Sosiaali- ja terveyspalvelut Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveyspalvelut Loppuraportti"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Teemaryhmä 2 Helsinki

2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 (53) Sisällys 1. Tiivistelmä Toimeksianto Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Tehtävän rajaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä ja Vantaalla Palvelujen kustannukset ja organisointi Keskeiset erot ja yhtäläisyydet Helsingissä ja Vantaalla Erot ja yhtäläisyydet palvelukokonaisuuksittain nykytilanteessa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Hallinto Kaupunkien mahdollinen yhdistyminen sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta Mahdollisen yhdistymisen lähtökohtia Työryhmän näkemykset yhdistymisen vaihtoehtoista Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat annetuista näkökulmista Hallinnon tehostuminen Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Kustannustaso- ja tehokkuus Palvelujen saatavuus, palveluverkko Palvelutaso- ja tarpeet sekä palvelurakenteet Palvelujen tuotantomalli Henkilöstön saatavuus Ruotsinkieliset palvelut Kilpailukyky Ympäristövaikutukset Segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) Asukasvaikuttaminen Asukas- ja asiakasnäkökulmat Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin Yhteenveto keskeisimmistä eduista ja haitoista Liitteet Palveluverkko kartat I - IX Toimipaikkaluettelot palveluverkkokarttoihin I - IX

3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 (53) 1. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisessa järjestelmässä ja sen palvelutuotannossa merkittävässä asemassa muodostaen yli puolet kunnan menoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät väestön kannalta keskeiset terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään liittyvät peruspalvelut. Tärkein kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävä strateginen päämäärä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Valtakunnallisesti on valmisteilla merkittäviä lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa erilaisten palvelutuotteiden määrä on suuri ja niiden järjestämisratkaisut vaihtelevat kuntien välillä. Myös tuotantotapojen kirjo on laaja ja kunnan oma toiminta joissakin palveluissa saattaa olla vain puolet kustannuksista. Helsingin ja Vantaan väestöt poikkeavat profiililtaan merkittävästi. Helsingin väestö on selvästi vanhempaa kuin Vantaan. Helsingissä on viisi kertaa enemmän vanhuksia (75 vuotta täyttäneitä) mutta vain kaksi kertaa enemmän lapsia (0-17vuotiaita). Helsingin väestössä näkyvät vahvemmin metrolipolialueen erityispiirteet, kuten yksinasuvien ja maahanmuuttajataustaisten määrä. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset ilman päivähoitoa (1 938 M ) ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin Vantaan (502 M ). Koko sosiaali- ja terveystoimen osalta vertailukelpoisia ikävakioituja kustannuksia ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi ns. lisätyssä terveydenhuollossa (terveydenhuolto, kotihoito ja vanhusten ympärivuorokautinen hoito) Helsingissä ikävakioidut kustannukset ovat 2071 euroa ja Vantaalla 1918 euroa asukasta kohden. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu kahteen eri virastoon ja Vantaasta poiketen lasten päivähoito kuuluu sosiaalitoimen organisaatioon. Vantaalla on yksi yhteinen toimiala ja lasten päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Helsingissä terveystoimi on organisoitu toiminnoittain ja sosiaalitoimi elämänkaarimallin mukaisesti. Vantaalla yhdistyneessä sosiaali- ja terveystoimessa on pääosin elämänkaarimalli. Helsinki ja Vantaa ovat jo nykyisellään niin suuria, ettei palvelutuotannon yhdistämisestä arvioida saavutettavan merkittäviä tuotannollisia mittakaavaetuja. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa on kansallisesti ja kansainvälisesti käynnissä useita sellaisia uudistuksia, joiden toteuttaminen on mielekästä nykyisiä kaupunkeja suuremmilla alueilla. Tällaisia ovat mm. palvelumarkkinoiden hallinta, valinnanvapauden toteuttaminen ja palvelujen sähköistäminen. Helsingin ja Vantaan yhdistyminen todennäköisesti edistäisi näiden muutosten toteuttamista pääkaupunkiseudulla vaikka ei olekaan niiden edellytys. Työryhmä arvioi, että nopeita kustannussäästöjä ei ole saavutettavissa ilman palvelupolitiikan suunnan tarkistuksia. Kustannusten kasvun riski liittyy ennen kaikkea mahdollisen yhdistymisen toteuttamiskustannuksiin. Onnistuminen sähköisen palvelun ja itsepalvelun lisäämisessä tulee olemaan keskeinen kustannuksia määrittävä tekijä tulevaisuudessa. Työryhmän näkemyksen mukaan kaupunkien mahdollisessa yhdistämisessä olisi sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta sekä etuja että haittoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteet, meneillään olevat rakenteelliset muutokset ja lainsäädännön uudistuminen tekevät mahdollisen yhdistymisen etujen ja haittojen arvioinnin monimutkaiseksi ja vaikeaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat muita toimialoja tiiviimmän kokonaisuuden ollen monikerroksisia, jolloin palvelutason tai -valikon muutokset yhdessä palvelussa heijastuvat muiden palvelujen käyttöön ja kysyntään. Osa yhdistymisen eduista toteutuisi vasta vuosien kuluttua ja myös tästä syystä etujen ja haittojen arviointi on vaikeaa. Nykyisten organisaatioiden työnjakojen erilaisuus esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa vaikeuttavat sekä kokonaisetujen ja - haittojen että kustannusvaikutusten arviointia. Käynnissä olevat rakenteelliset muutokset kuten laitoshoidon purku ja uudet palvelujen järjestämistavat (esim. palveluseteli ja liikelaitokset) tulevat muuttamaan tilannetta yhdistymisestä riippumatta. Näiden muutosten osalta kaupunkien palvelurakenteen tavoitteet ovat varsin samankaltaisia ja yhdistyminen voi vauhdittaa muutosten toteutumista olematta kuitenkaan niiden edellytys.

4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4 (53) 2. Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja teemaryhmän tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä palvelurakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin.

