Onko maaseudulla kriittistä massaa?

Transkriptio

1 Onko maaseudulla kriittistä massaa? Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari Timo Suutari

2 Litteä vai huipukas maailma? Thomas L. Friedman (2005) Richard Florida (2005)

3 Suomi ja huippuluokan keskittymät? Suomeen voidaan rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. (Hautamäki 2009.) pystyykö Suomi muodostamaan kansainvälisestikin vetovoimaisen rikastavan vuorovaikutuksen keskittymän vai jäävätkö erilliset luovuuden hiukkaset liian hajalleen. (Himanen 2010, 58.)

4 Kohti metropolivaltiota? Kilpailuvaltion vahvistuminen ja vaatimus muokata Suomen aluerakennetta innovaatioyhteiskunnan tarpeisiin (vrt. Kettunen 2002, Kantola 2006, Heiskala 2006, Moisio & Vasanen 2008, Moisio 2009 ja 2012). Maaseutuvetoisesta hajautetun hyvinvointivaltion rakentamisesta kohti hajautettua kilpailuvaltiota ja edelleen kohti metropolivaltiokehitystä (Moisio & Vasanen 2008, Moisio 2012). Maaseudun aseman muuttuminen siirryttäessä keskusverkkoajattelusta kaupunkiverkkoajatteluun. Kilpailuvaltion vedenjakajatilanne: hajautettu kilpailuvaltio vai metropolivaltio? Transnationaaliset verkostot ja globalisoituvat tilat (Moisio 2009 ja 2012).

5 Innovaatiotoiminnan selitysperusta maantieteen näkökulmasta Toimijoiden välisen maantieteellisen läheisyyden ja hiljaisen tiedon välittymisen teesit. Paikallisuus tukee innovaatiotoimintaa: toimijoiden lähekkäinen spatiaalinen sijoittuminen mahdollistaa kasvokkaiset kohtaamiset ja monipuolisen kommunikaation, mikä edistää paikallisia tiedon ylivuotoja ja tiedontuotannon prosesseja (Mm. Bathelt & Glückler 2003, Simonen 2007). Hiljaisen tiedon välittymistä ja maantieteellistä läheisyyttä koskevien käsitysten kriittinen uudelleenarviointi. Vaikka maantieteellistä läheisyyttä ja hiljaista tietoa pidetään alueiden menestymisen keskeisinä selittäjinä, ei läheisyyden vaikutusmekanismeista tai hiljaisen tiedon välittymismekanismista ole päästy yksimielisyyteen (alueellisen kehityksen musta laatikko ). (Mm. Torre & Gilly 2000, Gertler 2003, Ahlqvist 2008.) Hiljaisen tiedon välittyminen tietoyhteisöissä (episteemiset yhteisöt ja käytäntöyhteisöt). Näiden yhteisöjen ulkopuoliset, olivatpa he sitten kuinka lähellä tahansa maantieteellisesti, eivät pääse käsiksi tietoon: fyysinen läheisyys ei tarkoita sosiaalista tai kognitiivista läheisyyttä. (Mm. Breschi & Lissoni 2001.)

6 Maaseutu innovaatioympäristönä Vaikka maailman mittakaavassa innovaatiotoiminta ja talouden dynamiikka keskittyvät voimakkaasti, ei jäljelle jäävä maailma ole innovaatiotoiminnan autiomaata. Viimeaikainen alueellisen tietodynamiikan tarkastelu korostaa monipaikkaisuutta ja multiskalaarisuutta. Toimijoiden kyky osallistua ja ankkuroitua monipaikkaiseen tietodynamiikkaan korostuu, mikä avaa mielenkiintoisen näkymän tiedontuotannon ja innovaatiotoiminnan alueelliseen tarkasteluun myös maaseutukontekstissa. (Vrt. Crevoisier & Jeannerat 2009.) Siinä missä innovaatiojärjestelmäajattelussa on ollut ratkaisevaa luoda ja ylläpitää rakenteita, korostaa innovaatioympäristöjen näkökulma verkostoperustaista innovaatiotoimintaa. Keskeisiä ovat sellaiset yksilöt, yhteisöt tai yritykset, jotka kykenevät toimimaan alueen ulkopuolisissa verkostoissa ja joihin voidaan luoda suhteita ulkopuolelta. Maaseutumaisille alueille voi näiden tuloksena syntyä pieniä innovaatioympäristöjä, jotka yhdistävät kehittämisresursseja sekä informaatio-, tieto- ja osaamisvirtoja. (Suutari ym. 2009, 75 76; Suutari & Rantanen 2011.) Esimerkiksi maaseudulla tietotyötään tekevien roolina on hallita monipaikkaisia, eri toimialojen ja toimintalogiikoiden välisiä tiedontuotannon prosesseja. Heillä on oltava kykyä ylittää etäisyyksiä ja toimia tiedon mobilisoijina ja ankkuroijina.

7 Lähteet Ahlqvist, T. (2008). Alueellisen muutoksen teknologiat. Informaatiotalouden rakentuminen Varsinais-Suomessa vuosina Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 266. Scripta lingua Fennica edita. Turun yliopisto, Turku Painosalama Oy, Turku Bathelt, H. & Glückler, J. (2003). Toward a relational economic geography. Journal of Economic Geography 3 (2003), Breschi, S. & Lissoni, F. (2001). Localised knowledge spillovers vs. innovative milieux: Knowledge tacitness reconsidered. Papers in Regional Science 80, Crevoisier, O. & Jeannerat, H. (2009). Territorial Knowledge Dynamics: From the Proximity Paradigm to Multi-location Milieus. European Planning Studies Vol. 17, No. 8, August Florida, R. (2005). "The world is spiky". Atlantic Monthly. Friedman, T. L. (2005). The World Is Flat : a brief history of the twenty-first century. New York (N.Y.) : Farrar, Straus and Giroux, 2005 Gertler, M. S. (2003). Tacit knowledge and the economic geography of context, or The undefinable tacitness of being (there). Journal of Economic Geography 3 (2003), Hautamäki, A. (2009). Maailmanluokan innovaatiokeskittymät. Luettavissa: Luettu Heiskala, R. (2006). Kansainvälisen toimintaympäristön muutos ja Suomen yhteiskunnallinen murros. Teoksessa Heiskala, R. & Luhtakallio, E. (toim.) Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? Gaudeamus Kirja. Yliopistokustannus. Tammer-Paino Oy, Tampere Himanen, P. (2010). Kukoistuksen käsikirjoitus. WSOY. WS Bookwell Oy. Juva Kantola, A. (2006). Suomea trimmaamassa: suomalaisen kilpailuvaltion sanastot. Teoksessa Heiskala, R. & Luhtakallio, E. (toim.) Uusi jako. Miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? Gaudeamus Kirja. Yliopistokustannus. Tammer-Paino Oy, Tampere Kettunen, P. (2002). Suunnitelmataloudesta kansalliseen innovaatiojärjestelmään. Teoksessa Blomberg, H., Hannikainen, M. & Kettunen, P. (toim.) Lamakirja. Näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin. Kirja-Aurora, Turku Digipaino, Turun yliopisto, Grafia Oy, Turku Moisio, S. & Vasanen, A. (2008). Alueellistuminen valtiomuutoksen tutkimuskohteena. Tieteessä tapahtuu3 4/2008, Moisio, S. (2009). Suomen valtion aluerakenteen muuntautuminen: teoreettisia merkintöjä ja empiirisiä havaintoja. Politiikka 51(3): Moisio, S. (2012). Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään. Vastapaino, Tampere Simonen, J. (2007). The Effects of R&D Cooperation and Labour Mobility on Innovation. Faculty of Economics and Business Administration, Department of Economics, University of Oulu. Acta Universitatis Ouluensis, G Oeconomica 27. Oulu University Press, Oulu Suutari, T., Ruokolainen, O., Kolehmainen, J. & Saartenoja, A. (2009). Etelä-Pohjanmaan maaseudun innovaatioympäristöt Perinteisen elinkeinopolitiikan ja uuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet ja rajoitteet maaseutualueilla. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 29/2009. Kopio Niini, Tampere Suutari, T. & Rantanen, M. (toim.) (2011). Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla Kohti paikallista elinvoimapolitiikkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 38/ Torre, A. & Gilly, J.-P. (2000). Debates and surveys: On the analytical dimension of proximity dynamics. Regional Studies, Vol. 34, 2,