Mitä löytyy faktojen takaa?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä löytyy faktojen takaa?"

Tyyne Laaksonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä löytyy faktojen takaa? Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskus HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN SEMINAARI Luonnonvarakeskus

2 Mitä löytyy faktojen takaa? Missä nyt ollaan harvaan asutun maaseudun kannalta? Miten katsoa tulevaisuuteen? Politiikan tekemisen paikka

3 Missä nyt ollaan? Myös muualla maailmassa laajoja maaseutualueita (Kanada, Venäjä, Australia), mutta eivät asuttuja Suomen tapaan Harvaankin asuttu on voinut olla toimiva: aiemmin selviytymisstrategia Suomen maaseudun taloudellinen suoriutumiskyky poikkeuksellinen (ESPON) taito ja ymmärrys miten asua näitä alueita Toisaalta: maaseutukin muuttuu, kun maailma muuttuu Nyt käydään perustavanlaatuista keskustelua siitä, miten suomalainen yhteiskunta asettuu alueellisesti Harvaan asuttu maaseutu on asemoitava uudelleen voimavaraksi, sen erityispiirteet huomioon ottaen

4 Fossiilisten raaka-aineiden käyttö on suosinut keskitettyjä ratkaisuja Uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen ja kaupungistuminen yhtäaikaisia: avasi mahdollisuudet keskittymisen logiikalle Uusiutuvien raaka-aineiden ja energian käyttö suosii hajautettuja ja alueellisesti joustavia ratkaisuja Tulevaisuudessa keskitettyjen ja hajautettujen yhdistelmät? Enemmän mahdollisuuksia harvaan asutulle maaseudulle? 4

5 Tulevaisuuteen katsottaessa Kehitystrendien kuvaaminen yhden muuttujan (kuten syntyvyys) varassa antaa mustavalkoisen kuvan; aluekehitys on monen muuttujan summa --- esimerkkejä Tilastoitu väkiluku antaa harhaisen kuvan: yliarvioimme kaupunkien, ja aliarvioimme maaseudun asutusta ja suunnittelemme niiden perusteella Monipaikkaisuus paljastaa maaseudun näkymätöntä käyttöä Huomattava, miten moni yhteiskunnan ja talouden kehityskulku on itse aiheutettu, ei luonnonvoima --- esimerkkejä

6 Monipaikkaisuus Yleisesti kaupunkien väkiluku yliarvioidaan maaseudun väkilukua aliarvioidaan. Jos kokonaiskuva on vääristynyt, infrastruktuuri- ja palveluverkostoa kehitetään vinoon. Lähde: Lehtonen ym

7 Lähde: Lehtonen ym Aluerakenteen kehitys monitahoistuu Taloudellisen aktiivisuuden aluesegmentit, kun aluekehitystä kuvataan tilastoidun väkiluvun, työpaikkojen ja kausiväestön sekä työmatkojen kehitystä kuvaavilla muuttujilla Aluerakenteen taloudellisen aktiivisuuden 3 pääryhmää: 1. Vähentyvät alueet (43% postinumeroalueista 29% väkiluvusta) 2. Osa-aikaistuvat alueet (32% postinumeroalueista 18% väkiluvusta) 3. Kasvavat alueet (25% postinumeroalueista - 53% väkiluvusta) Ei ole pelkästään taantuvia (maaseutu) tai kasvavia (kaupunki) alueita (Lähde: toistaiseksi julkaisematon raportti)

Tutkimus- ja kehittämismenot keskittyneet voimakkaasti kaupunkeihin Lähde: Lehtonen ym. 2018. Muuttuja Kuntaryhmitys Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Koko maa Milj.

8 Tutkimus- ja kehittämismenot keskittyneet voimakkaasti kaupunkeihin Lähde: Lehtonen ym Muuttuja Kuntaryhmitys Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Koko maa Milj. % Milj. % Milj. % Milj. t&k menot vuonna ,9 96,2 140,7 2,1 114,1 1,7 6786,7 t&k menot vuonna ,4 95,8 145,6 2,5 103,0 1,7 5926,0 Muutos ,5-13,1 4,9 3,5-11,1-9,7-861

9 Maaseutualueet ja keskittynyt innovaatiotoimintaa Kun kaupunkikunnissa t&k-menot asukasta kohden olivat vuosien välillä keskimäärin euroa, olivat vastaavat menot asukasta kohden kaupunkien läheisellä maaseudulla 252 euroa, ydinmaaseudun kunnissa 146 euroa ja harvaan asutun maaseudun kunnissa 71 euroa T&k-menojen kokonaisvolyymillä tarkasteltuna kaupunki- ja maaseutukuntien kuilu on vielä huomattavasti suurempi, koska väkiluku on selkeästi suurin kaupunkikunnissa T&k-menojen kokonaisvolyymistä kohdentui vuosien välillä keskimäärin 95 % kaupunkikuntiin ja 5 % maaseutukuntiin (Tilastolähde: Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit) Monet nyky-yhteiskunnan menettelytavat asettavat alueita karkealla tavalla eriarvoiseen asemaan

rajoittavia paikallistalouden reunaehtoja, mutta jotka ovat 2) sijaintinsa vuoksi pelkästään

10 Lähde: Lehtonen 2015a Paikkaperustaisuus olennaista harvaan asutulle maaseudulle Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksin suuret arvot kuvaavat kehitykseltään haastavia alueita, joilla on 1) kasvua rajoittavia paikallistalouden reunaehtoja, mutta jotka ovat 2) sijaintinsa vuoksi pelkästään riippuvaisia paikallisesta työpaikkakehityksestä, koska ne sijaitsevat kaukana kasvualueista Kehityshaitat suuret Lisätietoa:

11 Politiikan paikkoja Ihmisiä on harvaan asutulla maaseudulla enemmän kuin virallisesti tunnistamme tilastoinnin kehittäminen Harvaan asutulla maaseudulla on sekä aineellisia (biomassaa, mineraaleja, puhdasta vettä) että aineettomia, globaalisti niukkoja resursseja (tilaa, hiljaisuutta, pimeyttä, puhdasta ilmaa) tunnistaminen ja kestävä hyödyntäminen Harvaan asutun maaseudun saavutettavuus (infra!) ei suljeta Suomea Kiertotalouden edistäminen suosii hajautettuja ratkaisuja niiden vauhdittaminen, aluetalouksien vahvistuminen Maaseutuvaikutusten arviointi välineeksi kaikissa isoissa muutoksissa T&k-toiminta, koulutus, kytkennät osaamisverkostoihin Kehityshaittojen tasaaminen paikkaperustaisella, alueherkemmällä politiikalla (EU-osarahoitteiset ohjelmat) Toimivia menettelyjä kunnioitettava uudistuksissa, kolmannen sektorin merkitys Aluespesifit välineiden rohkeampi käyttö: työantajamaksujen porrastus, kyläkauppatuki, syrjäseutulisä (käytäntöjä Ruotsista, Norjasta)

12 OECD Regional Typology, OECD Directorate for Public Governance and Territorial Development 2011, 7. 12

13 On eri asia onko jossain tyhjää, vai onko siellä tilaa. 13

14 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Tieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Tieto auttaa maaseutua menestymään Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Puheenvuoron sisältö: 1. Ymmärretäänkö aluerakenteen