Sosiaali- ja terveyspalvelut Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveyspalvelut Loppuraportti"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Teemaryhmä 2 Helsinki

2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 (53) Sisällys 1. Tiivistelmä Toimeksianto Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Tehtävän rajaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä ja Vantaalla Palvelujen kustannukset ja organisointi Keskeiset erot ja yhtäläisyydet Helsingissä ja Vantaalla Erot ja yhtäläisyydet palvelukokonaisuuksittain nykytilanteessa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Hallinto Kaupunkien mahdollinen yhdistyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta Mahdollisen yhdistymisen lähtökohtia Työryhmän näkemykset yhdistymisen vaihtoehtoista Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat annetuista näkökulmista Hallinnon tehostuminen Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Kustannustaso- ja tehokkuus Palvelujen saatavuus, palveluverkko Palvelutaso- ja tarpeet sekä palvelurakenteet Palvelujen tuotantomalli Henkilöstön saatavuus Ruotsinkieliset palvelut Kilpailukyky Ympäristövaikutukset Segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) Asukasvaikuttaminen Asukas- ja asiakasnäkökulmat Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin Yhteenveto keskeisimmistä eduista ja haitoista Liitteet Palveluverkko kartat I - IX Toimipaikkaluettelot palveluverkkokarttoihin I - IX

3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 (53) 1. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisessa järjestelmässä ja sen palvelutuotannossa merkittävässä asemassa muodostaen yli puolet kunnan menoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät väestön kannalta keskeiset terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään liittyvät peruspalvelut. Tärkein kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävä strateginen päämäärä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Valtakunnallisesti on valmisteilla merkittäviä lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisten palvelutuotteiden määrä on suuri ja niiden järjestämisratkaisut vaihtelevat kuntien välillä. Myös tuotantotapojen kirjo on laaja ja kunnan oma toiminta joissakin palveluissa saattaa olla vain puolet kustannuksista. Helsingin ja Vantaan väestöt poikkeavat profiililtaan merkittävästi. Helsingin väestö on selvästi vanhempaa kuin Vantaan. Helsingissä on viisi kertaa enemmän vanhuksia (75 vuotta täyttäneitä) mutta vain kaksi kertaa enemmän lapsia (0-17vuotiaita). Helsingin väestössä näkyvät vahvemmin metrolipolialueen erityispiirteet, kuten yksinasuvien ja maahanmuuttajataustaisten määrä. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset ilman päivähoitoa (1 938 M ) ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin Vantaan (502 M ). Koko sosiaali- ja terveystoimen osalta vertailukelpoisia ikävakioituja kustannuksia ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi ns. lisätyssä terveydenhuollossa (terveydenhuolto, kotihoito ja vanhusten ympärivuorokautinen hoito) Helsingissä ikävakioidut kustannukset ovat 2071 euroa ja Vantaalla 1918 euroa asukasta kohden. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu kahteen eri virastoon ja Vantaasta poiketen lasten päivähoito kuuluu sosiaalitoimen organisaatioon. Vantaalla on yksi yhteinen toimiala ja lasten päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Helsingissä terveystoimi on organisoitu toiminnoittain ja sosiaalitoimi elämänkaarimallin mukaisesti. Vantaalla yhdistyneessä sosiaali- ja terveystoimessa on pääosin elämänkaarimalli. Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään niin suuria, ettei palvelutuotannon yhdistämisestä arvioida saavutettavan merkittäviä tuotannollisia mittakaavaetuja. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa on kansallisesti ja kansainvälisesti käynnissä useita sellaisia uudistuksia, joiden toteuttaminen on mielekästä nykyisiä kaupunkeja suuremmilla alueilla. Tällaisia ovat mm. palvelumarkkinoiden hallinta, valinnanvapauden toteuttaminen ja palvelujen sähköistäminen. Helsingin ja Vantaan yhdistyminen todennäköisesti edistäisi näiden muutosten toteuttamista pääkaupunkiseudulla vaikka ei olekaan niiden edellytys. Työryhmä arvioi, että nopeita kustannussäästöjä ei ole saavutettavissa ilman palvelupolitiikan suunnan tarkistuksia. Kustannusten kasvun riski liittyy ennen kaikkea mahdollisen yhdistymisen toteuttamiskustannuksiin. Onnistuminen sähköisen palvelun ja itsepalvelun lisäämisessä tulee olemaan keskeinen kustannuksia määrittävä tekijä tulevaisuudessa. Työryhmän näkemyksen mukaan kaupunkien mahdollisessa yhdistämisessä olisi sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta sekä etuja että haittoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteet, meneillään olevat rakenteelliset muutokset ja lainsäädännön uudistuminen tekevät mahdollisen yhdistymisen etujen ja haittojen arvioinnin monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat muita toimialoja tiiviimmän kokonaisuuden ollen monikerroksisia, jolloin palvelutason tai -valikon muutokset yhdessä palvelussa heijastuvat muiden palvelujen käyttöön ja kysyntään. Osa yhdistymisen eduista toteutuisi vasta vuosien kuluttua ja myös tästä syystä etujen ja haittojen arviointi on vaikeaa. Nykyisten organisaatioiden työnjakojen erilaisuus esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vaikeuttavat sekä kokonaisetujen ja - haittojen että kustannusvaikutusten arviointia. Käynnissä olevat rakenteelliset muutokset kuten laitoshoidon purku ja uudet palvelujen järjestämistavat (esim. palveluseteli ja liikelaitokset) tulevat muuttamaan tilannetta yhdistymisestä riippumatta. Näiden muutosten osalta kaupunkien palvelurakenteen tavoitteet ovat varsin samankaltaisia ja yhdistyminen voi vauhdittaa muutosten toteutumista olematta kuitenkaan niiden edellytys.

4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4 (53) 2. Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja teemaryhmän tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä palvelurakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin.