5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 (53) 3. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Sosiaali- ja terveyspalvelut -teemaryhmässä on ollut yhteensä kaksitoista jäsentä ja kaksi sihteeriä. Vantaa: - apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen (Soster), pj - terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö (Soster) - vanhus- ja vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Matti Lyytikäinen (Soster) - perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen (Soster) - talousjohtaja Kristiina Tikkala (Keskushallinto) - talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva (Soster) - kehittämis- ja strategiapäällikkö Markus Syrjänen (Soster), työryhmän sihteeri Helsinki: - apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Halke), vpj - sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen (Sosv) - aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen (Sosv) - vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipola (Sosv) - toimitusjohtaja Matti Toivola (Terke) - kehittämisjohtaja Riitta Simoila (Terke) - projektipäällikkö Annikki Thodén (Terke), työryhmän sihteeri Teemaryhmä on kokoontunut kaikkiaan 7 kertaa. Lisäksi työryhmällä oli yksi yhteinen työseminaari, johon osallistuivat teemaryhmän lisäksi Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen johto. Työseminaarissa työstettiin pienryhmissä ja yhteisin keskusteluin palvelukokonaisuuksien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Teemaryhmä kuuli asiantuntijoita kevään kokouksissa ja työseminaarissa seuraavasti: - johtava ekonomisti Antti Moisio (VATT), Kuntaliitosten vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin ja tehokkuuteen, tutkijat Sini Askelo ja Elise Haapamäki (Tieke) esittelivät toimintaympäristöteemaryhmän työtä, tapahtumapäällikkö Saila Machere (Taske), Asiakasnäkökulma palvelujen saantiin suuressa organisaatiossa, työseminaari ylilääkäri Ari Aimolahti, (Hki, Terke), Erikoislääkärivastaanottojen kehittäminen ja toiminnan jalkauttaminen terveysasemille, Sihteerit ovat työstäneet raportin yhteistyössä kummankin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon ja asiantuntijoitten kanssa. Raporttia on muokattu teemaryhmän kokouksissa ja väliaikoina teemaryhmän kommentein ja täsmennyksin. Nykytilan kuvauksen hallinto -luvun sisältöä muokattiin kahdessa pienryhmän kokouksessa kesäkuussa Sihteerit ovat osallistuneet yhteen Kuntatalous -teemaryhmän kokoukseen toukokuussa 2010 sekä saman teemaryhmän tietohallinto -pienryhmän kokoukseen elokuussa Lisäksi sihteerit ovat osallistuneet selvityksen sihteeristön järjestämiin teemaryhmien sihteereitten yhteiskokouksiin. Teemaryhmän työskentely on ollut erittäin aktiivista ja työryhmä on hyvässä yhteisymmärryksessä muokannut raporttien sisältöä, tekstiä ja arvioita.

6 Sosiaali- ja terveyspalvelut 6 (53) 4. Tehtävän rajaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen raportissa keskitytään keskeisiin palvelukokonaisuuksiin, niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä mahdollisen yhdistymisen etuihin ja haittoihin. Lasten päivähoito tarkastellaan tämän selvityksen Sivistystoimen palvelut -työryhmässä eikä sitä asiaa käsitellä Sosiaali- ja terveyspalvelut -työryhmän raportissa, vaikka lasten päivähoito kuuluu Helsingissä sosiaaliviraston toimialaan. Lisäksi osa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevista teemoista käsitellään muissa työryhmissä. Kuntatalous-teemaryhmä vastaa sisältöjen tuottamisesta investointien, tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelujen sekä tietohallinnon ja tietojärjestelmäratkaisujen osalta. Lisäksi Kuntatalous-teemaryhmä tarkastelee taksa- ja maksupolitiikkaa sekä valtionosuuksia ja - avustuksia. Toimintaympäristöryhmä vastaa yleisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristön kuvauksesta. Henkilöstö-teemaryhmä käsittelee kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HR-toimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Loppuraportissa on käytetty vuoden 2008 tilinpäätös-, henkilöstö- ja toimintatietoja ellei toisin mainita. Lähteinä on käytetty Kuusikko-vertailuja (www.kuusikkokunnat.net), THL:n tilastoja (uusi.sotkanet.fi) ja Kuntaliiton suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailuja (www.kunnat.net). Raportissa käytetään samoja käsitteitä ja palvelujen määrityksiä kuin lähteissä. Organisaatiot on kuvattu elokuun 2010 tilanteen mukaan. Palvelukokonaisuuksien yhteydessä organisaatiot on kuvattu kolmella tasolla: virasto/toimiala-, osasto/vastuualue/tulosalue- ja toimisto/tulosyksikkötasoilla. Liitteenä olevat palvelukartat ja toimipaikkaluettelot sisältävät oman toiminnan elokuun 2010 tilanteen mukaan.

7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 (53) 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisessa järjestelmässä ja sen palvelutuotannossa merkittävässä asemassa muodostaen yli puolet kunnan menoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät väestön kannalta keskeiset terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään liittyvät peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monia järjestämiseen vaikuttavia säädöksiä ja normeja. Osa palveluista on subjektiivisia oikeuksia, ja niiden kriteerit on tarkasti määritelty lainsäädännössä. Toisaalta kuntien liikkumavara palvelujen järjestämisessä on merkittävä. Tämä näkyy myös Helsingin ja Vantaan välillä erilaisina palvelutuotteina ja hoitoketjuina, poikkeavina organisointeina ja tehtäväkuvien kirjossa. Viimeisten vuosien aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön kehittämisen ohessa leimallista ovat erilaiset kansalliset kehittämisohjelmat ja hankkeet. Näillä muutoksilla on tarkoitus vastata väestön tarpeiden monimuotoistumisen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä ratkaista alueellisen yhdenvertaisuuden haasteita. Metropolialueen erityiskysymykset ovat myös nousseet keskusteluun. Asiakkaan valinnanvapaus palveluihin hakeutumisessa yli kuntarajojen tuo niin ikään uusia näkökulmia palvelujen järjestämiseen. Keskeisin kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävä strateginen päämäärä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Onnistuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen arviointikriteeri myös mahdollisessa kaupunkien yhdistymisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole yksittäinen tehtävä, vaan se on monitasoista ja monialaista toimintaa, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kunnan sosiaali- ja terveyssektori on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija ja terveysnäkökohtien esiin nostaja yhteisessä päätöksenteossa. Palveluvalikon runsaudesta sekä hankinta- ja tuotantotapojen kirjosta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä on monimuotoinen kokonaisuus. Kunnan oman tuotannon johtaminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Volyymilta lähes yhtä suuri osuus palveluista on sopimus- ja omistajaohjauksen piirissä. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteitä: - erilaisten palvelutuotteiden määrä on suuri ja niiden ratkaisut vaihtelevat kuntien välillä, - tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sitoo eri palveluja yhteen, - tuotantotapojen kirjo on laaja; kunnan oma toiminta on usein vain puolet kustannuksista, - organisoinneissa ja johtamisjärjestelmissä on vaihtelua kaupunkien välillä, - merkittäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia valmistellaan kansallisesti. Yksityisten yritysten, säätiöiden ja yhdistysten palveluja ohjataan hankintateknisesti kilpailuttamalla. Kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden ohjauksessa käytetään lisäksi omistajaohjauksen keinoja. Kunnissa on myös enenevissä määrin otettu käyttöön sisäistä sopimusohjausta, eli perinteisen budjettiohjauksen sijaan omaa tuotantoa ohjataan ostopalvelujen tapaan palvelusopimuksin. Pisimmälle sisäinen sopimusohjaus on viety ns. tilaaja-tuottaja -malleissa. Helsingissä ja Vantaalla oman tuotannon ohjaus perustuu suurimmalta osin strategiaan ja budjettiohjaukseen, joskin Vantaan uuteen palvelustrategiaan sisältyvät liikelaitostamissuunnitelmat ovat askel sopimusohjuksen suuntaan. Enenevissä määrin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ohjausvoimaa on siirtymässä myös asiakkaille ja potilaille. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään myös lainsäädännöllä.

