Kunta, innovaatiopolitiikka ja maaseutu

Transkriptio

1 Kunta, innovaatiopolitiikka ja maaseutu Kaarina Antti Saartenoja ja Manu Rantanen (Muu tutkimusryhmä: Timo Suutari, Hannu Ryhänen Jari Kolehmainen, Aino Siippainen ja Torsti Hyyryläinen)

2 INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMINEN MAASEUDULLA : Elinkeino-, maaseutu- ja innovaatiopolitiikan välinen suhde innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteet ja tutkimuskohteet. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa maaseutukuntien innovaatiopolitiikan muotoutumisesta ja toimivuudesta sekä paikallisten innovaatioympäristöjen dynamiikasta. Tutkimus pyrkii tarjoamaan myös lähestymistapoja paikallisten innovaatioympäristöjen kehittämistyöhön. Aihetta lähestytään elinkeinojen kehittäjien/elinkeinoyhtiöiden ja paikallisten toimintaryhmien kautta. Mukana on neljä kohdealuetta, joilta tutkimuskohteet ja haastateltavat on valittu Etelä-Pohjanmaa, Kuusiokuntien seutukunta: Alavuden kehitys Oy ja Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Kuudestaan ry Kymenlaakso, Kouvolan seutukunta: Kouvola Innovation Oy ja Pohjois-Kymen kasvu ry Pirkanmaa, Ylä-Pirkanmaan seutukunta: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ja PoKo ry Pohjois-Karjala, Pielisen Karjalan seutukunta: Pielisen Karjalan kehittämiskeskus PIKES Oy ja Vaara-Karjalan Leader ry Tutkimuksen rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu syksyn 2011 aikana. 2

3

4 Tapaustutkimusten alueet

5 Ylä-Pirkanmaan tutkimusalue Tutkimuksen kohdealueesta on rajattu pois Juupajoki. (Lähde: PoKo ry:n toimialue. Tutkimuksen kohdealueesta on rajattu pois Kuru. (Lähde:

6 Pielisen Karjalan tutkimusalue

7 Havaintoja ja tulkintoja: Kuusiokunnat Toiminta-alue on ollut muutoksen alaisena. Tämä on vaatinut toimijoilta joustavuutta ja kykyä operoida muuttuvien yhteistyösuuntien kanssa. Toimintaryhmä on pitänyt yllä seudullista elinkeinopolitiikan foorumia (yritysjaoston kautta). Itse seutukuntaa ei kuitenkaan pidetä tärkeimpänä innovaatiopolitiikan areenana, vaan muut yhteistyösuunnat, kuten maakuntakeskus Seinäjoki, korostuvat. Innovaationäkemyksessä on melko vahva idea- ja keksintöpainotteisuus. Käyttäjälähtöinen ja avoin innovaatiomalli on tunnistettu, mutta ei niinkään sisäistetty. Perinteistä (tiede- ja teknologiavetoista) innovaatiomallia on pyritty kehittämään, mutta pienyritysten toimintakulttuuriin ei luontevasti kuulu yhteistyö korkeakoulujen kanssa. Toimintaryhmien yritystuet on varsin luonteva osa paikallista elinkeinojen kehittämistä. Toimintaryhmätyö on kuitenkin melko rajallinen toimija rahojen ja resurssien näkökulmasta. Kyseessä on täydentävä instrumentti, joka ei pelkisty vain kuntien elinkeinopolitiikan aputoiminnaksi. Vaikka yritystuki ei täytä innovaatiopoliittisen työkalun tunnusmerkistöä, ovat toimintaryhmähankkeet olleet useiden innovatiivisina pidettyjen prosessien taustalla. Leader-metodin vahvuus kumpuaa hyvästä paikallistuntemuksesta sekä kyvystä tukea paikallista aloitteellisuutta. Halua olisi viedä rahoitusta enemmän riskirahoituksen suuntaan

8 Kouvolan seutu: Kuntaliitoksen merkitys innovaatioympäristölle Kehittämistapojen soveltaminen suurempaan skaalaan: Kuntaliitos, hallinnolliset ja toimijoiden roolien muutokset Ilmapiirin merkitys - maaseutualueiden toimijoiden asenne ja aktiivisuus Mittasuhteiden suureneminen Kokonaisvaltainen ote vs. Sektorikohtaisuus (toimialakohtaiset projektit) Ihmisläheisyys vs. Laajemmat näköalat

9 Mihin maaseutu sijoittuu? Lähde: Kouvolan arvokirja Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? - hyödyntämiskohde? - edunvalvonnan kohde? VAI - Vuorovaikutuksessa kaupunkimaisten alueiden kanssa omilla vahvuuksillaan JA - Hyödyntää erilaisuuksista kumpuavaa innovaatiopotentiaalia?

10 Ylä-Pirkanmaa: Laajenevat kehät Aktiivinen lähiverkosto: henkilökohtaisuus, oleellista epävirallisuus Elinkeinoyhtiöt, ELY-keskus, TE-toimisto, Pirkanmaan liitto, yliopistot, ammattikorkeakoulut, rahoituslähteet, oma henkilöstö Lähtökohtana tiivis yhteistyö ja yhteinen päämäärä. Henkilökemiat: tunteminen ja luottamus, epävirallisuus vauhdittaa toimintoja Liika henkilöityminen: lukkiutumat ulkopuolisten vaikutteiden vähäisyyden vuoksi Hallinnollinen yhteistyö Tampereen suuntaan Osaamispohja, ei kuitenkaan haluta tukeutua Tampereen ylimielinen asenne Ylä-Pirkanmaata kohtaan Passiivinen lähiverkosto: Perustuu myös henkilökemioihin, liittyy enemmän tarpeeseen eikä toiminta ole välttämättä jatkuvaa tai säännöllistä Tiedostamaton verkosto: muodostuu edellä mainituista kehien hyväksi käytöstä. Löytyy todelliseen tarpeen kautta

11 Ylä-Pirkanmaan suurimmat haasteet Sisäinen erilaistuneisuus: Kolme erilaista kuntaa, teollisuuden ja maaseudun kahtiajako Ohut organisaatiorakenne: T&K-toiminnan vähäisyys, heijastuu osaajien houkutteluun, pakottaa verkostoja laajenemaan Tampereen osaamispohjan hyödyntämisen problematiikka: Uhka aivoviennin takia, erilaiset innovoinnin tarpeet, asenneongelmat Ylä-Pirkanmaa osana Tampereen innovaatioympäristöä?

12 Pielisen Karjalan tapaustutkimus

13 Innovatiivisuuden tukahtuminen hallintajärjestelmässä estettävissä!? Ohjausjärjestelmä pyrkii estämään rahoituksen hukkaan menoa ja kilpailun vääristymistä Riskirahoitus ja muut pääomat Järjestelmä rajaa monet ideat ja toimijat pois Tiukat kriteerit rahoitettavista hankkeista ja raskas hallintotapa Monet toimijat eivät hae rahoitusta Aito kilpailu rahoituksesta vähenee Innovatiivisuuden merkitys on pieni Toimijat hakevat rahoitusta riskittömiin hankkeisiin Ohjelmien merkitys on vähäinen

14 Kohti yhteistä päämäärää paikallisessa innovaatiopolitiikassa? Riittävä aika innovaatioprosesseissa Päämäärä Maaseudun innovaatioiden piirteet ja tasot Geelsin ym. mukaan Tukitoimijoiden panostus omilla vahvuuksilla ja oikeaan kohtaan prosessia toimenpiteiden niveltyminen Strateginen johtajuus

15 Maaseutu, kunta ja innovaatio Uuden kysyntälähtöisen ja avoimen innovaatiomallin esiinnousu tunnistetaan maaseudulla. Samalla toivotaan perinteisen tiede- ja teknologiaperustaisen innovaatiomallin vahvistamista. Niitä on siis rakennettava rinnakkain. Maaseudun mahdollisuutena on inhimillisistä resursseista, toimijoiden välisestä läheisyydestä ja laajapohjaisesta kohtaamisesta sekä ulospäin laajenevista verkostoista kumpuava innovaatiotoiminta. Innovaatioiden tukeminen edellyttää perinteisen elinkeinopolitiikan ja uuden innovaatiovetoisen elinkeinopolitiikan otteiden sekä Leader toimintatavan paikallisten sovellusten kehittämistä muuttuviin olosuhteisiin. Siinä kunnat ovat edelleen avainasemassa yhdessä kunnallisten elinkeinoyhtiöiden ja toimintaryhmien kanssa. Kuntien panos ja vaikutus innovaatiopolitiikkaan on kuitenkin huonosti tunnettu ja tunnistettu.

16 Maaseutu, kunta ja innovaatio Maaseudulla innovaatiovetoinen elinkeinopolitiikka kumpuaa erityisistä paikallisista lähtökohdista. Käytännössä tämä tarkoittaa entistä parempaa omien vahvuuksien tunnistamista, verkottuneempia toimintamalleja ja uusien yhteistyösuuntien etsimistä. Innovaatiopoliittinen ajattelu monipuolistaa kuntien elinkeinopolitiikan vaatimuksia ja nostaa sen tavoitetasoa Ei ole olemassa yhtä innovaatioympäristön mallia vaan paikallinen innovaatiopolitiikka on eri alueilla räätälöitävä oman tahdon, resurssien ja tarpeiden ympärille eri välineitä hyödyntäen Tulevaisuudessa innovaatiotoimintojen kehittäminen sulautuu muihin aluekehittämisen lohkoihin ja laajenee uudenlaiseksi elinvoimapolitiikaksi Ilman kunnan mukanaoloa ei maaseudulla voi harjoittaa menestyksekkäästi innovaatiovetoista kehittämipolitiikkaa. 16