5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 (53) 3. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Sosiaali- ja terveyspalvelut -teemaryhmässä on ollut yhteensä kaksitoista jäsentä ja kaksi sihteeriä. Vantaa: - apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen (Soster), pj - terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö (Soster) - vanhus- ja vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Matti Lyytikäinen (Soster) - perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen (Soster) - talousjohtaja Kristiina Tikkala (Keskushallinto) - talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva (Soster) - kehittämis- ja strategiapäällikkö Markus Syrjänen (Soster), työryhmän sihteeri Helsinki: - apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Halke), vpj - sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen (Sosv) - aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen (Sosv) - vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipola (Sosv) - toimitusjohtaja Matti Toivola (Terke) - kehittämisjohtaja Riitta Simoila (Terke) - projektipäällikkö Annikki Thodén (Terke), työryhmän sihteeri Teemaryhmä on kokoontunut kaikkiaan 7 kertaa. Lisäksi työryhmällä oli yksi yhteinen työseminaari, johon osallistuivat teemaryhmän lisäksi Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen johto. Työseminaarissa työstettiin pienryhmissä ja yhteisin keskusteluin palvelukokonaisuuksien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Teemaryhmä kuuli asiantuntijoita kevään kokouksissa ja työseminaarissa seuraavasti: - johtava ekonomisti Antti Moisio (VATT), Kuntaliitosten vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin ja tehokkuuteen, tutkijat Sini Askelo ja Elise Haapamäki (Tieke) esittelivät toimintaympäristöteemaryhmän työtä, tapahtumapäällikkö Saila Machere (Taske), Asiakasnäkökulma palvelujen saantiin suuressa organisaatiossa, työseminaari ylilääkäri Ari Aimolahti, (Hki, Terke), Erikoislääkärivastaanottojen kehittäminen ja toiminnan jalkauttaminen terveysasemille, Sihteerit ovat työstäneet raportin yhteistyössä kummankin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon ja asiantuntijoitten kanssa. Raporttia on muokattu teemaryhmän kokouksissa ja väliaikoina teemaryhmän kommentein ja täsmennyksin. Nykytilan kuvauksen hallinto -luvun sisältöä muokattiin kahdessa pienryhmän kokouksessa kesäkuussa Sihteerit ovat osallistuneet yhteen Kuntatalous -teemaryhmän kokoukseen toukokuussa 2010 sekä saman teemaryhmän tietohallinto -pienryhmän kokoukseen elokuussa Lisäksi sihteerit ovat osallistuneet selvityksen sihteeristön järjestämiin teemaryhmien sihteereitten yhteiskokouksiin. Teemaryhmän työskentely on ollut erittäin aktiivista ja työryhmä on hyvässä yhteisymmärryksessä muokannut raporttien sisältöä, tekstiä ja arvioita.

6 Sosiaali- ja terveyspalvelut 6 (53) 4. Tehtävän rajaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen raportissa keskitytään keskeisiin palvelukokonaisuuksiin, niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä mahdollisen yhdistymisen etuihin ja haittoihin. Lasten päivähoito tarkastellaan tämän selvityksen Sivistystoimen palvelut -työryhmässä eikä sitä asiaa käsitellä Sosiaali- ja terveyspalvelut -työryhmän raportissa, vaikka lasten päivähoito kuuluu Helsingissä sosiaaliviraston toimialaan. Lisäksi osa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevista teemoista käsitellään muissa työryhmissä. Kuntatalous-teemaryhmä vastaa sisältöjen tuottamisesta investointien, tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelujen sekä tietohallinnon ja tietojärjestelmäratkaisujen osalta. Lisäksi Kuntatalous-teemaryhmä tarkastelee taksa- ja maksupolitiikkaa sekä valtionosuuksia ja - avustuksia. Toimintaympäristöryhmä vastaa yleisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristön kuvauksesta. Henkilöstö-teemaryhmä käsittelee kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HR-toimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Loppuraportissa on käytetty vuoden 2008 tilinpäätös-, henkilöstö- ja toimintatietoja ellei toisin mainita. Lähteinä on käytetty Kuusikko-vertailuja (www.kuusikkokunnat.net), THL:n tilastoja (uusi.sotkanet.fi) ja Kuntaliiton suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailuja (www.kunnat.net). Raportissa käytetään samoja käsitteitä ja palvelujen määrityksiä kuin lähteissä. Organisaatiot on kuvattu elokuun 2010 tilanteen mukaan. Palvelukokonaisuuksien yhteydessä organisaatiot on kuvattu kolmella tasolla: virasto/toimiala-, osasto/vastuualue/tulosalue- ja toimisto/tulosyksikkötasoilla. Liitteenä olevat palvelukartat ja toimipaikkaluettelot sisältävät oman toiminnan elokuun 2010 tilanteen mukaan.

7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 (53) 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisessa järjestelmässä ja sen palvelutuotannossa merkittävässä asemassa muodostaen yli puolet kunnan menoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät väestön kannalta keskeiset terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään liittyvät peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monia järjestämiseen vaikuttavia säädöksiä ja normeja. Osa palveluista on subjektiivisia oikeuksia, ja niiden kriteerit on tarkasti määritelty lainsäädännössä. Toisaalta kuntien liikkumavara palvelujen järjestämisessä on merkittävä. Tämä näkyy myös Helsingin ja Vantaan välillä erilaisina palvelutuotteina ja hoitoketjuina, poikkeavina organisointeina ja tehtäväkuvien kirjossa. Viimeisten vuosien aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön kehittämisen ohessa leimallista ovat erilaiset kansalliset kehittämisohjelmat ja hankkeet. Näillä muutoksilla on tarkoitus vastata väestön tarpeiden monimuotoistumisen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä ratkaista alueellisen yhdenvertaisuuden haasteita. Metropolialueen erityiskysymykset ovat myös nousseet keskusteluun. Asiakkaan valinnanvapaus palveluihin hakeutumisessa yli kuntarajojen tuo niin ikään uusia näkökulmia palvelujen järjestämiseen. Keskeisin kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävä strateginen päämäärä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Onnistuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen arviointikriteeri myös mahdollisessa kaupunkien yhdistymisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole yksittäinen tehtävä, vaan se on monitasoista ja monialaista toimintaa, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kunnan sosiaali- ja terveyssektori on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija ja terveysnäkökohtien esiin nostaja yhteisessä päätöksenteossa. Palveluvalikon runsaudesta sekä hankinta- ja tuotantotapojen kirjosta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä on monimuotoinen kokonaisuus. Kunnan oman tuotannon johtaminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Volyymilta lähes yhtä suuri osuus palveluista on sopimus- ja omistajaohjauksen piirissä. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteitä: - erilaisten palvelutuotteiden määrä on suuri ja niiden ratkaisut vaihtelevat kuntien välillä, - tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sitoo eri palveluja yhteen, - tuotantotapojen kirjo on laaja; kunnan oma toiminta on usein vain puolet kustannuksista, - organisoinneissa ja johtamisjärjestelmissä on vaihtelua kaupunkien välillä, - merkittäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia valmistellaan kansallisesti. Yksityisten yritysten, säätiöiden ja yhdistysten palveluja ohjataan hankintateknisesti kilpailuttamalla. Kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden ohjauksessa käytetään lisäksi omistajaohjauksen keinoja. Kunnissa on myös enenevissä määrin otettu käyttöön sisäistä sopimusohjausta, eli perinteisen budjettiohjauksen sijaan omaa tuotantoa ohjataan ostopalvelujen tapaan palvelusopimuksin. Pisimmälle sisäinen sopimusohjaus on viety ns. tilaaja-tuottaja -malleissa. Helsingissä ja Vantaalla oman tuotannon ohjaus perustuu suurimmalta osin strategiaan ja budjettiohjaukseen, joskin Vantaan uuteen palvelustrategiaan sisältyvät liikelaitostamissuunnitelmat ovat askel sopimusohjuksen suuntaan. Enenevissä määrin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ohjausvoimaa on siirtymässä myös asiakkaille ja potilaille. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään myös lainsäädännöllä.

8 Sosiaali- ja terveyspalvelut 8 (53) 6. Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä ja Vantaalla 6.1 Palvelujen kustannukset ja organisointi Helsingin asukasluku oli , mikä on noin kolme kertaa suurempi kuin Vantaan väestö, Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan väestöt poikkeavat profiililtaan merkittävästi. Helsingin väestö on selvästi vanhempaa kuin Vantaan. Palvelujen vertailussa toimiva nyrkkisääntö on, että Helsingissä on viisi kertaa enemmän vanhuksia (75 vuotta täyttäneitä) mutta vain kaksi kertaa enemmän lapsia (0-17vuotiaita). Helsingin väestössä näkyvät vahvemmin metropolialueen erityispiirteet, kuten yksinasuvien ja maahanmuuttajataustaisten suurempi määrä. Helsinki 25 % Vantaa 21 % 15 % 75 % 79 % 85 % Väestö Soster kustannukset 2009 Soster henkilöstö Kuvio: Helsingin ja Vantaan väestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja henkilöstömäärän suhteelliset osuudet. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset (1 938 M 1 ) ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin Vantaalla (502 M ). Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat Helsingissä 3301 euroa ja Vantaalla 2810 euroa. Osa kustannuserosta selittyy juuri ikärakenteen eroilla. Koko sosiaali- ja terveystoimen osalta vertailukelpoisia ikävakioituja kustannuksia ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi terveys- ja vanhuspalveluissa Helsingissä ikävakioidut kustannukset ovat 2071 euroa ja Vantaalla 1918 euroa 2. Kustannusvertailuihin vaikuttaa myös se, että henkilöstömenoissa henkilöstösivukulujen erot ovat merkittävät. Suurin ero on eläkemenoperusteisissa KUEL-maksuissa, jotka ovat Helsingissä noin viisi prosenttiyksikköä suuremmat kuin Vantaalla. (Kustannuseroista tarkemmin luvussa 6.) Henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalvelujen omassa toiminnassa on Helsingissä ( ) selvästi enemmän kuin Vantaalla (2790). Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Helsingissä omaa tuotantoa on enemmän Vantaan käyttäessä enemmän ostopalveluja ja että Helsingissä palvelutuotanto on monipuolisempaa ja laajempaa. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu kahteen eri virastoon ja Vantaasta poiketen lasten päivähoito kuuluu sosiaalitoimen organisaatioon. Vantaalla on yksi yhteinen toimiala ja lasten päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Helsingissä terveystoimi on organisoitu toiminnoittain ja sosiaalitoimi elämänkaarimallin mukaisesti. Vantaalla yhdistyneessä sosiaali- ja terveystoimessa on pääosin elämänkaarimalli. 1 Mukaan lukien erikoissairaanhoito ja pois lukien lasten päivähoito, ei koske päivähoidon hallinnollisia tukipalveluja. 2 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset 2008, Kuntaliitto. Ikävakioinneissa on käytetty 10 suurimman kaupungin väestötietoja. 3 Ei sisällä päivähoidon henkilöstöä mutta sisältää päivähoidon hallinnollisen henkilöstön

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 (53) Helsinki Vantaa Sosiaalivirasto M henk. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyskeskus M henk. Lasten päivähoito 281 M / henk. Lapsiperh. palvelut 161 M / henk. Aikuisten palvelut* 420 M / henk. Vanhusten palvelut 210 M / henk. Hallinto- ja k.keskus 49 M / 352 henk. Hallinto- ja palv.k.** 132 M / henk. Kotihoito 99 M / henk. Kaupunginsairaala 192 M / henk. Terveysasemat 129 M / henk. Hammashuolto 60 M / 738 henk. Asukaspalvelut 3 M / 124 henk.(ta09) Työllisyysasiat 9 M (ta09) Varhaiskasvatus 127 M / henk. Perhepalvelut 124 M / 904 henk. Talous- ja hallintop. 4 M / 63 henk. Vanhus- ja vammaisp. 138 M / henk. Terveyspalvelut 60 M / 733 henk. Suun terveydenh. liikelait. (6/2010 alk.) Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sivistystoimi Sos.- ja terv.h. toimiala 502 M 2790 henk. Psykiatria 74 M / 975 henk. Työterveyshuolto, liikelait. 6 M Konserni hallinto Muu kuin oma erik.sairaanh. 449 M HUS Erikoissairaanh. 176 M Huom! Organisaatio kuvattu 3/2010 tilanteessa, käyttömenot tp 2009 ja henkilöstö (sis. vakituiset ja määräaikaiset, ei työllistettyjä). Em. syystä pitkäaikaissairaala ei näy omana organisaatioyksikkönä (81 M, 963 henk.), mutta sisältyy terveyskeskuksen kokonaismenoihin ja henkilöstöön. Vantaan suun terv. huol. liikelaitoksen kustannukset ja henkilöstö sisältyvät terveyspalveluihin. * Sisältää työllisyyden hoidon, 13 milj. euroa. ** Sisältää sellaisia tuotannon tukipalveluja (mm. laitoshuolto, sairaala-apteekki, yht. 915 henkilöä), jotka Helsingin sosiaalivirastossa ja Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla eivät ole omana toimintana. Sisältää konserninhallinnon.

10 Sosiaali- ja terveyspalvelut 10 (53) 6.2 Keskeiset erot ja yhtäläisyydet Helsingissä ja Vantaalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Helsingissä ja Vantaalla on enimmäkseen yhdenmukaista. Tämän takaa monelta osin yksityiskohtainen lakeihin ja asetuksiin perustuva sääntely, kansallinen ammatillinen kehitystyö sekä pääkaupunkiseudun kuntien tiivis yhteistyö. Niin ikään yhteisesti järjestettyjen palvelujen määrä kasvaa. Keskeisin yhteistyömuoto on erikoissairaanhoitoa tuottava Hus-kuntayhtymä, mutta myös monissa muissa palvelujen yhteistuotantoa ja - hankintaa on lisätty. Yhtäläisyyksistä huolimatta kaupunkien itsenäisyys palvelujen järjestämisessä näkyy myös Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erojen taustalla voi tunnistaa monia tekijöitä. Ensinnäkin kaupunkien väestöprofiilit ja asumisolot poikkeavat merkittävästi. Toiseksi Helsingissä on pitkä palveluhistoria ja perinteikäs kolmannen sektorin toiminta, kun puolestaan Vantaalla palvelujärjestelmä on rakennettu nopeasti kaupungin kasvaessa luvuilla. Kolmanneksi kaupunkien erilainen taloudellinen tilanne lienee kannustanut erilaiseen palvelujen kehittämiseen. Seuraavassa luvussa käsitellään eroja ja yhtäläisyyksiä tarkemmin palvelukokonaisuuksittain Helsingin ja Vantaan välillä. Yleisellä tasolla voidaan tehdä seuraavia keskeisiä havaintoja: - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja väestöryhmien välisten erojen kaventaminen. Helsingissä tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja väestöryhmien välisten erojen kaventamisesta korostuu Vantaata enemmän kaupungin strategiassa ja erityisesti terveyskeskuksen strategiassa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on molemmissa kaupungeissa keskeinen kehittämisohjelmia läpileikkaava teema. - Palvelukohtaiset kehittämislinjaukset vastaavat toisiaan. Useimmissa palvelukokonaisuuksissa keskeiset tavoitteet toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämisessä vastaavat toisiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi avohuollon painottaminen, palveluketjujen saumattomuus, asiakaslähtöisyyden korostaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. - Palveluvalikkojen ja -tasojen vastaavuus vaihtelee. Tietyissä palveluissa, kuten aikuissosiaalityössä tai lasten sijaishuollossa, tuotanto on varsin harmonisoitua Helsingin ja Vantaan välillä. Toisaalta osassa palveluja on merkittäviäkin eroja niin palveluvalikon runsaudessa, palvelutasossa kuin voimavaroissakin. Tällaisia ovat muun muassa mielenterveyspalvelut ja psykiatriset palvelut, lastensuojelun avohuolto, ympärivuorokautinen laitoshoito sekä vanhusten, vammaisten ja päihdeongelmaisten avopalvelut. - Laitoshoidon määrä selittää kustannuseroja. Muutamissa keskeisissä palveluissa, kuten lastensuojelussa ja vanhustenpalveluissa, kustannustasoeroja selittää laitoshoidon suurempi osuus Helsingissä. Ero johtunee pääosin Helsingin vanhemmista tuotantorakenteista. Molemmissa kaupungeissa on tavoitteena vähentää laitoshoidon osuutta useissa palveluissa. - Oman tuotannon osuus on suurempi Helsingissä kuin Vantaalla. Ostopalvelut korostuvat tuotantotapana Vantaalla. Myös Vantaan viimeaikaiset tuotantotapalinjaukset (Vantaa-sopimus) painottavat Helsinkiä enemmän vaihtoehtojen lisäämistä perinteiselle kunnan omalle tuotannolle. - Organisoinnin suuret linjat poikkeavat. Vantaalla on Helsingistä poiketen toteutettu kaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiouudistusta. Ensinnäkin sosiaali- ja terveystoimi on integroitu yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi ja toiseksi päivähoito on siirretty sivistystoimen hallintoon. Helsinki on toteuttanut organisaatioiden erillisyydestä huolimatta palvelujen integrointia. Esimerkiksi kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoito-osastoksi hallinnollisesti terveyskeskukseen ja ympärivuorokautinen pitkäaikainen laitoshoito on yhdistetty sosiaalivirastoon. Lisäksi Helsingillä on omaa peruserikoissairaanhoitoa nykyisten valtakunnallisten linjausten mukaisesti.

11 Sosiaali- ja terveyspalvelut 11 (53) 7. Erot ja yhtäläisyydet palvelukokonaisuuksittain nykytilanteessa Nykytilan kuvaus on katsaus sosiaali- ja terveyspalvelujen tämän hetken tilanteeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta tarkastellaan erojen ja yhtäläisyyksien osalta kahdeksan eri palvelukokonaisuuden kannalta: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria, vanhuspalvelut, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, aikuissosiaalityö, lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu sekä hallinto ja johtaminen. Jokaista palvelukokonaisuutta tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: toimintojen organisoinnin, tuotanto- ja hankintatapojen, palvelujen käytön ja palvelutason, palveluverkon, resurssien ja kustannusten sekä strategisten linjausten kannalta. 7.1 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon organisointi Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi ovat kaksi erillistä virastoa, kun taas Vantaalla ne on yhdistetty yhteen toimialaan. Helsingissä perusterveydenhuolto on organisoitu yhteen virastoon, terveyskeskukseen. Palvelut on sijoitettu pääosin neljään osastotasoiseen (terveysasemat, kotihoito, hammashuolto ja kaupunginsairaala) yksikköön toiminnoittain sekä niiden eri toimistotasoisiin yksiköihin. Avosairaanhoito on järjestetty alueellisesti neljään toimistotasoiseen yksikköön sisältäen terveysasematoiminnan ja lasten terveyskeskuspäivystyksen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö toimivat myös toimistotasoisina yksikköinä terveysasemat -osastossa. Suun terveydenhuolto on organisoitu hammashuoltoosastoon ja siellä kahteen toimistotasoiseen yksikköön. Kaupunginsairaalassa on kuusi toimistotasoista yksikköä: Haartmanin ja Malmin päivystysyksiköt, kuntoutusyksikkö sekä Herttoniemen, Laakson ja Malmin sairaalat. Laakson, Malmin, Herttoniemen ja Suursuon sairaaloissa on perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa, kotisairaalatoimintaa sekä epidemiologinen yksikkö. Vuoden 2010 alusta terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito siirrettiin sosiaalivirastoon vanhainkotitoiminnaksi. Kotihoito on organisoitu kuuteen alueelliseen yksikköön. Vantaalla perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat Helsingistä poiketen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tulosalueet. Vastaanottotoiminta toteutuu terveyspalvelujen tulosalueella vastaanottotoiminnan tulosyksikössä. Suun terveydenhuolto on organisoitu liikelaitokseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on organisoitu perhepalvelujen tulosalueelle ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yksikköön. Terveyskeskuspäivystys toimii Peijaksen sairaalassa osana terveyspalvelujen tulosaluetta. Vuodeosastotoimintaa on sairaalapalvelujen tulosyksikössä osana vanhuspalvelujen tulosaluetta. Myös kotisairaanhoito on vanhuspalvelujen tulosalueella. Kuntoutustoiminta on organisoitu pääosin terveyspalvelujen tulosalueelle. Helsingin ja Vantaan yritystyöterveyshuolto sisältäen Helsingin velvoitteet merimiesterveydenhuollosta on organisoitu alkaen Vantaan Työterveys -liikelaitokseen.

12 Sosiaali- ja terveyspalvelut 12 (53) Helsinki Vantaa Kotihoito Eteläinen kh Keskinen kh Läntinen kh Pohjoinen kh Itäinen kh Kaakkonen kh Enn. ehk. terv.h. Perhepalvelut Terveysasemat Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Haartmanin päiv. Malmin päivystys Kuntoutusyksikkö Neuvolat., t.edist. Koulu- ja opisk.th. Idän terv.as. Keskustan terv.as. Lännen terv.as. Pohjoisen terv.as. Vanhusten avop. Sairaalapalvelut Kuntoutus Päivystystoiminta Vastaanottot. Vanhus- ja vammaisp. Kaupunginsairaala Terveyskeskus Terveyspalvelut Suun terv. huol. liikel. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Hammashuolto Alueelliset palv. Keskitetyt palv. Kuvio: Perusterveydenhuollon organisointi Helsingissä ja Vantaalla Perusterveydenhuollon tuotanto- ja hankintatavat Helsingissä pääosa perusterveydenhuollosta tuotetaan omana toimintana. Suun terveydenhuollon peruspalveluista hankitaan ostopalveluna sekä kiireellistä että kiireetöntä hammashoitoa palvelusetelimäisillä maksusitoumuksilla, ostopalveluna sekä vuokratyönä päivystyksessä. Muita merkittäviä ostopalveluja ovat erityisesti työvoiman vuokraus työvoimavajetilanteissa sekä tietyt toiminnot mm. terveyspalvelujen neuvonta ja siihen liittyvät lääkäreiden kotikäynnit, vähäisessä määrin vuodeosastotoiminta sekä sairaankuljetus. Vantaan perusterveydenhuollon tuotantostrategia vastaa pääosin Helsingin strategiaa. Suurin ero tuotantotavoissa on terveyskeskuspäivystys, joka on ulkoistettu kokonaisuudessaan. Työvoimanvuokrausta on käytetty erityisesti lääkärivajetilanteissa. Kotihoito käsitellään tarkemmin vanhuspalvelujen yhteydessä. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto yhteensä - oma tuotanto 96 % 91 % - ostot muilta toimijoilta 4 % 9 % Taulukko: Perusterveydenhuollon oman tuotannon ja ostopalvelujen osuudet 2008 Helsingissä ja Vantaalla Perusterveydenhuollon palvelujen käyttö ja palvelutaso Helsingissä perusterveydenhuollon lääkäreiden avovastaanottotoiminnan käyntimäärät ja peittävyys ovat hieman alhaisempia kuin Vantaalla. Helsingissä on perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä vähemmän / asukas (1,2/asukas) kuin Vantaalla (1,5/asukas). Sen sijaan perusterveydenhuollon muitten ammattiryhmien käyntejä / asukas on Helsingissä enemmän

13 Sosiaali- ja terveyspalvelut 13 (53) (3,2/asukas) kuin Vantaalla (2,5/asukas). Käyntimäärät kokonaisuudessaan avosairaanhoidon vastaanotoilla terveysasemilla ovat Helsingissä hieman alhaisempia verrattuna Vantaaseen. Hoitajakäyntien määrät avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa ovat yhtä suuret väestömääriin suhteutettuna. Helsingissä käytetään kuitenkin hieman vähemmän terveyskeskuspäivystystä Vantaaseen verrattuna. Helsingissä on kouluterveydenhuollossa enemmän sekä lääkärin että muun henkilökunnan käyntejä. Lastenneuvolan käyntimäärät ovat suunnilleen samat molemmissa kaupungeissa. Kunnallisen suun terveydenhuollon käyntejä on Vantaalla enemmän ja peittävyys on suurempi kuin Helsingissä. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit (4) - lääkärikäyntejä / asukasta 1,15 1,47 - lääkärikäyntien peittävyys 47 % 51 % - käynnit muissa ammattiryhmissä / asukasta 3,21 2,48 Käynnit terveysasemilla ja tk-päivystyksessä - avosairaanhoito yhteensä 1,61 1,91 - josta lääkärin vastaanotto 0,8 1,10 - josta terveydenhoitajan vastaanotto 0,81 0,81 - terveyskeskuspäivystys 0,21 0,24 Muut käynnit - lastenneuvolakäyntejä / 0-7-vuotiasta kohden 3,0 3,1 - kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit / 7-18 vuotiaat 0,25 0,22 - kouluterveydenh. muu henkilökunta / 7-18 vuotiaat 2,10 1,50 - suun terveydenhuollon käyntejä / asukas 0,26 0,34 - suun terveydenhuollon peittävyys 27 % 34 % Laitoshoito - pitkäaikaishoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohden lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohden v. hoitopäivien osuus lyhytaikaishoid. 41,4 % 74,6 % Taulukko: Perusterveydenhuollon käynnit, peittävyys ja hoitopäivät 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet ja kaupunkien toimintakertomukset) Perusterveydenhuollon palveluverkko Helsingin perusterveydenhuolto toimii pääosin terveysasema- ja sairaalakiinteistöissä, joihin toimintaa on keskitetty. Terveysasemia on 26 (äitiys- ja lastenneuvolat toimivat terveysasemilla), hammashoitoloita 39 ja sairaala-alueita kuusi, joista yksi on psykiatrinen sairaala-alue. Vantaalla on kahdeksan terveysasemaa ja yksi sairaala. Neuvolat toimivat 15 eri toimipisteessä ja hammashoitoloita on Perusterveydenhuollon avohoidon käyntien potilasmäärä sisältää vuoden aikana terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolla, äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyspalveluissa, työterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa käyneet potilaat ja asiakkaat. Yhdellä potilaalla voi olla useampia käyntejä vuoden aikana.

