Suomen Mielenterveysseura

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Mielenterveysseura"

Transkriptio

1

2 Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysalan kansalais- ja kansanterveysjärjestö Mielenterveysseura perustettiin

3 Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA KYKYÄ JA HALUA OPPIA UUTTA TOIMINTAKYKYÄ JA ELINVOIMAISUUTTA ELÄMÄNILOA HENKISTÄ KASVUA JA KEHITTYMISTÄ SINNIKKYYTTÄ JA JOUSTAVUUTTA TYYTYVÄISYYTTÄ ITSEEN JA ELÄMÄÄN KYKYÄ ILMAISTA TUNTEITA OPTIMISMIA TOIMIVIA VUOROVAIKU- TUSTAITOJA VOIMAVARA, JOTA VOI KERRYTTÄÄ JA VAHVISTAA KYKYÄ RAKASTAA TULEVAISUUDEN USKOA OMIEN MAHDOLLISUUKSIEN TIEDOSTAMISTA SOSIAALISTA OSALLISTUMISTA LEIKILLISYYTTÄ JA HUUMORIA ITSENSÄ ARVOSTAMISTA JA HYVÄÄ ITSETUNTOA

4 Tarjoamme Mielekästä vapaaehtoistoimintaa Apua ja tukea Asiantuntemusta ja kehittämistoimintaa Mielenterveysosaamisen jakamista ja vahvistamista Yhteiskunnallista vaikuttamista

5 Mielenterveysseura kehittää jatkuvasti uutta Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys suomalaisten tulevaisuudelle. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa panostamalla mielenterveyttä edistävään työhön, kuten lasten ja perheiden tukemiseen sekä mielen hyvinvoinnin edistämiseen päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten elinympäristöissä. Kehitämme jatkuvasti uusia, aiempaa parempia menetelmiä, työtapoja ja välineitä, joista parhaimmat vakiinnutetaan pysyviksi toimintamalleiksi järjestöihin ja yhteiskuntaan. Kuuntelemme herkällä korvalla ihmisiä ja seuraamme muutoksia yhteiskunnassa

6

7 Mielenterveysseuran Koulutuskeskus Koulutuskeskus kehittää ja toteuttaa mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja -terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluita. Koulutukset on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusja opetusalan ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. Järjestämme kansainvälisiä ja kansallisia asiantuntijaseminaareja. Lisätietoa koulutuksista ja materiaaleista: www

8 PALASET KOHDALLEEN- koulutus: Uusia työkaluja muutostyöhön nuorten, heidän perheidensä ja verkostojensa kanssa Vaasa Eira Tikkanen, Sakkunnig, Föreningen för mental hälsa i Finland

9 Taustalla Palaset kohdalleen hanke

10 Palaset kohdalleen- hanke Hankeen taustalla oli havainto, että monet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevät kokevat työtapansa riittämättömiksi: nuori ei saa esimerkiksi palveluiden hajanaisuuden vuoksi tarvitsemaansa apua Monia samanaikaisia ongelmia Kipeimmin apua tarvitsevat nuoret ovat saaneet mahdottomien autettavien leiman Turhautuneet nuoret, turhautuneet vanhemmat, turhautuneet työntekijät Hanketta koordinoi Suomen Mielenterveysseura Rahoittajina RAY ja Suomen Lääkäriliitto Ohjausryhmä THL, Nuorisopsykiatria, Lastensuojelu, SMS Tavoitteena oli edistää laaja-alaisista vaikeuksista kärsivien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten avunsaantia

11 Auttamiseen liittyviä kysymyksiä? Mistä lähteä liikkeelle? Mikä on ensisijainen ongelma? Kuka on ensisijainen auttaja? Kenen vastuu? Miten pitäisi työskennellä? Kenen ammattitaitoa tarvitaan? Kuka on asiakas? Keiden kaikkien kanssa työskennellään?

12 Ø Auttamistyön / - järjestelmän haasteeseen vastattiin pilotoimalla MDFT-työtapa Suomessa MDFT = Multidimensional Family Therapy, monimuotoinen perheterapia * Koordinoitiin ja arvioitiin uuden työtavan käyttöön ottoa * Kerättiin tietoa MDFT-hoitoprosesseista ja työntekijöiden kokemuksista * Kerättiin tietoa nuorten auttamiseen liittyvistä ongelmakohdista - mitkä auttamistyöhön liittyvät tekijät ja sisällöt ( riippumatta työskentelymallista) voivat auttaa pysäyttämään nuorten syrjäytymisen kierrettä?