8 Sosiaali- ja terveyspalvelut 8 (53) 6. Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä ja Vantaalla 6.1 Palvelujen kustannukset ja organisointi Helsingin asukasluku oli , mikä on noin kolme kertaa suurempi kuin Vantaan väestö, Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan väestöt poikkeavat profiililtaan merkittävästi. Helsingin väestö on selvästi vanhempaa kuin Vantaan. Palvelujen vertailussa toimiva nyrkkisääntö on, että Helsingissä on viisi kertaa enemmän vanhuksia (75 vuotta täyttäneitä) mutta vain kaksi kertaa enemmän lapsia (0-17vuotiaita). Helsingin väestössä näkyvät vahvemmin metropolialueen erityispiirteet, kuten yksinasuvien ja maahanmuuttajataustaisten suurempi määrä. Helsinki 25 % Vantaa 21 % 15 % 75 % 79 % 85 % Väestö Soster kustannukset 2009 Soster henkilöstö Kuvio: Helsingin ja Vantaan väestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja henkilöstömäärän suhteelliset osuudet. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset (1 938 M 1 ) ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin Vantaalla (502 M ). Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat Helsingissä 3301 euroa ja Vantaalla 2810 euroa. Osa kustannuserosta selittyy juuri ikärakenteen eroilla. Koko sosiaali- ja terveystoimen osalta vertailukelpoisia ikävakioituja kustannuksia ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi terveys- ja vanhuspalveluissa Helsingissä ikävakioidut kustannukset ovat 2071 euroa ja Vantaalla 1918 euroa 2. Kustannusvertailuihin vaikuttaa myös se, että henkilöstömenoissa henkilöstösivukulujen erot ovat merkittävät. Suurin ero on eläkemenoperusteisissa KUEL-maksuissa, jotka ovat Helsingissä noin viisi prosenttiyksikköä suuremmat kuin Vantaalla. (Kustannuseroista tarkemmin luvussa 6.) Henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalvelujen omassa toiminnassa on Helsingissä ( ) selvästi enemmän kuin Vantaalla (2790). Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Helsingissä omaa tuotantoa on enemmän Vantaan käyttäessä enemmän ostopalveluja ja että Helsingissä palvelutuotanto on monipuolisempaa ja laajempaa. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu kahteen eri virastoon ja Vantaasta poiketen lasten päivähoito kuuluu sosiaalitoimen organisaatioon. Vantaalla on yksi yhteinen toimiala ja lasten päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Helsingissä terveystoimi on organisoitu toiminnoittain ja sosiaalitoimi elämänkaarimallin mukaisesti. Vantaalla yhdistyneessä sosiaali- ja terveystoimessa on pääosin elämänkaarimalli. 1 Mukaan lukien erikoissairaanhoito ja pois lukien lasten päivähoito, ei koske päivähoidon hallinnollisia tukipalveluja. 2 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset 2008, Kuntaliitto. Ikävakioinneissa on käytetty 10 suurimman kaupungin väestötietoja. 3 Ei sisällä päivähoidon henkilöstöä mutta sisältää päivähoidon hallinnollisen henkilöstön

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 (53) Helsinki Vantaa Sosiaalivirasto M henk. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyskeskus M henk. Lasten päivähoito 281 M / henk. Lapsiperh. palvelut 161 M / henk. Aikuisten palvelut* 420 M / henk. Vanhusten palvelut 210 M / henk. Hallinto- ja k.keskus 49 M / 352 henk. Hallinto- ja palv.k.** 132 M / henk. Kotihoito 99 M / henk. Kaupunginsairaala 192 M / henk. Terveysasemat 129 M / henk. Hammashuolto 60 M / 738 henk. Asukaspalvelut 3 M / 124 henk.(ta09) Työllisyysasiat 9 M (ta09) Varhaiskasvatus 127 M / henk. Perhepalvelut 124 M / 904 henk. Talous- ja hallintop. 4 M / 63 henk. Vanhus- ja vammaisp. 138 M / henk. Terveyspalvelut 60 M / 733 henk. Suun terveydenh. liikelait. (6/2010 alk.) Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sivistystoimi Sos.- ja terv.h. toimiala 502 M 2790 henk. Psykiatria 74 M / 975 henk. Työterveyshuolto, liikelait. 6 M Konserni hallinto Muu kuin oma erik.sairaanh. 449 M HUS Erikoissairaanh. 176 M Huom! Organisaatio kuvattu 3/2010 tilanteessa, käyttömenot tp 2009 ja henkilöstö (sis. vakituiset ja määräaikaiset, ei työllistettyjä). Em. syystä pitkäaikaissairaala ei näy omana organisaatioyksikkönä (81 M, 963 henk.), mutta sisältyy terveyskeskuksen kokonaismenoihin ja henkilöstöön. Vantaan suun terv. huol. liikelaitoksen kustannukset ja henkilöstö sisältyvät terveyspalveluihin. * Sisältää työllisyyden hoidon, 13 milj. euroa. ** Sisältää sellaisia tuotannon tukipalveluja (mm. laitoshuolto, sairaala-apteekki, yht. 915 henkilöä), jotka Helsingin sosiaalivirastossa ja Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla eivät ole omana toimintana. Sisältää konserninhallinnon.