14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 (53) Perusterveydenhuollon resurssit ja kustannukset Perusterveydenhuollon ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset ovat Helsingissä noin 10 prosenttia Vantaata korkeammat. Palvelukokonaisuuksista vain suun terveydenhuollon ja muun avoterveydenhuollon (pois lukien kotihoito) kustannukset ovat Vantaalla yli Helsingin tason. Näissä molemmissa palveluissa myös käyntimäärät ovat Vantaalla korkeampia. Pääsääntöisesti asukaskohtaiset kustannuserot voidaan selittää sillä, että asukaskohtaisia käyntejä on enemmän. Mahdollisten yksikkökustannuserojen vaikutus on vähäisempi. 5 Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto Avohoito avoterveydenhuolto hammashuolto kotihoito Ympärivuorokatuinen h terveystoimi sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito somaattinen psykiatrinen Laitoshoito somaattinen psykiatrinen Yhteensä ikävakioituna Yhteensä ikävakioimaton Taulukko: Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituina vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset, Kuntaliitto) Perusterveydenhuollon strategiset linjaukset Helsingin terveyskeskuksen strategiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: - Edistetään helsinkiläisten terveyttä ja kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. - Turvataan hoitoon pääsy ja palvelun laatu sekä edistetään potilaiden vastuunottoa terveydestään. - Varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö sekä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. - Lisätään kustannustehokkuutta ja jatketaan palvelujen rakennemuutosta hallitusti, turvaamalla ensin korvaavien palvelujen saanti. Vantaan perusterveydenhuollon strategiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, suurten terveysongelmien ehkäisy ja hoito sekä yhteinen vastuu hyvästä vanhemmuudesta. - Palveluprosessien uudistaminen ja yhteensovittaminen, toimiva organisaatio ja pääkaupunkiseudun yhteistyön toimivuus. 5 Ympärivuorokautisen hoidon kustannuseroja käsitellään luvussa

15 Sosiaali- ja terveyspalvelut 15 (53) 7.2 Erikoissairaanhoito - Henkilöstön osaamisen varmistaminen, erinomaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja tuloksellinen johtaminen. - Kustannuskehityksen hallinta, voimavarojen kohdentaminen ja palvelu- ja hankintatapojen optimointi. Helsingissä korostuu erityisesti terveyden edistäminen, potilaiden vastuunotto terveydestään sekä eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Muilta osin Helsingin ja Vantaan perusterveydenhuollon strategiat ovat samansuuntaiset Erikoissairaanhoidon organisointi ja hankintatavat Helsingin terveyskeskuksen kaupunginsairaalassa on sisätautien, geriatrian, neurologian ja fysiatrian konsultaatiopoliklinikat. Ne on organisoitu kaupunginsairaalan sairaalakohtaisiin toimistotasoisiin yksiköihin sekä kuntoutusyksikköön. Psykiatriaosastossa on erikoissairaanhoidon avoja laitoshoitoa sekä psykiatrian päivystys, jotka käsitellään omassa palvelukokonaisuudessa luvussa 3.3. Vantaalla ei ole omaa erikoissairaanhoitoa mutta vastaavaa geriatrista vastaanottotoimintaa järjestetään. Helsinki Vantaa Kaupunginsairaala Psykiatria Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Haartmanin päiv. Malmin päivystys Kuntoutusyksikkö Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Esh ostopalv. Terveyskeskus Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Esh ostopalv. HUS Kuvio: Erikoissairaanhoidon organisointi Helsingissä ja Vantaalla. Helsinki ostaa muun erikoissairaanhoidon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Vantaa ostaa lähes kaiken erikoissairaanhoidon HUS:ista. Helsinki Vantaa Somaattisen esh:n avohoito - ostot muilta toimijoilta 79 % 100 % Somaattisen esh:n laitoshoito - ostot muilta toimijoilta 100 % 100 % Psykiatrian avo- ja laitoshoito - ostot muilta toimijoilta 45 % 100 % Taulukko: Ostopalvelujen osuudet erikoissairaanhoidon kustannuksista 2008 Helsingissä ja Vantaalla.

16 Sosiaali- ja terveyspalvelut 16 (53) Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja palvelutaso Erikoissairaanhoidon käytössä on selkeitä eroja kaupunkien välillä. Vantaalla on jonkin verran enemmän somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä. Eroa selittänee Helsingin vahva kaupunginsairaalatoiminta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon käyntimäärät ovat Helsingissä jonkin verran korkeammat. Tämä johtunee pääasiallisesti Helsingin vanhusväestön korkeasta suhteellisesta osuudesta Vantaaseen verrattuna sekä vahvasta omasta konsultaatiopoliklinikkatoiminnasta. Helsingin psykiatrian käyttö vastaa pääasiallisesti koko maan keskiarvoja. Sen sijaan Vantaalla erityisesti psykiatrian poliklinikkakäynnit ovat huomattavan alhaisella tasolla. Helsinki Vantaa Somaattisen esh:n hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Taulukko: Erikoissairaanhoidon käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet) Erikoissairaanhoidon palveluverkko Pääosa erikoissairaanhoidon ostetusta toiminnasta tuotetaan HUS:in HYKS sairaanhoito -alueen yksiköissä. Helsingin oman erikoissairaanhoidon toimintayksiköt sijaitsevat Laakson, Herttoniemen ja Malmin sairaaloissa sekä psykiatria pääosin Auroran sairaala-alueella. Auroran sairaalaalueen lisäksi psykiatrialla on 10 muuta toimipistettä Erikoissairaanhoidon resurssit ja kustannukset Helsingin ikävakioidut erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat hieman Vantaata korkeammat. Eroa eri palvelukokonaisuuksissa selittää käynti- ja hoitovuorokausien määrien erot kaupunkien välillä. Vantaalla somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset ovat hoitovuorokausien tapaan hieman Helsinkiä korkeammat. Somaattisen avohoidon kustannuksissa ei ole juurikaan eroa. Psykiatriassa kustannuserot ovat merkittäviä ja vastaavat käyntien ja hoitovuorokausien alhaisia määriä Vantaalla (taulukko kappaleessa ) Erikoissairaanhoidon palveluihin liittyvät strategiset linjaukset Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen strategiset linjaukset ovat kummallakin kaupungilla yhtenäiset. Omistajaohjausta pyritään tiivistämään ja vahvistamaan. Väestön tarvitsemat erikoisairaanhoidon palvelut on tarkoitus tuottaa kustannustehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vantaalla keskeinen strateginen linjaus on lisätä erikoissairaanhoitoa omana toimintana. Helsingissä kehitetään voimakkaasti omaa erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa. Konsultaatiotoimintaa jalkautetaan terveysasemille ja sähköisiä konsultaatiopalveluja kehitetään. Tavoitteena on, että hoitoketjut toimivat joustavasti. Erityistä huomiota kiinnitetään geriatrisen akuuttihoidon sujuvuuteen. Sekä Helsinki että Vantaa ovat lisänneet ja lisäävät edelleen geriatrista osaamista ja toimintaa.

17 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17 (53) 7.3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian organisointi Helsingissä mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria on pääosin organisoitu terveyskeskuksen psykiatriaosastoon sekä sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelle. Tämän lisäksi terveyskeskuksen kotihoito (mielenterveystiimit), terveysasemat (lääkärin ja hoitajan vastaanotot) ja kaupunginsairaala (somaattinen päivystys ja selviämishoitoasema) hoitavat ko. asiakkaita yhteistyössä em. päätoimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut on organisoitu HUS erikoissairaanhoitoon. Sosiaalivirasto tuottaa lapsiperheiden palveluissa perheneuvolatoimintaa. Vantaalla mielenterveys- ja päihdepalvelut on organisoitu perheiden palvelujen vastuualueelle sekä terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala tuottaa lapsiperheiden palveluissa perheneuvolatoimintaa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat aikuissosiaalityön yksikössä. Vantaalla käynnistyy vuonna 2010 mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoiva prosessimainen toimintamalli, ns. Miepä-keskus. Vantaalla psykiatrinen erikoissairaanhoito (aikuisten, nuorten ja lasten osalta) ostetaan kokonaan HUS:sta, kun taas Helsingissä suurin osa aikuisten psykiatrisesta avo- ja laitoshoidosta on organisoitu terveyskeskukseen. Helsingillä on lisäksi oma psykiatrinen päivystysyksikkö. Helsinki Vantaa Lapsiperh. palvelut Aikuisten palvelut Kotihoito Terveysasemat Kaupunginsairaala Perheneuvola Sos. ja tal. tuki Työvoim. palv.k. Sos. kuntoutus Kotihoidon yksiköt (miel.terv.tiimit) Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Kuntoutusyksikkö Idän terv.as. Keskustan terv.as. Lännen terv.as. Pohjoisen terv.as. Koulu- ja opisk.th. Neuvolat., t.edist. Kunt. työtoiminta Psykososiaal. p. (sis. perheneuv.) Aikuissosiaalityö (mt-kunt. asumisp. Päihdehuolto Vastaanottot. Miepä-keskus Esh psykiatria Asukaspalvelut Sosiaalivirasto Terveyskeskus Terveyspalvelut Perhepalvelut Erikoissairaanhoito Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Psykiatria Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Erikoissairaanhoito Esh psykiatria HUS Kuvio: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian organisointi Helsingissä ja Vantaalla

18 Sosiaali- ja terveyspalvelut 18 (53) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian tuotanto- ja hankintatavat Helsingissä merkittävä osa mielenterveystyöstä, päihdehuollosta ja psykiatriasta päihdehuollon asumispalveluja lukuun ottamatta tuotetaan itse. Osa erikoissairaanhoidosta ostetaan HUS psykiatrialta ja pieni osa muista palveluista (esim. Järvenpään sosiaalisairaalan palvelut, Niemikotisäätiön toiminta sekä erilaiset terapiapalvelut) yksityisiltä palveluntuottajilta tai kolmannen sektorin toimijoilta. Vantaalla päihdehuollon avopalvelut ja asumispalvelut tuotetaan pääosin itse mutta laitoshoito ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolelta. Vantaa ostaa psykiatrian erikoissairaanhoidon HUS:ista. Lasten ja nuorten psykiatrian tuottaa molemmille kaupungeille HUS. Muut mielenterveyspalvelut, kuten perheneuvolatoiminta ja vastaanottotoiminnan mielenterveystyö ovat molemmissa kaupungeissa omaa toimintaa. Helsinki Vantaa Päihdehuollon avopalvelut - ostopalvelut 37 % 29 % Päihdehuollon asumispalvelut - ostopalvelut 67 % 30 % Päihdehuollon laitoshoito - ostopalvelut 22 % 74 % Psykiatria yhteensä - ostot kuntayhtymiltä 40 % 100 % - ostot muilta toimijoilta 5 % 0 % Taulukko: Päihdepalvelujen ja psykiatrian ostopalvelujen osuudet 2008 Helsingissä ja Vantaalla. (Helsingissä tapahtunut huomattavia tuotantotapojen muutoksia vuoden 2008 jälkeen.) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian palvelujen käyttö ja palvelutaso Päihdehuollon avohuollon käynnit ovat Helsingissä merkittävästi korkeammalla tasolla. Vantaalla puolestaan asumispalvelujen ja laitoshoidon hoitovuorokausia on väestöön suhteutettuna enemmän. Asumispalvelujen osalta kaupunkien määritelmät eivät täysin vastaa toisiaan, joten vertailua ei suoraan voida tehdä. Helsingin psykiatrian käyttö vastaa pääasiallisesti koko maan keskiarvoja. Sen sijaan Vantaalla erityisesti psykiatrian poliklinikkakäynnit ovat huomattavan alhaisella tasolla. Helsinki Vantaa Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalvelujen käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalvelujen hoitovrk / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoshoidon hoitovrk / 1000 asukasta Taulukko: Päihdehuollon ja psykiatrian käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet).

19 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19 (53) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian palveluverkko Helsingissä psykiatrinen toiminta on pääosin keskittynyt Auroran sairaala-alueelle, viiteen alueelliseen psykiatriseen poliklinikkaan sekä Laakson sairaalassa sijaitsevaan mielialahäiriökeskukseen. Vantaalla toiminta on järjestetty alueellisissa päihdehuollon, aikuissosiaalityön ja kuntouttavan asumisen yksiköissä. Alueelliset A-klinikat tuottavat päihdehuollon avopalveluja molemmissa kaupungeissa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian resurssit ja kustannukset Päihdehuollon kustannusten eroja selittävät pääosin käynti- ja hoitovuorokausimäärien erot. Helsingissä avopalvelut ovat lähes kaksi kertaa kalliimmat kuntalaista kohden kuin Vantaalla, mutta Helsingin avopalvelut ovat osin Vantaata monipuolisemmat ja käyntimäärät suuremmat. Sen sijaan asumispalveluissa ja laitoshoidossa Vantaa kustannukset ovat kalliimmat. Psykiatrian kustannuksia on eritelty myös erikoissairaanhoito-osiossa. Helsinki Vantaa Päihdehuollon avopalvelut, euroa/asukas 30,7 14,9 Päihdehuollon asumispalvelut, euroa/asukas 8,6 15,6 Päihdehuollon laitoshoito, euroa/asukas 19,3 21,2 Taulukko: Päihdehuollon avopalvelujen, asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannukset 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Kuusikko-vertailu) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian strategiset linjaukset Sekä Helsingissä että Vantaalla linjaukset ovat Mieli ohjelman mukaisia painottaen perusterveydenhuollon, päihdepalvelujen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Yhteistyö kolmannen sektorin ja alan järjestöjen kanssa on edelleen lisääntymässä. Mieli 2009 ohjelmassa painotetaan erityisesti asiakkaan aseman vahvistamista, terveyttä edistävää ja ehkäisevää työtä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä mm. perus- ja avopalveluja tehostamalla sekä eri ohjauskeinojen kehittämistä. Vantaalla käynnistyy vuonna 2010 mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoiva prosessimainen toimintamalli, ns. Miepä-keskus. Päihdehuollossa pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet jo pidemmän ajan kehittämisyhteistyötä. Pääkaupunkiseudun yhteisen päihdehuollon toimintaohjelman toteuttamista jatketaan edelleen. 7.4 Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun organisointi Helsingissä ja Vantaalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut on organisoitu yhteen virastoon/toimialalle ja yhdelle osastolle/tulosalueelle. Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto ovat organisoinniltaan pitkälti samankaltaista Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä avopalvelut on koottu perhekeskuksiin. Vantaalla vastaavat toiminnot löytyvät alueellisilta sosiaaliasemilta ja muista lastensuojelun avohuollon toimipisteistä. Kustannuksiltaan suurimman osan lapsiperheiden palveluista muodostavat lastensuojelun avopalvelut ja sijaishuolto. Lapsiperheiden avopalvelujen kirjo on suuri, ja sekä Helsinki että Vantaa kehittävät jatkuvasti uusia vaikuttavia perhetyön muotoja. Muita lapsille ja perheille suunnattuja sosiaalipalveluja ovat perheneuvolatoiminta ja erityisesti nuorille kohdistetut päihdepalvelut. Terveyspalvelujen tärkeimmät lapsille ja perheille suunnatut palvelut ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu sosiaaliviraston toimintana.

20 Sosiaali- ja terveyspalvelut 20 (53) Helsinki Vantaa Lapsiperh. palvelut Aikuisten palvelut Perhekeskukset Perheneuvola Perheoik. asiat Ls sijaishuolto Ruotsink. sos.p* Psykososiaal. p. Ls avopalvelut Ls sijaishuolto Päihdehuolto Enn. ehk. terv.h. Sosiaalivirasto Perhepalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Terveysasemat Terveyskeskus Neuvolat., t.edist. Koulu- ja opisk.th. Kuvio: Lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen organisointi Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä on Vantaaseen verrattuna selvästi laajempi palveluvalikoima koko lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluketjussa. Vantaalla palvelut keskittyvät enemmän lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Helsingissä lapsiperheiden vastuualueella järjestetään myös leikkipuistotoimintaa. Vantaalla perhepalvelujen tulosalueelle on koottu myös lapsiperheiden ennalta ehkäisevät terveyspalvelut (äitiys- ja lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto), kun taas Helsingissä ne on sijoitettu terveyskeskuksen terveysasemaosastoon Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun tuotanto ja hankintatavat Lapsiperheiden avopalveluista suuri osa tuotetaan omana toiminta sekä Helsingissä että Vantaalla. Lastensuojelun avohuollossa omavaraisuus on lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Myös muut perheille kohdistetut palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Helsinki Vantaa Ostopalvelujen osuus ls-sijaishuollossa* 44 % 63 % Ostopalvelujen osuus ls-avohuollossa* 11 % 14 % *osuus kustannuksista Taulukko: Ostopalvelujen osuus lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa Helsingissä ja Vantaalla (Lastensuojelun Kuusikko-raportti 2008). Lastensuojelun sijaishuollossa tuotantotavat poikkeavat jonkin verran. Sekä Helsingissä että Vantaalla lastensuojelun sijaishuollossa ostopalveluilla on tärkeä merkitys, mutta Vantaalla ostopalvelujen osuus ylittää jopa 60 prosenttia kokonaiskustannuksissa. Helsingissä vastaava osuus on 44 prosenttia. Helsinki ja Vantaa ovat tehneet yhteistyötä lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankinnassa. Yhteinen hankinta toteutettiin viimeksi vuonna Lastensuojelun kehittämisessä yhteistyötä tehdään Kaste-ohjelmasta rahoitetussa Lapsen ääni -hankkeessa sekä sosiaalialan kehittämisverkosto, Soccan, piirissä. Lapsen ääni -hankkeessa jatketaan lastensuojelun kehittämis-

Sosiaali- ja terveyspalvelut Väliraportti

Sosiaali- ja terveyspalvelut Väliraportti Sosiaali- ja terveyspalvelut Väliraportti Teemaryhmä 2 Nykytilan kuvaus 29.4.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 (34) Sisällys 1. Toimeksianto... 3 2. Tehtävän rajaus... 3 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut. Informaatiotilaisuus valtuustoille 4.11.2010 Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen

TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut. Informaatiotilaisuus valtuustoille 4.11.2010 Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut Informaatiotilaisuus valtuustoille 4.11.2010 Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen Työryhmä Vantaa: apulaiskaupunginjohtaja i j Jukka T. Salminen (Soster), pj terveyspalvelujen

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen

Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen Laura Räty 30.11.2011 Laura Räty 1 Tavoite Luoda ja rakentaa Helsinkiin maan paras sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Hyvä organisaatio luo alustan toimiville

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2012 Sosiaali ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2 22..2 Heikki Miettinen Yhteenveto kyselyn tuloksista Koko aineisto Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Asiakaskyselyssä olivat mukana

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palvelustrategiset linjaukset

Helsingin kaupungin palvelustrategiset linjaukset Helsingin kaupungin palvelustrategiset linjaukset Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Helsinki Palvelutuotannon linjavalinnat Huippuseminaari 27.11.2008 Sisältö Sosiaaliviraston strategiat ja talous Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot