TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut. Informaatiotilaisuus valtuustoille Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen

Transkriptio

1 TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut Informaatiotilaisuus valtuustoille Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen

2 Työryhmä Vantaa: apulaiskaupunginjohtaja i j Jukka T. Salminen (Soster), pj terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö (Soster) vanhus- ja vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Matti Lyytikäinen (Soster) perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen (Soster) talousjohtaja Kristiina Tikkala (Keskushallinto) talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva (Soster) kehittämis- ja strategiapäällikkö Markus Syrjänen (Soster), s Helsinki: apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Halke), vpj sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen (Sosv) aikuispalvelujohtaja i l j Helinä Hulkkonen (Sosv) vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipola (Sosv) toimitusjohtaja Matti Toivola (Terke) kehittämisjohtaja j Riitta Simoila (Terke) projektipäällikkö Annikki Thodén (Terke), s Jukka T. Salminen, Paula Kokkonen 2

3 Lähtökohtia 3

4 HELSINKI Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Terveyskeskus M henk. Lasten päivähoito 281 M / henk. Lapsiperh. palvelut 161 M / henk. Aikuisten palvelut* 420 M / henk. Vanhusten palvelut 210 M / henk. Hallinto- ja k.keskus 49 M / 352 henk. Hallinto- ja palv.k.** 132 M / henk. Kotihoito 99 M / henk. Kaupunginsairaala 192 M / henk. Terveysasemat 129 M / henk. Hammashuolto 60 M / 738 henk. Asukaspalvelut 3 M / 124 henk.(ta09) Työllisyysasiat 9 M (ta09) Varhaiskasvatus 127 M / henk. Perhepalvelut 124 M / 904 henk. Terveyspalvelut 60 M / 733 henk. Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sosiaali- virasto M henk. Talous- ja hallintop. 4 M / 63 henk. Sos.- ja terv.h. toimiala Vanhus- ja vammaisp. 502 M 138 M / henk henk. Suun terveydenh. liikelait. (6/2010 alk.) VANTAA Psykiatria 74 M / 975 henk. Työterveyshuolto, liikelait. l it 6M Konserni hallinto Muu kuin oma erik.sairaanh. 449 M HUS Erikoissairaanh. 176 M Jukka T. Salminen, Paula Kokkonen 4

5 Helsingin ja Vantaan mittasuhteet sosiaali- ja terveyspalveluissa (ilman päivähoitoa; tilanne 12/2009) Helsinki 25 % Vantaa Helsingin kustannusten suurempaa osuutta selittää erityisesti korkeampi palvelutarve (vanhusväestö) 21 % 15 % Helsingin henkilöstön suurempaa osuutta selittää oman toiminnan suurempi osuus 75 % 79 % 85 % Väestö Soster kustannukset Soster henkilöstö 5

6 Keskeiset erot ja yhtäläisyydet 1. Organisoinnin suuret linjat poikkeavat. Helsingissä erilliset virastot sosiaali ja terveystoimilla Vantaalla päivähoito äh i sivistystoimessa ii i Helsingissä omaa erikoissairaanhoitoa (erit. psykiatria) Helsingin vanhustenhuolto kahdessa virastossa, Vantaalla terveydenhuoltoa kaikilla tulosalueilla 2. Palveluvalikkojen ja -tasojen vastaavuus vaihtelee. Tietyissä palveluissa harmonisoitu (esim. aikuissosiaalityö, toimeentulotuki) Osassa palveluista Helsingissä enemmän vaihtoehtoja ja korkeampi resurssointi (esim. mielenterveyspalvelut, psykiatria, lasten avopalvelut, ympärivuorokautinen o laitoshoito) o to) Suun terveydenhuolto poikkeus: Vantaalla korkeampi peittävyys 6

7 3. Oman tuotannon osuus on suurempi Helsingissä kuin Vantaalla. Vantaalla jossain määrin enemmän ostopalveluja sosiaalipalveluissa Helsingin perusterveydenhuoltoa omana tuotantona ( 96 %) enemmän kuin Vantaalla (91%) 4. Laitoshoidon määrä selittää kustannuseroja. Helsingissä enemmän laitoshoitoa useissa palvelukokonaisuuksissa (lastensuojelu, kehitysvammaisten palvelut, vanhustenpalvelut) Yli 75 v. pitkäaikaislaitoshoitoa Helsingissä (2,3%) selvästi enemmän kuin Vantaalla ( 0,6 %) 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja väestöryhmien välisten erojen kaventaminen. Molemmille tärkeä mutta korostuu Helsingissä 6. Palvelujen kehittämislinjaukset vastaavat toisiaan lähes kaikissa palveluissa (esim. vanhuspalvelut) Jukka T. Salminen, Paula Kokkonen

8 Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto Avohoito avoterveydenhuolto hammashuolto kotihoito Ympärivuorokatuinen h terveystoimi sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito somaattinen psykiatrinen Laitoshoito somaattinen psykiatrinen HKI 10% korkeampi HKI 6% korkeampi Yhteensä ikävakioituna Yhteensä ikävakioimaton Taulukko: Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituina vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset, Kuntaliitto). 8

9 Helsinki Vantaa Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit (4) - lääkärikäyntejä / asukasta 1,15 1,47 - lääkärikäyntien peittävyys 47 % 51 % - käynnit muissa ammattiryhmissä / asukasta 3,21 2,48 VNT:lla enemmän HKI:ssä enemmän Käynnit terveysasemilla ja tk-päivystyksessä - avosairaanhoito yhteensä 1,61 1,91 - josta lääkärin vastaanotto 0,8 1,10 - josta terveydenhoitajan vastaanotto tt 081 0, ,81 - terveyskeskuspäivystys 0,21 0,24 Muut käynnit - lastenneuvolakäyntejä / 0-7-vuotiasta kohden 3,0 3,1 - kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit / 7-18 vuotiaat 0,25 0,22 - kouluterveydenh. muu henkilökunta / 7-18 vuotiaat 2,10 1,50 - suun terveydenhuollon käyntejä / asukas 0,26 0,34 - suun terveydenhuollon peittävyys 27 % 34 % VNT:lla korkeampi Laitoshoito - pitkäaikaishoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohden lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohden v. hoitopäivien osuus lyhytaikaishoid. 41,4 % 74,6 % HKI:ssä enemmän Taulukko: Perusterveydenhuollon käynnit, peittävyys ja hoitopäivät 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet ja kaupunkien toimintakertomukset). 9

10 Helsinki Vantaa Laatu- suositus Erikoissairaanhoito 0,5 % 0,8 % Tk-lyhytaikainen 1,5 % 1,1 % Tk-pitkäaikainen 2,3 % 0,6 % Vanhainkoti 53% 5,3 39% 3,9 3,0 % Tehostettu palv.asuminen 4,8 % 5,8 % 5-6% Keskiraskas palv.asuminen 0,0 % 1,1 % Omaishoidon tuki 2,5% 3,8% 5-6% Säännöllinen kotihoito 11,4 % 7,2 % 13-14% VNT:lla korkeampi HKI:ssä korkeampi Kaikki yhteensä 28,3 % 24,5 % Taulukko: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneet 75 vuotta täyttäneet, % osuus vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2008 (poikkileikkaustieto) ja Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen ja Kaste-ohjelman mukaiset tavoitearvot. 10

11 Helsinki Vantaa Lastensuojeluilmoitukset tuhatta 0-17 vuotiasta kohden Lastensuojelun avohuollon 0-17 v. asiakkaat osuus 0-17 vuotiaista (%) 7,1 8,7 Vuoden aikana sijoitettuna olleet osuus 0-17 vuotiaista (%) 2,4 1,4 Vantaalla painottuu avohuolto HKI:ssä enemmän sijoituksia Taulukko: Lastensuojeluilmoitukset sekä lastensuojelun avo- ja laitoshuollon peittävyys Helsingissä ja Vantaalla 2008 (Lastensuojelun Kuusikko-raportti 2008). Helsinki Vantaa Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalvelujen käynnit / 1000 asukasta HKI:ssä painotus avohuollos. Päihdehuollon asumispalvelujen hoitovrk / 1000 asukasta VNT:lla painotus asumispalv. Päihdehuollon laitoshoidon hoitovrk / 1000 asukasta Taulukko: Päihdehuollon ja psykiatrian käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet). 11

12 VNT:lla korkeampi VNT:lla korkeampi peittävyys mutta tun- tien määrä alhaisempi Lähes sama Helsinki Vantaa osuus väestöstä VpL-palveluja käyttäneet 1,97 % 2,37 % - VpL-kuljetuspalvelujen l l j käyttäneet t 130% 1,30 189% 1,89 - tulkkipalvelujen asiakkaat 0,08 % 0,06 % - palveluasumisessa asiakkaat 0,05 % 0,03 % - palveluasumispäätös kotiin 0,04 % 0,02 % - asiakkaat joilla henkilökohtainen avustaja 0,10 % 0,22 % Subjetiivisten palvelujen osuus kokonaiskust. 77 % 71 % Kehitysvammaiset henkilöt 0,35 % 0,36 % KvL:n mukaisia palveluita käyttäneet 0,31 % 0,37 % Taulukko: Vammais- ja kehitysvammahuollon palveluja käyttäneiden määrät ja osuudet (Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon Kuusikko-raportit 2008). 12

13 Terveysasemat: Helsingissä 26, Vantaalla 8 Neuvolat: Helsingissä 26, Vantaalla 15 13

14 Suun terveydenhuollon toimipisteet: Helsingissä 39, Vantaalla 36 14

15 Muita huomioita Lastensuojelun kokonaiskustannukset/ alle 18v. Helsingissä 1195 e ja Vantaalla 788 e Vammaispalvelujen kustannukset / asukas Helsingissä 75 e ja Vantaalla 84 e Vammaishuollon asiakaskohtainen kustannuskehitys ollut maltillisempaa Vantaalla kun taas asukaskohtainen kustannuskehitys Helsingissä 3 % ja Vantaalla 21 % Vantaan hallintoa keskitetty enemmän Tietojärjestelmät kirjavat Helsingin eläkemenoperusteiset KUEL- maksut (kuntien eläkevakuutusmaksu) ovat Helsingissä n. 5 % yksikköä suuremmat kuin Vantaalla 15

16 Palvelujen hoito yhdistyneen kaupungin tilanteessa 16

17 Teoreettiset lähtökohdat: Yhdistyminen nykyisillä toimintamalleilla 3 mahdollista mallia Helsinki-malli Kahden operatiivisen yksikön malli + varhaiskasvatus sosiaalitoimessa Palveluvalikko laajenisi Vantaalla, resurssien määrä kasvaisi Vantaalla Terveydenhuollon palvelut vahvasti omaksi toiminnaksi Vantaan ostopalvelut vähenisivät Asukaskohtaisilla kustannuksilla arvioituna kustannusvaikutus + 59 M (+106 M ) Vantaa-malli Yhden operatiivisen yksikön malli + varhaiskasvatus sivistystoimeen Palveluvalikoima ja resurssit vähenisivät Vantaalla (paitsi suun terv.huolt.) Terveydenhuollon tuotanto-tapoja monipuolistetaan Erikoissairaanhoito kokonaan HUS:lle Asukaskohtaisilla kustannuksilla arvioituna kustannusvaikutus -106 M (-311M ) Jukka T. Salminen, Paula Kokkonen

18 Kolmas-malli: ratkaisut puhtaalta pöydältä 1. Parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen Mahdollinen yhdistyminen on tilaisuus arvioida ja uudistaa palveluprosesseja Päällekkäisyyksien karsiminen (erityisesti tietojärjestelmät, jossain määrin hallinto) erityinen huomio raja alueen palveluille Palvelurakenneratkaisuihin löydettävissä yhteiset tavoitteet (ks. raportti) 2. Missä asioissa suurempi voisi olla parempi / Strategiset mahdollisuudet pitkällä aikavälillä Suurempi markkinavoima, konsernimaisen ohjauksen mahdollisuudet Valinnanvapauden toteuttaminen Palvelujen sähköisen vallankumouksen toteuttaminen: Suurimmat hyödyt saavutetaan sähköisten palvelujen ja itsepalvelujen merkittävällä lisäämisellä, jolloin palveluverkkoa voitaisiin tarkastella uudelleen Jukka T. Salminen, Paula Kokkonen

19 Edut ja haitat 19

20 Mahdollisen yhdistymisen edut/haitat sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta (1/2) EDUT / MAHDOLLISUUDET palveluvalikko monipuolistuu vantaalaisille, jos harmonisoidaan korkeamman tason mukaan kyky vastata Vantaan nopeasti kasvavan vanhusväestön palvelutarpeisiin paranee harmonisointi matalamman palvelutason mukaan alentaa kustannuksia toiminnan yhdistämisessä hyödynnetään y parhaita toimintamalleja syntyy nykyisiä isompi toimija markkinoille isossa organisaatiossa enemmän eri vaihtoehtoja palvelujen tuotantotavoissa HAITAT / RISKIT palveluvalikko kapeutuu helsinkiläisille, jos harmonisoidaan matalimman tason mukaan Helsinki maksaa Vantaan nopeasti kasvavan vanhusväestön palvelut harmonisointi korkeamman palvelutason mukaan nostaa kustannuksia palkkojen harmonisointi korkeamman palkkatason mukaisesti lisää kustannuksia markkinahäiriöiden riski kasvaa iso työnantaja koetaan kankeana ja byrokraattisena 20

21 Mahdollisen yhdistymisen edut/haitat sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta (2/2) EDUT / MAHDOLLISUUDET syntyy vahva osaamiskeskittymä yhteinen palveluverkko tarjoaa nykyistä enemmän vaihtoehtoja saadaan toiminnallisia etuja hallinnon yhdistämisestä ja keskittämisestä toimintakäytännöt yhdenmukaistuvat tutkimus- ja kehittämistyö vahvistuu asukkaiden valinnanvapaus lisääntyy HAITAT / RISKIT paikallistuntemus katoaa yhdistäminen voi johtaa palvelujen liialliseen keskittämiseen pitkällä aikavälillä merkittävät hyödyt tietojärjestelmissä ja sähköisissä palveluissa organisaation hierarkkisuus lisääntyy tukipalvelujen lisäkeskittäminen vähentää toiminnan tuntemusta ja siirtää tukipalvelutehtäviä asiakastyöhön tietojärjestelmien yhdistäminen on kallista ja aikaa vievää, eikä isokaan kaupunki voi yksin ratkaista kuntien yhteisratkaisuja organisaatiomuutokset liian nopeasti toteutettuna ovat riski palvelutuotannolle ja organisaatiomuutos vie pitkäksi ajaksi resurssit muulta kehittämiseltä 21

22 Kustannusvaikutusten arviointia 22

23 Helsingin ja Vantaan soster-palvelujen nykyisen toiminnan kustannuseroja Nykyisillä asukaskohtaisilla nettokustannuksilla* arvioituna yhdistyneen kaupungin palvelujen hoito tulisi maksamaan Helsingin kustannustasolla 106 M enemmän ja Vantaan kustannustasolla 311 M vähemmän kuin nykyiset yhteenlasketut nettokustannukset. Merkittävin selittävä tekijä kustannustasojen eroille on tarvetekijät. Työryhmän raportissa tehdään muutamia ikä ja tarvevakiointeja, joiden jälkeen kustannushaarukka kaventuu: Helsingin i tasolla 59 M enemmän (+ 28% 2,8 verrattuna nykytilanteeseen) Vantaan tasolla 106 M vähemmän ( 8,4 % verrattuna nykytilanteeseen) Vakioinnit eivät kata kaikkia tarvetekijöitä eikä kaikkia palveluja. Lukuja ei voi tulkita kuitenkaan yhdistymisen hinnaksi. 23 *Lähde: THL. Nettokustannukset vuoden 2008 kustannustasolla ilman päivähoitoa ja sosiaalitoimen järjestämää esiopetusta (ks. raportti sivu 42-44).

24 Kustannusten arvioinnissa huomioitava 1.Päätökset palvelutasosta 2.Yhdistymisen toteuttamiskustannukset 3.Hallinnolla ja prosesseilla mahdollisuus tehostua 4.Pitkällä aikavälillä nykyisten kustannuserojen merkitys vähenee Jukka T. Salminen, Paula Kokkonen

25 Jatkotoimeksianto Soster -ryhmälle Sosiaali- ja terveystoimen ryhmälle erikseen: Ryhmän esittämien tarvevakiointien purkaminen palvelulajeille Arvio päällekkäisten hallintojen yhdistämisen aiheuttamista säästöistä. Arvio palvelukonseptin vaikutuksista omana työnä/ostopalveluina (tällä hetkellä kaupunkien välillä tässä suuri prosentuaalinen tuotantoero) Kaikille palvelutuotantoryhmille: Ryhmien on tehtävä listaus yhdistyneen kaupungin palveluverkoista ja mahdollisista säästöistä kokonaistarkasteluna nykytilaan nähden ilman palvelupistekohtaista erityistarkastelua. Näkemys yksittäisen palvelupisteen vuosikustannuksista Helsingissä ja Vantaalla (esim. keskimääräisen peruskoulun, päiväkodin, terveysaseman jne. vuosikustannus) sen arvioimiseksi, paljonko yhden palvelupisteen lisääminen/vähentäminen muuttaa käyttötaloutta. Arvio palvelutuotantoon tarvittavista investoinneista per vuosi esim. 10 seuraavaa vuotta sekä toimitilapoistuma vastaavana aikana 25