PÖYTÄKIRJA Case Joryt - 1/ (10) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case-johtoryhmien kokous 1/2006

Transkriptio

1 (10) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case-johtoryhmien kokous 1/2006 Aika Torstai klo Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Risto Mäkeläinen Pyhäsalmi Mine Oy Pertti Leinonen Rautaruukki Oyj Kari Talvitie SMC Loaders, Turku Eero Hälikkä Foster Wheeler Energia Oy Jukka Träskbäck ABB Oy, Pienjännitetuotteet Jukka Toukonen ABB Oy, Sähkökoneet (iltapäivän) Jukka Virtanen Metso Paper Valkeakoski (iltapäivän) Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oy (iltapäivän) Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Risto Tiainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Merja Mäkelä KyAMK/ LTY (iltapäivän) Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka Kari Rainio VTT Toni Ahonen VTT Jari Halme VTT (aamupäivän) Risto Parikka VTT (aamupäivän) Aino Helle VTT, sihteeri 1 Kokouksen avaus Aino Helle avasi kokouksen klo 9.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokoukselle valittiin puheenjohtajaksi Seppo Tolonen ja sihteeriksi Aino Helle. 2 Case JR1 Siirtojärjestelmät - casekohtaiset asiat 2.1. Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat caseittain Panostusnosturi Ville Järvinen kertoi panostusnosturicasen tilanteesta edellisellä viikolla työryhmäkokouksessa päivitetyn työsuunnitelman pohjalta, liite 1. Työtehtävässä 4 on tunnistettu selvitystarve teräsrakenteiden valvontaan liittyen ja aiheesta on tekeillä AMK:ssa opinnäytetyö. Teräsrakenteiden valvonnasta on tehty suunnitelma ja asiaa käsitelty työryhmässä. Kohteessa lähdetään toteuttamaan AE-valvontaa. Työtehtävän 5 perusselvitykset on

2 (10) tehty. Tehtävässä 6 raportti prosessisuureiden huomioonottamisesta on luonnosvaiheessa. Menettely eroaa Neron alkuperäisestä tavasta ottaa prosessisuureet huomioon. Diagnostiikka tehdään sääntökannoilla. Tehtävä 7 on valmis; mittaukset ovat toiminnassa, KCI:n järjestelmää hyödynnetään ja langaton tiedonsiirto (WLAN) toimii hyvin. Tehtävän 8 prognostiikkakonseptien on todettu olevan erilaisia eri caseissa. Hardwarea, ohjelmistoja ja tietokantoja on pohdittu, mutta prognostiikan toteutuksessa on vielä avoimia asioita. Tehtävästä 9 on poistettu osa alatehtäviä, sillä varsinaista käyttöliittymää ei tehdä itse projektissa vaan sen tekee kaupallinen yritys. Jo toteutettua käyttöliittymää hyödynnetään sen sijaan tehtävässä 10 kerättävän mittausdatan analysoinnissa. Kerätyn ja vielä tulossa olevan mittausdatan analysointi ja piirteiden valinta jatkuu läpi projektin. Värähtelymittausten tulkintaa tehdään heinäkuulle 2006 ja tuloksena pyritään saamaan vikakohtaisempi piirresetti. HL-palvelut ohjelmoi valittujen piirteiden laskennan lopullisessa ohjelmistossa ja valitusta ohjelmistosta keskusteluyhteyden MySQL-kantaan. Tehtävä 11 on muutettu diagnostisoinniksi, koska projektissa ei tehdä käyttöliittymää. Tehtävään sisältyy diagnostisoinnin sääntökannan kehitys ja seuraavaan tehtävään diagnostisoinnin testaus. Prognostiikan osuudesta keskusteltaessa Seppo Tolosen ehdotuksesta sovittiin, että kaikkiin caseihin lisätään viimeiseksi työtehtäväksi prognostiikkaprojektin tulosten hyödyntäminen tulevaisuudessa ottaen huomioon myös jatkokehityksen ja laajentamisen. Kari Rainio kertoi 3D-visualisointiosuudesta (tehtävä 13). Visualisointia tehdään OPC-clientilla ja Labview ssa pitäisi olla siihen hyvät liitännät (HL käyttää Labview tä). Pertti Leinonen kertoi, että he ovat kytkemässä näitä myös muihin kohteisiin. Samalla hän totesi, että prognoosin teko on vielä auki; miten ja millä työkalulla prognoosi tehdään, on vielä päättämättä. Keskusteltiin diagnoosin ja prognoosin tekemisestä ja Ville Järvinen näytti kaaviota diagnostiikkasysteemin joustavasta hierarkiasta, kuva 1 Comadem-artikkelissa (liite 2). Comadem 2006 konferenssiin on hyväksytty myös muita artikkeleita ja ne sovittiin laitettavaksi projektin sivuille (ks.nettisivulta kohta raportit ja julkaisut). Lastauskone Jarmo Keski-Säntti esitteli lastauskonecasen tilanteen työsuunnitelman pohjalta, liite 3. Ensimmäiset kaksi työtehtävää ovat valmiit. Öljyanalyysit ovat seurannassa käytössä ja perustietoa kertyy koko ajan lisää. Tehtävässä 2.4 on huhtikuussa valmistunut luottamuksellinen raportti, joka liittyy Automate-lastauskoneen huolto-ohjelman tekoon. Pertti Leinonen mainitsi, että panostusnosturicasessa on myös tehty öljyanalyysejä ja Vähäojan väitöskirja on valmistumassa (Oulun Yliopisto), mitkä pitäisi lisätä panostusnosturicasen työsuunnitelmaan. Tammikuun lopussa on pidetty työryhmäpalaveri, jossa pohdittiin mittauksia. Työtehtävässä 3 on tehty kiihtyvyyden mittauksista raportti, liite 4. Lisämittauksia on tarkoitus tehdä touko-kesäkuussa ja samalla tehdään myös muita mittauksia, esim. vääntömomentin langaton mittaus venymäliuskalla. Jarmo kertoi, että VTTllä

3 (10) on kehitteillä myös uusi langaton AE-mittaus. Datan hallinta Automatekoneessa on vielä työn alla ja toteutetaan TOROn omassa projektissa. Automine-järjestelmään se on jo toteutettu, mutta siihen ei ole haluttu siirtyä, jotta voidaan välttää mahdolliset vaikutukset tuotantoon tapauksissa, joissa yksi ohjausjärjestelmä olisi poissa päältä. Tiedonsiirtoon liittyvä työtehtävä 4 on valmis. Tehtävän 5.1 3D mallinnus on työn alla ja Seppo Tolonen ehdotti, että visualisoinnista pidetään TTEn ja PMOn välillä palaveri, jossa käydään läpi mitä kaikkea malliin pystytään liittämään ja miten varmistetaan mahdollisuudet myöhempään liitettävyyteen. Tehtävän 5.2 etäkäyttökoneen huolto-ohjelma on valmis ja raportoitu. Luottamuksellinen raportti sisältää myös muihin kohtiin liittyviä osioita (esim. edellä mainittu 2.4). Tehtävän 5.3 toiminnallista riskianalyysiä on viety sisäisesti eteenpäin, mutta sitä ei toteuteta varsinaisesti projektin puitteissa (PMOn ja TOROn kahdenkeskinen kehitystyö). Tehtävässä 6 eli prognostisessa osuudessa otetaan käyttöön mahdollisesti sama paketti kuin tuuletusilmapuhallimessa ja työsuunnitelman kohta 6.3 jää toteuttamatta. Prognostiseen laskentaan liittyen on tehty raportti laskentamenetelmistä, liite 5. Se ei kohdistu yksinomaan tähän caseen vaan on geneerisempi ja sitä voisi mahdollisesti hyödyntää myös muissa caseissa. Todettiin, että raportti on julkinen ja se voidaan laittaa projektin sisäisille www-sivuille. Seppo Tolonen kertoi, että tuuletusilmapuhaltimessa on jo käytössä WA Technologies n tekemä kaupallinen ohjelmisto, ja totesi, että mahdollisesti Sami Lakka (WA Technologies) voisi esitellä prognostiikkaprojektin henkilöille heidän ohjelmistoaan ja mitä laskentaa se käyttää. Työsuunitelmaan oli jo lisätty työtehtävä 7 projektin tulosten hyödyntämisestä. PMOn hyödyntämissuunnitelmiin sisältyy tuotekehitysprojekti tulevaisuudessa. Voitelucase Risto Parikka esitteli voitelucasen tilanteen työsuunnitelman pohjalta, liite 6. Työtehtävä 1 on kokonaisuudessaan valmis, samoin työtehtävän 2 alatehtävät 2.1, 2.2 ja Tehtävä todettiin myös valmiiksi, allekirjoitusten jälkeen raportti laitetaan projektin sivuille saataville. Voitelurasvan analysointiin soveltuviin pika-analysaattoreihin liittyvä asiantuntijapalaveri on siirtynyt toukokuuhun (tehtävä 2.3.3). Alustavat laboratoriokokeet (tehtävä 2.3.4) on kaikki tehty viime vuoden puolella. Näistä kolme ensimmäistä osaraporttia ovat valmiit ja neljäs, joka käsittelee rasvan poistotapojen vertailua, valmistuu kesäkuussa. Tehtävä on valmis ja kenttäkokeita jatketaan osatehtävän puitteissa. Varsinaisesti vuodelle 2006 suunnitellut työt sisältyvät osatehtävään Laboratoriokokeet ovat alkamassa ja ne on tarkoitus tehdä ennen kesälomia. Teollisuusmittauksia on tehty UPM Kaukaalla. Mitatuissa kohteissa on siirrytty automaattivoitelusta käsivoiteluun ja huomattu voitelun parantuneen. Teollisuusmittaukset näyttivät, että värähtelytaso oli laskenut siirryttäessä automaattivoitelusta käsivoiteluun, joskin tason lasku vei jonkin aikaa. Mahdollisista syistä keskusteltiin ja todettiin muun muassa, että rasva on tuoreempaa (ei seissyt putkistossa) ja sen syöttö on varmempaa. Pitkissä voiteluputkissa rasvan kunto mahdollisesti heikkenee ja keskusvoitelu on ehkä monessa paikassa turhaa. Voitelucasen työryhmä teki helmikuussa benchmarking-vierailun Helsingin Energian Salmisaaren laitoksella, jossa voitelutilannetta seurataan

4 (10) SPM-mittauksin ja rasvan lisäys tehdään mittausten perusteella. Todettiin, että teollisuusmittauksista kannattaa myös tehdä raportti. Rasvavoitelucasen tuloksista pidetään esitelmä Nordtrib 2006 seminaarissa kesäkuussa, liite 7. Prognostointia varten casessa on tarkoitus toteuttaa ohjelmallinen demoversio, laskuri, jolla voidaan kerätä kumulatiivista tietoa voitelun pettämisestä ja siten arvioida riskitasoa. Voitelucasen asiat todettiin hyvin geneerisiksi luonteeltaan ja aihepiiri on kaikkien osapuolten kannalta kiinnostava. Casen loppuraportti pyritään julkaisemaan esimerkiksi kunnossapitokouluna. Servocase Jari Halme esitteli servocasen tilannetta, liite 8. Foxconn siirtää kaiken tuotannon pois Suomesta, mutta tuotekehitys jää. Heidän tilanteestaan johtuen casessa ei tehdä enää uusia mittauksia. Tavoitteita ei kuitenkaan muuteta, mutta fokus kohdistuu menetelmien geneerisempään kuvaukseen. Casessä on paljon rasvanäytteitä planeettavaihteistoilta ja tarkoitus on, että niiden metallipitoisuudet saataisiin analysoitua Neste Oililla. Niistä saatava tieto voisi olla yleisemminkin hyödynnettävissä. Robotin kunnonvalvontaan liittyen Comadem 2006 konferenssiin on hyväksytty esitelmä, liite 9, joka samalla toimii kunnonvalvontasysteemin raporttina yhdessä vuosiseminaariesitelmän kanssa. Osatehtävän 1.6 prognostiikkakonseptia ei tulla räätälöimään robotille, vaan siitä tehdään laajemmin hyödynnettävissä olevien ratkaisujen kuvaus. Vikaantumisjakautuma on tarkoitus tuoda mukaan tarkasteluun. Ratkaisu on samantyyppinen kuin WA Technologies n soveltama. Keskusteltiin mahdollisuudesta yhdistää prognoosin tekoon Ville Järvisen keräämää dataa panostusnosturista ja sovittiin, että Jari voisi osallistua 3.5. Tampereella pidettävään panostusnosturin työryhmäkokoukseen. Servocasen toisena osana on testipenkkijärjestelmän kehittäminen. Casessa on selvitetty tarvittavia taustatietoja ja tehty määrittelyjä yhdessä LSK:n kanssa ja LSK rakentaa testipenkin. Todettiin, että työsuunnitelman loppuun lisätään tulosten hyödyntämissuunnitelmia käsittelevä osatehtävä. 3 Casien yhteiset asiat 3.1 Yleiskatsaus tutkimuksen tilanteesta Aino Helle esitti yleiskatsauksen tutkimuksen tilanteesta, ks liite 10. Vuoden 2006 alkupuoliskolla on ilmestynyt tai tulossa kymmenkunta konferenssijulkaisua ja Pekka Vähäoja väittelee kesäkuussa Oulun Yliopistossa. Yhteensä projektissa on ilmestynyt lähes 80 julkaisua ja useita projektin sisäisiä raportteja. Päivitetty julkaisulista ja julkaisusuunnitelmat käytiin läpi, ks. liitteet 11 ja 12. Tekninen tilanne käydään läpi tarkemmin casekohtaisissa katsauksissa. Projektin taloudellinen tilanne (kalvo 8 liitteessä 10) seuraa hyvin budjetoitua ja projektin todettiin etenevän suunnitelmien mukaisesti.

5 (10) 3.2 Tutkijapäivän ohjelma Tutkijapäivä on sovittu pidettäväksi Otaniemessä. Tutkijapäivä on tänä vuonna luonteeltaan työkokoustyyppinen ja sen aiheena on prognostiikkakonsepti ja projektin tulosten hyödyntäminen ja jatkosuunnitelmat tutkimustahojen näkökulmasta. 3.3 Muut asiat Johtoryhmän kokoonpanoon liittyen tiedoksi, että Tomi Sokkanen on siirtynyt muihin tehtäviin BMS:llä ja vuoden 2006 loppuun hänen tehtäviään hoitaa Ilkka Pahkala. 3.4 Seuraavat kokoukset 4 Case JR2 Koneistot - casekohtaiset asiat Tutkijapäivä pidetään klo VTT:llä JR5 eli varsinainen johtoryhmä on klo ja sen aiheena on erityisesti projektin tulosten hyödyntäminen, myös bisnesnäkökulma huomionottaen. Sovittiin, että kokousta varten mietitään työsuunnitelmien viimeistä tehtävää seuraavien 2-3- vuoden tähtäimellä. Casejohtoryhmät pidetään 8.9. Otaniemessä yksipäiväisenä. Päätösseminaari ja loppukokous pidetään marras-joulukuussa, aika ja paikka sovitaan myöhemmin. 4.1 Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat caseittain Moottorinohjausjärjestelmät Jarmo Keski-Säntti kertoi casen tilanteesta, työsuunnitelma liitteessä 13. Työtehtävässä 2 teollisuuskohteena on ollut konesihti yhdessä UPM Tervasaaren paperikoneessa. Kohteessa on ollut asennettuna ABB:n Evoline ja dataa kerättiin sekä siitä että prosessinohjausjärjestelmästä. Mittaukset ja niiden analysointi on raportoitu maaliskuussa valmistuneessa raportissa, liite 14. Konesihdin keskiarvoistettu paine-ero noudatti hyvin vaihevirtojen arvoa. Mahdollisesti virtamittaus olisi jopa herkempi menetelmä prosessisuureiden muuttumisen seurantaan kuin suorat prosessimittaukset. Lisäselvitykset pitää kuitenkin tehdä toisessa kohteessa, sillä UPM Tervasaaren säkkipaperikone jää pois käytöstä, eikä siellä enää tehdä mittauksia. Jarmo näytti osatehtävässä 3.2 tehdyn Labview-demon, jolla voidaan seurata mittausta ja eri muuttujien vuorovaikutuksia. Keskustelussa todettiin, että jos tietoa olisi laajemmalta alueelta, niin esim. vika-alueet voisivat demossa näkyä eri väreillä. Tarkentavat jatkomittaukset (osatehtävä 4.3) tehdään mahdollisesti VTT:llä Jyväskylässä, jossa on pilottikonesihtilaitteisto. Laitteiston remontin

6 (10) takia mittaukset jää syyskuuhun. Työsuunnitelman loppuun on lisätty projektin tiedon hyödyntäminen omaksi osatehtäväkseen. Tuuletusilmapuhallin Ville Järvinen esitteli tuuletusilmapuhallincasen tilannetta työsuunnitelman pohjalta, liite 15. Suunnitelman alkuosan toteutus on valmis. Tehtävän 6 prosessisuureiden hyödyntämisen ohjelmistosovelluksena tulee olemaan kaupallinen sovellus, jonka toteuttaa WA Technologies Oy ja Neurovision Oy yhdessä PMO:n kanssa. Tehtävän 7 prognostiikkakonsepti on toteutettu käytössä olevan kaupallisen ratkaisun kautta, jossa vikaantumisen ennustaminen on otettu helmikuussa käyttöön. Tehtävässä 8 käyttöliittymän varsinainen koodaus on jätetty suunnitelmasta pois ja vastaava tehtävä keskittyy panostusnosturicaseen. Mahdollisesti tehdään vertailu WA Technologies Oy:n tuotteen kanssa vertaillen TTY:n piirreanalyysia WA Tech n luokittimeen. WA Tech n tuotteessa on kokemuspohjaisesti valittu sopivat piirteet, jotka kuvaavat tiettyjen koneiden käyttäytymistä. Ohjelmisto edellyttää opetusmateriaalin käyttöä, esim. ajotilanteet ja prosessisuureet. Tuuletusilmapuhaltimen prosessitieto saadaan Siemens-järjestelmästä. Tiedonsaanti järjestelmästä on ollut vaikeaa, mutta kun sitä saadaan, se voidaan ottaa mukaan WA Tech n ohjelmaan. TTY:n työssä käyttöliittymän sijasta kohdan tutkimus kohdistetaan diagnostisoinnin sääntökannan kehitykseen, jossa yhdistetään käynninvalvonta, prosessitiedot ja tuotannonohjaustiedot, eli prosessidatan huomioiminen otetaan mukaan sääntökannan kehitykseen. Kaupallisessa ohjelmistossa on prosessitilaluokitin. Visualisointia varten tuuletusilmapuhaltimesta on tehty 3D-malli. Työtehtävä 11 kohdistuu käyttöliittymän testaukseen, joten se ei sisälly tähän projektiin vaan WA Tech hoitaa. Työsuunnitelmaan on lisätty tehtävä 12 eli tulosten hyödyntäminen. Seppo Tolonen on miettinyt tulosten hyödyntämistä jo melko pitkälle. Tämän vuoden aikana PMO:lla tullaan toteuttamaan 7 kohdetta tällä järjestelmällä. Anturointi pitää sisällään sekä värähtelyn että akustisen emission. Ainakin yhdessä kohteessa (leukamurskain) AE on todennäköisesti parempi kuin värähtely. Pertti Leinonen kertoi, että heillä on jatkuvavalussa myös kerätty prosessidataa, mutta AE-tietoa ei olla vielä pystytty yhdistämään siihen. PRIFAN Ville Järvinen esitteli primääri-ilmapuhallincasen tilanteen, työsuunnitelma liitteessä 16. Todettiin alkukohtien olevan vastaavasti valmiit kuten muissa TTY:n caseissa. Työtehtävän 6 prognostiikkakonseptissa toteutukseen tulee mukaan ulkopuolinen ohjelmointiyritys, joka on jo tehnyt aiemman sovelluksen, johon prognoskonsepti liitetään. Kohdan 7 mittausdatan keruussa vaikein puoli mittauksista on onnistunut. Puhallinkohtaista prosessidataa on saatavilla; yhdessä primääri-ilmajärjestelmässä on 38 mittausta. Yhteensä mittauksia, joita puhallinjärjestelmästä voidaan ottaa, on luokkaa Työtehtävän 7.3 massa-asennettavan kiihtyvyysmittausjärjestelmän kartoitus toteutetaan välittömästi. Massa-asennettavuus tarkoittaa tässä lukumääräisesti esim. pariakymmentä kohdetta. Kaupalliset järjestelmät hintoineen kartoitetaan. Työtehtävässä 8 värähtelymittausten

7 (10) 5 Case JR3 Paperi ja sellu - casekohtaiset asiat tulkinta tehdään kesäkuun 2006 loppuun mennessä. Datan ja prosessisuureiden yhteyttä tutkitaan korrelaatioanalyysin keinoin (esim. rms vs v). Tarkoitus on selvittää, mitä eri vuorijonot tarkoittavat, eli mistä syystä tietyillä taajuuksilla värähtelyä esiintyy jne. Seurattavan taajuuskaistan tms. valinnassa pitää tietää taustalla oleva ilmiö. Prosessisuureiden ja värähtelymittausten korrelaatioiden avulla pyritään karsimaan seurattavia piirteitä. Kuten muissakin TTY:n caseissa, työtehtävässä 9 käyttöliittymän kehittämisen sijasta työ kohdistuu diagnostisoinnin kehittämiseen, samalla tarkastellaan myös säädön hyvyyttä. Diagnostisoinnin testaus ja päivitys (tehtävä 10) jatkuu projektin loppuun. Työsuunnitelmaan lisätään tulosten hyödyntämissuunnitelmat kohdaksi Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat caseittain Case Paperi ja kartonkiteollisuus Ville Särkimäki esitteli langattoman tiedonsiirron toteuttamiseen liittyvän osuuden tilannetta, liite 17. Radiotekniikan valinnassa WLAN osoittautui liian kompleksiseksi tehonsyötön suhteen. Reunaehtoja tekniikan valinnassa olivat mm. laajennettavissa olevan anturiverkon tarve, tehonsyötön järjestäminen, datamäärä ym. ja niiden perusteella valittiin Zigbee. Langattomiin jatkuviin mittauksiin tehonsyötöksi ei sovellu paristot, koska niiden kesto on rajallinen. Kehitetyssä prototyypissä on paristokäyttöinen venymäliuskoihin perustuva vääntömomentin mittaus. Vastaavasti voisi toteuttaa esim. lämpötilan mittauksen. Prototyyppi on hinnaltaan n. 200, yksinkertainen ja nopea asentaa. Tuloksia on raportoitu konferenssiesitelmissä ja sisäisissä raporteissa (laitetaan saataville projektin www-sivuille). Jatkotoimenpiteisiin sisältyy Zigbeen muihin järjestelmiin liittymisen selvittäminen, langattoman tehonsyötön tutkiminen ja Zigbeen antamien mahdollisuuksien selvittäminen. Tämä vuosi on Zigbeen suhteen murrosvuosi ja se näyttää mahdollistavan laajankin anturiverkon toteuttamisen. Risto Tiainen kertoi sähkökäyttöjen diagnostiikkaan ja Ethernetin käyttöön liittyvästä tutkimusosuudesta, liite 18, jossa on selvitetty taajuudenmuuttajan hyödyntämismahdollisuuksia ja siihen liittyviä vaatimuksia sekä mille tasolle Ethernetiä on järkevä hyödyntää, eli soveltuuko se anturitasolle asti. Tulokset on julkaistu konferenssijulkaisuissa ja projektiraporteissa (saatavilla projektin www-sivuilla). Tällä hetkellä työn alla on raporteissa esitetyn konseptin testaus käytännössä, katso kalvoissa esitetty kaavio (liite 18). Työ sivuaa prosessitietojen yhdistämistä prognostiikkaan. Taajuusmuuttajille ei vielä nykyään ole korkeamman asteen protokollia, esim. aikaleimattua dataa ei vielä saatavilla. Jatkotutkimusaiheet sisältävät mm. kunnonvalvontasovellusten integroinnin taajuudenmuuttajiin, esim. ajan synkronointi, sekä standardit liitynnät, jotka olisivat tarpeen mm. ulkoistetussa kunnossapidossa.

8 (10) Merja Mäkelä esitteli laatusäätöihin liittyvän tutkimusosuuden tilannekatsauksen, liite 19. Alun perin osuudessa oli ajateltu käytettäväksi kolmea teollisuuskohdetta, mutta vasta 2 on toteutunut ja kolmannen käyntiinlähtö on viivästynyt. Työtehtävistä 2 ensimmäistä ovat valmiit. Työtehtävän 3 tiedonkeruuta on myös tehty ja tuotannonaikaisia on-line mittauksia ja raina-analyyseistä saatuja tietoja on vertailtu. Tulosten laajaalaisemmasta tarkastelusta on tehty konferenssiartikkeli. Laatusäätöjärjestelmien käyttövarmuuteen ja suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä on tehty malli. Merja näytti kaavion, josta näkyy miten mittausdataa saadaan (liite 19; kalvossa CD = cross direction, MD = machine direction). Fouriermuunnoksella saadaan aikaan kone- (pituus) ja poikkisuuntien erottelu. Laatusäätöjärjestelmiin liittyvän tutkimuksen tuloksista on tulossa konferenssi- ja lehtiartikkeli sekä opinnäytetöinä vielä yksi diplomityö sekä Merja Mäkelän väitöskirja. Paalauslinjacase Toni Ahonen esitteli paalauslinjacasen tutkimusta, kalvot liitteessä 20. Paalauslinjacasen osalta tutkimus oli viime vuoden lopulla vähäisempää ja nyt se on taas aktivoitunut. Huolto-ohjelman suunnittelua on viety eteenpäin ja toukokuussa on tulossa vielä siihen liittyen kokous. Casessa on selvitetty kustannustekijöitä eli kunnossapitoa on tarkasteltu kannattavuuspohjalta. Tarkastelussa on vertailtu mittaavaa ja jaksotettua kunnossapitoa. Liitteen 20 kalvojen kaavioissa isompi pallo kuvaa korkeampia kustannuksia. Ennakkohuoltoa tarkasteltaessa yhtenä kysymyksenä on, pystytäänkö sillä vaikuttamaan vikataajuuksiin ja miten se voidaan arvioida. Liitteen 20 kalvosarjassa esitetyn taulukon avulla on arvioitu kustannuksia vian tai tehtävän mukaan ja vertailtu korjaavaa ja ennakoivaa kunnossapitoa. Seppo Tolonen totesi, että PMO:lla siirtyminen korjaavasta ennakoivaa kunnossapitoon toi 25 % säästön kunnossapitokustannuksiin. Paalauslinjan osalta tarkastelujen dokumentointi tehdään kesäkuun aikana luottamuksellisena Joutsenoon ja geneerisempi, jalostunut tieto dokumentoidaan julkaisuihin. Tulosten hyödynnettävyys lisätään työsuunnitelmaan viimeiseksi työtehtäväksi, päivitetty työsuunnitelma liitteessä 21. Sihtisylintericase Aino Helle esitteli sihtisylintericasen tilannetta, työsuunnitelma liitteessä 22. Syksyn 2005 eroosiokokeilla todennettiin, että pinnoitteen rikkoutuminen pystytään havaitsemaan optisen kuituanturin avulla. Helmikuussa pidettiin jatkosuunnitelmien osalta työryhmäkokous, jossa sovittiin eroosiokokeiden tekemisestä sihtisylinterinäytteillä. Kokeita varten Metso on toimittanut näytekappaleet sihtisylinteripaneelista. Osa näytteistä on valmistettu siten, että niihin pystytään tekemään urat anturikuituja varten, ja osa näytteistä on referenssinäytteitä, jotka on tarkoitus pinnoittaa anturoituja näytteitä ohuemmalla ja paksummalla pinnoitekerroksella. Eroosiokokeita varten on tehty yksinkertainen LED-lähteeseen ja vastaanottimeen perustuva valotehon mittaussysteemi, joka on kustannuksiltaan huomattavasti laboratoriomitauksissa käytettyä mittauslaitetta edullisempi ja siten mahdollinen teollisuusmittauksissa toteutettavaksi ratkaisuksi. Näytteet on

9 (10) tarkoitus pinnoittaa teollisen pinnoittajan toimesta toukokuussa, jolloin eroosiokokeet voitaisiin tehdä kesäkuussa. Kokeissa pyritään mittausmenetelmän verifioinnin ja pinnoitteen rikkoutumisen havaitsemisen lisäksi selvittämään mahdollisuutta pinnoitteen kulumisen etenemisen seurantaan. Viimeisenä työtehtävänä on suunnitelma tulosten viemisestä pilottikohteeseen ja sitä kautta käytäntöön. 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Panostusnosturi-casen työsuunnitelma Case_Panostusnosturi_13_04_2006.doc Liite 2. Comadem-artikkeli /TTY ja RR, comadem_2006_vja_jmi_ple1_final_version.pdf Liite 3. Lastauskonecasen työsuunnitelma prognoscase_lastauskone_tyosuunnitelma_ doc Liite 4. Raportti lastauskoneen kiihtyvyysmittauksista Prognos_Lastauskone_Tarina_2005_11.doc. Liite 5. Raportti prognostisesta laskennasta Prognostiset_laskentamenetelmat.doc Liite 6. Voitelucasen työsuunnitelma, prognoscase_voitelu_02_2006.doc Liite 7. Nordtrib-artikkeli rasvavoitelusta nt _greaselubrication.pdf Liite 8. Servocasen työsuunnitelma prognoscase_servo_01_2006.doc Liite 9. Comadem-artikkeli robotin kunnonvalvonnasta Condition_monitoring_of_a_material_handling_industrial_robotcomadem06.pdf Liite 10 Projektin yleistilanne, kokouskalvot prognos_casejoryt_ pdf Liite 11 Päivitetty julkaisusuunnitelma prognos_julkaisulista_ doc Liite 12 Julkaisusuunnitelmat, prognos_casejr2006-1_julkaisusuunnitelmat.pdf Liite 13 Moottorinohjauscasen työsuunnitelma prognoscase_abb_04_2006.doc Liite 14 Mittausraportti Raportti_integroiva_konesihti_Case_ABB.pdf

10 (10) Liite 15 Tuuletusilmapuhallincasen työsuunnitelma prognoscase_tuuletusilmapuhallin_04_2006.doc Liite 16 Primääri-ilmapuhallincasen työsuunnitelma prognoscase_prifan_04_2006_b.doc Liite 17 Ville Särkimäen esitys langattoman tiedonsiirron toteutuksesta esitys_prognostiikka_20_4_06_vsarkimaki.pdf Liite 18 Risto Tiaisen esitys sähkökäyttöjen diagnostiikasta casejory_042006_rtiainen.pdf Liite 19 Merja Mäkelän esitys laatusäädöistä PrognosCaseJR3_ _MMakela.pdf Liite 20 Paalauslinjacasen tilannekatsaus Case_paalauslinja.pdf Liite 21 Paalauslinjacasen työsuunnitelma prognoscase_paalauslinja_04_06.doc Liite 22 Sihtisylintericasen työsuunnitelma PrognosCase_Sihtisylinteri_04_2006.doc JAKELU Osallistujat, projektin sisäiset www-sivut, TEKES