VTT Elektroniikka, huone K128, Kaitoväylä 1, Oulu. Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja

Transkriptio

1 Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Prognos Johtoryhmän kokous 2 Aika Tiistai klo 10-14:20 PÖYTÄKIRJA (6) Paikka VTT Elektroniikka, huone K128, Kaitoväylä 1, Oulu Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Kari Talvitie Sandvik Tamrock TORO Loaders Markus Jauhola Rautaruukki Oyj Jukka Virtanen Metso Paper Tomi Sokkanen Botnia Mill Service Jouni Lankinen Botnia Mill Service Tapani Kangas UPM-Kymmene Oyj Raimo Sillanpää ABB OY Pienjännitetuotteet Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj Mikko Ylhäisi TEKES Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Sulo Lahdelma Oulun yliopisto (OY) Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Susanna Kunttu VTT Tuotteet ja tuotanto (TUO) Helena Kortelainen VTT Tuotteet ja tuotanto Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka (ELE) Janne Göös VTT Elektroniikka Raimo Launonen VTT Tietotekniikka (TTE) Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen pöytäkirja 2 Teknologiakartoitus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:05 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hyväksyttiin esityslista (liite 1) ja edellisen kokouksen pöytäkirja. Teknologiakartoituksen päivitetty luonnos löytyy projektin sisäisiltä wwwsivuilta. Aino Helle esitteli lyhyesti teknologiakartoitusta kokonaisuudessaan, ks. Liite 2. Kartoitus on hyvin laaja ja käsittää tällä hetkellä 144 sivua ja siinä on noin 170 viitettä. Kaikki tutkimustahot ovat osallistuneet kartoituksen tekemiseen. Teknologiakartoitusta voidaan työstää projektin aikana vielä eteenpäin. Erityisesti Tulevaisuuden kehitystrendit-osio on vielä vaillinainen, sillä siinä on vasta käsitelty kunnossapidon ohjelmistojen kehitystrendejä. Aiheeseen liittyen on esim. VTT:llä laadittu tai olleen laatimassa road mappeja (esim. Asset management), joita voisi käyttää kehitystrendiosiossa taustamateriaalina. Todettiin, että kehitystrendejä voisi myös miettiä pienissä ryhmissä, esim. Case-ryhmittäin syksyn Case-johtoryhmien kokousten yhteydessä, erityisesti liiketaloudelliselta näkökannalta ja teknologioiden C:\DATA\PROJ_KÄYNNISSÄ\PROGNOSTIIKKA\PROGNOS_KOKOUKSET\JR\ _JR2\PK\PROGNOS_JR2_OULU_PK.DOC

2 (6) kehitystrendien osalta. Päätettiin, että teknologiakartoitus pyritään saamaan valmiiksi johtoryhmän seuraavaan kokoukseen (01/2005) mennessä. Keskusteltiin myös teknologiakartoituksen osioiden julkaisemisesta ja todettiin, että kartoitukseen liittyvän aineiston pohjalta voidaan laatia julkaisuja esimerkiksi Kunnossapitolehteen (nro 6 ilmestyy syksyllä siten, että siihen hyvinkin ehtisi saada artikkeleita). Sovittiin, että teknologiakartoituksen aineiston pohjalta julkaistavissa artikkeleissa on viitattava projektiin ja artikkelit on syytä lähettää kommenttikierrokselle, mutta niiden julkaiseminen ei tarvitse koko johtoryhmän hyväksyntäkierrosta. Aino Helle esitteli myös lyhyesti kohtia luvuista 2, 4.1 ja 4.3, joissa VTT/TUO on ollut tekijänä (liite 2). Käyttövarmuuteen ja käynissäpitoon liittyvä sanasto ei kaikilta osin ole täysin vakiintunutta ja Käynnissäpidon terminologialuvun yhtenä tarkoituksena onkin aikaansaada yhtenäinen terminologia hankkeen sisällä. Lukuun on aiempaan versioon nähden lisätty termit mittaus, signaalinkäsittely, monitorointi, diagnostiikka, ja prognostiikka, joiden osalta kommentteja otetaan mielellään vastaan, jotta termeille saataisiin yhteisesti hyväksytyt selitykset tai määrittelyt. Ville Järvinen esitteli tarkemmin osiota 3.4. Signaalinkäsittely ja analysointimenetelmät. Luvussa on käsitelty aihetta jaotellen se kahteen pääosaan taulukkomuodossa: aluksi on esitetty signaalinkäsittely ja analysointimenetelmiä erilaisten piirteiden irroitukseen ja toiseen taulukkoon on koottu yhdeksän eri pääkohdan mukaisesti jaotellen kunnonvalvonnan eri tekniikat, joilla dataa kerätään. Toisen taulukon kuvaamilla tavoilla/menetelmillä saadaan mittausdataa, josta ensimmäisen taulukon menetelmin voidaan irrottaa kohteen toimintatilaa kuvaavia piirteitä. Lisäksi luvussa on käsitelty erikseen aikasarjamuunnokset kuten FFT ja wavelet, joilla voidaan käsitellä joko dataa tai piirteitä. Luvun esitystapa koettiin hyväksi ja todettiin, että siinä on onnistuttu hyvin kokoamaan yhteen taulukkomuodossa erilaiset mittauspohjaiset menetelmät. Susanna Kunttu esitteli tiedonkeruuseen sekä kunnossapidon suunnitteluun liittyviä osioita (luvut 3.2 ja 5), katso liite 3. Sulo Lahdelma kertoi antureihin liittyvästä osiosta (luku 3.1), jossa pääpaino erilaisissa värähtelyantureissa (kiihtyvyys, nopeus, siirtymä, AE) todeten mm. mikroelektromekaanisten MEMS-antureiden merkittävyyden lisääntyvän. Luvun pohjalta olisi mahdollista julkaista artikkeli. Sulo Lahdelma ja Jero Ahola kertoivat lisäksi langattomasta tiedonsiirrosta, jota kartoituksessa on käsitelty luvussa 3.3. sekä anturilta kenttäväylätasolle että siitä edelleen etädiagnostiikkatasolle. Anturilta kenttäväylätasolle tapahtuvassa tiedonsiirrossa on käsitelty lähinnä radiotaajuusalueen menetelmiä. Keskustelussa tuotiin langattomaan tiedonsiirtoon liittyen esiin, että M2M (machine-to-machine) kehityksen kasvuodotukset liikkuvat n. 40% vuositasolla. Raimo Launonen kertoi VTT/TTEn olleen mukana kartoituksen laadinnassa erityisesti visualisoinnin ja nopeaan aikasarjatiedon hallintaan soveltuvan keskusmuistipohjaisen RapidBase-tietokannan osalta. Osioissa on mukana myös jonkin verran tulevaisuuden trendejä. Jarmo Keski-Säntti kertoi lyyesti

3 (6) osioista mittausten visualisointi(3.5), prosessihäiriöt (4.2) ja diagnostiikan ja prognostiikan menetelmät (4.3), joissa VTT ELE on ollut mukana. Teknologiakartoituksen aihepiirin laajuuden johdosta kaikkia teknologioita ja menetelmiä ei ole voitu esitellä kovin seikkaperäisesti, vaan erilaisia olemassa olevia menetelmiä on mahdollisimman laajasti koottu yhteen kuvaten niiden ominaisuuksia pääpiirteittäin. Hankkeen aikana voidaan tehdä tarvittaessa myös tarkempia selvityksiä joistakin valituista menetelmistä kehitystyön pohjaksi. Teknologiakartoituksesta keskusteltaessa tuotiin esiin taulukkomuotoon kootun tiedon havainnollisuus, luvun 3.4. signaalinkäsittelymentelmien esitystavan ollen tästä hyvänä esimerkkinä. Vastaavaa esitystapaa toivottiin mahdollisuuksien mukaan sovellettavan myös muihin osioihin. Käyttövarmuusmallien puuttuminen kartoituksen piiristä nousi kysymyksenä esiin. Todettiin, että ainakin tulevaisuuden trendit-osuudessa voitaisiin käsitellä esim. aihetta, mikä jonkin vikatapahtuman vaikutus koko laitoksen käytettävyyttä/käyttövarmuutta ajatellen on. Lisäksi keskustelussa korostettiin, että kartoituksessa on käsitelty tekonologioita ja menetelmiä yleisesti, kohdistamatta sitä millekään erityiselle teollisuuden alalle, sillä joillakin teollisuuden aloilla prosessin suorituskyky on tärkeämpi, joillakin taas näkökulma voi olla toinen. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää ja siihen tarvitaan myös strategiaa kunnossapidon hallinnaksi. Hankkeen tuloksena pitäisi tulla työkaluja tämän strategian toteuttamiseksi. 3 Projektin tekninen tilanne Projektin teknistä tilannetta käsiteltiin tarkemmin toukokuussa pidetyissä Case-johtoryhmissä, joten tässä kokouksessa sitä ei käsitelty yksityiskohtaisesti, vaan Aino Helle esitti lyhyen yhteenvedon projektin tämän hetkisestä tilanteesta tutkimustahojen laatimien tilanneraporttien pohjalta. Liite 5. Teknologiakartoitus, casien nykytilanteen kartoitukset ja työsuunnitelmat on tehty ja varsinainen tutkimustyö käynnistetty. Arvioitu toteutumisaste on n. 14 %, mikä on hieman vähemmän kuin hankkeen alkamisesta kulunut aika mutta vastaa hyvin aloituskokouksen jälkeen tapahtuneesta varsinaisen tutkimustyön käynnistymisestä kulunutta aikaa. Hankkeeseen liittyen on kirjoitettu 9 konferenssiesitelmää tai muuta tieteellistä artikkelia sekä 3 raporttiluonnosta (mukaanlukien teknologiakartoitus) ja yksi luottamuksellinen raportti. Lisäksi hankkeesta on ilmestynyt uutistiedote, joka on myös julkaistu kunnossapitolehdessä. Julkaisut pohjautuvat pääasiallisesti aiempaan tutkimustyöhön ja kirjallisuuteen, joten niiden julkaisemiselle ei nähty olevan mitään estettä. Julkaisut päätettiin laittaa projektin sisäisille www-sivuille pdf-muodossa projektikonsortion saataville. Casekohtaisia työsuunnitelmia oli päivitetty casejohtoryhmien kokousten pohjalta ja päivitetyt työsuunnitelmat ovat saatavilla projektin sisäisillä wwwsivuilla. Lisäksi kokouksessa niistä oli osallistujia varten saatavilla paperikopiot. Aino Helle esitteli kaikki työsuunnitelmat tehtävittäin. TEKESin edustaja Mikko Ylhäisi totesi, että työsuunnitelmat dokumentoivat

4 (6) 4 Sopimusasiat ja yritystilanne 5 Projektin taloudellinen tilanne casekohtaisesti työtehtävät hyvin, mutta kaipasi selvennystä siihen miten hankkeessa kehitettävät menetelmät ja metodit kuvataan ja mitä työkaluja tulee tulokseksi. Vastauksena todettiin, että hankkeen luonteesta johtuen caset ja kehitettävät menetelmät ja geneerisyys muodostavat matriisirakenteen, josta johtuen toteutettava tutkimus koostuu tehtävistä jotka ovat osin casekohtaisia, osin useamman casen yhteisiä. Casekohtaisten työsuunnitelmien teossa ja päivittämisessä casien väliset synergiat ja ratkaisujen geneerisyys pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin ja kuvaamaan hankkeessa tehtävä tutkimus siten, että casekohtaisissa suunnitelmissa on mukana myös geneeriset tehtävät ja yhteiset tehtävät. Casien väliset yhteiset työtehtävät näkyvät useamman casen suunnitelmissa ja niiden tulokset raportoidaan samoissa raporteissa ja julkaisuissa, eli useista caseista voi syntyä yhteisiä raportteja ja menetelmiä tuloksena. Työsuunnitelmia käytetään sekä tutkimuksen suunnitteluun ja ohjaukseen että myös edistymisen seurantaan ja niitä päivitetään projektin edetessä ja päivitykset hyväksytetään johtoryhmällä. Nyt esitetyt työsuunnitelmat hyväksyttiin sellaisenaan. Aloituskokouksen mukainen projektisopimus on tehty ja allekirjoitettu kaikkien aloituskonsortion osapuolten kesken. Kopio sopimuksesta on toimitettu kaikille osapuolille ja TEKESille. Puuttuvan yritysrahoituksen varmistamiseksi hankkeeseen on etsitty uusia yrityksiä. Kesäkuun alussa neljä uutta yritystä (Outokumpu Stainless, Foxconn, Lahden Sähkö ja Kone, Foster Wheeler) on ilmoittanut osallistuvansa hankkeeseen ja useisiin muihin yrityksiin on neuvottelut edelleen kesken, ks liite 6. Mukaan tulevien neljän uuden yrityksen osallistuminen hankkeeseen hyväksyttiin. Todettiin olevan hyvä, että kiinnostuneita yrityksiä on muitakin ja että uusien yritysten etsimistä jatketaan edelleen. Aino Helle esitteli projektin kustannus- ja rahoitustilanteen, liite 7. Toteutuneet kustannukset ovat jonkin verran jäljessä alkuperäisen kustannusarvion tasaiseen toteumaan verrattaessa vastaten hyvin työn toteutumisastetta. Alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaisesta suunnitellusta yritysrahoituksesta puuttuu edelleen huomattava osa, mutta tällä hetkellä tiedossa on 4 uutta yritystä, jotka ovat tulossa mukaan hankkeeseen ja neuvotteluja on kesken myös useiden muiden yritysten kanssa. Lisäksi VTT on valmis kattamaan puuttuvan yritysrahoitusosuuden omalla rahoituksella, joten projekti voidaan toteuttaa suunnitellussa laajuudessaan. TEKESin rahoituspääröksen ehtojen mukaisesti TEKESväliraportointi tehdään kesäkuun loppuun mennessä. Kustannusraportoinnin osalta kunkin tutkimustahon tulee täyttää TEKESin raportointilomake. Teknisen edistymisen osalta VTT TUO täyttää TEKES-raportointilomakkeen koko hankkeen osalta.

5 (6) Tutkimustahojen osalta teknisen tilanteen raportointiin riittää TEKESin edustajan mukaan Prognos-hankkeen tilanneraportointilomakkeet eli niihin koottuja tietoja ei tarvitse välttämättä siirtää erillisille TEKESlomakkeille. Ensimmäisen vuoden kustannusten osalta matkakustannukset tulevat joidenkin tahojen osalta jonkin verran ylittymään, vaikkakin kokonaiskustannukset pysyvät suunnitelmien rajoissa. TEKESin edustajan mukaan pienet muutokset kustannuslajien välillä eivät ole ongelma ja ne voidaan hyväksyttää johtoryhmällä esim. sähköpostitse ja raportoida TEKESille. Projektin ensimmäisen vuoden kustannustoteuma tulee olemaan jonkin verran jäljessä ja kokouksessa päätettiin, että TEKESistä pyydetään ensimmäiselle projektivuodelle jatkoaikaa vuoden loppuun asti, jolloin ensimmäisen ja toisen projektivuoden kustannustoteumat menevät osittain limittäin. Esimmäisen projektivuoden loppuraportointi tapahtuu tammikuussa Toisen projektivuoden rahoitushakemus koskien rahoitusta ajanjaksolle jätetään TEKESiin elokuussa ja siihen liitetään raportointi siihen mennessä saaduista tuloksista, projektisuunnitelma työsuunnitelmilla täydennettynä sekä yritysten ja tutkimustahojen välinen projektisopimus. 6 Vuosiseminaari Hankkeen tuloksista raportoidaan vuosittain pidettävässä vuosiseminaarissa. Suunitelman mukaisesti seminaari pidetään joulukuussa ja alustavasti seminaarin ajankohdaksi sovittin ja paikaksi VTT, Espoo. Ensimmäisenä päivänä on varsinainen seminaari ja toinen päivä on varattu teknisiä työkokouksia varten. Päätettiin, että seminaari on avoin myös hankkeen ulkopuolisille. Projektiosapuolille seminaariin osallistuminen on maksutonta mutta ulkopuolisilta peritään ateriat ja materiaalin kattava osallistumismaksu. Seminaarin sisällöstä ja esitelmistä käytiin vilkasta keskustelua. Kukin tutkimustaho pitää seminaarissa esitelmän projektin tuloksista ja sen lisäksi seminaarissa voisi olla yritysten esityksiä esim. tulevaisuuden näkymistä, palveluntarjoajien/ loppukäyttäjien näkökulmista. Myös paneelikeskustelun todettiin olevan mahdollinen, samoin kuin projektin ulkopuolelta mahdollisesti kutsuttavan keynote-esitysten. Sovittiin, että projektiosapuolet lähettävät ehdotelmia otsikoiksi Aino Helteelle ja lisäksi seminaarin sisältöä ja esitysten aiheita pohditaan työryhmäkokouksessa. Aino Helle kutsuu työryhmön koolle elokuussa. Seminaariohjelmaa varten esitysten tiedot otsikkoineen tarvitaan syyskuun loppuun mennessä ja seminaarijulkaisun toimittamista varten valmiit käsikirjoitukset tarvitaan lokakuun loppuun mennessä, jotta seminaarijulkaisu saadaan jaettavaksi seminaarin yhteydessä. Esiin nostettiin myös kysymys siitä, onko painettu seminaarijulkaisu tarpeellinen vai voitaisiinko se korvata sähköisellä versiolla (netti/cd). Todettiin, että painettu seminaarijulkaisu antaa paremmin mahdollisuuden esim. seminaarin aikana tehtäviin muistiinpanoihin ja on konkreettisempi ja helpommin luettavissa, mutta asia jätettiin vielä tällä erää auki ja elokuussa kokoontuvan työryhmän harkintaan.

6 (6) 7 Muut asiat Todettiin, että nykykäytännön mukaisesti diplomityöt ja muut opinnäytetyöt ovat julkisia ja siten projektissa tehtävät opinnäytetyöt tarvitsevat myös johtoryhmän hyväksynnän. Sulo Lahdelma kertoi, että Oulussa järjestetään vuoden päästä kansainvälinen seminaari (Maintenance, Condition Monitoring and Diagnostics), jossa on kutsuttuja esitelmiä. 8 Seuraava kokous Casejohtoryhmien seuraava kokous pidetään syyskuussa puolen päivän kokouksina siten, että Case JR2 ja JR3 kokoontuvat torstaina 9.9. ja Case JR1 kokoontuu perjantaina Espoossa VTT:n tiloissa. Uudet Caset käsitellään Case JR1:n kokouksessa. Koko hankkeen johtoryhmän seuraava kokous pidetään Pyhäsalmen kaivoksella keskiviikkona Johtoryhmän seuraavan kokouksen aiheena on mm. projektin tulosten hyödyntämissuunnitelmat. Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Esityslista (JR2_Liite1_esityslista.pdf) Liite 2. Teknologiakartoitus/A. Helle (JR2_Liite2_teknologiakartoitus.pdf) Liite 3. Teknologiakartoitus/S. Kunttu (JR2_Liite3_teknologiakartoitus2.pdf) Liite 4. Teknologiakartoitus/ELE (JR2_Liite4_teknologiakartoitus3.pdf) Liite 5. Tekninen tilanne (JR2_Liite5_tekninentilanne.pdf) Liite 6. Sopimusasiat (JR2_Liite6_sopimusasiat.pdf) Liite 7. Taloudellinen tilanne (JR2_Liite7_taloudellinentilanne.pdf) JAKELU osallistujat, projektin www-sivut.