoruus noin v Keskinuoruus v Myöhäisnuoruus v Kehitys yksilöllistä, kehityserot voivat olla suuria Nuoruuden päättymiselle ei selvää rajaa - Persoonallisuuden kehitys, sosiaaliset roolit - Täysi-ikäisyys 18 v, ls-laki 21 v, th-laki 22 v Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 2

3 Miksi huomio nuorten terveyteen? Terveyteen ja elintapoihin liittyvät tavat ja tottumukset vakiintuvat - ravinto, tupakointi ja muu päihdekäyttö Mielenterveyden häiriöt yleistyvät nuoruudessa Mielenterveyden häiriöt nuorilla lapsiin verrattuna noin kaksi kertaa yleisempiä Erityisesti ahdistuneisuus- mieliala- ja päihdehäiriöt Psykoosiriski moninkertaistuu Suurin osa aikuisuuden mielenterveyshäiriöistä alkaa alle 20 v iässä Päihdekokeilut varhaisnuoruudessa, tapakäyttö keskinuoruudessa, päihdehäiriöt (väärinkäyttö, riippuvuus) keski- / myöhäisnuoruudessa Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 3

4 From: Use and Abuse of Alcohol and Illicit Drugs in US Adolescents: Results of the National Comorbidity Survey Adolescent Supplement Arch Gen Psychiatry. 2012;69(4): doi: /archgenpsychiatry : Figure 1. Cumulative prevalence of alcohol use stages in the total sample (N = ). Copyright 2012 American Medical Date of download: 9/11/2012 Association. All rights reserved Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 4

5 Suomalaisnuorten terveys - Nuorten terveyskehitys on ollut monilta osin myönteistä, mm. kuolleisuus on vähentynyt (im-kuolleisuus 35%) - Valtaosa nuorista voi hyvin ja kehittyy terveesti - Nuorten arvomaailmassa perhe on tärkeässä asemassa Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 5

6 Koti, koulu ja ystävät ovat hyvinvoinnin perusta Kouluterveyskysely 2013 Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 6

7 Osallisuus koulussa parantunut Kouluterveyskysely 2013 Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 7

8 Myönteinen muutos elintavoissa Kouluterveyskysely 2013 Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 8

9 Suomalaisnuorten terveys Toisaalta - Noin 10%:lla nuorista on joku somaattinen pitkäaikaissairaus - Lihavuus on merkittävä terveysriski - Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä (20 %), suurin terveysuhka - Humalajuominen on edelleen melko yleistä, sukupuoliero kaventunut Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 9

10 Mielenterveyshäiriöt ovat nuorilla yleisiä Häiriötyyppi Esiintyvyys (%) Sukupuoli- ADS jakauma verrokit Jokin mielenterveyden häiriö N > M 23.0 Mielialahäiriöt N > M 11.0 Ahdistuneisuushäiriöt 5-15 N > M 11.5 Päihdehäiriöt 5-10 N < M 4.0 Käytöshäiriö 5-10 N < M 4.5 ADHD - 5 N < M Syömishäiriöt - 5 N > M 4.0 Ei-affektiiviset psykoosit - 2 N = M - Marttunen & Kaltiala-Heino (2011), ADS-tutkimus (Karlsson ym, 2006) Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 10

11 Vakavat mielenterveyshäiriöt (USA, v, 12 kk) Häiriötyyppi Prevalenssi CGAS < 50 CGAS < 60 Jokin mielenterveyden häiriö 8,0 19,0 Ahdistuneisuushäiriöt 4,6 5,7 Käyttäytymisen häiriöt 5,5 10,4 ADHD 2,3 4,9 Mielialahäiriöt 3,2 6,2 Päihdehäiriöt 2,4 4,0 => Prevalenssit laskevat kun häiriön aiheuttama haitta toimintakyvylle otetaan huomioon => Kliinisesti merkittävä häiriö (CGAS < 60) noin viidenneksellä Kessler ym (2012a, 2012b) Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 11

12 Ovatko nuorten mielenterveyshäiriöt yleistyneet? Mielenterveyden häiriöiden trendeistä ei Suomessa ole yksiselitteistä tutkimustietoa Kouluterveystutkimuksessa nuorten itse raportoimat masennusoireet yleistyneet 1990 luvulta alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä Humalajuominen vähentynyt luvulla Nuorisopsykiatriset palvelut ja niiden käyttö ovat lisääntyneet Merkittävä osa psyykkisesti oireilevista nuorista ei ole palvelujen piirissä Lastensuojelun sijoitukset ovat lisääntyneet Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 12

13 Ongelmat kasautuvat jo nuoruudessa Nuorten psykososiaalinen pahoinvointi kasaantuu Nuoruusikäinen väestö on polarisoitunut monien terveys- ja hyvinvointimittarien suhteen - Peruskoulun aikana huonon koulumenestyksen ryhmiin - Peruskoulun loputtua koulu- ja opiskelu-uran heikon etenemisen ryhmiin Terveyden kannalta väestöryhmittäisten terveyserojen vähentäminen on suurimpia muutostarpeita Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 13

14 Nuorten päihdekokeilut Nuorten päihteiden käyttö Suomessa yleistynyt 1970-luvulta Päihteiden käyttö aloitetaan nuorempana, ensihumala 13-14v Tyttöjen alkoholinkäyttö muuttunut humalahakuisemmaksi 2000-luvun trendit myönteisiä - Raittiiden määrä kasvanut - Suhtautuminen päihtyneenä esiintymiseen negatiivista - Toisaalta kannabis arkipäiväistynyt Kouluterveyskysely 2013: Raittiiden määrä edelleen kasvanut Mutta koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaiset erot selviä Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 14

15 Käyttää alkoholia viikoittain Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 15

16 Tosi humalassa ainakin kerran kuukaudessa Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 16

17 Nuorten huumekokeilut Huumeiden kokeilu ja tarjonta lisääntyi 1990-luvulta - ESPAD: vuotiaista oli kokeillut kannabista % % % % % => 2000-luvulla ei huumekokeilujen lisääntymistä Yleisimmin käytetyt huumeet kannabis ja amfetamiini Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 17

18 Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää toimia eri tasoilla - Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien viiveetön ja vaikuttava hoito - Nuorten ongelmien varhainen tunnistamien ja tehokas ja nopea tuki - Nuorten mt- ja päihdehäiriöiden riskitekijöiden vähentäminen - Nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy - Nuoruuden terveen kehityksen tukeminen Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 18

19 Viiveetön ja hyvä hoito edellyttävät Toimivaa perusterveydenhuoltoa Preventio (riskiryhmille?), varhaiset interventiot Häiriöiden varhainen tunnistaminen ja arvio Ainakin lievien häiriöiden akuuttihoito Keskivaikeiden / vaikeiden häiriöiden jatkohoito Erikoissairaanhoitoa Kattava diagnostiikka, hoidon toteuttamispaikan arvio Psykoterapioiden tarpeen arvio, toteutus ja seuranta Keskivaikeiden vaikeiden häiriöiden akuuttihoito Nuorten vaativa psyykenlääkehoito Lasten tai aikuisten hoitopaikat ja muodot eivät sellaisinaan sovellu nuorille Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 19

20 Ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito Ongelmien hoitaminen nuoruudessa on onnistuessaan aikuisuuden häiriöiden preventiota Ongelmat huomataan usein ensimmäiseksi koulussa => Opettajat, oppilas- ja opiskelijahuolto Nuorten mielenterveysongelmia tunnistetaan aikaisempaa paremmin, mutta hoito ei toteudu => Kehitettävä hoitotapoja, jotka lähellä ja joissa hoito alkaa viiveittä JERI - vakavassa sairastumisriskissä olevien nuorten tuki SIHTI - matalan kynnyksen hoitopiste, nopea apu Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 20

21 Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 21

22 SISALLYSLUETTELO Lukijalle Mauri Marttunen 1 Nuoruus ja mielenterveys Mauri Marttunen ja Linnea Karlsson 2 Ahdistus ja ahdistuneisuushairiot Thea Strandholm ja Klaus Ranta 3 Masennusoireilu ja masennustilat Mauri Marttunen ja Linnea Karlsson 4 Syömishairiot Yasmina Dadi ja Anu Raevuori 5 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden hairio (ADHD) Linnea Karlsson G Käytöshairiot Be ttina von der Pahlen ja Mauri Marttunen 1 Päihteiden käytto ja päihdehäiriöt Bettina von der Pahlen, Jaana Lepisto ja Mauri Marttunen 8 ltsetuhoisuus Mirjami Pelkonen ja Thea Strandholm Opas 25 IHL Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 22

23 Riskitekijöiden vähentäminen Keskeisiä uhkia nuorten hyvinvoinnille - Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat - Perheväkivalta - Lapsiperheiden köyhyys Vanhempien mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien hoito, perheväkivallan ehkäisy ovat osa nuorten mielenterveyden tukemista - Vanhempia hoidettaessa otetaan heidän lastensa tilanne huomioon ( Toimiva lapsi ja perhe ) => ongelmien sukupolvesta toiseen siirtymisen riski vähenee Valistuneet yhteiskuntapoliittiset arvovalinnat ja päätökset Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 23

24 Nuorten ongelmien ennalta ehkäisy Hyvin sujunut lapsuuden kehitys, lapsuudessa ongelmiin puuttuminen edistävät hyvinvointia nuoruudessa Ennalta ehkäisyn toteutus eri tasoilla Yleinen taso - ongelmien ratkaisutapojen opettelu, yhteisön tarjoamat mahdollisuudet => Yhteispeli-hanke alakoululuokissa lasten kehityksen tukemiseksi Riskiryhmät - riskissä olevat tai lievien oireiden hoito => Toimiva lapsi ja perhe työtavat => Stressinhallintakurssit lievistä masennusoireista kärsiville nuorille ehkäisevät depressioon sairastumista Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 24

25 Nuorten terveen kehityksen tukeminen Suotuisasti sujunut nuoruuskehitys tukee aikuisiän terveyttä Nuoret tarvitsevat aikuisten ja ikätovereiden tukea kehitystehtävien toteutumiseen Hyvin toimivat ja riittävästi resursoidut - Päivähoito, neuvolajärjestelmä - Koulujärjestelmä (luokkakoko, ryhmän pysyvyys, opettajat) - Jatko-opiskelumahdollisuudet - Koulu- ja opiskelijahuolto - Harrastukset (ohjaavat aikuiset) Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia / prof. Mauri Marttunen. SKLS 90v seminaari. 25