10 Sosiaali- ja terveyspalvelut 10 (53) 6.2 Keskeiset erot ja yhtäläisyydet Helsingissä ja Vantaalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Helsingissä ja Vantaalla on enimmäkseen yhdenmukaista. Tämän takaa monelta osin yksityiskohtainen lakeihin ja asetuksiin perustuva sääntely, kansallinen ammatillinen kehitystyö sekä pääkaupunkiseudun kuntien tiivis yhteistyö. Niin ikään yhteisesti järjestettyjen palvelujen määrä kasvaa. Keskeisin yhteistyömuoto on erikoissairaanhoitoa tuottava Hus-kuntayhtymä, mutta myös monissa muissa palvelujen yhteistuotantoa ja - hankintaa on lisätty. Yhtäläisyyksistä huolimatta kaupunkien itsenäisyys palvelujen järjestämisessä näkyy myös Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erojen taustalla voi tunnistaa monia tekijöitä. Ensinnäkin kaupunkien väestöprofiilit ja asumisolot poikkeavat merkittävästi. Toiseksi Helsingissä on pitkä palveluhistoria ja perinteikäs kolmannen sektorin toiminta, kun puolestaan Vantaalla palvelujärjestelmä on rakennettu nopeasti kaupungin kasvaessa luvuilla. Kolmanneksi kaupunkien erilainen taloudellinen tilanne lienee kannustanut erilaiseen palvelujen kehittämiseen. Seuraavassa luvussa käsitellään eroja ja yhtäläisyyksiä tarkemmin palvelukokonaisuuksittain Helsingin ja Vantaan välillä. Yleisellä tasolla voidaan tehdä seuraavia keskeisiä havaintoja: - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja väestöryhmien välisten erojen kaventaminen. Helsingissä tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja väestöryhmien välisten erojen kaventamisesta korostuu Vantaata enemmän kaupungin strategiassa ja erityisesti terveyskeskuksen strategiassa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on molemmissa kaupungeissa keskeinen kehittämisohjelmia läpileikkaava teema. - Palvelukohtaiset kehittämislinjaukset vastaavat toisiaan. Useimmissa palvelukokonaisuuksissa keskeiset tavoitteet toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämisessä vastaavat toisiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi avohuollon painottaminen, palveluketjujen saumattomuus, asiakaslähtöisyyden korostaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. - Palveluvalikkojen ja -tasojen vastaavuus vaihtelee. Tietyissä palveluissa, kuten aikuissosiaalityössä tai lasten sijaishuollossa, tuotanto on varsin harmonisoitua Helsingin ja Vantaan välillä. Toisaalta osassa palveluja on merkittäviäkin eroja niin palveluvalikon runsaudessa, palvelutasossa kuin voimavaroissakin. Tällaisia ovat muun muassa mielenterveyspalvelut ja psykiatriset palvelut, lastensuojelun avohuolto, ympärivuorokautinen laitoshoito sekä vanhusten, vammaisten ja päihdeongelmaisten avopalvelut. - Laitoshoidon määrä selittää kustannuseroja. Muutamissa keskeisissä palveluissa, kuten lastensuojelussa ja vanhustenpalveluissa, kustannustasoeroja selittää laitoshoidon suurempi osuus Helsingissä. Ero johtunee pääosin Helsingin vanhemmista tuotantorakenteista. Molemmissa kaupungeissa on tavoitteena vähentää laitoshoidon osuutta useissa palveluissa. - Oman tuotannon osuus on suurempi Helsingissä kuin Vantaalla. Ostopalvelut korostuvat tuotantotapana Vantaalla. Myös Vantaan viimeaikaiset tuotantotapalinjaukset (Vantaa-sopimus) painottavat Helsinkiä enemmän vaihtoehtojen lisäämistä perinteiselle kunnan omalle tuotannolle. - Organisoinnin suuret linjat poikkeavat. Vantaalla on Helsingistä poiketen toteutettu kaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiouudistusta. Ensinnäkin sosiaali- ja terveystoimi on integroitu yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi ja toiseksi päivähoito on siirretty sivistystoimen hallintoon. Helsinki on toteuttanut organisaatioiden erillisyydestä huolimatta palvelujen integrointia. Esimerkiksi kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoito-osastoksi hallinnollisesti terveyskeskukseen ja ympärivuorokautinen pitkäaikainen laitoshoito on yhdistetty sosiaalivirastoon. Lisäksi Helsingillä on omaa peruserikoissairaanhoitoa nykyisten valtakunnallisten linjausten mukaisesti.

11 Sosiaali- ja terveyspalvelut 11 (53) 7. Erot ja yhtäläisyydet palvelukokonaisuuksittain nykytilanteessa Nykytilan kuvaus on katsaus sosiaali- ja terveyspalvelujen tämän hetken tilanteeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta tarkastellaan erojen ja yhtäläisyyksien osalta kahdeksan eri palvelukokonaisuuden kannalta: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria, vanhuspalvelut, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, aikuissosiaalityö, lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu sekä hallinto ja johtaminen. Jokaista palvelukokonaisuutta tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: toimintojen organisoinnin, tuotanto- ja hankintatapojen, palvelujen käytön ja palvelutason, palveluverkon, resurssien ja kustannusten sekä strategisten linjausten kannalta. 7.1 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon organisointi Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi ovat kaksi erillistä virastoa, kun taas Vantaalla ne on yhdistetty yhteen toimialaan. Helsingissä perusterveydenhuolto on organisoitu yhteen virastoon, terveyskeskukseen. Palvelut on sijoitettu pääosin neljään osastotasoiseen (terveysasemat, kotihoito, hammashuolto ja kaupunginsairaala) yksikköön toiminnoittain sekä niiden eri toimistotasoisiin yksiköihin. Avosairaanhoito on järjestetty alueellisesti neljään toimistotasoiseen yksikköön sisältäen terveysasematoiminnan ja lasten terveyskeskuspäivystyksen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö toimivat myös toimistotasoisina yksikköinä terveysasemat -osastossa. Suun terveydenhuolto on organisoitu hammashuoltoosastoon ja siellä kahteen toimistotasoiseen yksikköön. Kaupunginsairaalassa on kuusi toimistotasoista yksikköä: Haartmanin ja Malmin päivystysyksiköt, kuntoutusyksikkö sekä Herttoniemen, Laakson ja Malmin sairaalat. Laakson, Malmin, Herttoniemen ja Suursuon sairaaloissa on perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa, kotisairaalatoimintaa sekä epidemiologinen yksikkö. Vuoden 2010 alusta terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito siirrettiin sosiaalivirastoon vanhainkotitoiminnaksi. Kotihoito on organisoitu kuuteen alueelliseen yksikköön. Vantaalla perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat Helsingistä poiketen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tulosalueet. Vastaanottotoiminta toteutuu terveyspalvelujen tulosalueella vastaanottotoiminnan tulosyksikössä. Suun terveydenhuolto on organisoitu liikelaitokseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on organisoitu perhepalvelujen tulosalueelle ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yksikköön. Terveyskeskuspäivystys toimii Peijaksen sairaalassa osana terveyspalvelujen tulosaluetta. Vuodeosastotoimintaa on sairaalapalvelujen tulosyksikössä osana vanhuspalvelujen tulosaluetta. Myös kotisairaanhoito on vanhuspalvelujen tulosalueella. Kuntoutustoiminta on organisoitu pääosin terveyspalvelujen tulosalueelle. Helsingin ja Vantaan yritystyöterveyshuolto sisältäen Helsingin velvoitteet merimiesterveydenhuollosta on organisoitu alkaen Vantaan Työterveys -liikelaitokseen.

12 Sosiaali- ja terveyspalvelut 12 (53) Helsinki Vantaa Kotihoito Eteläinen kh Keskinen kh Läntinen kh Pohjoinen kh Itäinen kh Kaakkonen kh Enn. ehk. terv.h. Perhepalvelut Terveysasemat Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Haartmanin päiv. Malmin päivystys Kuntoutusyksikkö Neuvolat., t.edist. Koulu- ja opisk.th. Idän terv.as. Keskustan terv.as. Lännen terv.as. Pohjoisen terv.as. Vanhusten avop. Sairaalapalvelut Kuntoutus Päivystystoiminta Vastaanottot. Vanhus- ja vammaisp. Kaupunginsairaala Terveyskeskus Terveyspalvelut Suun terv. huol. liikel. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Hammashuolto Alueelliset palv. Keskitetyt palv. Kuvio: Perusterveydenhuollon organisointi Helsingissä ja Vantaalla Perusterveydenhuollon tuotanto- ja hankintatavat Helsingissä pääosa perusterveydenhuollosta tuotetaan omana toimintana. Suun terveydenhuollon peruspalveluista hankitaan ostopalveluna sekä kiireellistä että kiireetöntä hammashoitoa palvelusetelimäisillä maksusitoumuksilla, ostopalveluna sekä vuokratyönä päivystyksessä. Muita merkittäviä ostopalveluja ovat erityisesti työvoiman vuokraus työvoimavajetilanteissa sekä tietyt toiminnot mm. terveyspalvelujen neuvonta ja siihen liittyvät lääkäreiden kotikäynnit, vähäisessä määrin vuodeosastotoiminta sekä sairaankuljetus. Vantaan perusterveydenhuollon tuotantostrategia vastaa pääosin Helsingin strategiaa. Suurin ero tuotantotavoissa on terveyskeskuspäivystys, joka on ulkoistettu kokonaisuudessaan. Työvoimanvuokrausta on käytetty erityisesti lääkärivajetilanteissa. Kotihoito käsitellään tarkemmin vanhuspalvelujen yhteydessä. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto yhteensä - oma tuotanto 96 % 91 % - ostot muilta toimijoilta 4 % 9 % Taulukko: Perusterveydenhuollon oman tuotannon ja ostopalvelujen osuudet 2008 Helsingissä ja Vantaalla Perusterveydenhuollon palvelujen käyttö ja palvelutaso Helsingissä perusterveydenhuollon lääkäreiden avovastaanottotoiminnan käyntimäärät ja peittävyys ovat hieman alhaisempia kuin Vantaalla. Helsingissä on perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä vähemmän / asukas (1,2/asukas) kuin Vantaalla (1,5/asukas). Sen sijaan perusterveydenhuollon muitten ammattiryhmien käyntejä / asukas on Helsingissä enemmän

13 Sosiaali- ja terveyspalvelut 13 (53) (3,2/asukas) kuin Vantaalla (2,5/asukas). Käyntimäärät kokonaisuudessaan avosairaanhoidon vastaanotoilla terveysasemilla ovat Helsingissä hieman alhaisempia verrattuna Vantaaseen. Hoitajakäyntien määrät avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa ovat yhtä suuret väestömääriin suhteutettuna. Helsingissä käytetään kuitenkin hieman vähemmän terveyskeskuspäivystystä Vantaaseen verrattuna. Helsingissä on kouluterveydenhuollossa enemmän sekä lääkärin että muun henkilökunnan käyntejä. Lastenneuvolan käyntimäärät ovat suunnilleen samat molemmissa kaupungeissa. Kunnallisen suun terveydenhuollon käyntejä on Vantaalla enemmän ja peittävyys on suurempi kuin Helsingissä. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit (4) - lääkärikäyntejä / asukasta 1,15 1,47 - lääkärikäyntien peittävyys 47 % 51 % - käynnit muissa ammattiryhmissä / asukasta 3,21 2,48 Käynnit terveysasemilla ja tk-päivystyksessä - avosairaanhoito yhteensä 1,61 1,91 - josta lääkärin vastaanotto 0,8 1,10 - josta terveydenhoitajan vastaanotto 0,81 0,81 - terveyskeskuspäivystys 0,21 0,24 Muut käynnit - lastenneuvolakäyntejä / 0-7-vuotiasta kohden 3,0 3,1 - kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit / 7-18 vuotiaat 0,25 0,22 - kouluterveydenh. muu henkilökunta / 7-18 vuotiaat 2,10 1,50 - suun terveydenhuollon käyntejä / asukas 0,26 0,34 - suun terveydenhuollon peittävyys 27 % 34 % Laitoshoito - pitkäaikaishoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohden lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 1000 asukasta kohden v. hoitopäivien osuus lyhytaikaishoid. 41,4 % 74,6 % Taulukko: Perusterveydenhuollon käynnit, peittävyys ja hoitopäivät 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet ja kaupunkien toimintakertomukset) Perusterveydenhuollon palveluverkko Helsingin perusterveydenhuolto toimii pääosin terveysasema- ja sairaalakiinteistöissä, joihin toimintaa on keskitetty. Terveysasemia on 26 (äitiys- ja lastenneuvolat toimivat terveysasemilla), hammashoitoloita 39 ja sairaala-alueita kuusi, joista yksi on psykiatrinen sairaala-alue. Vantaalla on kahdeksan terveysasemaa ja yksi sairaala. Neuvolat toimivat 15 eri toimipisteessä ja hammashoitoloita on Perusterveydenhuollon avohoidon käyntien potilasmäärä sisältää vuoden aikana terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolla, äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyspalveluissa, työterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa käyneet potilaat ja asiakkaat. Yhdellä potilaalla voi olla useampia käyntejä vuoden aikana.

