Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan"

Transkriptio

1 Policy Brief: No. 8/2014 Ekosysteemit Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan Mitä uutta ekosysteemin käsitteellä ja liiketoimintaekosysteemeihin perustuvalla tarkastelutavalla on tarjota suomalaiselle innovaatiopolitiikalle? Hankkeen nimi: Business Ecosystems and Platforms for Innovations (BECSI) Tekijät: Satu Rinkinen Vesa Harmaakorpi Kilpailun on todettu tapahtuvan nykyisessä talouden ympäristössä yritysten kahdenvälisen tai alueellisten klusterien välisen kilpailun sijaan kansainvälisissä ekosysteemeissä. Liiketoimintaekosysteemien tutkimus on keskittynyt pitkälti ICT-alaan, ja innovaatiopolitiikan näkökulmaa ei ole juurikaan tuotu esiin aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa. BECSIhankkeen tavoitteena on tutkia empiiristen tapaustutkimusten avulla olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä liiketoimintaekosysteemejä ja näiden tulosten perusteella esittää toimenpide-ehdotuksia ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. Hankkeen ensimmäinen vaihe toimi ekosysteemiajattelun, suomalaisen innovaatiojärjestelmän ja innovaatiopolitiikan välisen suhteen keskustelunavaajana ja nosti esiin innovaatiopolitiikan kannalta tärkeitä kysymyksiä hankkeen tulevien vaiheiden avulla vastattavaksi. Tarkasteluun valittiin liiketoimintaekosysteemien käsitteen lisäksi kolme laajasti käytössä olevaa lähestymistapaa: klusterit, innovaatiojärjestelmät ja älykäs erikoistuminen. Aineistona käytettiin nämä neljä lähestymistapaa kattavaa kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia. Ekosysteemilähestymistapa eroaa jo lähtökohtaisesti jossain määrin ennestään käytössä olevista innovaatiopolitiikan lähestymistavoista. Ekosysteemeillä on löyhempi yhteys paikkaan tai alueeseen, ja ekosysteemit nähdään ennen kaikkea globaaleina verkostoina. Ekosysteemien toiminnan keskiössä ovat innovaatiot, ja ekosysteemien toimijat voivat koostua mistä tahansa organisaatioista, jotka osallistuvat jollain tavalla asiakasarvon luomiseen. Ekosysteemejä pidetään lähtökohtaisesti itseorganisoituvina ja itseuudistuvina järjestelminä. Innovaatiopolitiikan näkökulmasta haasteellisia kysymyksiä ovat muun muassa miten rakentaa innovaatioympäristö, joka ruokkii ekosysteemien kasvua ja kehitystä, miten edistää politiikan keinoin ekosysteemien omalähtöistä uudistumista ja miten pyrkiä lieventämään liiketoimintaekosysteemien kuolemiseen liittyviä negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia hankkeen seuraavissa vaiheissa. Liiketoimintaekosysteemi on James F. Mooren vuonna 1993 lanseeraama käsite. Mooren mukaan yrityksiä ei tulisi nähdä osana tiettyä toimialaa, vaan osana ekosysteemiä, jossa eri alojen yritykset tekevät yhteistyötä, kilpailevat ja luovat yhdessä kyvykkyyksiä uusien innovaatioiden ympärille. Liiketoimintaekosysteemi voidaan ymmärtää liiketoimintaverkostoksi, jonka toimijat tekevät yhteistyötä luodakseen toisiaan täydentävien kyvykkyyksien ja voimavarojen ja yritysten järjestelmän tuotteen tai palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi.

2 Johdanto Kilpailu tapahtuu yhä enemmän kansainvälisten liiketoimintaekosysteemien välillä. Myös modernin innovaatiopolitiikan tulisi huomioida tämä muutos. Yritykset ja eri toimialat kohtaavat tällä hetkellä suuria haasteita niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Euroopan talouskriisi ja rakennemuutokset vaativat yrityksiltä kykyä uudistua innovaatioiden, yrittäjyyden, uusien ajattelumallien ja uusien liiketoimintaekosysteemien avulla. Myös julkisilla toimijoilla voi olla merkittävä rooli tulevaisuuden innovaatioprosesseissa ja -ekosysteemeissä. Modernille suomalaiselle innovaatiopolitiikalle on aiempien tutkimusten ja kokemusten perusteella esitetty useita haasteita ja vaatimuksia. Suomalaisten yritysten pääseminen mukaan globaaleihin verkostoihin on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, ja myös innovaatiopolitiikan tulisi huomioida innovaatioiden systeemisyys, ja verkostoissa ja ekosysteemeissä olevat kyvykkyydet innovaatiotoiminnan perusedellytyksinä (Wallin, 2012). Alueellisten innovaatioalustojen tarkastelun on myös todettu olevan osittain vanhanaikaista (Harmaakorpi & Uotila, 2012). Innovaatiojärjestelmiä ja -alustoja tulisi kehittää muun muassa uusien nousevien teknologioiden esiin tuomiseksi sekä palvelu- ja ei-teknologisten innovaatioiden korostuvan merkityksen huomioimiseksi. Kilpailun on todettu tapahtuvan yhä enemmän ennemminkin kansainvälisissä ekosysteemeissä kuin yksittäisten yritysten välillä tai alueellisissa ja kansallisissa klustereissa (esim. Moore, 1993; Wallin ja Laxell, 2013). Tämän vuoksi myös innovaatiopolitiikan tulisi keskittyä tukemaan kehittyviä liiketoimintaekosysteemejä. Liiketoimintaekosysteemit kilpailevat ennen kaikkea globaalilla tasolla, ja siksi pitäisi välttää keskittymästä liikaa vain alueellisiin innovaatioprosesseihin ja yritysten välisiin kanssakäymisiin. Toisaalta esimerkiksi kaupunkien tulisi kyetä tarjoamaan ekosysteemeille innovaatioympäristö, joka auttaa niitä kasvamaan ja uusiutumaan. Innovaatiopolitiikan tulisi huomioida onnistuneiden innovaatioprosessien edellytyksinä innovaation systeemisyys, eri tavoin organisoidut ekosysteemit ja verkostoihin juurtuneet osaamiset ja kyvykkyydet. Liiketoimintaekosysteemeistä on keskusteltu laajasti innovaatio- ja yrittäjyyskirjallisuudessa, erityisesti koskien ICT-sektoria, mutta liiketoimintaekosysteemi on edelleen teoreettisesti jokseenkin epämääräinen käsite, mikä tekee sen hyödyntämisestä politiikkatasolla haastavaa. Ekosysteemin käsite tuotiin talouden ja liiketoiminnan kontekstiin 1990-luvun alussa (ks. Moore, 1993) ja todettiin, että yrityksiä ei tulisi enää nähdä osana yksittäisiä teollisuudenaloja, vaan osana ekosysteemejä, joissa yritykset tekevät yhteistyötä, kilpailevat ja kehittävät yhdessä kyvykkyyksiä uusien innovaatioiden ympärillä. Ekosysteemin yritysten on tarkoitus tehdä jokaista ekosysteemin osapuolta hyödyttävää yhteistyötä lopputuotteen tai -palvelun asiakasarvon kasvattamiseksi.

3 BECSI-hankkeen (Business Ecosystems and Platforms for Innovations) tarkoituksena on tutkia olemassa olevia liiketoimintaekosysteemejä lisätäksemme ymmärrystä näistä komplekseista järjestelmistä, ja muodostaa tutkimuksen perusteella suosituksia myös politiikkatason toimiksi. Hankekokonaisuuden aikana on alkuvuodesta 2014 tuotettu kaksi tieteellistä artikkelia ja kaksi konferenssipaperia (ks. lähteet). Aineisto Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin aiempaa kirjallisuutta hyödyntäen eri innovaatiopolitiikan lähestymistapojen vertailu. BECSI-hankkeen innovaatiopolitiikkaa koskevan osan ensimmäisessä vaiheessa liiketoimintaekosysteemin käsite asetettiin aiemmin ja edelleen laajalti käytössä olevien innovaatiopolitiikan lähestymistapojen rinnalle ja kehitettiin viitekehys näiden eri lähestymistapojen vertailulle. Tavoitteena oli tuoda liiketoimintaekosysteemin käsite mukaan myös politiikkatason teoreettiseen tarkasteluun ja nostaa esiin kysymyksiä liittyen tämän käsitteen soveltamiseen innovaatiopolitiikassa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kolme eri innovaatiopolitiikan lähestymistavan klusterit, innovaatiojärjestelmät ja älykäs erikoistuminen sekä liiketoimintaekosysteemin käsitteen kattavaa kirjallisuutta ja aikaisempia tutkimuksia. Kaikki neljä tutkimuksessa analysoitua lähestymistapaa ovat politiikkamielessä hyvin kompleksisia käsitteitä. Tämä, kuten myös näiden lähestymistapojen erilaiset ja eripituiset historiat tekevät niiden vertailusta haastavaa. Liiketoimintaekosysteemien lisäksi kolme muuta lähestymistapaa valittiin mukaan sen perusteella, että ne ovat kaikki aiemmin ja tälläkin hetkellä laajasti hyödynnettyjä käsitteitä innovaatiopolitiikan sisällä. Tulokset Toteutetun vertailun perusteella ekosysteemilähestymistavan voidaan todeta eroavan jossain määrin kolmesta muusta tarkastellusta lähestymistavasta. Jo lähtökohtana biologian ja ekologian piiristä tuodun käsitteen hyödyntäminen talouden ja liiketoiminnan kontekstissa on uutta verrattuna perinteisiin taloustieteen ja talousmaantieteen käsitteistöihin. Ekosysteemilähestymistavan rakenne ja toiminta eroavat muista kolmesta tarkastelun kohteista esimerkiksi seuraavin tavoin: Ekosysteemeillä on löyhempi yhteys tiettyyn paikkaan tai alueeseen ja ekosysteemin sisäiset verkostot ovat ennen kaikkea globaaleja aluerajat ylittäviä verkostoja. Ekosysteemien toiminnan keskiössä ja perustana ovat innovaatiot, joiden taustalla ovat avoimen innovaation prosessit.

4 Liiketoimintaekosysteemeihin perustuva tarkastelutapa eroaa monilta osin aiemmista ja nykyisin laajalti käytössä olevista innovaatiopolitiikan lähestymistavoista. Täten sillä voi myös olla jotain uutta annettavaa tulevaisuuden innovaatiopolitiikalle. Innovaatiopolitiikan eri lähestymistapojen ei tarvitse olla toisiaan poissulkevia, vaan niitä voidaan soveltaa käytäntöön toisiaan tukevina ja täydentävinä politiikan eri tasoilla. Ekosysteemin jäseninä voivat olla käytännössä mitä tahansa organisaatiot, jotka osallistuvat asiakasarvon luomiseen. Ekosysteemin kulmakivenä toimii yritys, joka tarjoaa muille ekosysteemin avoimen jäsenille alustan (esim. tietty teknologia), josta muut yritykset hyötyvät ja jonka pohjalle ne voivat tuottaa innovaatioita kasvattaakseen ekosysteemin tarjoamien tuotteiden tai palveluiden asiakasarvoa. Ekosysteemejä pidetään lähtökohtaisesti itseorganisoituvina ja itseuudistuvina järjestelminä, joiden elinkaari kattaa neljä eri vaihetta: synty, laajeneminen, johtoasema ja uudistuminen tai kuolema. Ekosysteemilähestymistavan politiikkasovelluksista ei kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen perusteella voida sanoa vielä paljoakaan, vaan ennemminkin esittää arvauksia ja tarkentavia kysymyksiä jatkotutkimuksen selvitettäväksi. Aiempien tutkimusten perusteella ekosysteeminäkökulma keskittää huomion erityisesti pienten yritysten rooliin kasvun vauhdittajina ja työpaikkojen luojina (Wessner, 2004). Avoimeksi jäävät kuitenkin vielä esimerkiksi kysymykset siitä, miten näiden pienten yritysten kasvua ja kytkentöjä kansainvälisiin elinvoimaisiin ja kehittyviin ekosysteemeihin voidaan politiikan avulla tukea. Talouden ja yksittäisten yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Tarvitsemme siis myös uusia tapoja tarkastella tätä muutosta ja yritysten toimintaa siinä, voidaksemme harjoittaa kasvua, työpaikkojen luomista ja hyvinvointia tukevaa innovaatiopolitiikkaa. Älykkääseen erikoistumiseen perustuva lähestymistapa on otettu osin pakon sanelemana laajalti käyttöön eri puolilla Eurooppaa, ja sen soveltamista tullaan vielä varmasti jatkamaan uusilla alueilla. Älykkään erikoistumisen lähestymistapaa voidaan kuitenkin soveltaa monin eri, alueiden mukaan räätälöidyin tavoin. Täten se mahdollistaa esimerkiksi ekosysteemilähestymistavan soveltamisen laajemman, älykkääseen erikoistumiseen perustuvan innovaatiopolitiikan sisällä. Eri lähestymistapojen ei siis tarvitse olla toisiaan poissulkevia, vaan niitä voidaan myös hyödyntää toisiaan täydentävinä. Ekosysteemilähestymistapaa voidaan pitää uutena kehittyvänä lähestymistapana, joka tarvitsee taustalleen vielä lisää tutkimusta, jotta sitä voidaan pyrkiä hyödyntämään myös politiikkatasolla ja tarjoamaan kansallisille ja alueellisille politiikan suunnittelijoille ja harjoittajille uusia näkökulmia innovaatiotoimintaan ja sen kehittämiseen.

5 Innovaatiopolitiikan haasteet Hankkeen alkuvaiheessa on nostettu esiin useita ekosysteemeihin liittyviä kysymyksiä innovaatiopolitiikan kontekstissa. Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia hankkeen seuraavissa vaiheissa empiirisen aineiston avulla. Mikä on julkisen sektorin rooli liiketoimintaekosysteemeissä? Miten tukea kehittymässä olevia liiketoimintaekosysteemejä? Miten rakentaa innovaatioympäristö (rahoitus, infrastruktuuri, tutkimus, koulutus, jne.) joka ruokkii ekosysteemien kasvua ja kehitystä? Onko mahdollista tukea ja edistää ekosysteemien omalähtöistä uudistumista innovaatiopolitiikan keinoin? Mitä nämä keinot voisivat olla? Miten liiketoimintaekosysteemien evoluutiota voidaan tukea eri politiikkatasoilla? Miten liiketoimintaekosysteemien kuolemiseen liittyviä negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan pyrkiä lieventämään? Tarkempi lukeminen Hankkeen tuloksia: Leviäkangas et al. (2014). The Finnish Road Weather Business Ecosystem - Turning Societal Benefits into Business and the Other Way Round. Engineering Management Research; Vol. 3, No. 1 Majava et al. (2014) Evolution and change dynamics in business ecosystems: research frame for spatial context. Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM) Conference, May in Soul, South Korea. Pilli-Sihvola et al. (2014) Evolving winter road maintenance ecosystems in Finland and Hokkaido, Japan. ITS Helsinki 2014 Congress, June in Helsinki, Finland. Rinkinen, S. & Harmaakorpi, V. (Forthcoming) Ecosystem perspective on regional innovation policy. Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Harmaakorpi, V. and Uotila, T. (2012). Innovaatiopolitiikan meta-analyysi: Innovaatioympäristön uudet toimintatavat ja alustat kasvun kehittämisessä. Helsinki: Tekes. Iansiti, M. and Levien, R. (2004). Strategy as ecology. Harvard Business Review, Vol. 82, No. 3, pp

6 Moore, J. F. (1993). Predators and prey: A new ecology of competition. Harvard Business Review, Vol. 71, No. 1, pp Moore, J. F. (2006). Business ecosystems and the view from the firm. The Antitrust Bulletin, Vol. 25, No. 1, pp Wallin, J. (2012). Innovaatiotutkimuksen meta-analyysi: Entrepreneurship, innovations and value creation. Helsinki: Tekes. Wallin, J. and Laxell, P. (2013). Alueet globaaleissa ekosysteemeissä. Osaamiskeskusohjelman loppuarviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 19/2013. Wessner, C. W. (2004). Entrepreneurship and the innovation ecosystem policy lessons from the United States. Papers on Entrepreneurship, Growth and Public Policy no. 4604, Max Planck Institute for Research into Economic Systems.

Ekosysteemit. Policy Brief: Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat. Tapaustutkimusten opit. No. 9/2015

Ekosysteemit. Policy Brief: Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat. Tapaustutkimusten opit. No. 9/2015 Policy Brief: No. 9/2015 Ekosysteemit Liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioalustat Tapaustutkimusten opit Mitä oppeja liiketoimintaekosysteemeihin ja innovaatioalustoihin keskittyvillä tapaustutkimuksilla

Lisätiedot

CURRICULUM VITAE

CURRICULUM VITAE CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo

Järjestötutkimuksen erityisyys. Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste klo Järjestötutkimuksen erityisyys Tutkimusverkoston tapaaminen (MIPA-hanke) Dosentti Jorma Niemelä M/S Soste 4.10.2016 klo 18.45 1 Millainen maailma? Kompleksinen ja monilta osin ennakoimaton Kansallisvaltion

Lisätiedot

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan

Lisätiedot

Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa

Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa Policy Brief: No. 10/2015 Ekosysteemit Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa Mitä ekosysteemiperustaisen politiikan harjoittaminen merkitsee käytännössä suomalaisen innovaatiopolitiikan kannalta?

Lisätiedot

Ekosysteemit. Policy Brief: Ekosysteemiperustainen innovaatiopolitiikka yhteiskunnallisen transition mahdollistajana. No. 5 /2016

Ekosysteemit. Policy Brief: Ekosysteemiperustainen innovaatiopolitiikka yhteiskunnallisen transition mahdollistajana. No. 5 /2016 Policy Brief: No. 5 /2016 Ekosysteemit Miten ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisissa transitioissa? Hankkeen nimi: Business Ecosystems and Platforms for Innovations

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus

Lisätiedot

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI 9.10.2014. 10/7/2014 Heikki Mantsinen, VTT

TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI 9.10.2014. 10/7/2014 Heikki Mantsinen, VTT TIESÄÄOSAAMISELLA MAAILMANMAINEESEEN FIRWE (FINNISH ROAD WEATHER EXCELLENCE) TRANSSMART-SEMINAARI 9.10.2014 Heikki Mantsinen, VTT (TALVI)TIESÄÄOSAAMISELLE ON TARVETTA Suomessa huonoissa sää- ja keliolosuhteissa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 11.12.2013 27.11.2012 Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi 27.11.2012 Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Sähköisen liikenteen foorumi Dipoli, 14.5.2014 Raine Hermans Tekes Paneelikeskustelun ja työpajan tavoitteet 1. Mobility as a Service ajattelun syventäminen 2.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä

Lisätiedot

FinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari

FinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari Pekka Kahri, Teknologia-asiantuntija Palvelut ja hyvinvointi Palveluinnovaatiot 11-2006 Copyright

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto

Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Digitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa

Digitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa Strateginen suunta Digitaalinen transformaatio muuttaa asiakkaidemme liiketoimintaa mobiili Liiketoimintaprosessien ja asioinnin digitalisoituminen on merkittävä globaali trendi Digitalisaatio luo uusia

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9. 1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot