Sosiaali- ja terveyspalvelut Väliraportti

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Väliraportti Teemaryhmä 2 Nykytilan kuvaus

2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 (34) Sisällys 1. Toimeksianto Tehtävän rajaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä ja Vantaalla Palvelujen kustannukset ja organisointi Keskeiset erot ja yhtäläisyydet Helsingissä ja Vantaalla Erot ja yhtäläisyydet palvelukokonaisuuksittain nykytilanteessa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Hallinto Skenaariot palvelujen hoidosta yhdistyneen kaupungin tilanteessa Mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat Asiakasvaikutukset Suorituskykyvaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset Seurausvaikutukset Helsingin terveyskeskus, Helsingin kaupunki projektipäällikkö Annikki Thodén puh tai PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI annikki.thoden@hel.fi Sosiaali- ja terveydenhuol. toimiala, Vantaan kaupunki kehittämis- ja strategiapäällikkö Markus Syrjänen puh Peltolantie 2 D, VANTAA markus.syrjanen@vantaa.fi

3 Sosiaali- ja terveyspalvelut 3 (34) 1. Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. 2. Tehtävän rajaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen raportissa keskitytään keskeisiin palvelukokonaisuuksiin, niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä mahdollisen yhdistymisen etuihin ja haittoihin. Lasten päivähoito tarkastellaan tämän selvityksen Sivistystoimen palvelut työryhmässä eikä sitä asiaa käsitellä sosiaali- ja terveyspalvelut työryhmän raportissa, vaikka lasten päivähoito kuuluu Helsingissä sosiaaliviraston toimialaan. Lisäksi osa sosiaali- ja terveyspalvelujenkin järjestämistä koskevista teemoista käsitellään muissa työryhmissä. Kuntatalous-teemaryhmä vastaa sisältöjen tuottamisesta investointien, tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelujen sekä tietohallinnon ja tietojärjestelmäratkaisujen osalta. Lisäksi kuntatalous-teemaryhmä tarkastelee taksa- ja maksupolitiikkaa sekä valtionosuuksia ja avustuksia. Toimintaympäristöryhmä vastaa yleisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristön kuvauksesta. Henkilöstö-teemaryhmä käsittelee kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HR-toimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Väliraportissa on käytetty vuoden 2008 tilinpäätös-, henkilöstö- ja toimintatietoja ellei toisin mainita. Lähteinä on käytetty Kuusikko-vertailuja ( ja THL:n tilastoja (uusi.sotkanet.fi). Organisaatiot on kuvattu maaliskuun 2010 tilanteen mukaan. Palvelukokonaisuuksien yhteydessä organisaatiot on kuvattu kolmella tasolla: virasto/toimiala-, osasto/vastuualue/tulosalue- ja toimisto/tulosyksikkötasoilla. Liitteenä olevat palvelukartat on kuvattu väliraporttiin pääosin vain oman toiminnan osalta maaliskuun 2010 tilanteen mukaan. Loppuraporttiin ne täydennetään myös ostopalvelujen osalta erityisesti lasten ja perheiden palvelujen sekä vanhuspalvelujen osalta.

4 Sosiaali- ja terveyspalvelut 4 (34) 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisessa järjestelmässä ja sen palvelutuotannossa merkittävässä asemassa muodostaen yli puolet kunnan menoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät väestön kannalta keskeiset terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään liittyvät peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monia järjestämiseen vaikuttavia säädöksiä ja normeja. Osa palveluista on subjektiivisia oikeuksia, ja niiden kriteerit on tarkasti määritelty lainsäädännössä. Toisaalta kuntien liikkumavara palvelujen järjestämisessä on merkittävä. Tämä näkyy myös Helsingin ja Vantaan välillä erilaisina palvelutuotteina ja hoitoketjuina, poikkeavina organisointeina ja tehtäväkuvien kirjossa. Viimeisten vuosien aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön kehittämisen ohessa leimallista ovat erilaiset kansalliset kehittämisohjelmat ja hankkeet. Näillä muutoksilla on tarkoitus vastata väestön tarpeiden monimuotoistumisen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä ratkaista alueellisen yhdenvertaisuuden haasteita. Metropolialueen erityiskysymykset ovat myös nousseet keskusteluun. Asiakkaan valinnan vapaus palveluihin hakeutumisessa yli kuntarajojen tuo niin ikään uusia näkökulmia palvelujen järjestämiseen. Keskeisin kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistävä strateginen päämäärä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Onnistuminen terveyden ja Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteitä: o erilaisten palvelutuotteiden määrä on valtava, ja ratkaisut vaihtelevat kuntien välillä, o tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sitoo eri palveluja yhteen, o tuotantotapojen kirjo on laaja ; kunnan oma toiminta usein vain puolet kustannuksista, o organisoinneissa ja johtamisjärjestelmissä on suuria vaihteluja kaupunkien välillä, o merkittäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia valmistellaan kansallisesti. hyvinvoinnin edistämisessä on keskeinen arviointikriteeri myös mahdollisessa kaupunkien yhdistymisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole yksittäinen tehtävä, vaan se on monitasoista ja monialaista toimintaa, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kunnan sosiaali- ja terveyssektori on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija ja terveysnäkökohtien esiin nostaja yhteisessä päätöksenteossa. Palveluvalikon runsaudesta sekä hankinta- ja tuotantotapojen kirjosta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä on monimuotoinen kokonaisuus. Kunnan oman tuotannon johtaminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Volyymilta lähes yhtä suuri osuus palveluista on sopimus- ja omistajaohjauksen piirissä. Yksityisten yritysten, säätiöiden ja yhdistysten palveluja ohjataan hankintateknisesti kilpailuttamalla. Kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden ohjauksessa käytetään lisäksi omistajaohjauksen keinoja. Kunnissa on myös enenevissä määrin otettu käyttöön sisäistä sopimusohjausta, eli perinteisen budjettiohjauksen sijaan omaa tuotantoa ohjataan ostopalvelujen tapaan palvelusopimuksin. Pisimmälle sisäinen sopimusohjaus on viety ns. tilaaja-tuottaja -malleissa. Helsingissä ja Vantaalla oman tuotannon ohjaus perustuu suurimmalta osin strategiaan ja budjettiohjaukseen, joskin Vantaan uuteen palvelustrategiaan sisältyvät liikelaitostamissuunnitelmat ovat askel sopimusohjuksen suuntaan. Enenevissä määrin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ohjausvoimaa on siirtymässä myös asiakkaille ja potilaille. Asiakkaan valinnanvapautta pyritään lisäämään myös lainsäädännöllä.

5 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 (34) 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä ja Vantaalla 4.1. Palvelujen kustannukset ja organisointi Helsingin asukasluku oli , mikä on noin kolme kertaa suurempi kuin Vantaan väestö, Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan väestöt poikkeavat profiililtaan merkittävästi. Helsingin väestö on selvästi vanhempaa kuin Vantaan. Palvelujen vertailussa toimiva nyrkkisääntö on, että Helsingissä on viisi kertaa enemmän vanhuksia (75 vuotta täyttäneitä) mutta vain kaksi kertaa enemmän lapsia (0-17vuotiaita). Helsingin väestössä näkyvät vahvemmin metropolialueen erityispiirteet, kuten yksinasuvien ja maahanmuuttajataustaisten suurempi määrä. Helsinki Vantaa Väestö % Kustannukset v % Henkilöstö % 75 % 78 % 85 % Kuvio: Helsingin ja Vantaan väestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja henkilöstömäärän suhteelliset osuudet. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset (1 796 M 1 ) ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin Vantaalla (511 M ). Asukaskohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat Helsingissä 3301 euroa ja Vantaalla 2810 euroa. Osa kustannuserosta selittyy juuri ikärakenteen eroilla. Koko sosiaali- ja terveystoimen osalta vertailukelpoisia ikävakioituja kustannuksia ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi terveys- ja vanhuspalveluissa Helsingissä ikävakioidut kustannukset ovat 2071 euroa ja Vantaalla Henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalvelujen omassa toiminnassa on Helsingissä ( ) selvästi enemmän kuin Vantaalla (2790). Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Helsingissä omaa tuotantoa on enemmän Vantaan käyttäessä enemmän ostopalveluja ja että Helsingissä palvelutuotanto on monipuolisempaa ja laajempaa. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi on organisoitu kahteen eri virastoon ja Vantaasta poiketen lasten päivähoito kuuluu sosiaalitoimen organisaatioon. Vantaalla on yksi yhteinen virasto ja lasten päivähoito kuuluu sivistystoimeen. Helsingissä terveystoimi on organisoitu toiminnoittain ja sosiaalitoimi elämänkaarimallin mukaisesti. Vantaalla yhdistyneessä sosiaali- ja terveystoimessa on pääosin elämänkaarimalli. 1 Mukaan lukien erikoissairaanhoito ja pois lukien lasten päivähoito, ei koske päivähoidon hallinnollisia tukipalveluja. 2 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset 2008, Kuntaliitto. Ikävakioinneissa on käytetty 10 suurimman kaupungin väestötietoja. 3 Ei sisällä päivähoidon henkilöstöä mutta sisältää päivähoidon hallinnollisen henkilöstön

6 Sosiaali- ja terveyspalvelut 6 (34) Kuvio: Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointi ja resurssointi Helsingissä ja Vantaalla tulosalue- / vastuualue- / osastotasolla Helsinki Vantaa Sosiaalivirasto M henk. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyskeskus M henk. Lasten päivähoito 281 M / henk. Lapsiperh. palvelut 158 M / henk. Aikuisten palvelut 343 M / henk. Vanhusten palvelut 202 M / henk. Hallinto- ja k.keskus 40 M / 337 henk. Hallinto- ja palv.k.** 128 M / henk. Kotihoito 91 M / henk. Kaupunginsairaala 176 M / henk. Terveysasemat 125 M / henk. Asukaspalvelut 2 M / 121henk. Työllisyysasiat 9 M (ta 2009) Varhaiskasvatus 124 M / henk. Perhepalvelut 121 M / 915 henk. Talous- ja hallintop. 6 M / 67 henk. Vanhus- ja vammaisp. 128 M / henk. Terveyspalvelut 61 M / 720 henk. Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sivistystoimi Sos.- ja terv.h. toimiala 511 M 2790 henk. Hammashuolto 53 M / 703 henk. Psykiatria 71 M / 987 henk. Työterveyshuolto, liikelait. 6 M (2009) Konserni hallinto Muu erik.sairaanh. 435 M HUS Erikoissairaanh. 166 M Huom! Organisaatio kuvattu 3/2010 tilanteessa mutta henkilöstö ja taloustiedot vuodelta 2008 (bruttotoimintamenot). Tästä johtuen pitkäaikaissairaalan osasta ei näy omana organisaatioyksikkönä, mutta sisältyy terveyskeskuksen kokonaismenoihin ja henkilöstöön. ** Sisältää sellaisia tuotannon tukipalveluja (yht. 915 henkilöä), jotka Helsingin sosiaalivirastossa ja Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla ei ole omana toimintana.

7 Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 (34) 4.2. Keskeiset erot ja yhtäläisyydet Helsingissä ja Vantaalla Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Helsingissä ja Vantaalla on enimmäkseen yhdenmukaista. Tämän takaa monelta osin yksityiskohtainen lakeihin ja asetuksiin perustuva sääntely, kansallinen ammatillinen kehitystyö sekä pääkaupunkiseudun kuntien tiivis yhteistyö. Niin ikään yhteisesti järjestettyjen palvelujen määrä kasvaa. Keskeisin yhteistyömuoto on erikoissairaanhoitoa tuottava Hus- kuntayhtymä, mutta myös monissa muissa palvelujen yhteistuotantoa ja - hankintaa on lisätty. Yhtäläisyyksistä huolimatta kaupunkien itsenäisyys palvelujen järjestämisessä näkyy myös Helsingin ja Vantaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erojen taustalla voi tunnistaa monia tekijöitä. Ensinnäkin kaupunkien väestöprofiilit ja asumisolot poikkeavat merkittävästi. Toiseksi Helsingissä on pitkä palveluhistoria ja perinteikäs kolmannen sektorin toiminta kun puolestaan Vantaalla palvelujärjestelmä on rakennettu nopeasti kaupungin kasvaessa luvuilla. Kolmanneksi kaupunkien erilainen taloudellinen tilanne lienee kannustanut erilaiseen palvelujen kehittämiseen. Seuraavassa luvussa käsitellään eroja ja yhtäläisyyksiä tarkemmin palvelukokonaisuuksittain Helsingin ja Vantaan välillä. Yleisellä tasolla voidaan tehdä seuraavia keskeisiä havaintoja: - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja väestöryhmien välisten erojen kaventaminen. Helsingissä tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja väestöryhmien välisten erojen kaventamisesta korostuu Vantaata enemmän kaupungin strategiassa ja erityisesti terveyskeskuksen strategiassa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on molemmissa kaupungeissa keskeinen kehittämisohjelmia läpileikkaava teema. - Palvelukohtaiset kehittämislinjaukset vastaavat toisiaan. Useimmissa palvelukokonaisuuksissa keskeiset tavoitteet toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämisessä vastaavat toisiaan. Tällaisia ovat esimerkiksi avohuollon painottaminen, palveluketjujen saumattomuus, asiakaslähtöisyyden korostaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen. - Palveluvalikkojen ja -tasojen vastaavuus vaihtelee. Tietyissä palveluissa, kuten aikuissosiaalityössä tai lasten sijaishuollossa, tuotanto on varsin harmonisoitua Helsingin ja Vantaan välillä. Toisaalta osassa palveluja löytyy merkittäviäkin eroja niin palveluvalikon runsaudessa, palvelutasossa kuin resursoinnissakin. Tällaisia ovat muun muassa mielenterveys- ja psykiatriset palvelut, lastensuojelun avohuolto, ympärivuorokautinen laitoshoito sekä vanhusten, vammaisten ja päihdeongelmaisten avopalvelut. - Laitoshoidon määrä selittää kustannuseroja. Muutamissa keskeisissä palveluissa, kuten lastensuojelussa ja vanhustenpalveluissa, kustannustasoeroja selittää laitoshoidon suurempi osuus Helsingissä. Ero johtunee pääosin Helsingin vanhemmista tuotantorakenteista. Molemmissa kaupungeissa on tavoitteena vähentää laitoshoidon osuutta useissa palveluissa. - Oman tuotannon osuus on suurempi Helsingissä kuin Vantaalla. Ostopalvelut korostuvat tuotantotapana Vantaalla. Myös Vantaan viimeaikaiset tuotantotapalinjaukset (Vantaa-sopimus) painottavat Helsinkiä enemmän vaihtoehtojen lisäämistä perinteiselle kunnan omalle tuotannolle. - Organisoinnin suuret linjat poikkeavat. Vantaalla on Helsingistä poiketen toteutettu kaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiouudistusta. Ensinnäkin sosiaali- ja terveystoimi on integroitu yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi ja toiseksi päivähoito on siirretty sivistystoimen hallintoon. Helsinki on toteuttanut organisaatioiden erillisyydestä huolimatta palvelujen integrointia. Esimerkiksi kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoito-osastoksi hallinnollisesti terveyskeskukseen ja ympärivuorokautinen pitkäaikainen laitoshoito on yhdistetty sosiaalivirastoon. Lisäksi Helsingillä on omaa peruserikoissairaanhoitoa nykyisten valtakunnallisten linjausten mukaisesti.

8 Sosiaali- ja terveyspalvelut 8 (34) 5. Erot ja yhtäläisyydet palvelukokonaisuuksittain nykytilanteessa 5.1. Perusterveydenhuolto Nykytilan kuvaus on katsaus sosiaali- ja terveyspalvelujen tämän hetken tilanteeseen. Sosiaalija terveyspalvelujen kokonaisuutta tarkastellaan erojen ja yhtäläisyyksien osalta kahdeksan eri palvelukokonaisuuden kannalta: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria, vanhuspalvelut, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, aikuissosiaalityö, lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu sekä hallinto ja johtaminen. Jokaista palvelukokonaisuutta tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: toimintojen organisoinnin, tuotanto- ja hankintatapojen, palvelujen käytön ja palvelutason, palveluverkon, resurssien ja kustannusten sekä strategian / strategisten linjausten kannalta Perusterveydenhuollon organisointi Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi ovat kaksi erillistä virastoa, kun taas Vantaalla ne on yhdistetty yhteen toimialaan. Helsingissä perusterveydenhuolto on organisoitu yhteen virastoon, terveyskeskukseen. Palvelut on sijoitettu pääosin neljään osastotasoiseen (terveysasemat, kotihoito, hammashuolto ja kaupunginsairaala) yksikköön toiminnoittain sekä niiden eri toimistotasoisiin yksiköihin. Avosairaanhoito on järjestetty alueellisesti neljään toimistotasoiseen yksikköön sisältäen terveysasematoiminnan ja lasten terveyskeskuspäivystyksen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö toimivat myös toimistotasoisena yksikkönä terveysasemat osastossa. Suun terveydenhuolto on organisoitu hammashuoltoosastoon ja siellä kahteen toimistotasoiseen yksikköön. Kaupunginsairaalassa on kuusi toimistotasoista yksikköä: Haartmanin ja Malmin päivystysyksiköt, kuntoutusyksikkö sekä Herttoniemen, Laakson ja Malmin sairaalat. Laakson, Malmin, Herttoniemen ja Suursuon sairaaloissa on perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintaa, kotisairaalatoimintaa sekä epidemiologinen yksikkö. Vuoden 2010 alusta terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito siirrettiin sosiaalivirastoon vanhainkotitoiminnaksi. Vantaalla perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat Helsingistä poiketen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tulosalueet. Vastaanottotoiminta toteutuu terveyspalvelujen tulosalueella vastaanottotoiminnan tulosyksikössä. Suun terveydenhuolto on organisoitu tulosyksikkönä terveyspalvelujen tulosalueella. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on organisoitu perhepalvelujen tulosalueelle ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yksikköön. Terveyskeskuspäivystys toimii Peijaksen sairaalassa osana terveyspalvelujen tulosaluetta. Vuodeosastotoimintaa on sairaalapalvelujen tulosyksikössä osana vanhuspalvelujen tulosaluetta. Myös kotisairaanhoito on vanhuspalvelujen tulosalueella. Kuntoutustoiminta on organisoitu pääosin terveyspalvelujen tulosalueelle. Helsingin ja Vantaan yritystyöterveyshuolto sisältäen Helsingin velvoitteet merimiesterveydenhuollosta on organisoitu alkaen Vantaan Työterveys liikelaitokseen.

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut 9 (34) Helsinki Vantaa Kotihoito Eteläinen kh Keskinen kh Läntinen kh Pohjoinen kh Itäinen kh Kaakkonen kh Enn. ehk. terv.h. Perhepalvelut Terveysasemat Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Haartmanin päiv. Malmin päivystys Kuntoutusyksikkö Neuvolat., t.edist. Koulu- ja opisk.th. Idän terv.as. Keskustan terv.as. Lännen terv.as. Pohjoisen terv.as. Vanhusten avop. Sairaalapalvelut Kuntoutus Päivystystoiminta Vastaanottot. Suun terveydenh. Vanhus- ja vammaisp. Kaupunginsairaala Terveyskeskus Terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Hammashuolto Alueelliset palv. Keskitetyt palv. Kuvio: Perusterveydenhuollon organisointi Helsingissä ja Vantaalla Perusterveydenhuollon tuotanto- ja hankintatavat Helsingissä pääosa perusterveydenhuollosta tuotetaan omana toimintana. Suun terveydenhuollon peruspalveluista hankitaan ostopalveluna sekä kiireellistä että kiireetöntä hammashoitoa palvelusetelimäisillä maksusitoumuksilla, ostopalveluna sekä vuokratyönä päivystyksessä. Muita merkittäviä ostopalveluja ovat erityisesti työvoiman vuokraus työvoimavajetilanteissa sekä tiettyjä toimintoja mm. terveyspalvelujen neuvonta ja siihen liittyvät lääkäreiden kotikäynnit, vähäisessä määrin vuodeosastotoimintaa sekä sairaankuljetus. Vantaan perusterveydenhuollon tuotantostrategia vastaa pääosin Helsingin strategiaa. Suurin ero tuotantotavoissa on terveyskeskuspäivystys, joka on ulkoistettu kokonaisuudessaan. Työvoimanvuokrausta on käytetty erityisesti lääkärivajetilanteissa. Kotihoito käsitellään tarkemmin vanhuspalvelujen yhteydessä. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto yhteensä - oma tuotanto 96 % 91 % - ostot muilta toimijoilta 4 % 9 % Taulukko: Perusterveydenhuollon oman tuotannon ja ostopalvelujen osuudet 2008 Helsingissä ja Vantaalla Perusterveydenhuollon palvelujen käyttö ja palvelutaso Helsingissä perusterveydenhuollon lääkäreiden avovastaanottotoiminnan käyntimäärät ja peittävyys ovat hieman alhaisempia kuin Vantaalla. Helsingissä on perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä vähemmän / asukas (1,2/asukas) ja vastaava luku on Vantaalla 1,5/asukas. Sen sijaan perusterveydenhuollon muitten ammattiryhmien käyntejä / asukas on Helsingissä enemmän (3,2/asukas) kuin Vantaalla (2,5/asukas). Samoin käyntimäärät avosairaanhoidon

10 Sosiaali- ja terveyspalvelut 10 (34) vastaanotoilla terveysasemilla ovat Helsingissä hieman alhaisempia verrattuna Vantaaseen. Hoitajakäyntien määrät avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa ovat yhtä suuret väestömääriin suhteutettuna. Helsingissä käytetään kuitenkin hieman vähemmän terveyskeskuspäivystystä Vantaaseen verrattuna. Helsingissä on enemmän sekä kouluterveydenhuollon lääkärin että muun henkilökunnan käyntejä. Lasten neuvolan käyntimäärät ovat suunnilleen samat molemmissa kaupungeissa. Kunnallisen suun terveydenhuollon käyttö on Vantaalla runsaampaa Helsinkiin verrattuna. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit (4) - lääkärikäyntejä / asukasta 1,15 1,47 - lääkärikäyntien peittävyys 47 % 51 % - käynnit muissa ammattiryhmissä / asukasta 3,21 2,48 Käynnit terveysasemilla ja tk-päivystyksessä - avosairaanhoito yhteensä 1,61 1,91 - josta lääkärin vastaanotto 0,8 1,10 - josta terveydenhoitajan vastaanotto 0,81 0,81 - terveyskeskuspäivystys 0,21 0,24 Muut käynnit - lasten neuvolakäyntejä / 0-7-vuotiasta kohden 3,0 3,1 - kouluterveydenhuollon lääkärikäynnit / 7-18 vuotiaat 0,25 0,22 - kouluterveydenh. muu henkilökunta / 7-18 vuotiaat 2,10 1,50 - suun terveydenhuollon käyntejä / asukasta 0,26 0,34 - suun terveydenhuollon peittävyys 27 % 34 % Laitoshoito - pitkäaikaishoidon hoitopäiviä / 1000 asukasta lyhytaikaishoidon hoitopäiviä / 1000 asukasta v. hoitopäivien osuus lyhytaikaishoid. 41,4 % 74,6 % Taulukko: Perusterveydenhuollon käynnit, peittävyys ja hoitopäivät 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet ja kaupunkien toimintakertomukset) Perusterveydenhuollon palveluverkko Helsingin perusterveydenhuolto toimii pääosin terveysasema- ja sairaalakiinteistöissä, joihin toimintaa on keskitetty. Terveysasemia on 26 (äitiys- ja lasten neuvolat toimivat terveysasemilla), hammashoitoloita 39 ja sairaala-alueita viisi ja yksi psykiatrinen sairaala-alue. Vantaalla terveysasemia on kahdeksan ja yksi sairaala. Neuvolat toimivat 15 eri toimipisteissä ja hammashoitoloita on Perusterveydenhuollon resurssit ja kustannukset Perusterveydenhuollon ikävakioidut asukaskohtaiset kustannukset ovat Helsingissä noin 10 prosenttia Vantaata korkeammat. Palvelukokonaisuuksista vain suun terveydenhuollon ja muun avoterveydenhuollon (pois lukien kotihoito) kustannukset ovat Vantaalla yli Helsingin tason. 4 Perusterveydenhuollon avohoidon käyntien potilasmäärä sisältää vuoden aikana terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolla, äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyspalveluissa, työterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa käyneet potilaat ja asiakkaat. Yhdellä potilaalla voi olla useampia käyntejä vuoden aikana.

11 Sosiaali- ja terveyspalvelut 11 (34) Näissä molemmissa palveluissa myös käyntimäärät ovat Vantaalla korkeampia. Pääsääntöisesti asukaskohtaiset kustannuserot voidaan selittää suoritemäärien eroilla. Mahdollisten yksikkökustannuserojen vaikutus on vähäisempi. Helsinki Vantaa Perusterveydenhuolto Avohoito avoterveydenhuolto hammashuolto kotihoito Ympärivuorokatuinen h terveystoimi sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito somaattinen psykiatrinen Laitoshoito somaattinen psykiatrinen Yhteensä Yhteensä ikävakioimaton Taulukko: Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituna vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset, Kuntaliitto) Perusterveydenhuollon strategiset linjaukset Helsingin terveyskeskuksen strategiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: - Edistetään helsinkiläisten terveyttä ja kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. - Turvataan hoitoon pääsy ja palvelun laatu sekä edistetään potilaiden vastuunottoa terveydestään. - Varmistetaan riittävä ja osaava henkilöstö sekä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. - Lisätään kustannustehokkuutta ja jatketaan palvelujen rakennemuutosta hallitusti, turvaamalla ensin korvaavien palvelujen saanti. Vantaan perusterveydenhuollon strategiset linjaukset vuosille ovat seuraavat: - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, suurten terveysongelmien ehkäisy ja hoito sekä yhteinen vastuu hyvästä vanhemmuudesta. - Palveluprosessien uudistaminen ja yhteensovittaminen, toimiva organisaatio ja pääkaupunkiseudun yhteistyön toimivuus. - Henkilöstön osaamisen varmistaminen, erinomaisen työnantajakuvan vahvistaminen ja tuloksellinen johtaminen. - Kustannuskehityksen hallinta, voimavarojen kohdentaminen ja palvelu- ja hankintatapojen optimointi. Helsingissä korostuu erityisesti terveyden edistäminen, potilaiden vastuunotto terveydestään sekä eri väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Muilta osin Helsingin ja Vantaan perusterveydenhuollon strategiat ovat samansuuntaiset.

12 Sosiaali- ja terveyspalvelut 12 (34) 5.2. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon organisointi ja hankintatavat Helsingin terveyskeskuksessa kaupunginsairaalassa on sisätautien, geriatrian, neurologian ja fysiatrian konsultaatiopoliklinikat. Ne on organisoitu kaupunginsairaalan sairaalakohtaisiin toimistotasoisiin yksiköihin sekä kuntoutusyksikköön. Psykiatriaosastossa on erikoissairaanhoidon avoja laitoshoitoa sekä psykiatrian päivystys, jotka käsitellään omassa palvelukokonaisuudessa luvussa 3.3. Vantaalla ei ole omaa erikoissairaanhoitoa mutta vastaavaa geriatrista vastaanottotoimintaa järjestetään. Helsinki Vantaa Kaupunginsairaala Psykiatria Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Haartmanin päiv. Malmin päivystys Kuntoutusyksikkö Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Esh ostopalv. Terveyskeskus Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Esh ostopalv. HUS Kuvio: Erikoissairaanhoidon organisointi Helsingissä ja Vantaalla. Helsinki ostaa muun erikoissairaanhoidon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Vantaa ostaa lähes kaiken erikoissairaanhoidon HUS:ista. Helsinki Vantaa Somaattisen esh:n avohoito - ostot muilta toimijoilta 79 % 100 % Somaattisen esh:n laitoshoito - ostot muilta toimijoilta 100 % 100 % Psykiatrian avo- ja laitoshoito - ostot muilta toimijoilta 45 % 100 % Taulukko: Ostopalvelujen osuudet erikoissairaanhoidon kustannuksista 2008 Helsingissä ja Vantaalla.

13 Sosiaali- ja terveyspalvelut 13 (34) Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja palvelutaso Erikoissairaanhoidon käytössä on selkeitä eroja kaupunkien välillä. Vantaalla on jonkin verran enemmän somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä, jota selittänee Helsingin vahva kaupunginsairaalatoiminta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoidon käyntimäärät ovat Helsingissä jonkin verran korkeammat. Tämä johtunee pääasiallisesti Helsingin vanhusväestön korkeasta suhteellisesta osuudesta Vantaaseen verrattuna sekä vahvasta omasta konsultaatiopoliklinikkatoiminnasta. Helsingin psykiatrian käyttö vastaa pääasiallisesti koko maan keskiarvoja. Sen sijaan Vantaalla erityisesti psykiatrian poliklinikkakäynnit ovat huomattavan alhaisella tasolla. Helsinki Vantaa Somaattisen esh:n hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Taulukko: Erikoissairaanhoidon käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet) Erikoissairaanhoidon palveluverkko Pääosa erikoissairaanhoidon ostetusta toiminnasta tuotetaan HUS:in HYKS sairaanhoito-alueen yksiköissä. Helsingin oman erikoissairaanhoidon toimintayksiköt sijaitsevat Laakson, Herttoniemen ja Malmin sairaaloissa sekä psykiatria pääosin Auroran sairaala-alueella. Auroran sairaala-alueen lisäksi psykiatrialla on lisäksi 10 muuta toimipistettä Erikoissairaanhoidon resurssit ja kustannukset Helsingin ikävakioidut erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset ovat hieman Vantaata korkeammat. Ero eri palvelukokonaisuuksissa selittää käynti- ja hoitovuorokausien määrien erot kaupunkien välillä. Vantaalla somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon kustannukset ovat hoitovuorokausien tapaan hieman Helsinkiä korkeammat. Somaattinen avohoidon kustannuksissa ei ole juurikaan eroa. Psykiatriassa kustannuserot ovat merkittäviä ja vastaavat käyntien ja hoitovuorokausien alhaisia määriä Vantaalla. (Taulukko sivulla 11.) Erikoissairaanhoidon palveluihin liittyvät strategiset linjaukset Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen strategiset linjaukset ovat kummallakin kaupungilla yhtenäiset. Omistajaohjausta pyritään tiivistämään ja vahvistamaan. Väestön tarvitsemat erikoisairaanhoidon palvelut on tarkoitus tuottaa kustannustehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vantaalla keskeinen strateginen linjaus on lisätä erikoissairaanhoitoa omana toimintana. Helsingissä kehitetään voimakkaasti omaa erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa. Konsultaatiotoimintaa jalkautetaan terveysasemille ja sähköisiä konsultaatiopalveluja kehitetään. Tavoitteena on, että hoitoketjut toimivat joustavasti. Erityistä huomiota kiinnitetään geriatrisen akuuttihoidon sujuvuuteen. Vantaa on lisännyt ja lisää edelleen geriatrista osaamista ja toimintaa Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian organisointi Helsingissä mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä psykiatria on pääosin organisoitu terveyskeskuksen psykiatriaosastoon sekä sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelle. Tämän lisäksi terveyskeskuksen kotihoito (mielenterveystiimit), terveysasemat (lääkärin

14 Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 (34) vastaanotot ja psykiatriset erikoissairaanhoitajat) ja kaupunginsairaala (somaattinen päivystys ja selviämishoitoasema) hoitavat ko. asiakkaita yhteistyössä päätoimijoitten kanssa. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut on organisoitu HUS erikoissairaanhoitoon. Sosiaalivirasto tuottaa lapsiperheiden palveluissa perheneuvolatoimintaa. Vantaalla mielenterveys- ja päihdepalvelut on organisoitu perheiden palvelujen vastuualueelle sekä terveyspalveluihin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat aikuissosiaalityön yksikössä. Vantaalla psykiatrinen erikoissairaanhoito (aikuisten, nuorten ja lasten osalta) ostetaan kokonaan HUS:sta kun taas Helsingissä suurin osa aikuisten psykiatrisesta avo- että laitoshoidosta on organisoitu terveyskeskukseen. Helsingillä on lisäksi oma psykiatrinen päivystysyksikkö. Helsinki Vantaa Lapsiperh. palvelut Aikuisten palvelut Kotihoito Terveysasemat Kaupunginsairaala Perheneuvola Sos. ja tal. tuki Työvoim. palv.k. Sos. kuntoutus Kotihoidon yksiköt (miel.terv.tiimit) Herttoniemi sair. Malmin sairaala Laakson sairaala Kuntoutusyksikkö Idän terv.as. Keskustan terv.as. Lännen terv.as. Pohjoisen terv.as. Koulu- ja opisk.th. Neuvolat., t.edist. Kunt. työtoiminta Psykososiaal. p. Aikuissosiaalityö (mt-kunt. asumisp. Päihdehuolto Vastaanottot. Esh psykiatria Asukaspalvelut Sosiaalivirasto Terveyskeskus Terveyspalvelut Perhepalvelut Erikoissairaanhoito Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Psykiatria Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Erikoissairaanhoito Esh psykiatria HUS Kuvio: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja psykiatrian organisointi Helsingissä ja Vantaalla.

15 Sosiaali- ja terveyspalvelut 15 (34) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian tuotanto- ja hankintatavat Helsingissä merkittävä osa mielenterveystyöstä, päihdehuollosta ja psykiatriasta päihdehuollon asumispalveluja lukuun ottamatta tuotetaan itse. Osa erikoissairaanhoidosta ostetaan HUS psykiatrialta ja pieni osa muista palveluista (esim. Järvenpään sosiaalisairaalan palvelut, Niemikotisäätiön toiminta sekä erilaiset terapiapalvelut) yksityisiltä palveluntuottajilta tai kolmannen sektorin toimijoilta. Vantaalla päihdehuollon avopalvelut ja asumispalvelut tuotetaan itse mutta laitoshoito ostetaan pääsääntöisesti ulkopuolelta. Vantaa ostaa psykiatrian erikoissairaanhoidon HUS:ista. Lasten ja nuorten psykiatrian tuottaa molemmille kaupungeille HUS. Muut mielenterveyspalvelut, kuten perheneuvolatoiminta ja vastaanottotoiminnan mielenterveystyö, on molemmissa kaupungeissa omaa toimintaa. Helsinki Vantaa Päihdehuollon avopalvelut - ostopalvelut 37 % 29 % Päihdehuollon asumispalvelut - ostopalvelut 67 % 30 % Päihdehuollon laitoshoito - ostopalvelut 22 % 74 % Psykiatria yhteensä - ostot kuntayhtymiltä 40 % 100 % - ostot muilta toimijoilta 5 % 0 % Taulukko: Päihdepalvelut ja psykiatrian ostopalvelujen osuudet 2008 Helsingissä ja Vantaalla. (Helsingissä tapahtunut huomattavia tuotantotapojen muutoksia vuoden 2008 jälkeen.) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian palvelujen käyttö ja palvelutaso Päihdehuollon avohuollon käynnit ovat Helsingissä merkittävästi korkeammalla tasolla. Vantaalla puolestaan asumispalvelujen ja laitoshoidon hoitovuorokausia on väestöön suhteutettuna enemmän. Asumispalvelujen osalta kaupunkien määritelmät eivät täysin vastaa toisiaan, joten vertailua ei suoraan voida tehdä. Helsingin psykiatrian käyttö vastaa pääasiallisesti koko maan keskiarvoja. Sen sijaan Vantaalla erityisesti psykiatrian poliklinikkakäynnit ovat huomattavan alhaisella tasolla. Helsinki Vantaa Psykiatriset hoitopäivät / 1000 asukasta Psykiatrisen esh:n käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalvelujen käynnit / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalvelujen hoitovrk / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoshoidon hoitovrk / 1000 asukasta Taulukko: Päihdehuollon ja psykiatria käynnit ja hoitopäivät vuonna 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Sotkanet) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian palveluverkko Helsingissä psykiatrinen toiminta on pääosin keskittynyt Auroran sairaala-alueelle sekä viiteen alueelliseen psykiatriseen poliklinikkaan sekä Laakson sairaalassa sijaitsevaan mielialahäi-

16 Sosiaali- ja terveyspalvelut 16 (34) riökeskukseen. Vantaalla toiminta on keskitetty alueellisiin päihdehuollon, aikuissosiaalityön ja kuntouttavan asumisen yksikköön. Alueelliset a-klinikat tuottavat päihdehuollon avopalveluja molemmissa kaupungeissa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian resurssit ja kustannukset Päihdehuollon kustannusten eroja selittää pääosin käynti- ja hoitovuorokausimäärien erot. Helsingissä avopalvelut ovat lähes kaksi kertaa kalliimmat kuntalaista kohden kuin Vantaalla mutta Helsingin avopalvelut ovat osin Vantaata monipuolisemmat. Sen sijaan asumispalveluissa ja laitoshoidossa Vantaa kustannukset ovat kalliimmat. Psykiatrian kustannuksia on eritelty myös erikoissairaanhoito osiossa. Helsinki Vantaa Päihdehuollon avopalvelut, euroa/asukas 30,7 14,9 Päihdehuollon asumispalvelut, euroa/asukas 8,6 15,6 Päihdehuollon laitoshoito, euroa/asukas 19,3 21,2 Taulukko: Päihdehuollon avopalvelujen, asumispalvelujen ja laitoshoidon kustannukset 2008 Helsingissä ja Vantaalla (Kuusikko-vertailu) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatrian strategiset linjaukset Sekä Helsingissä että Vantaalla linjaukset ovat Mieli 2009 ohjelman mukaisia painottaen perusterveydenhuollon, päihdepalvelujen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Yhteistyö kolmannen sektorin ja alan järjestöjen kanssa on edelleen lisääntymässä. Mieli 2009 ohjelmasaa painotetaan erityisesti asiakkaan aseman vahvistamista, terveyttä edistävää ja ehkäisevää työtä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä mm. perus- ja avopalveluja tehostamalla sekä eri ohjauskeinojen kehittämistä. Päihdehuollossa pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet jo pidemmän ajan kehittämisyhteistyötä. Pääkaupunkiseudun yhteisen päihdehuollon toimintaohjelman toteuttamista jatketaan edelleen Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelu Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun organisointi Helsingissä ja Vantaalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut on organisoitu yhteen virastoon/toimialalle ja yhdelle osastolle/tulosalueelle. Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto ovat organisoinniltaan pitkälti samankaltaista Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä avopalvelut on koottu perhekeskuksiin. Vantaalla vastaavat toiminnot löytyvät alueellisilta sosiaaliasemilta ja muista lastensuojelun avohuollon toimipisteistä. Kustannuksiltaan suurimman osan lapsiperheiden palveluista muodostavat lastensuojelun avopalvelut ja sijaishuolto. Lapsiperheiden avopalvelujen kirjo on suuri, ja sekä Helsinki että Vantaa kehittävät jatkuvasti uusia vaikuttavia perhetyön muotoja. Muita lapsille ja perheille suunnattuja sosiaalipalveluja ovat perheneuvolatoiminta ja erityisesti nuorille kohdistetut päihdepalvelut. Terveyspalvelujen tärkeimmät lapsille ja perheille suunnatut palvelut ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja Helsingissä lapsiperheiden kotipalvelu sosiaaliviraston toimintana.

17 Sosiaali- ja terveyspalvelut 17 (34) Helsinki Vantaa Lapsiperh. palvelut Aikuisten palvelut Perhekeskukset Perheneuvola Perheoik. asiat Ls sijaishuolto Ruotsink. sos.p* Psykososiaal. p. Ls avopalvelut Ls sijaishuolto Päihdehuolto Enn. ehk. terv.h. Sosiaalivirasto Perhepalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Terveysasemat Terveyskeskus Neuvolat., t.edist. Koulu- ja opisk.th. Kuvio: Lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen organisointi Helsingissä ja Vantaalla. Helsingissä on Vantaaseen verrattuna selvästi laajempi palveluvalikoima koko lastensuojelun ja lapsiperheiden palveluketjussa. Vantaalla palvelut keskittyvät enemmän lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Helsingissä lapsiperheiden vastuualueella järjestetään myös leikkipuistotoimintaa. Vantaalla perhepalvelujen tulosalueelle on koottu myös lapsiperheiden ennalta ehkäisevät terveyspalvelut (äitiys- ja lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto) kun taas Helsingissä ne on sijoitettu terveyskeskuksen terveysasemat osastoon Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun tuotanto ja hankintatavat Lapsiperheiden avopalveluista suuri osa tuotetaan omana toiminta sekä Helsingissä että Vantaalla. Lastensuojelun avohuollossa omavaraisuus on lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Myös muut perheille kohdistetut palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Helsinki Vantaa Ostopalvelujen osuus ls-sijaishuollossa* 44 % 63 % Ostopalvelujen osuus ls-avohuollossa* 11 % 14 % *osuus kustannuksista Taulukko: Ostopalvelujen osuus lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa Helsingissä ja Vantaalla (Lastensuojelun Kuusikko-raportti 2008). Lastensuojelun sijaishuollossa tuotantotavat poikkeavat jonkin verran. Sekä Helsingissä että Vantaalla lastensuojelun sijaishuollossa ostopalveluilla on tärkeä merkitys, mutta Vantaalla ostopalvelujen osuus ylittää jopa 60 prosenttia kokonaiskustannuksissa. Helsingissä vastaava osuus on 44 prosenttia. Helsinki ja Vantaa ovat tehneet yhteistyötä lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankinnassa. Yhteinen hankinta toteutettiin viimeksi vuonna Lastensuojelun kehittämisessä yhteistyötä tehdään Kaste-ohjelmasta rahoitetussa Lapsen ääni -hankkeessa sekä sosiaalialan kehittämisverkosto, Soccan, piirissä. Lapsen ääni -hankkeessa jatketaan lastensuojelun kehittämisverkostotyötä ja ennaltaehkäisevät terveydenhuollon perhevalmennuksen sekä neuvolan perhetyön kehittämistä (Tukevasti alkuun). Sijaishuollossa jatketaan yhteistä rekrytointia.

18 Sosiaali- ja terveyspalvelut 18 (34) Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun käyttö ja palvelutaso Lasten ja nuorten määrään suhteutettuna sekä lastensuojeluilmoitusten että lastensuojelun asiakasmäärien välillä ei ole suuria eroja. Helsinki Vantaa Lastensuojeluilmoitukset / tuhat 0-17 vuot Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 0-17 v osuus 0-17 vuotiaista (%) 7,1 8,7 Vuoden aikana sijoitettuna olleet osuus 0-17 vuotiaista (%) 2,4 1,5 Taulukko: Lastensuojeluilmoitukset sekä lastensuojelun avo- ja laitoshuollon peittävyys Helsingissä ja Vantaalla 2008 (Lastensuojelun Kuusikko-raportti 2008). Sen sijaan sijaishuollossa Helsinki ja Vantaa poikkeavat merkittävästi. Sijoitettuina olleiden vuotiaiden osuus ikäryhmästä on Helsingissä 2,4 prosenttia kun puolestaan Vantaalla lähestytään Kaste-ohjelman mukaista 1,4 prosentin tavoitetta Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun resurssit ja kustannukset Helsingin lastensuojelun sijaishuollon huomattavasti Vantaata suurempi käyttö näkyy selvästi myös talouden tunnusluvuissa. Helsingissä lastensuojelun kokonaiskustannukset väestöön suhteutettuna ovat yli 50 prosenttia korkeammat. Myös asiakaskohtaisissa kustannuksissa on eroja. Sijoituksen kustannukset ovat Helsingissä hieman halvemmat, mikä selittyy Helsingin oman laitoshoidon halvemmilla yksikkökustannuksilla. Avohuollossa erot ovat merkittävämmät: Vantaalla avohuollon asiakaskohtainen kustannus on vain 63 prosenttia Helsingin vastaavasta. Eroa selittävät mm. seuraavat seikat: sosiaalityön mitoitus, lapsiperheiden kotipalvellun kustannukset, sijoitettujen laasten koulukuljetukset avohuollon kustannuksina Helsingissä. Helsinki Vantaa Kokonaiskustannukset (M ) 114,1 34,6 Kokonaiskustannukset/ 0-17 v. väestö Avohuollon kustannukset, / asiakkaat Sijoituksen kustannus, /vuosi Taulukko: Lastensuojelun avo- ja laitoshoidon kustannustietoja Helsingissä ja Vantaalla 2008 (Lastensuojelun Kuusikko-raportti 2008) Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun strategiset linjaukset Sekä Helsingissä että Vantaalla lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen kehitystä ohjaa kaupunkistrategia, viraston/toimialan strategiat sekä tuoreet lakisääteiset lastensuojelusuunnitelmat. Palvelurakenteeseen liittyvät tavoitteet ovat yhdenmukaiset valtakunnallisen Kaste-ohjelman kanssa. Kaste-ohjelman keskeinen tavoite on sijoitettuna olevien lasten määrän laskeminen 1,4 prosenttiin ikäryhmästä. Molemmissa kaupungeissa on tavoitteena lisätä perhehoitoa sijaishuollossa. Vantaan aloitteesta parhaillaan selvitetään mahdollisuutta perustaa yhteinen pääkaupunkiseudun kuntien lastensuojelun sijaishuollon liikelaitos. Hankkeen tarkoituksena on lisätä kaupunkien omavaraisuutta ja varmistaa terve kilpailu markkinoilla. Myös ammatillisessa kehittämisessä kaupunkien tavoitteet vastaavat toisiaan. Kumpikin kaupunki panostaa uusien varhaisen puuttumisen työmuotojen pilotointiin. Yhteistyötä tehdään Lapsen ääni -hankkeessa. 5 Kustannukset sisältävät molemmissa kaupungeissa lastensuojelun taloudellisen tuen.

19 Sosiaali- ja terveyspalvelut 19 (34) 5.5. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön organisointi Helsingissä kaikki em. palvelut on organisoitu sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelle. Keskeinen yksikkö on sosiaalinen ja taloudellinen tuki, jossa toimivat alueelliset sosiaaliasemat, työhönkuntoutus ja ohjaus, maahanmuuttajapalvelut sekä talous- ja velkaneuvonta. Työvoiman palvelukeskus on oma yksikkönsä, jonka palvelut tuotetaan yhteistyössä työhallinnon kanssa. Vantaalla pääasiallinen vastuu aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuen myöntämisestä on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan perhepalvelujen tulosalueella, aikuissosiaalityön tulosyksiköllä. Tulosyksikön vastuualueeseen kuuluvat sosiaalityö, toimeentulotuen myöntäminen, sosiaalisten luottojen myöntäminen ja asumispalvelujen järjestäminen mielenterveyskuntoutujille ja asunnottomille sekä rikos- ja riita-asioiden sovittelu ja maahanmuuttajatyö. Aikuissosiaalityöhön liittyvä työllisyysasioiden hoito on vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalla. Työllisyysasioiden tulosalue vastaa työvoiman palvelukeskusten toiminnasta, kuntouttavasta työtoiminnasta, tukipalveluista sekä työllisyyteen tähtäävistä projekteista. Myös talous- ja velkaneuvonta on sijoitettu vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalle. Toimeentulotukea myönnetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan vanhus-, vammais- ja lastensuojelun avopalveluissa. Helsingissä toimeentulotukea myönnetään vain aikuisten palvelujen vastuualueen sosiaalisessa ja taloudellisessa tuessa.. Helsinki Vantaa Aikuisten palvelut Sos. ja tal. tuki Työvoim. palv.k. Sos. kuntoutus Ruotsink. sos.p* Asukaspalvelut Työllisyysasiat Aikuissosiaalityö Päihdehuolto Perhepalvelut Asukaspalvelut Sosiaalivirasto Vapaa-ajan ja asukasp. toimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Kuvio: Aikuissosiaalityön organisointi Helsingissä ja Vantaalla Aikuissosiaalityön tuotanto- ja hankintatavat Aikuissosiaalityöhön, toimeentulotukeen sekä työllisyys- ja asunnottomuusasioihin liittyvät palvelut järjestetään pääosin kaupungin omana toimintana. Molemmissa kaupungeissa aikuisten sosiaalipalvelujen kokonaisuuteen kuuluu myös pääosin ostopalveluina järjestettäviä palveluja. Näitä käsitellään vammaispalveluja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja käsittelevissä luvuissa. Helsinki ja Vantaa osallistuvat seitsemän muun kaupungin kanssa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamiseen. MUITA MERKITTÄVIÄ yhteistyöhankkeet ovat kuitenkin perheiden palveluissa (Lapsen ääni -hanke) ja päihdepalveluissa (pääkaupunkiseudun päihdehuollon toimintaohjelma).

20 Sosiaali- ja terveyspalvelut 20 (34) Aikuissosiaalityön palvelujen käyttö ja palvelutaso Helsingissä ja Vantaalla toimeentulotuen tarve ja tarjonta vastaavat pitkälti toisiaan. Toimeentulotuen saajien osuudet väestöstä, toimeentulotuen saajien osuudet nuorista ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrät ovat varsin yhdenmukaiset väestöön suhteutettuna. Helsinki Vantaa Toimeentulotuen saajat -kotitaloudet joissa henkilöä Henkilöitä/kotitalous 1,4 1,7 Tuen piirissä väestöstä 8,2 % 8,0 % Tuen piirissä alla 18-vuotiaista 12,90 % 11,30 % Tukea kk vuodessa saaneet 36,0 % 35,7 % Tukea saavista kotitalouksista alle 25-vuotiaiden kotitalouksia 18,6 % 20,8 % - joista kk vuodessa tukea saaneet 21,5 % 25,7 % Taulukko: Toimeentulotuen tunnuslukuja (Kuusikko-raportti 2008). Erot Helsingin ja Vantaan välillä toimeentulotuen saajissa perhetyypeittäin heijastavat eroja Helsingin ja Vantaan perherakenteessa. Vantaalla perheiden ja yksinhuoltajien osuus sekä toimeentulotuen saajista että väestöstä on suurempi kuin Helsingissä. Helsingissä taas on suhteellisesti enemmän yksinasuvia, mikä myös näkyy heidän osuudessa toimeentulotuen saajista. Toimeentulotuki jakautuu perusosaan, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Vantaalla myönnetään jonkin verran enemmän täydentävää toimeentulotukea, joka selittynee perheiden suuremmalla osuudella toimeentulotuen saajista. Sekä Helsingissä että Vantaalla ehkäisevää toimeentulotukea käytetään sosiaalityön välineenä valtakunnallista suositusta vähemmän. Valtakunnallinen taso on 3,3 prosenttia, Helsingissä ja Vantaalla toteutunut taso on 1,9 prosenttia. Helsinki Vantaa Kustannusten jakautuminen (%): - perustoimeentulotuki 85,4 84,9 - täydentävä toimeentulotuki 6,3 9,6 - ehkäisevä toimeentulotuki 1,9 1,9 - muu toimeentulotuki 6,4 3,6 Taulukko: Toimeentulotuen kustannusten jakautuminen tukiryhmiin (Kuusikko-raportti 2008). (*Muu toimeentulotuki sisältää kotoutumistuen sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahat ja matkakorvaukset.) Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työvoimatoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä, laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntouttava työtoiminnan taso on Helsingissä ja Vantaalla toisiaan vastaavalla tasolla. Helsingissä tehdään jonkin verran enemmän aktivointisuunnitelmia toimeentulotuen saajien määrään suhteutettuna. Kuntouttavan työtoiminnan päätöksiä tehdään lähes saman verran Aikuissosiaalityön palveluverkko Aikuissosiaalityön keskeisiä toimipisteitä molemmissa kaupungeissa ovat sosiaaliasemat. Väestöön suhteutettuna Vantaalla on enemmän toimipisteitä. Osana Vantaa-sopimuksen toteutusta selvitetään vuoden 2010 aikana sosiaaliasemaverkon keskittämistä. Kummassakin kaupungissa 6 Ilman pakolaisia, paluumuuttajia ja turvapaikanhakijoita.

21 Sosiaali- ja terveyspalvelut 21 (34) on yksi sosiaali- ja kriisipäivystys toimipiste. Sosiaaliasemia on Helsingissä neljä sisältäen yhdeksän eri toimipistettä ja Vantaalla kuusi Aikuissosiaalityön resurssit ja kustannukset Helsinki Vantaa Kustannukset, milj. euroa 91,0 28,8 Toimeentulotuen kustannukset / asukas Josta asiakkailta takaisin perittyä toimeentulotukea (%) 5,1 % 3,9 % Kustannusten DEFL muutos , % -2,0 % 0,0 % Kustannukset euroa/kotitalous (sis. takaisinperityt) Kustannukset euroa/henkilö (sis. takaisinperityt) Kustannukset euroa/ asukas (sis. takaisinperityt) Kustannukset euroa/ asukas, takaisin perityt vähennetty Taulukko: Toimeentulotuen kustannuksia 2008 Helsingissä ja Vantaalla. Myönnetyn toimeentulotuen määrä on vahvasti sidoksissa talouden suhdanteisiin. Myöntämiskäytännöissä kaupunkien välillä ei ole suuria eroja. Toimeentulotuen asukaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2008 Helsingissä 150 euroa ja Vantaalla 142 euroa. Eroa selittänevät Helsingin korkeammat asumiskustannukset. Helsingissä takaisin perityn toimeentulotuen osuus on Vantaata 1,2 prosenttiyksikköä suurempi Aikuissosiaalityön strategiset linjaukset 5.6. Vanhuspalvelut Helsingin ja Vantaan strategiset linjaukset vastaavat pitkälti toisiaan. Tärkeimpiä yhteisiä strategisia kehittämissuuntia Helsingin ja Vantaan välillä ovat pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen sekä palvelujen saatavuuden parantaminen. Vantaalla on käynnissä palveluverkkojen keskittäminen. Vantaalla on kehitetty myös sosiaalityön ammattirakennetta erityisessä sosiaaliohjauksen hankkeessa. Helsingin strategiassa painottuu puolestaan yhdyskuntatyö, asukastoiminta ja matalan kynnyksen paikkojen lisääminen. Molemmissa kaupungeissa priorisoidaan nuoria toimeentulotuen saajia sosiaalityössä Vanhuspalvelujen organisointi Helsingissä vanhustenpalvelut on sijoitettu sosiaalivirastoon ja terveyskeskukseen. Sosiaaliviraston vanhuspalvelut vastaavat ikäihmisten sosiaalitoimen avopalveluista, palveluasumisesta sekä koko ympärivuorokautisesta laitoshoidosta. Terveyskeskuksessa kotihoito, terveysasemat ja kaupunginsairaala vastaavat vanhusten palveluista. Myös psykiatria ja hammashuolto tuottavat runsaasti palveluja ikääntyneille mutta niitä ei tässä käsitellä erikseen. Mielenterveys, päihdehuolto ja psykiatria käsitellään erikseen omassa palvelukokoniasuudessa luvussa 3.3. Vuoden 2010 alusta 855 terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoitopaikkaa siirtyi sosiaalivirastoon vanhustenkeskuksiin vanhainkotipaikoiksi;siirto ei vielä näy tämän luvun taulukoissa. Vantaalla vanhuspalvelut on organisoitu vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualueelle elämänkaarimallin mukaisesti. Vanhuspalvelut on jaettu vanhusten avohoidon, hoiva-asumisen palvelujen ja sairaalapalvelujen tulosyksiköihin. Vanhuspalvelujen tulosalueen lisäksi terveyspalveluilla ja erikoissairaanhoidolla on keskeiset roolit ikäihmisten palveluketjussa. Suurimpana erona on Helsingin kahden eri viraston malli verrattuna Vantaaseen, jossa on yksi virasto ja vastuualueet osittain elämänkaarimallin mukaan ja osittain toiminnoittain. Vantaalla vanhus- ja vammaispalvelut on yhdistetty samalle tulosalueelle mutta terapiapalvelut tuotetaan