PÖYTÄKIRJA Case JR2-1/ (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR2 Koneistot - kokous 1/2005

Transkriptio

1 (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR2 Koneistot - kokous 1/2005 Aika Torstai klo Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo Läsnä Tapani Kangas UPM-Kymmene Oyj, puheenjohtaja Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy Risto Mäkeläinen Pyhäsalmi Mine Oy Eero Hälikkä Foster Wheeler Energia Oy Jukka Träskbäck ABB Oy, Pienjännitetuotteet Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka Toni Ahonen VTT Tuotteet ja tuotanto Markku Reunanen VTT Tuotteet ja tuotanto Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus Aino Helle avasi kokouksen klo ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Tapani Kangas ja sihteeriksi Aino Helle. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3 Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat Yleiskatsaus Aino Helle esitteli projektin yleistilannetta, liite 1. Projektin työ etenee suunnitellusti ilman suurempia ongelmia. Projektissa on valmistunut lähes 40 julkaisua ja useita projektin sisäisiä tai luottamuksellisia raportteja. Päivitetty julkaisuluettelo löytyy projektin www-sivuilta. Projekti on alkuperäiseen aikatauluun nähden puolivälissä (18 kk / 36 kk) ja projektin kustannustoteuma oli maaliskuun lopussa 50% kokonaisbudjetista. VTT Tietotekniikan kustannustoteuma on selvästi muita korkeampi johtuen työn etenemisestä etupainotteisesti ohjelmiston suunnitteluvaiheessa.

2 (5) Moottorinohjaus Jarmo Keski-Säntti esitteli casen tilannetta käymällä läpi eri tehtävien osalta toteuman todeten samalla, että casen työsuunnitelmaan ei ole tehty mitään muutoksia. Pilotkohteeksi suunniteltu jauhin ei onnistunut kohteeksi, vaan Innoline asennetaan Tervasaaren säkkipaperikoneen tyhjöpumppuun. Asennus vaatii seisokin, mistä johtuen se on viivästynyt ja on suunniteltu tehtäväksi VTT Prosessit-yksikössä Jyväskylässä ollut kohde ei osoittautunut hyväksi, mutta se osoitti kuitenkin, että järjestelmä on asennettavissa ja otettavissa käyttöön. UPM Kaukas on myös tulossa caseen mukaan uudella kohteella. Prognostiikkakonseptin arkkitehtuurin kuvaus on geneerinen, useamman casen yhteinen osatehtävä, jonka toteuttamista on aloitettu keräämällä yhteen asiaan liittyvät standardit. Standardeista hyödynnetään mahdollisimman paljon mutta niistä tulee miettiä tähän hankkeeseen soveltuvaa mallia ja arkkitehtuuria. Arkkitehtuurista ja malleista keskusteltiin ja Seppo Tolonen totesi, että 3D-visualisointi liittyy oleellisesti niihin. 3D-käyttöliittymä tulee olemaan muiden osien päällä ja sen alle liitetään eri tietojärjestelmäosia (Kupi, prosessi, historiatieto jne) ja malleja (esim. laitemallit, ohjausmallit, prosessimallit). Malleja on kehitetty aiemmissa hankkeissa ja niitä on myös kaupallisesti olemassa. Todettiin, että olemassa olevien mallien kartoitus kuuluu osana VTT TTE:n 3D visualisointiosuuteen ja tullaan tekemään siellä resurssien mukaan. Mallien avulla turvallisuusnäkökulma voidaan huomioida ja myös käyttövarmuusmallit ovat tärkeitä. Tuuletusilmapuhallin Ville Järvinen esitteli casen tilannetta päivitetyn työsuunnitelman pohjalta (päivitetty työsuunnitelma saatavilla projektin www-sivuilta). Nykytilanteen käynninvalvonnan kartoitus (tehtävä 2) on tehty ja R.Mäkeläisen tekemät täydennykset ja muutokset raporttiin käytiin lyhyesti läpi. Nero Research n konkurssista johtuen Neron systeemistä jää analyysiosuus puuttumaan, mutta tiedonkeruu toimii ja data tulee olemaan käytettävissä. Yhtenä vaihtoehtona tiedon hyödyntämiseksi prognoosiin on sumea logiikka ja myös Ville Järvisen kehittämistyön alla olevaa ohjelmistoa tullaan käyttämään. RR ja PMO miettivät mahdollisuuksia yhdessä. Prosessitiedon ja värähtelymittausten yhdistämisen kautta odotetaan pystyttävän erottamaan ajosta ja vikaantumisesta johtuvat värähtelyt toisistaan. LTYn tulossa olevasta taajuusmuuttajiin liittyvästä raportista odotetaan saatavan hyödyllistä osuutta myös tuuletusilmapuhallincaseen. Säätöjärjestelmä päivitetään ja uusi jäjestelmä tulee olemaan avoimempi, ja siihen saadaan myös historiatietoa. Osatehtävässä 3 on VVA:n pohjalta tehty lisäanturointiehdotukset ja alustavat päätökset. Kirjallisuusselvitys käynninvalvonnan ja vikadiagnostiikan menetelmistä (osatehtävä 4) on lähes valmis, OY:n osuus valmistuu lähipäivinä ja planeettavaihteiston osalta selvitykseen laitetaan viittaus Servocasen planeettavaihteistoraporttiin. Osatehtävän 5 raportti tehdään raporti 4 pohjalta ja siinä mennään ilmiötasolle. Ville Järvinen ohjeistaa muut tahot raporttiin tarvittavista osuuksista. Osatehtävän 7 prognostiikkakonseptin

3 (5) kuvaus on vastaava osatehtävä kuin edellä käsitellyssä moottorinohjauscasessa. Sovittiin, että Jarmo Keski-Säntti tekee tutkijaseminaariin esityksen standardeista prognostiikkakonseptin pohjana ja tehtävää lähdetään viemään siltä ja edellisen kohdan keskustelun pohjalta eteenpäin. Piirteiden irroitukseen liittyvä työ on aloitettu ja Ville esitteli alustavan version käyttöliittymästä. Tutkimusvaiheessa neurolaskentaan käytetään Matlabin omia neuroverkkotyökaluja ja dataa voidaan lukea vaikka excel-muodosta tms. Soveltuvaksi havaittava neuroverkkotyyppi voidaan koodata valmiiseen ohjelmaan itse, jolloin sen käyttöön ei liity lisenssiongelmia. Piirteiden optimoinnin kautta pyritään selvittämään eri piirteiden toimivuutta, miten ne muuttuvat datan mukana ja mitkä piirteet reagoivat esim. vikadataan ja prosessidataan eniten. Sovittiin, että Ville kirjaa käyttöliittymään liittyvän lyhyen kuvauksen ja liittää kuvat sen ikkunoista lyhyeen dokumenttiin (raportti /2005). PRIFAN Ville Järvinen kertoi casen tilanteesta. Nykytilanteen käynninvalvonnan kartoitukseen liittyvät dokumentit ovat olemassa ja osatehtävä valmis. Osatehtävässä 2 FWE:n toimittaman vikadatan perusteella Toni Ahonen, Aino Helle ja Markku Reunanen tekivät alustavan kriittisyysarvion, jota käsiteltiin keväällä työryhmäkokouksissa. Toni Ahonen esitteli yhteenvedon sen ja FWE:n toimittaman lisädatan perusteella täydentämästään vikadatan analyysista ja kriittisyysarviosta (liite 2). Aineistoa on kerätty usealta laitokselta ja tarkastelussa se on luokiteltu sekä rakennekohtaisesti että hierarkisesti. Aineistossa on mukana myös muita puhaltimia kuin primääriilmapuhaltimia. Puhaltimet vikaantuvat eri lailla eri laitoksissa, jossain vikaantumisia on paljon, jossain vähemmän. Tiedot vikaantuneiden kohteiden käyttökokemusvuosista ovat kuitenkin puutteelliset ja data eri laitoksista on eri pituiselta ajalta, joten tarkastelu voi käsittää vain tietyn tyyppisen kohteen mutta ei tietyn yksittäisen kohteen vikataajuutta tai vikojen määrää tietyllä aikajaksolla. Kaikkien puhaltimien yhteistarkastelussa puhallin (FAN) oli kriittisin kohde ja tarkasteltaessa primääri-ilmapuhaltimien kriittisyyttä moottoriviat osoittautuivat pahimmaksi. Osatehtävän 3.1 osalta tilanne on sama kuin tuuletusilmapuhaltimen osatehtävän 4. Säätöpeltien toimintaan liittyvä selvitys on valmis (raportti 3.2 www-sivuilla). Osatehtävien 4, 6 ja 7 osalta tilanne sama kuin vastaavien tehtävien tilanne tuuletusilmapuhallincasessa. Prosessisuureiden hyödyntämiseen liittyvää dataa on olemassa ja osatehtävä 5 etenee. Tiedonkeruuta (osatehtävä 8) varten instrumentointi valitaan kriittisyysarvion pohjalta seurattavan kohteen mukaisesti. Todettiin tilanteen olevan kaikkien casien osalta OK.

4 (5) 4 Julkaisusuunnitelmat 5 Tutkijaseminaari ja vuosiseminaari 2005 Johtoryhmän kokouksessa tammikuussa todettiin, että kaikilta tutkimustahoilta odotetaan caseissa tehtävien teknisten raporttien lisäksi panostusta tutkimuksen geneeristen osien kansainväliseen raportointiin. Tämän edistämiseksi päätettiin, että kaikki tutkimustahot laativat seuraaviin casejohtoryhmiin julkaisusuunnitelman. Julkaisusuunnitelmat käytiin läpi paikalla olevien tutkimustahojen osalta sekä osin myös poissaolevien osalta. Ainakin kahdessa kansainvälisessä konferenssissa tullaan pitämään esitelmiä vielä tänä vuonna, Comadem 2005 Englannissa ja POHTon järjestämä Condition Monitoring and Diagnostics Oulussa. Liitteeseen 3 on koottu yhteen kaikkien tutkimustahojen julkaisusuunnitelmat ottaen huomioon kaikissa casejohtoryhmissä esiintulleet täsmennykset ja lisäykset. Julkaisuista ja raportoinnista keskusteltaessa todettiin, että projektissa syntyvien luottamuksellisten raporttien osalta olisi hyvä välttää toistaiseksi luottamuksellinen luokittelua ja sen sijasta pyrkiä määrittämään aina joku aikaraja, minkä jälkeen raportin luottamuksellisuus päättyy, esim. projektin loppu. Tutkijoiden välisen seminaarin ajankohtaa oli ehdotettu aikaistettavan kesäkuusta toukokuulle. Sovittiin, että tutkijaseminaari järjestetään joko tai Seminaarin tarkoituksena on jakaa tietoa tutkijoiden kesken keskustelemalla tutkijoiden esitysten pohjalta käynnissä olevasta tutkimuksesta ja sen tuloksista ja toteutuksesta, synergioista ja yhteistyöstä. Tutkijoiden esityksissä odotetaan käsiteltävän tutkimuksen tuloksia, sen kontribuutiota diagnostiikan ja prognostiikan metodiikkaan sekä tutkimuksessa eteen tulleita ongelmia. Viimeksi mainittua ei useinkaan tuoda juuri esiin, mutta ongelmien esiintuominen ja niistä keskustelu voivat avata uusia mahdollisuuksia niiden ratkaisuun tai auttaa muita projektiosapuolia joutumasta vastaavan ongelman eteen. Liitteessä 4 on alustavat, casejohtoryhmissä täsmennetyt ehdotukset tutkijoiden esityksiksi. Vuosiseminaari 2005 päätettiin järjestää TeollisuusFoorumin yhteydessä Tampereella loka-marraskuun vaihteessa. TeollisuusFoorumin ajankohta on tiistai torstai TeollisuusFoorumin ohjelma selvinnee pidettävässä Kunnossapitoyhdistyksen kokouksessa, johon Seppo Tolonen osallistuu. Päätettiin, että Seppo Tolonen ja Aino Helle valitsevat TeollisuusFoorumin ohjelman perusteella sopivimman ajankohdan vuosiseminaarille, juuri ennen TeollisuusFoorumia tai heti sen jälkeen (joko saman viikon maanantai tai perjantai). Vuosiseminaariohjelman ja esitelmien valmisteluaikataulusta sovittiin seuraavaa: vuosiseminaarin ohjelma ja esitelmien otsikot tulee olla selvillä elokuussa ja valmiit seminaarijulkaisuun tulevat käsikirjoitukset toimitetaan Ainolle viimeistään 5.9., jotta vuosiseminaarijulkaisu on valmis ja jaossa seminaaritilaisuudessa.

5 (5) 6 Muut asiat Seppo Tolonen kertoi, että Tekniikan Maailman numerossa 7/2005 oli artikkeli Pyhäsalmen kaivoksesta. 7 Seuraava kokous Seuraavat Casejohtoryhmien kokoukset pidetään Espoossa Seuraava varsinainen johtoryhmän kokous on mutta isäntäyritys ja paikka on vielä auki. Tapani Kangas puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET JAKELU Liite 1. Projektin yleistilanne, Prognos_Casejoryt_2005-1_PK-Liite1.pdf Liite 2. Kalvosarja: Case FWE: Vika-ja huoltodatan analysointi primääriilmapuhaltimille, FWE_kriittisyys.pdf. Liite 3. Julkaisusuunnitelmat, Julkaisusuunnitelmat_CaseJR_ pdf Liite 4. Tutkijaseminaarin esitysten aiheet, Prognos_Tutkijaseminaariesitysaiheet.pdf Osallistujat, projektin sisäiset www-sivut, TEKES