13 MDFT pähkinänkuoressa 1. Panostus suhteiden luomiseen terapeutti osallistaa ja yhdistää monia osapuolia, case management 1. Vahvuuksia vahvistetaan empowerment 2. Motivaatio on dynaaminen ilmiö 3. Interventiot ovat yksilöllisiä 4. Vakaviin käytöshäiriöihin vaikuttavat monet tekijät. 6. MDFT toteutuu pieninä askeleina. 7. MDFT:ssa satsataan puhumiseen - enactment 8. MDFT:ssä etsitään saavutettavissa olevia ratkaisuja ongelmiin 9. Kriisit ja takaiskut tarjoavat mahdollisuuksia 10. Terapeutin toiminnassa ratkaisevaa on samanaikainen suunnitelmallisuus ja joustavuus 11. Hoito toteutuu vaiheittain (sioutuminen toiminta - päätös) 12. Terapeutti on avain tuloksiin, hän -uskoo muutokseen -etsii jokaisen hyviä ominaisuuksia -ei pelkää tunteiden kanssa työskentelyä -tekee mitä pitää tehdä: käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti -ei rankaise eikä arvota

14 PALASET KOHDALLEEN- hankkeen tuloksia Koulutettiin 4 MDFT-tiimiä neljällä paikkakunnalla, 16 MDFT-terapeuttia Arvioitiin 90 hoitoprosessia: Hoito vaikutti sekä nuoreen että vanhempiin, perheen toimintaan - johdonmukaisempi kasvatustyyli, neuvottelutaidot, vastuun ottaminen Nuorten käyttäytyminen rauhoittui, päihde- ja käytöshäiriöihin liittyvä oireilu väheni ja koulunkäynti parani huomattavasti (49%--96%) Laitossijoituksia vältettiin Tulosten pysyvyys? Vanhoilla toimintatavoilla on taipumus uusiutua kriisitilanteissa toimintasuunnitelmat! MDFT- työtapa sopii myös Suomeen ja sai jalansijaa Suomessa MDFT on arvioitu Kasvun tuki-työkalupakissa ( näyttöön perustuvat menetelmät) Saatiin tietoa myös siitä, minkälaisista asioista voi muodostua esteitä avun saamiselle

15 Saatiin tietoa ratkaisevista tekijöistä nuorten auttamisessa: Työntekijä toimii samanaikaisesti nuoren, vanhempien ja perheen, koulun ja koko luonnollisen ympäristön kanssa Muutos ei tapahdu vain nuoressa, vaan suhteessa perheeseen ja ympäristöön Aktiivinen muutostyö Työntekijän vuorovaikutustaidot ja ennen kaikkea suhtautuminen Työntekijän motivointi- ja yhteistyötaidot, tiimin tuki Sitoutuminen Suunnitelmallisuus ja vaiheittainen eteneminen PALASET KOHDALLEEN - Julkaisu on ladattavissa

16 Menetelmä auttaa sekä työntekijää että asiakasta Asiakas Menetelmä Työntekijä Näyttöön perustuvissa menetelmissä toistuvat: Asiakaslähtöisyys Kyky puhuttaa nuorta ja perhettä FOKUS! Tunteet vaikeita - jos ei mennä epämukavauusalueelle, ei tapahdu mitään koulutus auttaa tässä Oikea-aikaisuus vastavuoroisissa suhteissa & asiakkaan toimijuuden tukeminen (vanhemmuuden tukeminen jne. ) Muutetaan huoli vastattavaksi kysymykseksi Haetaan paras mahdollinen tieto asiakkaan kysymyksiin Lapsen ja perheen toiveet ja tarpeet Työntekijän ammattitaito ja kokemus In vivo-tilanteet tehdään, harjoitellaan tässä ja nyt (esim. enactment) Ammatillinen itsereflektio ja suunnitelmallisuus korostuvat aika siihen - menestyvien tiimien perusta Prezi

17 PALSET KOHDALLEEN- KOULUTUS

18 PALASET KOHDALLEEN- KOULUTUS Suomalainen ja suomenkielinen sovellutus näyttöön perustuvasta MDFT:stä ei kuitenkaan yksi yhteen MDFT:n kanssa Taustalla myös Palaset kohdalleen- hankkeen kokemukset, psykoterapiatutkimus, Mielenterveysseurassa tehty kehittämistyö ja mm. Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona kotona koulutus Hyödynnetään MDFT:n kuin myös muiden systeemisten lähestymistapojen keskeisiä ideoita, joiden kautta pyritään päihde- ja käytöshäiriöistä tai muista mielenterveyden häiriöistä / vaikeista elämäntilanteista kärsivän nuoren ja hänen perheensä voimaantumiseen MDFT on suunnattu vuotiaiden auttamiseen, Palaset kohdalleen-työskentelyä voidaan soveltaa laajemman kohderyhmän auttamistyössä / hoidossa Palaset kohdalleen- koulutukseen on koottu näyttöön perustuvissa työskentelymalleissa toistuvia elementtejä - ei ole valmis malli kehittyy jatkuvasti - tullaan arvioimaan Lape-hankkeessa

19 UUTTA? Kaikki elementit eivät ole uusia Motivointi, yhteistyön rakentaminen, aktiivinen muutostyö, perheterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, riski- ja suojatekijä viitekehys, tunnetyöskentelyä, interventiot eri työskentelyn vaiheisiin Myös uusia tapoja hahmottaa muutosta, perheiden tilanteita ja vuorovaikutusta Koulutuksen toteutus: teoria ja käytännön toteutus integroituvat harjoitellaan sekä koulutuspäivinä että omassa työssä Oman ajattelun ja tekemisen havainnointi ja jäsentäminen ammatillinen kehittyminen Videotallenteet ja koulutusryhmän reflektiot

20 PALASET KOHDALLEEN- KOULUTUS Koulutuksen tavoite: Osallistujan ammattitaito kehittyy hänen omaksuessaan uusia ajattelutapoja ja toimivia työkaluja intensiiviseen, samanaikaisesti yksilö-, perhe- ja verkostotasoilla toteutuvaan, nuoren ja hänen perheensä arkeen jalkautuvaan työtapaan Koulutuksen kohderyhmä: Nuorten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joilla on mahdollisuus tiiviiseen työskentelyyn myös perheiden ja lähiverkostojen kanssa

21 TEEMAT JA SISÄLLÖT: Koulutus ammatillisen kehittymisen prosessina Monimuotoinen työskentelytapa Teoreettinen perusta Työntekijän omat käyttöteoriat Työskentelyn vaiheet Työntekijän kompetenssi ja rooli Työntekijän ammatillinen itsearviointi Tapausjäsennykset, työnohjaus ja videotallenteiden kanssa työskentely Ongelmista kohti lapseen ja suhteeseen liittyvää huolta Systeeminen työote Sitoutuminen Motivaatio ja motivointi Työntekijän toiminta

22 Vaikeuksien keskeltä löytyvät mahdollisuudet Muutos ja usko muutokseen Yhteistyösuhde Mitä ongelmallisen käyttäytymisen takana? Työntekijän toiminta Toiminnasta tunteisiin Tunteisiin pysähtyminen Työntekijän toiminta Muutostyökalut Enactment työskentely perheen vuorovaikutuksen muuttumiseksi Perheen kriisitilanteet Päihdeongelmat Työntekijän toiminta

23 Vaiheittain valmiiksi Muutosvaihemalli Työntekijän toiminta muutoksen eri vaiheissa Työskentely perheen negatiivisten vuorovaikutuksen noidankehien kanssa Simmsin kehä Käyttäytymisen vahvistaminen ja sammuttaminen Työntekijän suojaaminen ja jaksaminen Stressin tunnistaminen ja hallinnan keinoja Myötätuntouupumus Työnohjaus tukena Koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen arviointi Opitun työtavan ylläpito

24 Pilottikoulutuksen palautteita: Psykiatrinen sh, Nuorisoasema: Olemme koko tiimi keskittyneet entistä enemmän motivointiin sekä yksilöasiakkaiden että perheiden kohdalla. Koulutuksen tuoma näkökulma motivointiin on tuonut plussaa koko tiimille Edelleen painin täällä sen todellisuuden kanssa, että ymmärrän ja tiedän intensiivisen työn merkityksen ja tärkeyden, mutta asiakaspaine on niin kova, ettei millään ehdi tekemään niin paljon kuin olisi tarpeen. Vahvuuksiani on motivointi ja allianssin luominen, myös tunteiden parissa työskentely. Enactmentin kanssa on välillä vaikeuksia. Välillä vaikeaa muistaa oma rooli, etten ala häärätä liikaa, ota äidin/isän roolia, anna tarpeeksi tilaa ja aikaa perheelle tehdä itse työnsä Välillä perheen kanssa työskentely yksin on rankkaa, koska elän niin täysillä mukana perheen elämässä. Toisaalta onnistumisen kokemukset tuntuvat myös vielä paremmilta näiden perheiden kohdalla

25 Perhetyöntekijä 1 ja 2, yksityinen työnantaja: 1. Suhtautumisen osalta on muuttunut se, että olen lisännyt ajattelua koko perheen tasolle. Pyrin ymmärtämään perheenjäsenten välisiä suhteita ja rooleja ja sitä kautta pyrin vaikuttamaan asioihin Työntekijänä tajuan nyt, että voi vaikuttaa erittäin vaikeisiinkin ja kipeisiinkin asioihin ja tilanteisiin. Koulutus antoi luottamusta omiin kykyihin ja osaamiseen ehkäpä juuri sen työkalupakin kasvun myötä Koen pääseväni työskentelyssäni enenevässä määrin kiinni ns. kipukohtiin ja oikeisiin asioihin kun olen yrittänyt opetella kuuntelemaan kokonaisvaltaisemmin ja pohtimaan asioita enemmän tunteiden ja tunnetilojen kautta 2. Olen kiinnittänyt enemmän huomiota lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen kuin tekoihin ja tapahtumiin. Opittujen interventioiden käyttö on lisääntynyt koko ajan ja niistä saadut vaikutukset ovat olleet melko taattuja tilanteessa kuin tilanteessa Työotteeni muutos yhdellä sanalla on, että olen enemmän tutkija. Mietin, mitä tässä tilanteessa tapahtuu juuri nyt. Tarkastelen myös omaa toimintaani aikaisempaa tarkemmin

26 Johtava psykologi, Perhekeskus: On ollut luontevaa omaksua Palaset kohdalleen-työotetta. Oma ammatillinen työote on kiireen vuoksi mennyt siihen, että tehdään tämä ja otetaan tämä ja mahdutetaan vielä tämä, ja tavataan kahden viikon päästä. Pysähtymisen ja oman reflektoinnin ja kuuntelemisen merkitys on tullut taas ajankohtaisemmaksi Esimiehisyyteeni tämä työskentelyote on tuonut rauhaa ja joustoa. Sallin suoritteiden jouston kevyemmin ja yritän saada työntekijät työskentelemään asiakastarpeista lähtöisin rauhallisemmin, joustavammin, muutostyö mielessä. Ominaisuudet mitä on harjoiteltu ovat esimiestehtävässä merkityksellisiä. Sain palautetta keväällä, että olen aina läsnä vaikka on kuinka kiire. Kehittymistehtäväni on vielä kesken Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden korostaminen näkyy nyt enemmän kun käyn tiimien kanssa keskusteluja

27 Koulukuraattori: Opin uutta: vanhemman ja lapsen välisiä noidankehiä ei ole aiemmin avattu noin tarkasti. Avarsi ymmärtämään mitä vuorovaikutussuhteissa tapahtuu Kokonaan uusi katsantokanta omaan työhön: Edelleen työ on osittain vain oppilaan kanssa tehtävää eikä kaikkia perheitä pysty kaikkiin asiakkuuksiin ottamaan mukaan, mutta ymmärrys lisääntyi huimasti siitä, ettei mikään muutu, jos kotitilanne ei muutu Tuli lisää työkaluja miettiä, mitä tapaamisessa tapahtui Sen ajatuksen unohtaminen, että jossain joku taho/ työntekijä jolle tämän asian hoitaminen kuuluisi tai paremmin sopisi. Ei ole. Luukulta toiselle siirtäminen harvoin tuo asialle harvoin lisää lihaksia

28 Opitun työtavan ylläpitäminen ja ammatillisen kehittymisen jatkuminen? - Simulated recall menetelmä - Vertaisryhmä - Työnohjaus / booster sessiot

29 Kiitos! Tack! Lisätietoa ja keskustelua Palaset kohdalleenkoulutuksesta Ruutikellarintiellä klo 9-12 Tervetuloa! Kysymykset etukäteen:

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Työpaja MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä Jenni Hovila Jyväskylän nuorisovastaanotto Outi Makkonen Eksote

Lisätiedot

Toiminnan monet ulottuvuudet

Toiminnan monet ulottuvuudet Toiminnan monet ulottuvuudet Mielenterveys on TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA KYKYÄ SOLMIA KESTÄVIÄ IHMISSUHTEITA TASAPAINOA JA HYVINVOINTIA

Lisätiedot

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi 30.11.2018 2 MIELENTERVEYS ON TOISISTA VÄLITTÄMISTÄ ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYTTÄ SELVIYTYMISTÄ HAASTEISTA JA KUORMITUKSESTA

Lisätiedot

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Suomen Mielenterveysseuran rooli lasten ja nuorten mielenterveystyössä AVI, Etelä-Suomi 5.3.2015 Marjo Hannukkala Lasten ja nuorten mielenterveystyön

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet 1 Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tel. +358 9 615 516 mielenterveysseura.fi Ulkoasu: Bond TOIMINNAN MONET ULOTTUVUUDET Suomen Mielenterveysseurassa

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki

Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Työpaja 22.9.2017 Taina Laajasalo, ITLA Petra Kouvonen, ITLA Päivi Santalahti, THL Maiju Salonen, Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky.

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky. Lastensuojelun systeeminen toimintamalli Leena Mämmi-Laukka Oulunkaaren ky. Lastensuojelu tarvitsee muutosta.. Kokonaisvaltaisen toimintakulttuurin uudistamisen tarve Keskeisimmät lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti marraskuu 2016: Miten tavoittaa eroa pohtivat vanhemmat mahdollisimman varhaisessa

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu Systeemisen toimintamallin täydennyskoulutus 22.5.2018 Päivi Petrelius Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu 28.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Systeemisen työotteen varmistaminen:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT

Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT MIELI 2011, Vaasa 4.2.2011 Leena Ehrling (VTT) Koulutuskeskus, Psykoterapiaklinikka leena.ehrling@mielenterveysseura.fi

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

*  com/watch?v=lykwyqc MsEw 30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Ei rakennettu yhdessä yössä

Ei rakennettu yhdessä yössä 1 Ei rakennettu yhdessä yössä muutostyö pitkällä jo ennen sosiaalihuoltolakia: peruspalvelujen resurssien ja osaamisen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistukseen vastattiin muuttamalla aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo

Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta Susanna Salmela, Iiris Nurmo Kokemuksia Palvelu olen minä! hankkeesta 2015-2017 20.3.2018 Susanna Salmela, Iiris Nurmo Palvelu olen minä! 2015-2017 pähkinänkuoressa Pomppu- toimintamalli heikossa asemassa oleville 16 28 vuotiaille

Lisätiedot

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain

Lisätiedot

LAPE - TOIMIVA ARKI. Pohjoinen OT-alue. Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen

LAPE - TOIMIVA ARKI. Pohjoinen OT-alue. Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen LAPE - TOIMIVA ARKI Pohjoinen OT-alue Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen ARVOT OT-kokonaisuudessa Lapsi-ja perheperustaisuus Oikea-aikaisuus Vaikuttavuus ja kestävyys Uudistuminen ja joustavuus Tavoitettavuus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa Projektikoordinaattori Tia Kemppainen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen työryhmä & kohtaamispaikkatyöryhmä koolla 25.4.2018 Vanhemmuuden ja parisuhteen

Lisätiedot

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

Työryhmäkysymykset THL

Työryhmäkysymykset THL Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 4. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa

Lisätiedot

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä { Markku Salo, YTT, toiminnanjohtaja, Mielenterveys- ja päihdepäivät, Helsinki, 9.10.2013 Säätiö omistamisen

Lisätiedot

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysvaliokunta 06.10.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. 1 LAPE-kärkihankkeen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja LAPE-Kymenlaakso Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen - lastensuojelulaitosten ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö LAPE-Kymenlaakson laitoshoidon kehittämisen tavoitteet

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn Kulttuuripajatoiminta pähkinänkuoressa Koulutetut vertaisohjaajat vetävät toiminnallisia vertaisryhmiä 18-35 vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko

Lisätiedot

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun

Lisätiedot

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO Viidellä paikkakunnalla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa Espoon turvatalo sijaitsee Leppävaarassa, Läkkisepänkuja 2 A, 3 krs. Seitsemän kriisi-

Lisätiedot

Kainuun sote. Perhekeskus

Kainuun sote. Perhekeskus Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella

Lisätiedot

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, jossa tehdään töitä lapsen

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku Kansalaisen sähköinen omahoitopolku - Tukea omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen Terveydenhuollon Atk-päivät 20.-21.5.2014, Jyväskylä Projektipäällikkö Anu Suurnäkki 21.5.2014 Terveydenhuollon

Lisätiedot

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot