Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja. Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj

Transkriptio

1 (8) Teollisuuden käynissäpidon prognostiikka - Prognos Projektin aloituskokous Aika to klo Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja 6, Otaniemi, VIP-center Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Markku Honkila UPM Kymmene, Tervasaari Jouko Horttanainen UPM Kymmene, Kaukas Jukka Virtanen Metso Paper Valkeakoski Oy Markus Jauhola Rautaruukki Oyj Kari Talvitie Sandvik Tamrock Oy, TORO Loadersdivisioona Raimo Sillanpää ABB OY Pienjännitetuotteet Pasi Paloheimo ABB Oy Sähkökoneet Juha Anttonen M-Real Oy, Joutseno BCTMP Jouni Lankinen Oy Botnia Mill Service Ab Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj Kaj Grönroos Helsingin energia Mikko Ylhäisi TEKES Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Olli Pyrhönen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Merja Mäkelä Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ KyAMK Sulo Lahdelma Oulun yliopisto (OY) Juha Miettinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Helena Kortelainen VTT Tuotteet ja tuotanto (TUO) Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka (ELE) Janne Göös VTT Elektroniikka Raimo Launonen VTT Tietotekniikka (TTE) Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta 2 Esityslistan hyväksyminen Kenneth Holmberg avasi kokouksen klo ja toivotti kaikki tervetulleiksi aloituskokoukseen VTT:lle. Esittäytymiskierroksen jälkeen kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Seppo Tolonen ja sihteeriksi Aino Helle. Kokouksen esityslista hyväksyttiin sellaisenaan, liite 1. tuoahe C:\DATA\PROJ_KÄYNNISSÄ\PROGNOSTIIKKA\WWW\SISÄINEN\KOKOUKSET\ALOITUSKOKOUS\PROGNOS_JR1PK.RTF

2 (8) 3 Tutkimussuunnitelma Aino Helle esitteli hankekokonaisuuden, liite 2 (prognos_kalvot_jr1.ppt). Hankkeen tavoitteena on luoda menetelmiä teollisuuden käynnissäpidon hallintaan ja erityisenä haasteena on pystyä soveltamaan ja kehittämään menetelmiä, joiden avulla on mahdollista ennustaa tarkasteltavien kohteiden (koneet, laitteet, tuotantolinjat ja -prosessit, järjestelmät) tilan, toimintakyvyn tai sen heikkenemisen kehittymistä mallien, historiatietojen ja mittaustietojen pohjalta. Ennusteet luovat pohjan mm. käyttö- ja kunnossapitotoimien päätöksenteolle. Tutkimuksen toteutus tapahtuu teollisuuden strategisten kehitystarpeiden pohjalta valittujen casien avulla: caset antavat lähtökohdat ja haasteelliset tavoitteet tutkimukselle ja varmistavat tutkimuksen suuntautumisen sellaisille alueille, jotka ovat suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Koska hanke on pääosin julkisrahoitteinen tutkimustahojen ryhmähanke, se on luonteeltaan julkinen. Casien tarpeiden pohjalta toteutettava tutkimus ei ole suoraan yritysten tuotekehitystä vaan tutkimuksen yhteydessä pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan ratkaisujen soveltamismahdollisuudet myös laajemmin. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 10 yritystä kahdeksassa eri casessa. Kullekin caselle on nimetty vastuullinen tutkimustaho, joka vastaa kyseiseen caseen liittyvän tutkimuksen suunnittelusta ja koordinoinnista. Tutkimustahojen edustajat esittelivät oman tahonsa roolia hankkeessa ja caset, joista ovat vastuussa. Juha Miettinen esitteli TTY:n osuutta hankkeessa ja caset panostusnosturi ja tuuletusilmapuhallin, liite 3. Molemmat kohteet sisältävät laajasti menetelmien kehittämistä niistä kerättävien mittaustietojen ja historiatietojen analysoimiseksi tavoitteena kohteen toimintatilojen diagnostisointi ja prognoosit päätösten tekemiseksi kunnossapidon ohjaukseen. Panostusnosturissa on lisäksi kehityskohteena laakerointien voitelutilanteen hallinta sekä langattoman tiedonsiirtojärjestelmän ja sihen liittyvän signaalinkäsittelyn kehittäminen. Caseissa on paljon keskinäisiä yhteyksiä ja samoin yhteyksiä muihin caseihin ja todettiin, että casien nykytilanteiden kartoituksen ja työsuunnitelmien tekemisen yhteydessä tutkimustahot pyrkivät yhdessä tunnistamaan casien välisiä synergioita eri tahojen tutkimuksen kohdentamiseksi palvelemaan caseista nousevia tarpeita mahdollisimman hyvin. Tiedon visualisoinnin tärkeys tuotiin myös esiin ja nähtiin sillä olevan merkittävä rooli läpi koko hankkeen. Menetelmien kehittämisessä ja pilotoinnissa tulee ottaa huomioon mm. miten ratkaisut ovat siirrettävissä eri järjestelmiin. Sulo Lahdelma esitteli OY:n roolia hankkeessa. Hän korosti diagnostiikkaan liittyvässä tutkimuksessa ongelman jäsentämisen tärkeyttä alkuvaiheessa oleellista on jo alussa jäsentää ongelma ja päättää minkälaisia vikoja halutaan saada esiin ja valita mittausmenetelmät sen mukaisesti. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaisia signaalinkäsittelymenetelmiä ja tiedonsiirtoa valvonnassa voidaan ja tulee käyttää ja kehittää. Keskeisenä roolina OY:lla on langattoman tiedonsiirron ja siihen liittyvien signaalinkäsittelymenetelmien kehittäminen hankkeessa. Yliopiston laboratoriossa on myös hyvät tarkoitukseen soveltuvat koevalmiudet. Vuoden alusta he ovat osa perustettavaa Mekatro-

3 (8) niikan laboratoriota, jolloin resurssit ja valmiudet tutkimukseen ovat entistä paremmat. Jarmo Keski-Säntti esitteli VTT ELEn roolin hankkeessa sekä heidän vastuullaan olevat caset Moottorinohjaus ja Lastauskoneet, liite 4. Projektissa on mukana ELEn Vuorovaikutteiset järjestelmät tutkimusalue, jossa työskentelee n. 50 tutkijaa kolmessa eri tutkimusryhmässä. Moottorinohjauscasessa kehitetään menetelmiä moottorinohjaustietojen ja prosessimittaustietojen yhdistämiseen tarkoituksena pystyä näin hallitsemaan prosessia kokonaisuudessaan paremmin. Tuloksena on mm. prosessi-ilmiöiden tietämyksen lisääntyminen, vikaantumisten havaitseminen ennakolta, suunnittelemattomien seisokkien välttäminen ja huollon ja varaosien optimointi. Lastauskonecasen kohteena on LastauskoneTORO 0011, joita Pyhäsalmen kaivoksella on käytössä 2 kpl. Tavoitteena on tutkia ja kehittää menetelmiä, joilla on-line mittaustiedot ja historiatiedot voidaan yhdistää ja joiden avulla kyetään ennustamaan lastauskoneiden vikaantumistapahtumat, koneiden peruskorjausajankohdat ja koneiden pääkomponenttien korjausajankohdat ja eliniät. Casessa on Pyhäsalmen kaivoksen lisäksi mukana koneiden valmistajayritys Tamrock. Raimo Launonen esitteli VTT TTEn roolia hankkeessa, liite 5. TTE ei ole suoraan vastuussa mistään casesta, vaan heidän roolinsa on tuoda caseihin ja kehitettäviin menetelmiin tietoteknisiä ratkaisuja ja toimia tiedon ja tiedonhallinnan integraattorina. Hankkeen aihepiiriin liittyen heidän osaamisiinsa kuuluu mm. on-line tiedonhallinta-alustat, virtuaaliset laitosmallit, erilaiset visualisoinnin menetelmät, käyttöliittymät ja tietojärjestelmät ja arkkitehtuurit. Jero Ahola esitteli LTYn roolin ja casen hankkeessa. LTYssä on toiminut vuodesta 1998 alkaen etädiagnostiikan ja kunnonvalvonnan tutkimusryhmä. Ryhmässä on tällä hetkellä 7 henkilöä, ja käynnissä on useampi aihealueelle suuntautunut tutkimushanke. LTYn vastuulla oleva case hankkeessa kohdistuu paperi- ja kartonkiteollisuuteen ja siinä on mukana useita yrityksiä. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, geneerisen etädiagnostiikkakonseptin kehittämiseen ja paperikoneiden laatusäätöjen diagnostiikkaan. Etädiagnostiikan alueella tutkimus kohdistuu edullisiin antureihin ja tiedonsiirtoon, erityisesti langattomiin menetelmiin ja tavoitteena on konsepti, joka mahdollistaa etädiagnostiikkapalveluiden implementoinnin teollisiin kohteisiin. Sovelluskohteina ovat taajuudenmuuttajat, sähkökoneet ja laatusäätöjen diagnostiikka. Merja Mäkelä kertoi paperikoneiden laatusäätöjen diagnostiikasta. Tuotantoprosessissa paperilta halutaan tiettyä neliömassaa, kosteutta ja laatua, joihin laatusäädöllä vaikutetaan ja järjestelmä poikkeaa muusta automaatiosta. Casessa on tavoitteena kehittää menettelytavat miten eri ympäristöissä voidaan kerätä tietoa, joka kuvaa laatusäädön tilaa tuotannon aikana. Aino Helle esitteli VTT TUOn komponenttitason prognostiikkaan kohdistuvaa osuutta, Koneiden käyttövarmuus-ryhmän toimintaa ja sen vastuulla olevia caseja, liite 6. Ryhmässä on n. 15 tutkijaa ja ryhmä on tutkimut ja kehittänyt kunnonvalvonnan ja diagnostiikan menetelmiä useissa tutkimushankkeissa. Lähestymistapa menetelmien valintaan ja kehittämiseen lähtee

4 (8) tarkasteltavissa kohteissa vaikuttavista perusilmiöistä ja vikaantumismekanismeista ja niiden ymmärtämisestä. Lähtökohtana monitorointimenetelmien valinnassa ja kehittämisessä on historiatiedon pohjalta määritetyt kriittiset vikaantumisilmiöt ja niiden ilmenemismuodot ja vasteet. Sihtisylintericasessa kohteena on paperimassan valmistukseen käytettävissä painelajittimissa olevat kapearakoiset lankasihtisylinterit, joiden lankojen pinnoite saattaa massassa olevien epäpuhtauksien johdosta kulua hyvinkin nopeasti. Tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla sihtilankojen pinnoitteen kulumista voidaan seurata tai sen puhkeaminen ennakoida ajoissa, jolloin sihtien uudelleen pinnoitus on mahdollista. Keskustelussa esiin nousi mahdollisuus myös kemiallisten tunnisteaineiden käytöstä pinnoitteen alla. Esimerkiksi lievästi radioaktiivisia aineita käytetään joissakin sovelluksissa varsinkin tutkimustarkoituksessa. Casen vastuullinen yritys on Metso Paper. Voitelucasessa kohteena ovat rasvavoidellut laakeroinnit. Voitelutapahtumassa useat tekijät vaikuttavat toisiinsa ja automaattivoitelulaitteistossa rasva saattaa viipyä pitkäänkin putkistossa, jossa olosuhteet vaikuttavat epäedullisesti rasvan kuntoon ja mahdollisesti myös sen syöttöön. Tavoitteena on saada korjattua virheelliset rakenteet ja toiminnot, oppia tunnistamaan virheet ja kyetä ennakoimaan kehittymässä olevat vauriot. Casen vastuullinen yritys on UPM-Kymmene Kaukas ja casella on kytkentä panostusnosturicaseen. Helena Kortelainen esitteli VTT TUOn Järjestelmien käyttövarmuusryhmän roolia hankkeessa sekä heidän vastuullaan olevan paalauslinjacasen, liite 7. Ryhmän keskeisiä osaamisalueita ovat järjestelmän käyttövarman ja turvallisen toiminnan kokonaisvaltainen hallinta sekä käyttövarmuustiedon ja -tietämyksen hallinta. Helena kuvasi myös järjestelmätason ja komponenttitason tarkastelun rajapintaa: vaikka yksittäisten komponenttien ikääntymisen ja vaurioiden aiheuttamat ennakoimattomat seisokit voitaisiinkin estää, niin seisokeista ei päästä kokonaan eroon. Osa on suunniteltuja ja osa aiheutuu mm. prosessihäiriöistä. Kun koko järjestelmä alkaa olla vanhentunut, ei yksittäisillä korjaus- ja huoltotoimenpiteillä enää voida paljoakaan vaikuttaa järjestelmän käytettävyyteen vaan koko järjestelmä täytyy uusia. Ryhmän tutkimus hankkeessa tähtää kehittyvään kunnossapidon suunnitteluun, jossa laitevalmistajien ennusteiden ja ohjeiden, kertyvän käyttökokemustiedon ja laitekohtaisen mittaustiedon yhdistämisen kautta pystytään muodostamaan uusia ennusteita ja päivittämään kunnossapito-ohjelmaa ja sitä kautta parantamaan tuotantojärjestelmän käytettävyyttä. Keskustelussa tuotiin esiin myös laitevalmistajan tarve saada palautetietoa käyttökokemusten ja mittaustiedon pohjalta, jotta he voisivat ottaa sen huomioon tuotekehityksessään ja kunnossapito-ohjeiden laatimisessa. Paalauslinjacasessa kohteena on M-real Joutsenossa jonkin aikaa käytössä ollut paalauslinja, jonka käytettävyys ei ole yltänyt odotetulle tasolle. Kunnossapito-ohjelma perustuu pääosin laitevalmistajan alkuperäisiin ennusteisiin ja tavoitteena on tähänastisen käyttökokemustiedon ja mittaustiedon perusteella kunnossapito-ohjelman päivittäminen sekä kunnonvalvonnan kehittäminen top-down lähestymistavan kautta. Aino Helle esitteli lisäksi hankkeen aikataulun. Hankkeen alussa työ on kohdistunut suurimmaksi osaksi käytyihin yhteistyöneuvotteluihin. Näiden

5 (8) yhteydessä caseja ja niiden liityntöjä tutkimuksen osa-alueisiin on käyty läpi, nimetty kullekin caselle vastuulliset tahot ja päivitetty tutkimussuunnitelma, joka sisältää myös kuvaukset yllä esitetyistä caseista. Hankkeen tutkimuksen toteuttamisessa lähdetään liikkeelle sekä teknologiakartoituksesta (ks kohta 6) että casien nykytilanteen kartoituksesta. Kartoitusten ja casien välisten synergoiden tunnistamisen pohjalta tehdään yksityiskohtaisemmat työsuunnitelmat aikatauluineen ja määritetään täsmällisemmin kunkin tutkimustahon työn sisältö ja tavoitteet eri caseihin liittyen. Työsuunnitelmat tuodaan seuraavaan johtoryhmän kokoukseen hyväksyttäväksi. Sekä konsortioltaan että sisällöltään laajan hankkeen toteuttamisen ja yhteistyön toimivuuden todettiiin pitävän sisällään paljon riskejä ja esiin nousi kysymys, pitäisikö tämä olla myös tarkasteltuna tutkimussuunnitelmassa. Todettiin, että riskien selvittäminen tässä vaiheessa ei ole mahdollista vaan riskejä ja niiden hallintaa voidaan paremmin tarkastella yksityiskohtaisempien työsuunnitelmien valmistuttua. Tutkimussuunnitelmassa todettiin olevan muutamia editoimisluonteisia virheitä, mm. yritysten nimien kirjoitusasuissa. Sovittiin, että kaikki tahot tarkistavat suunnitelman ja ilmoittavat Aino Helteelle korjaustarpeista sähköpostitse. Tutkimussuunnitelma ja aikataulu hyväksyttiin näillä korjauksilla, liitteet 8a ja b. 4 Sopimus- ja talousasiat TEKES teki myönteisen rahoituspäätöksen hankkeen rahoittamiseksi ensimmäisen projektivuoden osalta ja hanke on ollut käynnissä lokakuun alusta alkaen. Rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti koordinaattorin tulee toimittaa TEKESiin kunkin tutkimusosapuolen allekirjoittama päätöksen vastaanottoilmoitus viimeistään Todettiin, että puuttuvat vastaanottoilmoitukset tulee toimittaa allekirjoitettuna mahdollisimman pian Aino Helteelle. Hyväksyttiin liitteessä 9 esitetty hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kustannusarvio on hakemuksen mukainen. TEKESin päätöksen mukaan TEKES rahoittaa VTT:n kustannuksista 50% ja teknillisten yliopistojen kustannuksista 80%, eli koko hankkeesta 59% ( euroa/vuosi) VTT:n omarahoitus kattaa hankkeen kustannuksista 6% ( euroa/vuosi) ja suunniteltu yritysrahoitus on 35% koko hankkeen kustannuksista ( euroa/vuosi). Yritysten rahoitusosuuksiksi hyväksyttiin euroa / yritys / vuosi. Laskutus tapahtuu 2 erässä vuosittain, tammi- ja elokuussa. VTT laskuttaa yrityksiä ja tutkimustahot laskuttavat oman yritysrahaosuutensa VTT:ltä. Tällä hetkellä hankkeeseen on sitoutunut 10 yritystä ja yritysten rahoitusosuudet näkyvät rahoitussuunnitelmasta. Todettiin, että sitoumuksilla vahvistettu yritysrahoitus kattaa yliopistojen yritysrahoitusosuuden kokonaan ja puuttuva yritysrahaosuus, joka on euroa /vuosi, puuttuu VTT:n kustannusten rahoituksesta. Sovittiin, että hanketta lähdetään toteuttamaan ensisijaisesti siitä lähtökohdasta, että se toteutetaan täydessä laajuudessaan ja VTT huolehtii tarvittavan lisäyritysrahoituksen hankkimisesta. Mahdollinen rahoitusvaje katetaan joko VTT:n omarahoitusosuuden lisäämisellä tai VTT:n osuutta joudutaan supistamaan. Mukana olevilta yrityksiltä on kaikilta saatu

6 (8) 5 Johtoryhmä ja projektiorganisaatio allekirjoitetut osallistumisilmoitukset rahoitussitoumuksineen. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien osapuolten kesken allekirjoitetaan yhteistyösopimus ja yritysten osallistumisilmoitukset ovat voimassa sopimuksen allekirjoittamiseen asti. Tutkimustahojen tulee allekirjoittaa sopimus ennen sen toimittamista TEKESiin rahoituspäätöksen vastaanottoilmoituksen mukana Yritysten osalta TEKESiin toimitetaan allekirjoitetut osallistumisilmoitukset niiden osalta, joilta sopimus ei vielä siihen mennessä ole allekirjoitettu. Ehdotus projektin johtoryhmäksi ja projektiorganisaatioksi käytiin läpi ja keskustelun jälkeen hyväksyttiin liitteessä 10 esitetty projektiorganisaatio ja ehdotus johtoryhmän kokoonpanoksi. Projektin johtoryhmä koostuu osallistuvien yritysten, tutkimustahojen ja TEKESin edustajista. Koska johtoryhmä valvoo ja ohjaa projektin toteuttamista, tutkimustahojen edustajan johtoryhmässä tulisi olla eri henkilö kuin ko. tahon projektipäällikön. Johtoryhmän edustajille ei nimetty varamiehiä, vaan todettiin, että johtoryhmän edustajan estyessä osallistumaan kokoukseen, varamiehenä toimii joku ko. tahon itse nimeämä henkilö. Kokouksiin osallistuminen ei kuitenkaan ole rajattu vain yhteen henkilön, vaan varsinaisen edustajan lisäksi kokouksiin voi osallistua useampia ko tahon henkilöitä. Johtoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pyhäsalmen kaivoksen edustaja Seppo Tolonen ja varapuheenjohtajaksi UPM-Kymmenen Tapani Kangas. Hankkeen laajuudesta johtuen Caset jaettiin kolmeen ryhmään ja kullekin Caseryhmälle asetettiin johtoryhmä, jossa on edustettuna ko. caseihin osallistuvien yritysten edustajat sekä tutkimukseen osallistuvat tutkimustahot. Liitteen 10 kaaviossa case-johtoryhmien kohdalle on alustavasti nimetty kunkin yrityksen edustaja, mutta yritykset voivat myös tarvittaessa nimetä edustajaksi jonkun toisen henkilön. Tutkimustahoista kaaviossa on mainittu vain kunkin casejohtoryhmän casen vastuutaho, mutta johtoryhmiin osallistuu kaikki kyseisen caseryhmän tutkimuksen toteuttamiseen osallistuvat tutkimustahot. Liitteessä 10 esitetyt, yhteistyösopimuksen mukaiset johtoryhmän tehtävät käytiin myös läpi. Johtoryhmän tehtävänä julkisrahoitteisessa hankkeessa on myös varmistaa tulosten hyödyntäminen laajasti. TEKES odottaa, että TEKESrahoitteisissa hankkeissa mukana olevat yritystahot tekevät tulosten hyödyntämissuunnitelman. Mikko Ylhäisin ehdotuksen mukaisesti hyväksyttiin johtoryhmätyöskentelyyn liitettäväksi mukaan myös projektin tulosten hyödyntämissuunnitelmien laatimisesta huolehtiminen. Ylhäisi korosti myös, että mikäli hyödyntämissuunnitelmissa on mukana yritysten luottamuksellisia asioita, niin myös TEKES käsittelee suunnitelmat luottamuksellisina. Case-johtoryhmien ohjatessa ja valvoessa teknisen työn toteuttamista todettiin koko hankkeen johtoryhmän tehtäväksi valvoa ja ohjata hanketta kokonaisvaltaiselta katsantokannalta ottaen erityisesti huomioon yhteistyön ja synergisyyden, tulosten hyödynnettävyyden sekä tuotteistamisen.

7 (8) Johtoryhmän tehtävistä ja projektin tulosten raportoinnista keskusteltaessa esiin nousi myös se, että tulosten julkistamiseen hankkeen aikana tarvitaan johtoryhmän lupa. Syinä tähän on varmistaa, ettei julkaistava materiaali sisällä yrityskohtaisia luottamuksellisia tietoja ja ettei tulosten julkaisulla estetä tulosten suojaamismahdollisuutta, esim. patentoimista. Projektin raportoimisaikataulu sisältää vuosittain TEKESraportoinnin kesä- ja tammikuussa, vuosiseminaarin joulukuussa, johtoryhmän kokoukset tammikuussa ja casejohtoryhmät huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa. Casejohtoryhmät voivat tarvittaessa kokoontua useamminkin. Lisäksi ensimmäisenä projektivuonna sovittiin koko hankkeen johtoryhmän kokoontuvan työsuunnitelmien valmistuttua ennen ensimmäistä TEKESväliraportointia. Vuosiseminaarin avoimuudesta projektin ulkopulisille keskusteltiin ja todettiin, että se olisi hyvä järjestää avoimena. Projektin ulkopuolisilta voitaisiin periä osallistumismaksu, jolla osa kustannuksista saataisiin katettua. 6 Jatkotoimenpiteet Projektin alkuvaiheessa tehdään teknologiakartoitus teollisuuden käynnissäpidon hallinnan menetelmiin. Alustava sisällysluettelo on esitetty liitteessä 11 (prognos-teknologiakartoitus_sisluettelo.doc). Kartoituksen tarkoituksena ei ole niinkään kuvata erilaisia menetelemiä ja teknologioita vaan selvittää mihin ja miten ja kuinka menestyksellisesti olemassa olevia menetelmiä ja teknologioita on hankkeen sisällön mukaisissa tarkoituksissa sovellettu, minkälaisia tulevaisuuden trendejä on nähtävissä ja minkälaisia mahdollisuuksia ne antavat hankkeen tavoitteiden kannalta. Kartoitus tehdään kaikkien tutkimustahojen yhteistyönä ja tutkimustahot sopivat keskenään kartoituksen työnjaosta. Aikataulutavoitteena on saada ensimmäinen luonnos kommenttikierroksille maaliskuun loppuun mennessä, jotta kartoitusta voidaan käyttää hyväksi työsuunnitelmien teossa yhdessä casien nykytilanteen kartoitusten kanssa. Casien kartoitukset tehdään samaan aikaan rinnan teknologiakartoituksen kanssa ja työsuunnitelmat laaditaan ennen casejohtoryhmien kokousta. Muina toimenpiteinä ennen seuraavaa johtoryhmän kokousta on lisäyritysten hankkiminen (VTT). 7 Muut asiat Sovittiin, että tammikuussa laaditaan hankkeesta lehdistötiedote ja/tai julkaistaan hanketta esittelevä kirjoitus laajalle leviävässä alan mediassa kuten esim. Tekniika ja talous- tai Kunnossapitolehdessä. Tarkoituksena on hankkeesta tiedotus ja sen markkinointi ja tiedotteessa/kirjoituksessa esitellään hankkeen sisältöä, mukana olevat tahot ja tuodaan yrityksille esiin mahdollisuus liittyä mukaan. Hankkeelle laaditaan VTT:n toimesta nettisivut, joille voidaan laittaa hankkeesta kertovaa julkista materiaalia että salasanan taakse hankkeen sisäistä materiaalia.

8 (8) 8 Seuraava kokous Seuraava koko hankkeen johtoryhmän kokous pidetään tiistaina 8.6. klo 10 alkaen Oulussa VTT Elektroniikan tiloissa. Case-johtoryhmien kokouksista sovitaan erikseen. Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Esityslista Liite 2. Hankekokonaisuuden esittelykalvot (prognos_kalvot_jr1.ppt) Liite 3. TTY:n esitys, caset panostusnosturi ja tuuletusilmapuhallin Liite 4. VTT ELE:n esitys, caset moottorinohjaus ja lastauskoneet Liite 5. VTT TTE:n esitys Liite 6. VTT TUO komponenttitason osuus, caset sihtisylinteri ja voitelunvalvonta Liite 7. VTT TUO järjestelmätason osuus, case paalauslinja Liite 8a ja b. Aikataulu (prognos_jr1pk_liite8a) ja vahvistettu projektisuunnitelma (prognos-suunnitelma_ pdf) Liite 9. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Liite 10. Projektiorganisaatio ja ehdotus johtoryhmäksi Liite 11. Teknologiakartoituksen alustava sisällysluettelo (prognosteknologiakartoitus_sisluettelo.doc) JAKELU Osallistujat (hoitavat oman sisäisen jakelun edelleen), TEKES