Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki

Transkriptio

1 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista?

2 Alue- ja kaupunkijärjestelmän kehitysvaiheita 1. Kyläasutuksen vaihe 2. Teollisten kaupunkien kasvuvaihe 3. Maakunta- ja kuntakeskusten kasvuvaihe 4. Kansainvälistyvän osaamisen yhteiskunnan kasvukeskusten vaihe

3 Kansainvälistyvän osaamisen yhteiskunnan kasvukeskusten vaihe aluerakenteen muovaajana Moottoreina tietoon ja osaamiseen perustuva talous, yliopistot ja muut oppi- ja tutkimuslaitokset sekä monipuolinen palvelutuotanto. Vaiheelle leimallista on talouden voimakas kansainvälistymiskehitys. Megatrendeinä globaalitalouden ehdollistama keskittyminen ja suurkaupun-gistuminen, väestön ikääntyminen, palvelutuotannon merkityksen kasvu sekä ympäristöarvojen ja - riskien korostuminen. UEF

4 Menestyvä alue (muutostrendejä) Vahvat erikoistumisalat ja verkostot (klustereista arvonlisäysketjuihin?) Korkea osaaminen (teknologiakehityksestä palveluliiketoimintaan?) Luova miljöö ja luottamus (monikulttuurinen kansalaisyhteiskunta?) Hyvä alueiden välinen saavutettavuus ( vs. ilmastonmuutos?) Hyvä elin- ja toimintaympäristö (kuntatalous?)

5 Aluerakenteen uusia näkymiä 2010-luvulla Paikkojen tilasta virtojen tilaan Kaupunkiverkostot (ei vain fyysiset) aluerakenteen ytimenä Kansallisesta globaaliin verkostoitumiseen (esim. yliopistot) UEF

6 Aluekehityksen näkymät yhä harvemmat osaamisen/hyvän elämän keskittymät 1. Pääkaupunkiseutu ja sen ympärille levittäytyvä metropolialue yhteiskuntapolitiikan sisäänrakennettuna menestyjänä 2. Pieni joukko muita kasvun keskittymiä, joissa yhteiskunnan tietointensiivisille toiminnoille ja päätöksenteolle voidaan tarjota riittävän innovatiivinen, luova ja kansainvälinen toimintaympäristö 3. Houkuttelevat virkistäytymisen ympäristöt ja luonnonvarat luovat mahdollisuuksia myös kaupunkiseutujen ulkopuolella

7 Menestyvät keskusseudut: kilpailevia yksitasoisia malleja Metropolivaltio 1 (3) + 1(Moisio) Innovaatiokeskittymät (Hautamäki) Maakuntakeskusmalli: talousmaakunnat (<19)

8 Suuntana metropolivaltio? Huipulle päästään vain keskittämällä resurssit metropolialueelle ja harvoille kasvukäytäville. Metropolialueen ulkopuolisista alueista ehkä vain Oulun seutukunta pärjää. Kuva: Antti Vesanen, Turun yliopisto Analyysi: Timo Aro ja Sami Moisio

9 Antti Hautamäki: Suomeen tukee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi vuonna % väestöstä eli noin 4 miljoonaa

10 Oma tulkinta: monitasoinen keskusrakenne aluerakenteen ytimenä Helsingin seudun ohella 5-10 vahvaa keskusta ja muuta kansallisesti merkittävää aluekeskusta kaupunki- ja aluejärjestelmän toiminnallisena ytimenä Niiden vaikutuspiirissä hyvin monimuotoinen paikallinen yhdyskuntarakenne Myös näiden alueiden ulkopuolella on elämää, jonka perustana ovat luonnonarvot ja/tai yksilölliset valinnat UEF/Viestintä

11 Kaupunkiverkko 2006

12 Kuntarakenteen tulisi vastata arkielämän toiminnallisia alueita Helsingin seudun metropolirakenne vaatii aivan oman kaksitasoisen hallintorakenteensa Muilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla tehokkaat suurkunnat (joissain tapauksissa nykyisiä talousmaakuntia vastaten) ovat tavoiteltavia Keskusseutujen ulkopuoliset alueet vaativat aivan omia seudullisia/verkostomaisia hallintomallejaan UEF/Viestintä

13 Monitasoinen aluepolitiikka Aluepolitiikan tulee (edelleen) tukea sekä koheesio- että kilpailukykytavoitteita Menestyksen perustana oleva osaamisen kirjo on entistä laajempi Aluelähtöisen (bottim-up) aluepolitiikan rinnalla tarvitsemme myös kansallista (top-down) aluepolitiikkaa Projektilähtöisyydestä tulee pyrkiä sopimuspohjaisuuteen ( ja tässä mielessä suurempiin kokonaisuuksiin) Kullakin alueella on omat erityiset ongelmansa ja kehityspotentiaalinsa MONITASOISUUS VÄLTTÄMÄTÖN LÄHTÖKOHTA UEF/Viestintä

14 Monitasoisuuden aineksia 2010-luvulla Seutukokonaisuudet valtakunnallisen aluerakenteen toiminnallisena perustasona (vrt. kolme aluetyyppiä edellä) Talousmaakunnat toimivat metropolialueen ulkopuolisen alueen yhdistäjinä (perustana vahva alueidentiteetti) Tietyissä palveluratkaisuissa (kuten AVIt ja ns. miljoonapiirit) tarvitaan vahvempia ylimaakunnallisia verkostoratkaisuja UEF/Viestintä