Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka - Prognos Työkokous Rautaruukki Raahen tehdas, keskuskorjaamon neuvotteluhuone 1.
|
|
- Pertti Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO Prognos-hankkeen työkokous Aino Helle (5) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka - Prognos Työkokous Rautaruukki Raahen tehdas, keskuskorjaamon neuvotteluhuone 1. Osallistujat: Pertti Leinonen, Rautaruukki Markus Jauhola, Rautaruukki Ismo Virtanen, Safematic Juha Miettinen, Tampereen teknillinen yliopisto Tero Setälä, Tampereen teknillinen yliopisto Kari Aura, Acutest Pasi Sahlman, Acutest Risto Mäkeläinen, Pyhäsalmi Mine Oy Matti Pulkkinen, Pyhäsalmi Mine Oy Jari Karppinen, VTT Elektroniikka Jarmo Keski-Säntti, VTT Elektroniikka Ovaska?, Oulun yliopisto Markku Nuojua, Rautaruukki Mika Kivistö, Oulun yliopisto Sulo Lahdelma, Oulun yliopisto Susanna Kunttu, VTT Tuotteet ja tuotanto Seppo Tolonen, Pyhäsalmi Mine Oy Kari Ojala, Rautaruukki Mikko Hiirsalmi, VTT Tietotekniikka Jari Halme, VTT Tuotteet ja tuotanto Aino Helle, VTT Tuotteet ja tuotanto Avaus ja RR:n esittely Pertti Leinonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi Rautaruukille Raaheen ja esitti lyhyesti päivän ohjelman. Työkokouksen päätarkoituksena oli käydä läpi RR:n ja PMO:n caset, sopia vastuutahot ja miten edetään. Esittäytymiskierroksen jälkeen Markus Jauhola esitteli Rautaruukin toimintaa ennen varsinaisten casekohteiden käsittelyä. Hankekokonaisuus Aino Helle esitteli projektin taustan ja tavoitteet sekä hankkeen rakenteen hanketyypin, rahoituksen ja tutkimuksen osalta (liite 1, prognos_ pdf). Tuotantokatkoksien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat suuria, koneet, tuotantolinjat ja tietojärjestelmät yhä monimutkaisempia ja vaatimukset kustannusten, ympäristöriskien ja turvallisuuden hallintaan kasvavat mistä johtuen käyttövarmuuteen panostaminen on entistä tärkeämpää. Tällä hetkellä käyttövarmuuteen liittyvää teknologia-ohjelmaa ei ole kuitenkaan käynnissä. TEKES pyrkii aktivoimaan tutkimusta tietyillä strategisesti tärkeiksi katsomillaan painoalueilla, jotka jäävät käynnissä olevien teknologiaohjelmien ulkopuolelle, ja Prognostiikkahanke osuu tällaiselle painoalueelle. TEKES teki myönteisen rahoituspäätöksen ensimmäisen projektivuoden ( ) osalle Hanke on TEKES-rahoitteinen tutkimustahojen ryhmähankkeena toteutettava tavoitetutkimushanke, jossa muina rahoittajina ovat hankkeeseen osallistuvat yritykset ja VTT. TEKESin rahoitusosuus koko hankkeesta on 59% eli ÿ/vuosi (80% yliopistojen kustannuksista ja 50% VTT:n kustannuksista). TEKESin myöntämä rahoitusosuus VTT:n kustannuksista on pienempi kuin haettu (50% vs 60%), mistä johtuen tarvittava Q:\KÄYTTÖVARMUUS JA RISKIENHALLINTA\AHE\WWW\SISÄINEN\KOKOUKSET\TYÖKOKOUS_RR_ \PROGNOS_TYÖKOKOUSMUISTIO_ RTF
2 2(5) muu rahoitusosuus (yritykset/vtt) on alkuperäistä rahoitussuunnitelmaa n euroa suurempi, ja näin ollen hankkeeseen on tarvetta saada mukaan lisää yrityksiä. Rahoitus ja hankemuoto herättivät runsasta keskustelua. TEKESin rahoitusmuodot ovat pääsääntöisesti joko tutkimuslaitoksille tai yrityksille suunnattuja ja hankemuoto riippuu ensisijaisesti rahoituksen luonteesta: Tutkimuslaitosten hankkeissa (tavoitetutkimushankkeet) pääosa rahoituksesta on julkista (TEKES-osuus > 50%, myös VTT:n oma rahoitus katsotaan julkiseksi rahoitukseksi) ja myös projektien tulokset ovat pääosin julkisia, koska tavoitteena on laaja-alaisesti kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen (johtoryhmä voi myös tarvittaessa luokitella osan tuloksista salassapidettäviksi). Yritykset ovat mukana hankkeissa rahoittajina (rahoituksella katetaan tutkimuslaitosten kustannuksista se osa, jota julkinen rahoitus ei kata) ja ohjaavat tutkimuksen toteuttamista johtoryhmätyöskentelyn kautta. Yritysten työpanos on projektin käytännön toteuttamisen tukemiseksi ja yritysten oman hyödyn kannalta tärkeää, mutta yritysten kustannuksia ei lasketa projektin kustannuksiin eikä näin ollen myöskään rahoitukseen. Yrityshankkeissa yritysten oma rahoitus kattaa kustannuksista suurimman osan julkisen rahoituksen eli TEKES-tuen kattaessa yleensä n % kustannuksista. Yrityshankkeissa kustannuksiin lasketaan yritysten oma työpanos, materiaalit jne sekä mahdollisesti alihankintana tutkimuslaitoksilta ostettava tutkimus- ja kehitystyö. Yrityshankkeissa tulokset ovat pääosin luonteeltaan salaisia ja mukana olevien yritysten omistuksessa. Tavoitetutkimushankkeissa tehdään yleensä geneerisempää menetelmäkehitystä kun taas yrityshankkeet kohdistuvat suoraan niissä mukana olevien yritysten omaan kehitystyöhön (tuotekehitys, tuotannonkehitys, menetelmien räätälöinti ja käyttööotto omassa liiketoiminnassa tai tuotannossa). Rinnakkain tai peräkkäin kulkevat tavoitetutkimus- ja yrityshankkeet mahdollistavat sen, että tavoitetutkimushankkeessa tehtävän geneerisemmän menetelmäkehityksen tuloksia voidaan kehittää edelleen yrityshankkeessa valmiiksi tuotteiksi tai yrityksen omaan käyttöön soveltuviksi työkaluiksi, ja yrityksellä on yrityshankeosuudessa mahdollisuus myös hakea TEKES-tukea omaa työpanostansa ja kustannuksiansa vastaan. Jotta toteutettava tutkimus kohdistuisi teollisuuden todellisia tarpeita vastaavaksi, tapahtuu tutkimuksen toteutus mukana olevien yritysten strategisten kehitystarpeiden pohjalta valittujen case-tapausten avulla. Caset antavat lähtökohdat ja tavoitteet hankkeessa toteutettavalle tutkimukselle ja tutkimuksen tuloksia voidaan verifioida ja soveltaa casekohteissa. Erilaisissa kohteissa voi olla samantyyppisiä ongelmia ja kehitystarpeita. Kun casien välillä on riittävästi yhtymäkohtia ja synergiaa, voidaan samoja menetelmiä kehittää vastaamaan useamman casen vaatimuksia ja näin saada aikaan riittävän laajoja tehtäväkokonaisuuksia ja välttää tutkimuksen pirstaloituminen lian pieniin osiin. Hankkeen käynnistysvaiheessa Casien täsmentäminen ja tavoitteiden määrittely muodostavat perustan toteutettavien tehtävien ja työnjaon tarkemmalle suunnittelulle. CASE-esittelyt (kalvot liitteenä, prognoscaset_ zip) Yritysten edustajat esittelivät caset ja niiden tavoitteet keskustelun pohjaksi. Casien käsittelyn välillä lounaan yhteydessä tehtiin myös tutustumiskierros valukoneelle. Case RR Panostusnosturi Pertti Leinonen esitteli Rautaruukin panostusnosturicasen. Casessa on tarkoitus käsitellä panostusnosturia kokonaisuudessaan, eikä ainoastaan päänostokoneistoa, jonka osalta neuroverkon hyödyntäminen kunnonvalvonnassa on jo muutaman vuoden ajan ollut kehitystyön alla. Casen tavoitteina on kehittää nosturin toimintatilojen ja kunnon diagnostisoimiseksi ja määrittämiseksi. kokonaisvaltainen menetelmä, joka käsittää mm. on-line käynninvalvontajärjestelmän, langattoman tiedonsiirtojärjestelmän nosturista tehtaan tietoverkkoon. Lopputavoitteena on "työkalu" prognoosin tekemiseksi kunnossapidon ja nosturin toiminnan ohjaukseen. Ajatuksena on käyttää nosturin omaa ohjausjärjestelmää ja yhdistää kehitettävät menetelmät siihen. Kunnonvalvonnan kehittämisessä mukana olevat valvottavat kohteet käsittävät nosturin sähkömoottorit, vaihteet, laakeroinnit, rakenteet ja köydet. Esittelyssä käytiin läpi lyhyesti myös nosturin kunnonvalvonnan nykytilaa ja mitä mittaussuureita ja mistä tällä hetkellä mitataan. Ehdotus työn eri vaiheista sisälsi aluksi tehtävän esiselvityksen
3 3(5) olemassaolevista järjestelmistä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista ja kartoituksen lisäkunnonvalvontatarpeista, ja nämä muodostaisivat pohjan tehtävälle kehitystyölle. Case RR Jatkuvavalukone Markku Nuojua esitteli Rautaruukin jatkuvavalukonecasen käyden ensin läpi metallurgian trendejä, asiakkailta tulevia vaatimuksia, ja metallurgian kehitystarpeita, joiden lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeen mukaiset tuotteet. Lisäksi käsiteltiin lyhyesti prosessimittausten hyödyntämistä valuprosessin ohjauksessa ja erilaisia tuotteisiin liittyviä mittaustarpeita, sekä teräksen valmistukseen liittyvät tietojärjestelmät. Mittausten ja säätöjen käytettävyyden seuranta valvonnassa on vielä vähäistä ja kunnonvalvontamittaukset ovat edelleen erillisenä alueena. Projektissa kohteena on jatkuvavalukone 6, jossa on n. 3-4 vuotta sitten uusittu vesi-ilma-jäähdytetty rullasto-osa. Kyseessä on sisäistä valssausta tekevä valukone (soft rolling), jossa jokainen rulla on hydraulisesti ohjattavissa. Valukone on yksi terässulaton kalleimpia kohteita. Tällä hetkellä käytössä on 5 jatkuvavalukonetta. Terästä tulee 3 konvertterilta 40 minuutin sykleissä. Konekohtaisesti käyttöaste on ollut niinkin alhainen kuin 40% mutta tällöin se on johtunut siitä ettei terästä ole tullut. Kolmella valukoneella ajettaessa käyttöastevaatimus on 78%. Isot päistä laakeroidut rullat ovat muuttuneet pieniksi välistä laakeroiduiksi rulliksi ja samalla rullien lukumäärä on nelinkertaistunut. Valukonetta ajetaan usein aivan laakereiden kantokyvyn äärirajoilla ja esimerkiksi valun pysäytyksen seurauksena valunauha jää paikalleen ja aiheuttaa kuormitushuippuja. Laakereiden valvontaa varten joka toiseen rullasegmenttiin on asennettu akustisen emission mittaus (AE). Yhdellä AE-anturilla valvotaan 28 laakeria (1 rullapaketti). Mittauksia on tehty n. 2 vuoden ajan ja Acutestin Pasi Sahlman on tehnyt niistä analyyseja. Keskustelussa tuli esiin ajatus tutkia myös voitelun säädön ja lisäyksen vaikutusta tilanteissa, joissa esim AE-mittaus indikoi häiriöitä. Eri laakereiden voiteluohjaus erikseen voisi olla mahdollista. Keskilaakerit ovat alttiina suurimmille rasituksille. Tavoitteena casessa on kehittää rullien vierintälaakerien ja voitelujärjestelmän hallintajärjestelmä, jonka avulla kyetään ennustamaan laakerien elinikää. Laakereiden tavallisimmat vauriot ovat sisäkehän false brinelling ja voiteluaineen pettäminen. Yhdenkin rullan pysähtyminen segmentissä voi aiheuttaa koko valukoneen pysäytyksen. Vikaantumisen seurannan ja ennakoinnin lisäksi tavoitteena on myös laaduntuottokyvyn (valunauhan säröily) seuranta ja valunauhan "nykimisilmiön" alkutilanteen syiden tunnistus ja korjaustoimenpiteiden analysointi. Tarkoituksena on tarkastella valukonetta myös kokonaisuutena järjestelmänäkökulmasta ja pystyä hyödyntämään tuloksia tuotannon ja kunnossapidon ohjaukseen. Case PMO Lastauskone Seppo Tolonen kertoi aluksi lyhyesti Pyhäsalmen kaivoksesta (Pyhäsalmi Mine Oy, PMO. Kaivoksen historia alkaa vuodesta 1958, jolloin malmi löydettiin. Tuotanto alkoi vuonna 1962 ja vuodesta 2002 alkaen kaivos on ollut kanadalaisen Inmet Mining Corporation-yhtiön omistuksessa. Yhtiön muut kaivokset sijaitsevat Kanadassa, Turkissa ja Papua-Uudessa-Guineassa. Liikkuvan kaluston kehitysprojekti on PMOssa ollut käynnissä 1999 alkaen. Pääkomponenttien käyttötunnit on arvioitu ja kustannustehokkuutta seurataan. Koneille on olemassa historiatiedot (mitä korjauksia tehty, käyttötunnit, toimenpiteet). Tieto on sanallisessa muodossa koneen käyttööotosta lähtien. Casekohteena olevissa LHD-koneissa käyttötieto saadaan CAN-väylän kautta. Osakomponentteihin jako on tehty ja historiatiedon pohjalta on tehty ennusteet käyttötunneista. Toteutumia ja vikaantumisia seurataan. Paloturvallisuus on yksi tärkeä aspekti esim. vuonna 1999 viidellä koneella oli alkava palo. Kunnossapitotoimien järkeistämisen kautta (mm. ennakoiva kupi, huolto-ohjeet, palkkarakenne) alkavat palot on saatu alas ja vuonna 2001 niitä ei esiintynyt lainkaan. Etäkäytöllä olevat koneet hakevat kuorman tuotantokohteesta, kuljettavat ja purkavat sen. Manuaalisessa kontrollissa on vain kauhan käyttö. Koneiden käytettävyys on lähellä 90% mutta käyttöaste on selvästi alhaisempi. Dumppereilla käyttöaste on saatu nostettua lähes käytettävyyden tasolle viimeisten vuosien aikana mutta lastauskoneilla käytettävyyden ja käyttöasteen välilä on vielä huomattava ero. Kustannukset (euro/tn) ovat uudella kalustolla n. puolet siitä mitä vanhalla. Tietoja on kerätty konekohtaisesti ja esim. korjauksia ja huoltoja seurataan kirjaamalla mm. ylös onko huoltotoimenpiteet tehty suunnitellusti, etuajassa tai suunniteltua myöhemmin. Tavoitteena casessa on menetelmä lastauskoneiden
4 4(5) vikaantumistapahtumien ennustamiseen luotettavien prognoosien aikaansaamiseksi kunnossapitojärjestelmän käyttöön. Case PMO Päätuuletusilmapuhallin PMOn toisen casen kohteena on kaivoksen päätuuletusilmapuhallin. Puhallin tuo kaivokseen raitisilmaa, joka lämmitetään asteeseen lämmöntalteenottojärjestelmää hyväksi käyttäen (polttoaineen säästö). Koko kaivoksen raitisilma kulkee puhaltimen kautta ja kaivoksen riskikartoituksen mukaan puhallin on yksi kriittisimmistä kohteista. Tällä malmiesiintymällä kaivoksen viimeinen toimintavuosi on Kaivoksessa toimii 2 keskeytyvää vuoroa. Iltavuoron jälkeen suoritetaan ammunta, jolloin kaivos voidaan tuulettaa yöllä. Ennen aamuvuoroa savusukeltajat tarkastavat kaivoksen. Huoltoasema on edelleen samassa tuuletusjärjestelmässä kaivoksen kanssa, mutta mahdollisuus sen eristämiseen on myös olemassa. Jos puhallin rikkoutuu, koko kaivoksen toiminta keskeytyy kunnes tuuletus saadaan toimimaan. Tällä hetkellä puhaltimen valvontaan käytössä olevilla menetelmillä saadaan värähtelyn rms-arvot, tehon otot sekä trendikäyrät tuuletuksen ilmanvirtauksesta ja lämpötiloista. Kehitystyötä valvonnan ja diagnostiikan suhteen on tehty mm. Nero neurolaskentaohjelman kanssa (Nero Client ja Nero Server). Kunnossapidossa on käytössä KATTIkunnossapitojärjestelmä. Casen tavoitteena on kehittää menetelmiä vikaantumisten ja häiriöiden ennakointiin ja pääkomponenttien korjausajankohtien ja eliniän ennustamiseen. Eri lähteistä saatava tieto pitää pystyää kokoamaan yhteen, ja mahdollisesti myös uusia mittauksia ja mittalaitteita voidaan ottaa käyttöön (esim AE). Kaikki tiedot on tarkoitus pystyä kokoamaan yhteen järjestelmään analysoitavaksi ja tulokset viedä kunnossapitojärjestelmään. Tarkoituksena ei ole kokonaan uusien menetelmien kehittäminen vaan olemassa olevia menetelmiä soveltaen ja niihin perustuen rakentaa työkaluja diagnostiikkaa ja prognostiikkaa varten. Vastuutahot Kullekin caselle nimettiin vastuullinen tutkimustaho: Rautaruukin panostusnosturi: Tampereen Teknillinen yliopisto, yhteyshenkilö Juha Miettinen Rautaruukin valukone: VTT Tuotteet ja tuotanto, yhteyshenkilöt Susanna Kunttu ja Aino Helle Pyhäsalmen kaivoksen tuuletusilmapuhallin: Tampereen Teknillinen yliopisto, yhteyshenkilö Juha Miettinen Pyhäsalmen kaivoksen lastauskone: VTT Elektroniikka, yhteyshenkilö Jarmo Keski-Säntti. Jatkotoimenpiteet Projektisuunnitelman täsmentäminen sellaiseksi, että se voidaan hyväksyä hankkeen ensimmäisessä johtoryhmässä, edellyttää casekuvausten täydentämistä. Projektisuunnitelmassa casekuvausten ei tarvitse olla kovin yksityiskohtaisia, mutta tavoitteet, sisältö ja vastuulliset sekä muut osallistuvat tahot tulee ilmetä suunnitelmasta. Casekuvausten täydentämisestä projektisuunnitelmaa varten vastaa kunkin casen vastuullinen tutkimustaho ja täsmennetyt suunnitelmat toimitetaan Aino Helteelle hyvissä ajoin ennen johtoryhmän kokousta. Nyt käsitellyissä caseissa ja niiden kehitystarpeissa ja tavoitteissa on paljon yhtäläisyyksiä ja synergiaa, ja niihin liittyvän tutkimuksen toteuttamisessa tarvitaan eri tutkimustahojen osaamisia ja niiden yhdistämistä. Vaikka kullekin caselle nimettiin yksi vastuullinen tutkimustaho, todettiin, että kuhunkin caseen liittyvän tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu useampia tahoja. Vastuulliset tahot vastaavat casen tutkimustyön käytännön toteuttamisen suunnittelusta ja koordinoinnista projektin aikana. Caseihin liittyvän tutkimustyön suunnittelua, ohjaamista ja seuraamista varten caseista tarvitaan yleisen kuvauksen lisäksi yksityiskohtaisemmat työsuunnitelmat. Jotta tutkimus voidaan toteuttaa riittävän laajuisten osakokonaisuuksien kautta ilman pirstaloitumista pieniin case-kohtaisiin osiin, on alkuvaiheessa tärkeää selvittää kunkin casekohteen nykytilanne ja tunnistaa niiden synergiset tarpeet. Työsuunnitelmien laatimisessa lähtökohtana on siis aluksi tehtävä kartoitus ja tavoitteiden määrittely. Sen jälkeen tutkimustahot voivat yhteistyössä määritellä tarkemmin tutkimukselliset kokonaisuudet,
5 5(5) joita eri tutkimustahot caseihin liittyen toteuttavat ja kunkin casen tarkempi työsuunnitelma voidaan täsmentää sen mukaisesti. Vastuutahot laativatt työsuunnitelmat yhteistyössä caseihin osallistuvien tahojen kanssa ja työsuunnitelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset hyväksytään johtoryhmän kokouksissa. Projektin johtoryhmän ensimmäinen kokous pidetään Espoossa VTT:llä. TEKESin rahoitusehtojen mukaisesti johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa vahvistetaan projektisuunnitelma, kustannusarvio ja sitova rahoitussuunnitelma, ja ne toimitetaan TEKESiin mennessä. Lisäksi kokouksessa vahvistetaan esitys johtoryhmästä. Johtoryhmässä on edustettuna hankkeessa mukana olevat yritykset, tutkimustahot ja TEKES, ja kukin taho nimeää itse oman edustajansa. Yritysten rahoitussitoumuksena toimii TEKESin ryhmähankkeelta vaatima yhteistyösopimus (ensimmäinen luonnos toimitettu kaikille sähköpostitse ja kommentteja pyydetty marraskuun aikana), jonka allekirjoittavat kaikki hankkeeseen osallistuvat tutkimus- ja yritysosapuolet. Hankkeen rahoituksen varmistaminen edellyttää että hankkeeseen saadaan mukaan vielä muutama uusi yritys. Koska hankkeen kustannusten ja rahoituksen tulee vastata toisiaan, jolloin mahdollinen rahoitusvaje vaikuttaa hankkeen toteuttamislaajuuteen. JAKELU: Osallistujat ja caseihin liittyvien tahojen muut edustajat.
PÖYTÄKIRJA CaseJR2 2/2004 24.9.2004 1 (5) VTT Tuotteet ja tuotanto, nh 1.10, Kemistintie 3, Espoo. Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka
CaseJR2 2/2004 24.9.2004 1 (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR2 Koneistot - kokous 2/2004 Aika to 9.9.2004 klo 09:10-12.10 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, nh 1.10, Kemistintie
LisätiedotVTT Elektroniikka, huone K128, Kaitoväylä 1, Oulu. Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja
Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Prognos Johtoryhmän kokous 2 Aika Tiistai 8.6.2004 klo 10-14:20 PÖYTÄKIRJA 22.6.2004 1 (6) Paikka VTT Elektroniikka, huone K128, Kaitoväylä 1, Oulu Läsnä Seppo
LisätiedotLäsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja. Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj
19.12.2003 1 (8) Teollisuuden käynissäpidon prognostiikka - Prognos Projektin aloituskokous Aika to 18.12.2003 klo 12.30-16.05 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja 6, Otaniemi, VIP-center
LisätiedotTutkijaseminaari, Espoo
Tutkijaseminaari, Espoo 20.5.2005 Nosturin toimintatilojen prognostisointi ja langattoman tiedonsiirron hyödyntäminen nosturin diagnostiikassa Jaakko Leinonen Oulun yliopisto Johdanto 1 Toimintatilojen
LisätiedotPÖYTÄKIRJA Case JR2-1/ (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR2 Koneistot - kokous 1/2005
30.6.2005 1 (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR2 Koneistot - kokous 1/2005 Aika Torstai 14.4.2005 klo 12.10-16.15. Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja
LisätiedotPyhäsalmi Kunnossapito
Pyhäsalmi Kunnossapito - on kanadalainen kaivosyhtiö - omistaa Pyhäsalmen kaivoksen Çayeli Çayeli Ok Tedi - omistaa Troiluksen kultakaivoksen Kanadassa -omistaa Çayelin kuparisinkkikaivoksessa Turkissa
Lisätiedot(6) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 6 projektin loppukokous
13.12.2006 1 (6) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 6 projektin loppukokous Aika Keskiviikko 13.12.2006 klo 9-12 Paikka VTT, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo Läsnä Seppo
LisätiedotTeollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 3. Aika Keskiviikko klo Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhäsalmi
1.2.2005 1 (7) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 3 Aika Keskiviikko 26.1.2005 klo 12.30 15.40 Paikka Pyhäsalmi Mine Oy, 86801 Pyhäsalmi Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy,
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotJulkaisulista (5)
Julkaisulista 26.1.2005 1(5) LTY J. Ahola, T. Lindh, V. Särkimäki, R. Tiainen, "Modeling the High Frequency Characteristics of Industrial Low Voltage Distribution Network", Norpie 2004, 12-14 June 2004,
LisätiedotPÖYTÄKIRJA CaseJR1 2/ (8) LUONNOS. VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo
CaseJR1 2/2004 30.9.2004 1 (8) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR1 Siirtojärjestelmät - kokous 2/2004 Aika pe 10.9.2004 klo 09:05-12:50 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre,
LisätiedotServo-case, tilanne 16.9.2005
Servo-case, tilanne.9.25 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat yritykset:
LisätiedotMiten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin
LisätiedotParempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä
Parempaa tuotantotehokkuutta käyttövarmuuden systemaattisella johtamisella ja käyttövarmuusdatan hyödyntämisellä Rikasta Pohjoista seminaari 19.4.2018 Mikko Suutama Käyttövarmuuspäällikkö Oy Botnia Mill
LisätiedotTeollinen internet ja 5G - ohjelmavalmistelu
Teollinen internet ja 5G - ohjelmavalmistelu Tekes valmistelee toimenpiteitä teollisen internetin ja 5G:n alueille Tekes on käynnistänyt teollisen internetin ohjelmavalmistelun. Samassa yhteydessä tarkastellaan
LisätiedotTekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari
Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman
LisätiedotPÖYTÄKIRJA CaseJR3 1/ (5) LUONNOS. VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja 6, Espoo, VIPP-center
CaseJR3 1/2004 25.5.2004 1 (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR3 Paperi ja sellu - kokous 1/2004 Aika to 13.5.2004 klo 13.00-16.00 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotKUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa
6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,
LisätiedotSuurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005
Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotJyrki Kullaa ohjaava opettaja. Mika Miettinen puheenjohtaja
TKI-Projekti: /3 Aloituskokous Aika 6..204 klo.00 Paikka Metropolia AMK, Eerikinkatu 36, Helsinki Läsnä Sebastian Gumenius sihteeri Jyrki Kullaa ohjaava opettaja Mika Miettinen puheenjohtaja. Kokouksen
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
Lisätiedotliiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by
ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle
LisätiedotPÖYTÄKIRJA Case JR3-1/ (6) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR3 Paperi ja sellu - kokous 1/2005
16.5.2005 1 (6) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR3 Paperi ja sellu - kokous 1/2005 Aika Torstai 14.4.2005 klo 9.10-11.30 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja
LisätiedotKUNNOSSAPIDON HISTORIAA
KUNNOSSAPIDON HISTORIAA OUTOKUMMUN KAIVOKSELLA Seppo Tolonen Kunnossapidon osastopäällikkö 16.3.2018 Ensimmäinen korjauspaja Kumpu B sijaitsi Trustedtin patsaan läheisyydessä ja siellä pajatoiminta aloitettiin
LisätiedotStrategisen huippuosaamisen keskittymät
Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tutkimusohjelmat, Tekesin rahoituksen hakeminen, raportointi ja kustannustilitykset Copyright Tekes Sisältö 1. Tekesin rahoituksen hakeminen tutkimusohjelman alku
Lisätiedotpuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen sihteeri
Pöytäkirja sivu 1(5) nro 2/2017 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: 21.11.2017, klo 13.00 14.30 Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Holm
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI MUISTIO 1 /
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MUISTIO 1 / 2017 1 AIKA torstai 9.2.2017 klo 14:30 16:00 PAIKKA OSANOTTAJAT Kaupungintalo, neuvotteluhuone Venla, 1.krs, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Tommi Turunen,työryhmän
LisätiedotFiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014
FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen
LisätiedotYhteistyöalueen kokous Muistio 2/2018
Yhteistyöalueen kokous Muistio 2/2018 Aika: Keskiviikko 2.5. 2018 klo 9.05-11.15 Paikka Satakunnan keskussairaalan yhtymähallituksen neuvotteluhuone N-rakennus, II-kerros Sairaalatie 3, Pori Jakelu: (x)
LisätiedotSuomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin
OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä
LisätiedotMiten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?
TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013
LisätiedotNurmeksen kaupunki Valtimon kunta Muistio 1. Kuntaliitosselvitystoimikunta
Valtimon kunta Muistio 1 Muistio 1. Kokouksen avaus Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. 2. Todetaan kuntien nimeämispäätökset
Lisätiedot6 Esitys: Korkeakouluturvallisuus ja työsuojelu Xamk:ssa 8 7 Työyhteisön kehittämiskyselyn tulokset työsuojelun näkökulmasta
Pöytäkirja 1/2017 1 (17) Työsuojelutoimikunta Aika 24.04.2017 klo 12:00-14:00 Paikka Mikkelin kampus, kokoustila X124 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 3 2 Esityslistan
LisätiedotPÖYTÄKIRJA Case JR1-2/ (6) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR1 Siirtojärjestelmät - kokous 2/2005
PÖYTÄKIRJA Case JR1-2/2005 31.10.2005 1 (6) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR1 Siirtojärjestelmät - kokous 2/2005 Aika Perjantai 16.9.2005 klo 9.05-12.35 Paikka VTT Tuotteet ja
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
LisätiedotStrategisen huippuosaamisen keskittymät
Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tutkimusohjelmat, Tekesin rahoituksen hakeminen, raportointi ja kustannustilitykset Sisältö 1. Tekesin rahoituksen hakeminen tutkimusohjelman alku jaksohakemus ohjelman
Lisätiedot3 Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. Tapio Siirilä ja Harri Heimbürger valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi.
Suomen Automaatioseura ry Turvallisuusjaosto PÖYTÄKIRJA 1 (3) 6.5.2004 Aika: 6.5.2004 Paikka: Heureka Läsnä: Osallistujalista liitteessä 1 1 Vuosikokouksen avaus Kokouksen avasi Mika Kaijanen toivottaen
LisätiedotTietoisku yrityksen kehittämisen rahoittamiseen
Tietoisku yrityksen kehittämisen rahoittamiseen 22.11.2016 Iisalmi 8:30 Tilaisuuden avaus, Reijo Hynynen 8:35 Tekesin katsaus teknologiayritysten kehittämistoimenpiteiden rahoitukseen o Harri Kivelä, Innovaatiorahoituskeskus
LisätiedotYhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009
Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotPÖYTÄKIRJA CaseJR3 2/ (6) LUONNOS. VTT Tuotteet ja tuotanto, nh 1.10, Kemistintie 3, Espoo
CaseJR3 2/2004 24.9.2004 1 (6) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR3 Paperi ja sellu - kokous 2/2004 Aika to 9.9.2004 klo 13:05-15.40 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, nh 1.10, Kemistintie
LisätiedotEsivalmistelun sote-tiimi
MUISTIO 1/2016 1 Esivalmistelun sote-tiimi Aika 21.12.2016 klo 14:00-16:20 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Sote- ja maakuntauudistuksen
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotHITSAUS JA LIITTÄMISINSTITUUTTI PÖYTÄKIRJA 1 / 5 HRO SUUNNITTELUFOORUMI Sannäsin Kartano, Sannaistentie 540, Sannäs
HITSAUS JA LIITTÄMISINSTITUUTTI PÖYTÄKIRJA 1 / 5 JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko, klo 14.42-15.43 Paikka: Sannäsin Kartano, Sannaistentie 540, 07310 Sannäs Osallistujat: Timo Björk LUT Tapani Halme
LisätiedotTietoverkottunut rakennusprosessi
Tietoverkottunut rakennusprosessi Tilaisuuden avaus Ari Kaikkonen, TE-keskus/Teknologiayksikkö, Seinäjoki Miksi ohjelma käynnistettiin? Vera ohjelman tavoitteet, sisältö ja hyödyt Käynnissä olevien projektien
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN VÄLIAIKAISHALLINNON VALMISTELEVA KOKOUS
PAIKALLA: JÄSENET Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto Eetu Salunen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sari Lahti, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Timo Louna, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Jarmo Paukku,
LisätiedotKurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia
Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUSTIO No 3/2018 1
Etelä-Savon maakuntaliitto MUSTIO No 3/2018 1 Kokousaika 12.6.2018 kello 10:00 Kokouspaikka Etäkokous Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Maakuntastrategian valmistelu 4 3 Maakunnan koetalousarvio 5
LisätiedotLapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon
Lapin ja Länsi-Pohjan sotejohdon seminaari Lapin- ICT 1 Soten tekoa aiottu jo vuosia 2 Soten kalvoista tuttu mantra 3 Ei tämä mitään rakettitiedettä ole Jos ongelmat olisivat rakettitiedettä, ne olisivat
LisätiedotOtsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Henkilöstön osallistamisen ja henkilöstöviestinnän suunnittelu 4
MUISTIO 3/2018 1 Aika 06.04.2018 klo 13:00-14:50 Paikka Kallion virastotalo, 3 krs, nh 6 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Henkilöstön osallistamisen ja henkilöstöviestinnän suunnittelu
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D
LisätiedotProjektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto
Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotMuistio liite 2. Aihe: Isohaaran kalateiden kehittäminen, kunnostustoimenpiteet ja tutkimukset
Muistio liite 2. Aihe: Isohaaran kalateiden kehittäminen, kunnostustoimenpiteet ja tutkimukset Aika: 22.5.2018 klo 13:30-15:30 Paikka: Skype Paikalla: Jouni Hiltunen, LAPELY Pentti Pasanen, LAPELY Jyrki
LisätiedotPyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014. Anja Pekkala Site Services Manager
Pyhäsalmi Mine Oy Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014 Anja Pekkala Site Services Manager Kaivoksen kehitys Malmi löytyi 22.8.1958 Maaliskuussa 1959 oli inventoitu kaivospäätöksen
LisätiedotSisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa
Sisäilman terveellisyyden varmistaminen korjausrakentamisessa Korjausrakentamisen terveellisyys 9.4.2013 Rakennusfoorumi, Rakennustietosäätiö RTS Tuomo Ojanen VTT 2 Esityksen sisältö Enersis- hankkeen
LisätiedotHankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke
Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,
LisätiedotKeski-Pohjanmaan aikuisopisto
Kaivosseminaari Kokkola 2-4.6.2010 Tapani Salomaa: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Prosessikoulutus ja muu kaivannaisalan tukitoiminta Aikuisopisto lyhyesti: - alueellinen ja valtakunnallinen toimija - yrityslähtöinen
LisätiedotVTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset
LisätiedotTornio, Urheilukatu 6, Koulutuskuntayhtymä Lappian valtuustosali
PÖYTÄKIRJA LAPPIAHALLI OY YHTIÖKOKOUS Aika: 26.4.2017 klo 17.00 Paikka: Tornio, Urheilukatu 6, Koulutuskuntayhtymä Lappian valtuustosali 1 Kokouksen avaus LAPPIAHALLI Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki
LisätiedotÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely. Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen
ÄLYKÄS VESI Osahankkeiden esittely Aloitusseminaari 12.5.2015 Pentti Janhunen Osahankkeiden esittely HSY:n avoin pilottialusta yrityslähtöisen tuotekehityksen tukena Älykkäät mittalaitteet vesijohto- ja
LisätiedotLäsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja. Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj
PÖYTÄKIRJA 19.12.2003 1 (8) Prognos JR1 Teollisuuden käynissäpidon prognostiikka - Prognos Projektin aloituskokous Aika to 18.12.2003 klo 12.30-16.05 Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotJohtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo
UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo Muistio 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kera kahvin. - puheenjohtajana
LisätiedotMobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut
Teknisen palveluliiketoiminnan tuotannonohjauksen ja logistiikan kehittäminen Mobiililiiketoiminnan uudet ratkaisut YIT Primatel Oy Kehityspäällikkö Jaana Saarela 24.11.2005 Esityksen sisältö YIT Primatel
LisätiedotModerni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj
Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot
LisätiedotTekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa
Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
LisätiedotNopeutettu Elinkaaren Määritys. TEKES tutkimusprojekti
Nopeutettu Elinkaaren Määritys Accelerated Life Cycle Estimation NEM -projekti TEKES tutkimusprojekti Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus 2014 2017 Juha Miettinen, Materiaaliopin laboratorio,
LisätiedotKallion virastotalo, Toinen linja 4, neuvotteluhuone 6, 3. krs. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Maakunta-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla 4
MUISTIO 1/2018 1 AIKA 01.10.2018 klo 08:30-12:00 PAIKKA Kallion virastotalo, Toinen linja 4, neuvotteluhuone 6, 3. krs KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Maakunta-uudistuksen valmistelu
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotEsivalmistelun sote-tiimi
MUISTIO 1/2017 1 Esivalmistelun sote-tiimi Aika 12.01.2017 klo 14:00-16:00 Paikka Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 4/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 4/2017 1 n kokous Kokousaika kello 9:00 11:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman
LisätiedotServo-case, tilanne 15.4.2005. jari.halme@vtt.fi
Servo-case, tilanne 15.4.2005 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat
LisätiedotLiikkuvien työkoneiden etäseuranta
Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia
LisätiedotMIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2017 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta
MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2017 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 15.9.2017 klo 13 14.35 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuoneenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs Paikalla:
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä
Palveluverkkotyöryhmä Aika: Keskiviikko 2.4.2014 klo 14.30 16.37 Paikka: Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 2. krs. kokoustila Vellamo Läsnä: Raila Lindholm, Kärkölä, puheenjohtaja Jaana Simola, Päijät-Hämeen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUSTIO No 3/2017 1
Etelä-Savon maakuntaliitto MUSTIO No 3/2017 1 Kokousaika 21.4.2017 kello 13:00 Kokouspaikka Tuma, Sammonkatu 12,50130 Mikkeli Pelastuslaitoksen tilat Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Väliraportin
LisätiedotJulkaisulista 04/2005 1(6)
Julkaisulista 04/2005 1(6) LTY Kansainväliset lehtijulkaisut Jero Ahola, Erik Vartiainen, and Tuomo Lindh, Phase Retrieval from Impedance Amplitude Measurement, Accepted for future publication in the IEEE
LisätiedotRobotin kunnonvalvonta. Robotin kunnonvalvonta. Käyttövarmuus - kp-strategia. Sisältö
Prognos - vuosiseminaari 2 Robotin kunnonvalvonta Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Sisältö n valinta Robotin kuntoon perustuva Tiedonkeruu Analyysit Robotin kunnonvalvonta 2 Käyttövarmuus - kp-strategia
LisätiedotTarja Miettinen, pj ( - ) Tuomo Pekkarinen, vpj ( x ) Sari Korhonen ( x ) Pauli Kuosmanen ( x ) Jan Blomberg ( - ) Mikko Korhonen ( x )
Pöytäkirja Numero 1 (5) ICT & DIGI alajaosto Aika 18.3.2019 klo 14:00 16:00 Paikka Jäsenet Pohjois-Savon liitto, Sepänkatu 1, Kuopio (Pihlaja) Tarja Miettinen, pj ( - ) Tuomo Pekkarinen, vpj ( x ) Sari
LisätiedotVera Tietoverkottunut rakennusprosessi
Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan
LisätiedotMACHINERY on laadunvarmistaja
MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja
LisätiedotCEMIS-seminaari 2012
CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue
LisätiedotFITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta
FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotPaikka: Lapin liitto. Aika: klo 9:30-11:45. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Kemijoen tulvaryhmän 11. kokouksen pöytäkirja 25.9.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: 22.9.2014 klo 9:30-11:45 Kemijoen tulvaryhmän 11. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
LisätiedotAjankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014
Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN VÄLIAIKAISHALLINNON VALMISTELEVA KOKOUS
PAIKALLA: JÄSENET Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto Eetu Salunen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Ismo Rautiainen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sari Lahti, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Timo Louna,
LisätiedotNastolan seurakunta Kirkkoneuvosto Pöytäkirja 1/2015
Aika: 28.1.2015 klo 18 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Oksanen Ohto paikalla Jäsen Arraste-Kihlakaski Mervi paikalla Eskola Päivi paikalla
LisätiedotPRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011
PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu
LisätiedotAika: Perjantai klo Paikka: Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone, 3.krs. Harjukatu 31, Lahti
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Sivistyspalveluiden toimikunta Muistio2/2010 UusiKunta Sivistyspalveluiden toimikunnan kokous 2/2010 Aika: Perjantai 19.3.2010 klo 9.15-11.50 Paikka: Lahden kaupungintalo,
LisätiedotKeski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous
ESITYSLISTA 9.11.2016 1(5) Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän 2. kokous Aika: ma 14.11.2016, klo 13-16 Paikka: Cygnaeustalo, kokoustila Veranta, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä
Lisätiedot