14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 (53) Perusterveydenhuollon resurssit ja kustannukset Perusterveydenhuollon ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset ovat Helsingissä noin 10 prosenttia Vantaata korkeammat. Palvelukokonaisuuksista vain suun terveydenhuollon ja muun avoterveydenhuollon (pois lukien kotihoito) kustannukset ovat Vantaalla yli Helsingin tason. Näissä molemmissa palveluissa myös käyntimäärät ovat Vantaalla korkeampia. Pääsääntöisesti asukaskohtaiset kustannuserot voidaan selittää sillä, että asukaskohtaisia käyntejä on enemmän. Mahdollisten yksikkökustannuserojen vaikutus on vähäisempi. 5 Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto Avohoito avoterveydenhuolto hammashuolto kotihoito Ympärivuorokatuinen h terveystoimi sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito somaattinen psykiatrinen Laitoshoito somaattinen psykiatrinen Yhteensä ikävakioituna Yhteensä ikävakioimaton Taulukko: Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituina vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset, Kuntaliitto) Perusterveydenhuollon strategiset linjaukset Helsingin terveyskeskuksen strategiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: - Edistetään helsinkiläisten terveyttä ja kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. - Turvataan hoitoon pääsy ja palvelun laatu sekä edistetään potilaiden vastuunottoa terveydestään. - Varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö sekä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. - Lisätään kustannustehokkuutta ja jatketaan palvelujen rakennemuutosta hallitusti, turvaamalla ensin korvaavien palvelujen saanti. Vantaan perusterveydenhuollon strategiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, suurten terveysongelmien ehkäisy ja hoito sekä yhteinen vastuu hyvästä vanhemmuudesta. - Palveluprosessien uudistaminen ja yhteensovittaminen, toimiva organisaatio ja pääkaupunkiseudun yhteistyön toimivuus. 5 Ympärivuorokautisen hoidon kustannuseroja käsitellään luvussa

15 Sosiaali- ja terveyspalvelut 15 (53) 7.2 Erikoissairaanhoito - Henkilöstön osaamisen varmistaminen, erinomaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja tuloksellinen johtaminen. - Kustannuskehityksen hallinta, voimavarojen kohdentaminen ja palvelu- ja hankintatapojen optimointi. Helsingissä korostuu erityisesti terveyden edistäminen, potilaiden vastuunotto terveydestään sekä eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Muilta osin Helsingin ja Vantaan perusterveydenhuollon strategiat ovat samansuuntaiset Erikoissairaanhoidon organisointi ja hankintatavat Helsingin terveyskeskuksen kaupunginsairaalassa on sisätautien, geriatrian, neurologian ja fysiatrian konsultaatiopoliklinikat. Ne on organisoitu kaupunginsairaalan sairaalakohtaisiin toimistotasoisiin yksiköihin sekä kuntoutusyksikköön. Psykiatriaosastossa on erikoissairaanhoidon avoja laitoshoitoa sekä psykiatrian päivystys, jotka käsitellään omassa palvelukokonaisuudessa luvussa 3.3. Vantaalla ei ole omaa erikoissairaanhoitoa mutta vastaavaa geriatrista vastaanottotoimintaa järjestetään. Helsinki Vantaa Kaupunginsairaala Psykiatria Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Haartmanin päiv. Malmin päivystys Kuntoutusyksikkö Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Esh ostopalv. Terveyskeskus Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Esh ostopalv. HUS Kuvio: Erikoissairaanhoidon organisointi Helsingissä ja Vantaalla. Helsinki ostaa muun erikoissairaanhoidon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Vantaa ostaa lähes kaiken erikoissairaanhoidon HUS:ista. Helsinki Vantaa Somaattisen esh:n avohoito - ostot muilta toimijoilta 79 % 100 % Somaattisen esh:n laitoshoito - ostot muilta toimijoilta 100 % 100 % Psykiatrian avo- ja laitoshoito - ostot muilta toimijoilta 45 % 100 % Taulukko: Ostopalvelujen osuudet erikoissairaanhoidon kustannuksista 2008 Helsingissä ja Vantaalla.

16 Sosiaali- ja terveyspalvelut 16 (53) Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja palvelutaso Erikoissairaanhoidon käytössä on selkeitä eroja kaupunkien välillä. Vantaalla on jonkin verran enemmän somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä. Eroa selittänee Helsingin vahva kaupunginsairaalatoiminta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon käyntimäärät ovat Helsingissä jonkin verran korkeammat. Tämä johtunee pääasiallisesti Helsingin vanhusväestön korkeasta suhteellisesta osuudesta Vantaaseen verrattuna sekä vahvasta omasta konsultaatiopoliklinikkatoiminnasta. Helsingin psykiatrian käyttö vastaa pääasiallisesti koko maan keskiarvoja. Sen sijaan Vantaalla erityisesti psykiatrian poliklinikkakäynnit ovat huomattavan alhaisella tasolla. Helsinki Vantaa Somaattisen esh:n hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Taulukko: Erikoissairaanhoidon käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet) Erikoissairaanhoidon palveluverkko Pääosa erikoissairaanhoidon ostetusta toiminnasta tuotetaan HUS:in HYKS sairaanhoito -alueen yksiköissä. Helsingin oman erikoissairaanhoidon toimintayksiköt sijaitsevat Laakson, Herttoniemen ja Malmin sairaaloissa sekä psykiatria pääosin Auroran sairaala-alueella. Auroran sairaalaalueen lisäksi psykiatrialla on 10 muuta toimipistettä Erikoissairaanhoidon resurssit ja kustannukset Helsingin ikävakioidut erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat hieman Vantaata korkeammat. Eroa eri palvelukokonaisuuksissa selittää käynti- ja hoitovuorokausien määrien erot kaupunkien välillä. Vantaalla somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset ovat hoitovuorokausien tapaan hieman Helsinkiä korkeammat. Somaattisen avohoidon kustannuksissa ei ole juurikaan eroa. Psykiatriassa kustannuserot ovat merkittäviä ja vastaavat käyntien ja hoitovuorokausien alhaisia määriä Vantaalla (taulukko kappaleessa ) Erikoissairaanhoidon palveluihin liittyvät strategiset linjaukset Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen strategiset linjaukset ovat kummallakin kaupungilla yhtenäiset. Omistajaohjausta pyritään tiivistämään ja vahvistamaan. Väestön tarvitsemat erikoisairaanhoidon palvelut on tarkoitus tuottaa kustannustehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vantaalla keskeinen strateginen linjaus on lisätä erikoissairaanhoitoa omana toimintana. Helsingissä kehitetään voimakkaasti omaa erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa. Konsultaatiotoimintaa jalkautetaan terveysasemille ja sähköisiä konsultaatiopalveluja kehitetään. Tavoitteena on, että hoitoketjut toimivat joustavasti. Erityistä huomiota kiinnitetään geriatrisen akuuttihoidon sujuvuuteen. Sekä Helsinki että Vantaa ovat lisänneet ja lisäävät edelleen geriatrista osaamista ja toimintaa.

17 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17 (53) 7.3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian organisointi Helsingissä mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria on pääosin organisoitu terveyskeskuksen psykiatriaosastoon sekä sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelle. Tämän lisäksi terveyskeskuksen kotihoito (mielenterveystiimit), terveysasemat (lääkärin ja hoitajan vastaanotot) ja kaupunginsairaala (somaattinen päivystys ja selviämishoitoasema) hoitavat ko. asiakkaita yhteistyössä em. päätoimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut on organisoitu HUS erikoissairaanhoitoon. Sosiaalivirasto tuottaa lapsiperheiden palveluissa perheneuvolatoimintaa. Vantaalla mielenterveys- ja päihdepalvelut on organisoitu perheiden palvelujen vastuualueelle sekä terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala tuottaa lapsiperheiden palveluissa perheneuvolatoimintaa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat aikuissosiaalityön yksikössä. Vantaalla käynnistyy vuonna 2010 mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoiva prosessimainen toimintamalli, ns. Miepä-keskus. Vantaalla psykiatrinen erikoissairaanhoito (aikuisten, nuorten ja lasten osalta) ostetaan kokonaan HUS:sta, kun taas Helsingissä suurin osa aikuisten psykiatrisesta avo- ja laitoshoidosta on organisoitu terveyskeskukseen. Helsingillä on lisäksi oma psykiatrinen päivystysyksikkö. Helsinki Vantaa Lapsiperh. palvelut Aikuisten palvelut Kotihoito Terveysasemat Kaupunginsairaala Perheneuvola Sos. ja tal. tuki Työvoim. palv.k. Sos. kuntoutus Kotihoidon yksiköt (miel.terv.tiimit) Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Kuntoutusyksikkö Idän terv.as. Keskustan terv.as. Lännen terv.as. Pohjoisen terv.as. Koulu- ja opisk.th. Neuvolat., t.edist. Kunt. työtoiminta Psykososiaal. p. (sis. perheneuv.) Aikuissosiaalityö (mt-kunt. asumisp. Päihdehuolto Vastaanottot. Miepä-keskus Esh psykiatria Asukaspalvelut Sosiaalivirasto Terveyskeskus Terveyspalvelut Perhepalvelut Erikoissairaanhoito Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Psykiatria Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Erikoissairaanhoito Esh psykiatria HUS Kuvio: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian organisointi Helsingissä ja Vantaalla

18 Sosiaali- ja terveyspalvelut 18 (53) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian tuotanto- ja hankintatavat Helsingissä merkittävä osa mielenterveystyöstä, päihdehuollosta ja psykiatriasta päihdehuollon asumispalveluja lukuun ottamatta tuotetaan itse. Osa erikoissairaanhoidosta ostetaan HUS psykiatrialta ja pieni osa muista palveluista (esim. Järvenpään sosiaalisairaalan palvelut, Niemikotisäätiön toiminta sekä erilaiset terapiapalvelut) yksityisiltä palveluntuottajilta tai kolmannen sektorin toimijoilta. Vantaalla päihdehuollon avopalvelut ja asumispalvelut tuotetaan pääosin itse mutta laitoshoito ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolelta. Vantaa ostaa psykiatrian erikoissairaanhoidon HUS:ista. Lasten ja nuorten psykiatrian tuottaa molemmille kaupungeille HUS. Muut mielenterveyspalvelut, kuten perheneuvolatoiminta ja vastaanottotoiminnan mielenterveystyö ovat molemmissa kaupungeissa omaa toimintaa. Helsinki Vantaa Päihdehuollon avopalvelut - ostopalvelut 37 % 29 % Päihdehuollon asumispalvelut - ostopalvelut 67 % 30 % Päihdehuollon laitoshoito - ostopalvelut 22 % 74 % Psykiatria yhteensä - ostot kuntayhtymiltä 40 % 100 % - ostot muilta toimijoilta 5 % 0 % Taulukko: Päihdepalvelujen ja psykiatrian ostopalvelujen osuudet 2008 Helsingissä ja Vantaalla. (Helsingissä tapahtunut huomattavia tuotantotapojen muutoksia vuoden 2008 jälkeen.) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian palvelujen käyttö ja palvelutaso Päihdehuollon avohuollon käynnit ovat Helsingissä merkittävästi korkeammalla tasolla. Vantaalla puolestaan asumispalvelujen ja laitoshoidon hoitovuorokausia on väestöön suhteutettuna enemmän. Asumispalvelujen osalta kaupunkien määritelmät eivät täysin vastaa toisiaan, joten vertailua ei suoraan voida tehdä. Helsingin psykiatrian käyttö vastaa pääasiallisesti koko maan keskiarvoja. Sen sijaan Vantaalla erityisesti psykiatrian poliklinikkakäynnit ovat huomattavan alhaisella tasolla. Helsinki Vantaa Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalvelujen käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalvelujen hoitovrk / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoshoidon hoitovrk / 1000 asukasta Taulukko: Päihdehuollon ja psykiatrian käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet).

19 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19 (53) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian palveluverkko Helsingissä psykiatrinen toiminta on pääosin keskittynyt Auroran sairaala-alueelle, viiteen alueelliseen psykiatriseen poliklinikkaan sekä Laakson sairaalassa sijaitsevaan mielialahäiriökeskukseen. Vantaalla toiminta on järjestetty alueellisissa päihdehuollon, aikuissosiaalityön ja kuntouttavan asumisen yksiköissä. Alueelliset A-klinikat tuottavat päihdehuollon avopalveluja molemmissa kaupungeissa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian resurssit ja kustannukset Päihdehuollon kustannusten eroja selittävät pääosin käynti- ja hoitovuorokausimäärien erot. Helsingissä avopalvelut ovat lähes kaksi kertaa kalliimmat kuntalaista kohden kuin Vantaalla, mutta Helsingin avopalvelut ovat osin Vantaata monipuolisemmat ja käyntimäärät suuremmat. Sen sijaan asumispalveluissa ja laitoshoidossa Vantaa kustannukset ovat kalliimmat. Psykiatrian kustannuksia on eritelty myös erikoissairaanhoito-osiossa. Helsinki Vantaa Päihdehuollon avopalvelut, euroa/asukas 30,7 14,9 Päihdehuollon asumispalvelut, euroa/asukas 8,6 15,6 Päihdehuollon laitoshoito, euroa/asukas 19,3 21,2 Taulukko: Päihdehuollon avopalvelujen, asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannukset 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Kuusikko-vertailu) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian strategiset linjaukset Sekä Helsingissä että Vantaalla linjaukset ovat Mieli ohjelman mukaisia painottaen perusterveydenhuollon, päihdepalvelujen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Yhteistyö kolmannen sektorin ja alan järjestöjen kanssa on edelleen lisääntymässä. Mieli 2009 ohjelmassa painotetaan erityisesti asiakkaan aseman vahvistamista, terveyttä edistävää ja ehkäisevää työtä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä mm. perus- ja avopalveluja tehostamalla sekä eri ohjauskeinojen kehittämistä. Vantaalla käynnistyy vuonna 2010 mielenterveys- ja päihdetyötä koordinoiva prosessimainen toimintamalli, ns. Miepä-keskus. Päihdehuollossa pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet jo pidemmän ajan kehittämisyhteistyötä. Pääkaupunkiseudun yhteisen päihdehuollon toimintaohjelman toteuttamista jatketaan edelleen. 7.4 Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun organisointi Helsingissä ja Vantaalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut on organisoitu yhteen virastoon/toimialalle ja yhdelle osastolle/tulosalueelle. Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto ovat organisoinniltaan pitkälti samankaltaista Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä avopalvelut on koottu perhekeskuksiin. Vantaalla vastaavat toiminnot löytyvät alueellisilta sosiaaliasemilta ja muista lastensuojelun avohuollon toimipisteistä. Kustannuksiltaan suurimman osan lapsiperheiden palveluista muodostavat lastensuojelun avopalvelut ja sijaishuolto. Lapsiperheiden avopalvelujen kirjo on suuri, ja sekä Helsinki että Vantaa kehittävät jatkuvasti uusia vaikuttavia perhetyön muotoja. Muita lapsille ja perheille suunnattuja sosiaalipalveluja ovat perheneuvolatoiminta ja erityisesti nuorille kohdistetut päihdepalvelut. Terveyspalvelujen tärkeimmät lapsille ja perheille suunnatut palvelut ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu sosiaaliviraston toimintana.

20 Sosiaali- ja terveyspalvelut 20 (53) Helsinki Vantaa Lapsiperh. palvelut Aikuisten palvelut Perhekeskukset Perheneuvola Perheoik. asiat Ls sijaishuolto Ruotsink. sos.p* Psykososiaal. p. Ls avopalvelut Ls sijaishuolto Päihdehuolto Enn. ehk. terv.h. Sosiaalivirasto Perhepalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Terveysasemat Terveyskeskus Neuvolat., t.edist. Koulu- ja opisk.th. Kuvio: Lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen organisointi Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä on Vantaaseen verrattuna selvästi laajempi palveluvalikoima koko lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluketjussa. Vantaalla palvelut keskittyvät enemmän lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Helsingissä lapsiperheiden vastuualueella järjestetään myös leikkipuistotoimintaa. Vantaalla perhepalvelujen tulosalueelle on koottu myös lapsiperheiden ennalta ehkäisevät terveyspalvelut (äitiys- ja lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto), kun taas Helsingissä ne on sijoitettu terveyskeskuksen terveysasemaosastoon Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun tuotanto ja hankintatavat Lapsiperheiden avopalveluista suuri osa tuotetaan omana toiminta sekä Helsingissä että Vantaalla. Lastensuojelun avohuollossa omavaraisuus on lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Myös muut perheille kohdistetut palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Helsinki Vantaa Ostopalvelujen osuus ls-sijaishuollossa* 44 % 63 % Ostopalvelujen osuus ls-avohuollossa* 11 % 14 % *osuus kustannuksista Taulukko: Ostopalvelujen osuus lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa Helsingissä ja Vantaalla (Lastensuojelun Kuusikko-raportti 2008). Lastensuojelun sijaishuollossa tuotantotavat poikkeavat jonkin verran. Sekä Helsingissä että Vantaalla lastensuojelun sijaishuollossa ostopalveluilla on tärkeä merkitys, mutta Vantaalla ostopalvelujen osuus ylittää jopa 60 prosenttia kokonaiskustannuksissa. Helsingissä vastaava osuus on 44 prosenttia. Helsinki ja Vantaa ovat tehneet yhteistyötä lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankinnassa. Yhteinen hankinta toteutettiin viimeksi vuonna Lastensuojelun kehittämisessä yhteistyötä tehdään Kaste-ohjelmasta rahoitetussa Lapsen ääni -hankkeessa sekä sosiaalialan kehittämisverkosto, Soccan, piirissä. Lapsen ääni -hankkeessa jatketaan lastensuojelun kehittämis-

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Hankintaraja. Talous- ja tukipalvelut Henkilöstö- ja kehittämispalvelut Tietohallinto- ja viestintäpalvelut. 2. Huonetilojen vuokralle ottaminen

Hankintaraja. Talous- ja tukipalvelut Henkilöstö- ja kehittämispalvelut Tietohallinto- ja viestintäpalvelut. 2. Huonetilojen vuokralle ottaminen Sosiaali- ja terveysviraston hankintavaltuudet vuonna 2013 1. Tukipalveluhankinnat Helsingin kaupungin virastolta tai liikelaitokselta tai Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä Virasto

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen

Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen Sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen Laura Räty 30.11.2011 Laura Räty 1 Tavoite Luoda ja rakentaa Helsinkiin maan paras sosiaali- ja terveystoimen organisaatio Hyvä organisaatio luo alustan toimiville

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017

TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI. Tehtäväalueet TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TOIMIALA YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 Kj TAe2017 TS 2018 TS 2019 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimintatuotot 18 061 797 18 489 000 17 599 200 17 049 200 17 049 200 Myyntituotot 5 896 589 6 763 900 6 379 100 6

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

euroa 3. Huonetilojen vuokralle ottaminen euroa

euroa 3. Huonetilojen vuokralle ottaminen euroa HELSINGIN KAUPUNKI VIRANHALTIJAN 1 (9) Viranhaltijan hankintavaltuudet VIRASTOTASOISET Virastopäällikkö 1. Tukipalveluhankinnat Helsingin kaupungin virastolta tai liikelaitokselta tai Helsingin ja Uudenmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Perusturvan toimialan mahdollisuudet päästä tavoitteisiin alentaa kustannustasoa? Kaupunginvaltuuston talousseminaari Markus Hemmilä

Perusturvan toimialan mahdollisuudet päästä tavoitteisiin alentaa kustannustasoa? Kaupunginvaltuuston talousseminaari Markus Hemmilä Perusturvan toimialan mahdollisuudet päästä tavoitteisiin alentaa kustannustasoa? Kaupunginvaltuuston talousseminaari 19.9.2016 Markus Hemmilä Esityksen sisältö: Perusturvan kustannuskehitys vastauksia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä

Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Savonlinnan kaupunki TA 2017 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Perusturva Perusturvalautakunta Hallinto perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelut huolehtii

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot