Kirkonkylät ja maaseudun pienet keskukset politiikan väliinputoajina

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkonkylät ja maaseudun pienet keskukset politiikan väliinputoajina"

Martta Hakola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kirkonkylät ja maaseudun pienet keskukset politiikan väliinputoajina Petri Kahila, tutkimusjohtaja Karjalan tutkimuslaitos 100 suomalaista kirkonkylää - kuntien keskukset muutoksessa Ympäristöministeriö, Helsinki

2 Käsitteiden määrittelyä Kirkonkylä on taajama, jossa kunnan kirkko sijaitsee. Se voi myöskin olla varsinainen kuntakeskus. Maaseudun pieni keskus on tässä yhteydessä taajama/kylä, joka sijaitsee varsinaisen kuntakeskuksen tai kirkonkylän ulkopuolella. Politiikalla viittaan esityksessä niin aluepolitiikkaan kuin maaseutupolitiikkaan sekä elinkeinopolitiikkaan ja elinvoimapolitiikkaan.

3 Politiikan kohdentuminen monikeskuksisiin kuntiin Yksikeskuksinen Monikeskuksinen, hierarkinen Monikeskuksinen, täydentävä

4 Kuntien eri osien tasapainoinen kehittäminen (1) Periaatteessa tasapainoisuuden määrittely on intressisidonnaista Kuntien sisällä valtaryhmittymiä muodostuu useita, mikä edellyttää valintoja ja ristiriitojen ratkaisemista Kehittämistoiminnassa edellytetään vuorovaikutteista, verkostomaista ja horisontaalista päätöksentekokulttuuria Monissa kunnissa ei välttämättä ole täysin onnistuttu rakentamaan laajaa näkökulmaa kehittämiseen

5 Kuntien eri osien tasapainoinen kehittäminen (2) Käytännössä tunnistettavissa tiettyjä vaaratekijöitä kirkonkylien sekä pienten keskusten väliinputoamiselle 1. Talouden ja väestön keskittymiskehitys 2. Kuntaliitosten yleistyminen 3. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset

6 Eri politiikoiden vaikutus väliinputoamiseen (1) Aluepolitiikka Perinteisesti määritelty maaseutualueiden kehittämiseen Kuntakeskukset olivat alussa keskiössä Maaseutupolitiikka 1990-käynnistynyt maaseutupolitiikka nosti maaseudun pienet keskukset politiikan keskiöön Maaseutupolitiikassa korostui usko alhaalta ylöspäin suuntaavaan kehitykseen Kuntakeskukset ovat jääneet tietyssä mielessä maaseutupolitiikan varjoon

7 Eri politiikoiden vaikutus väliinputoamiseen (2) Elinkeinopolitiikka Aluepolitiikan pohjalta vahvistui kuntien elinkeinopolitiikan toteuttaminen ja sitä kautta kuntakeskusten kehittäminen Seutuistuminen muutti elinkeinopolitiikan kehittämisen painopisteitä, siirsi kuntakeskusten painotusta politiikassa Vahva kilpailukykypolitiikka korosti suurempia kokonaisuuksia Elinvoimapolitiikka Elinvoimapolitiikka korostaa kykyä uudenluomiseen ja sopeutumiseen Paikkaperustaisuuden periaatteet ovat vahvasti mukana Elinvoimapolitiikka on ehkä vahvimmillaan kuntakeskuksissa

8 Lopuksi Toteutuuko kunnissa kirkonkylien/kuntakeskusten kehittämisen renessanssi elinvoimapolitiikan pohjalta? Osallistuminen/osallistaminen hakevat uusia vaikuttamiskanavia Periaatteessa ratkaisevana tekijänä voi olla maakuntien taloudellisen liikkumavaran määräytyminen Kuntakeskusten ja pienten keskusten väliinputoaminen jatkossa: 1. Miten hyvinvoinnin edistäminen todellistuu kunnissa? 2. Onnistuuko maaseutupolitiikan nivominen osaksi elinvoimapolitiikkaa 3. Onnistuvatko kunnat hyödyntämään uusia vaikuttamiskanavia sekä luomaan/muokkaamaan itse toiminnallaan yhteisöjä

9 Kysymyksiä ja kommentteja Petri Kahila, tutkimusjohtaja Karjalan tutkimuslaitos 9

Samankaltaiset tiedostot

Kuntien monikeskuksisuus johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta

Kuntien monikeskuksisuus johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta Petri Kahila, Timo Hirvonen & Pasi Saukkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia petri.kahila@uef.fi PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari