Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 4. Aika Keskiviikko klo Lounas ja tehdaskäynti klo

Transkriptio

1 (9) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 4 Aika Keskiviikko klo Lounas ja tehdaskäynti klo Prognos JR4 Paikka M-real Oyj, Joutseno BCTMP Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Juha Anttonen M-real Joutseno BCTMP Risto Mäkeläinen Pyhäsalmi Mine Oy Jukka Toukonen ABB Oy Jukka Träskbäck ABB Oy Pienjännitetuotteet Kari Talvitie Sandvik Tamrock TORO Loaders Eero Hälikkä Foster Wheeler Energia Oy Ari Kettunen Foster Wheeler Energia Oy Jukka Virtanen Metso Paper Valkeakoski Oy Jukka Lipponen Foxconn Oy Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Susanna Kunttu VTT (TUO) Jari Halme VTT (TUO) Jarmo Keski-Säntti VTT (ELE) Veli-Matti Hagberg VTT (TTE) Kari Rainio VTT (TTE) Kenneth Holmberg VTT Kari Penttinen TEKES (n. klo lähtien) Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus ja esityslista 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Juha Anttonen toimi kokouksen isäntänä, toivotti kaikki tervetulleiksi Joutsenoon ja esitteli M-real Joutsenon sekä Botnia Mill Servicen toimintaa. Kokouksen esityslista hyväksyttiin ja todettiin lounas ja tehdaskierros pidettäväksi noin. klo samalla todettiin johtoryhmässä tapahtuneet seuraavat muutokset: Kimmo Ukkonen on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja Foxconnin edustajana toimii Jukka Lipponen, VTT TTEn projektipäällikkönä toimii Jukka Rönkön sijasta jatkossa Kari Rainio ja Susanna Kunttu on palannut äitiyslomalta ja toimii VTT TUO42 projektipäällikkönä. Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 (9) 3 Projektin tekninen tilanne, työsuunnitelmat ja julkaisusuunnitelma Aino Helle esitti yleiskatsauksen projektin teknisestä tilanteesta, liite 1. Projektin tuloksia on julkaistu laajasti ja projektissa on ilmestynyt yhteensä noin 60 julkaisua ja lähes 30 luottamuksellista tai projektin sisäistä raporttia. Julkaisulista on esitetty liitteessä 2. Samalla käytiin läpi projektin julkaisusuunnitelma, joka on esitetty liitteessä 3. (Molemmissa liitteissä syyskuun casejohtoryhmien jälkeen tehdyt päivitykset on merkitty sinisellä.) Casien nykytilanne ja lähiajan suunnitelmat käytiin läpi caseittain yhdessä työsuunnitelmien kanssa. Ville Järvinen esitteli panostusnosturi-casen tilanteen. Työsuunnitelman tehtävät ja 7 ovat valmiit. Tehtävässä 6.2. on valmistunut raporttiluonnos Prosessisuureiden huomioiminen toimintatilan tunnistamisen yhteydessä (liite 5), jota on tehty yhdessä Toni Ahosen ja Jarmo Keski-Säntin kanssa ja joka on yhteinen myös tuuletusilmapuhallin- ja PRIFAN-caseille. Seurattavat piirteet ovat yleensä suhteellisia, ei absoluuttisia, ja seurannassa tarkastellaan trendejä. Selvitystyössä on tultu siihen johtopäätökseen, että järjestelmää kehitettäessä ei rakenneta yhtä suurta neuroverkkoa vaan käsittely kannattaa hajauttaa pienempiin osiin, jolloin päästään funktiotasolle. Diagnosoinnissa käytetään standardeja, vianhakutaulukoita ja asiantuntijaarvioita. Tehtävän 8 prognostiikkakonseptia on käsitelty työryhmäkokouksissa. Neuroverkkopohjaista käyttöliittymää toimintatilan määrittämiseksi tehdään työtehtävässä 9. Toimintatilan määritystä voidaan tarkastella joko käynninseurannan tai vikadiagnostiikan näkökulmasta. Neuroverkkoja on käytetty menestyksekkäästi, mutta niiden päivityksessä tarvitaan asiantuntija-apua ja poikkeava tila tulee aina määrittää. Hiljan tehdyssä väitöskirjassa esitettiin hierarkinen rakenne ja vastaavalla tavalla toimintatilan määrittämiseksi rakennettava järjestelmä voitaisiin jakaa hierarkisesti mittauksiin ja pieniin neuroverkkoihin (kalvot, liite 6). Tiedonkeruuseen tarvittava mittausjärjestelmä alkaa olla valmis (tehtävä 10) ja TTY:lle on tulossa etäyhteys mittauksiin. Ulkopuolinen yritys on tekemässä tähän liittyvää ohjelmistoa. Työsuunnitelma käydään vielä läpi helmikuussa casetyöryhmässä. COMADEM2006 konferenssiin on hyväksytty abstrakti piirreanalyysistä (liite 7). Jarmo Keski-Säntti esitteli lastauskone-casen tilannetta tilanneraportin (liite 8) ja päivitetyn työsuunnitelman pohjalta. Tehtävän 2.2 vikadiagnostiikkaselvitys on verkossa. Olemassa olevan tiedon määrän ja paikan selvitykseen liittyvän toimintamallin valmistuminen riippuu tiedon määrästä, valmistunee helmikuussa. PMO:lla tilauksessa olevan uuden lastauskoneen pitäisi olla valmis huhtikuussa. Lastauskoneessa on toteutettu joitakin mittauksia marraskuussa ja uusia mittauksia on tulossa; niitä suunnitellaan casetyöryhmäpalaverissa tarkemmin. TTE tekee lastauskonecasessa 3Dkäyttöliittymää. Etäkäyttökoneen huolto-ohjelmaa on tarkasteltu ja ensimmäinen workshop pidetty ja toinen pidettiin Seuraavassa tarkastelussa on myös käyttäjiä mukana. Huolto-ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi helmikuussa. Tehtävän 6 osalta todettiin, että prognostiikkakonseptin ja arkkitehtuurin kuvaukseen ja menetelmäkehityksen

3 (9) suunnitteluun tulee panostaa lähitulevaisuudessa ja tehtävää tullaan tarkastelemaan tutkijakokouksessa. Samoin tehtävään 7 eli tiedon hyödyntämiseen ja eri lähteistä saatavan tiedon yhdistämiseen palataan tutkijakokouksessa ja casekokouksissa. Casen kanssa rinnan on etenemässä PMO:n ja Tamrockin oma tuotekehitystyö ja sen ja Prognos-projektin päällekkäisyyttä pyritään välttämään. Aino Helle esitteli voitelu-casen tilannetta päivitetyn työsuunnitelman pohjalta. Työsuunnitelman alkuosan tehtävät ovat valmiit. Tehtävän raportti vierintälaakerin puutteellista voitelua indikoivien värähtelyindikaatioiden arvioinnista on luonnosvaiheessa ja valmistunee helmimaaliskuussa. Voitelurasvan pika-analysaattoreiden ja kenttäkäyttöön soveltuvien testausmenetelmien ideointia varten on tarkoitus pitää asiantuntijapalaveri lähitulevaisuudessa. Viime keväänä rakennetulla testauslaitteella on ajettu koesuunnitelman mukaisia kokeita syksyn aikana tutkien mm. vanhennetun rasvan vaikutusta voitelutilanteeseen samoin kuin erilaisia rasvansyöttötapoja ja poistotapoja. Voitelutilanteen heikkeneminen on näkynyt kokeissa korkeilla taajuuksilla esiintyvänä kasvaneena värähtelytasona, ns. Haystack-ilmiönä. Raportit valmistuvat maaliskuussa. Kokeellisen tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkastellaan jälkivoiteluvälin ja määrän arviointia ja menetelmiä on tarkoitus testata myös teollisuuden kenttämittauksissa. Kunnossapitolehdessä olleeseen rasvavoitelututkimusta kuvaavaan artikkeliin tuli vastine Helsingin Energian voitelijalta. Heillä käytetään rasvavoitelussa SPM-mittauksia jälkivoitelutarpeen määrittämisessä. Helsingin Energian kanssa on sovittu, että casetyöryhmä tekee benchmarking-käynnin Salmisaaren voimalaitokselle helmikuussa. Tavoitteena on lisäksi kehittää voitelutason seurannan perusteella toimiva ohjelmallinen ratkaisu, jolla on tarkoitus kerätä kumulatiivista tietoa voitelutilanteen heikkenemisestä ja hyödyntää lämpötilan ja värähtelyn yhteyttä optimaalisen voitelun hallinnassa. Ohjelmiston liitettävyydestä teollisuuden järjestelmiin keskusteltiin ja todettiin, että menetelmää kyllä voitaneen soveltaa mutta itse ohjelmisto tulee olemaan demoversio, jota tuskin voidaan suoraan liittää. Liitettävyys vaatisi järjestelmästä riippuvaa uudelleen koodaamista. Voitelucasesta on hyväksytty abstrakti Nordtrib 2006 konferenssiin. Jari Halme esitteli servo-casen tilanteen liitteen 9 kalvojen ja työsuunnitelman pohjalta. Robottien kriittisimmät osat ovat servomoottorit, vaihteet ja tiivisteet. Robotin valvonta on haasteellista, sillä pyörimis- ja liikenopeudet sekä kuormat vaihtelevat eivätkä siis säily vakioina. Poikkeamatilanteita voidaan pyrkiä tunnistamaan vertaamalla vasteita esim vakioliikesarjasta mutta yksittäisiä vikakomponentteja ei saada esiin. Casessa on hyödynnetty etämittauksia, jossa mittausdata on haettu PC Anywhere ohjelmiston avulla Foxconnilla sijaitsevasta kohteesta VTT:lle Otaniemeen analysoitavaksi. Rasvanäytteitä on myös analysoitu mm. väriin perustuen ja niille ollaan lisäksi tekemässä metallipitoisuusanalyysejä. Analysoitavien rasvojen osalta on selvillä kokonaiskäyttötunnit ja käyttötunnit rasvavaihdosta. Värähtelymittausten tuloksia on analysoitu ja esitetty vuosiseminaariesitelmässä ja robottien kunnonvalvontaa käsittelevä abstrakti on hyväksytty Comadem 2006 konferenssiin. Moottorien huoltoon liittyvässä

4 (9) osiossa on selvitetty testipenkkiin ja testaukseen liittyviä tarpeita ja ratkaisuja ja koepenkkikonstruktiota, instrumentointia ja mittauksia on suunniteltu työryhmäpalaverissa. Projektin loppuvaiheessa casessa on tavoitteena tehdä prognostiikan softademo, jolla demonstroidaan miten prognoosi voidaan toteuttaa. Esimerkkinä yksinkertaisesta prognostiikkasovelluksesta mainittiin autoissa toteutettu on-line prognostiikka, jossa mitataan polttoaineen kulutusta ja ennustetaan jäljellä olevaa matkaa seuraavaan tankkaukseen. Vastaavasti koneiden kunnonvalvontamittausten perusteella halutaan kyetä ennustamaan käyttöaikaa seuraavaan huoltoon. Jarmo Keski-Säntti esitteli ABB:n moottorinohjauscasen tilanteen työsuunnitelman tilanneraportin (liite 10) perusteella. Tehtävät 1 ja 2ovat muuten valmiit paitsi mittaustiedon integroinnin osalta teollisuuskohteessa, jossa mittaukset ovat parhaillaan käynnissä ja integroiva raportti tehdään niiden mittaustulosten pohjalta helmikuussa. Ongelmana casessa on ollut teollisuuskohteen mittausten käyntiinlähtö vasta elokuussa paperiteollisuuden työselkkauksen tähden. Tehtävän 3 menetelmäkehitystä tullaan tekemään tehtävän 2 pohjalta. Suunnitelmaa tullaan käymään läpi pidettävässä casetyöryhmäpalaverissa, jolloin myös casen työsuunnitelmaa päivitetään. Ville Järvinen esitteli tuuletusilmapuhallincasen tilannetta työsuunitelman pohjalta. Kohteiden määritykset on tehty riskianalyysin pohjalta. Tehtävien 4 ja 5 selvitykset ovat valmiit, mutta tarvittaessa niitä voidana täydentää. Prosessisuureiden hyödyntämisen osalta tämän hetken mittauksiin liittyvä selvitys on valmis (tehtävä 6.1) ja tehtävän 6.2. osalta panostusnosturi- ja PRIFAN-casen kanssa yhteinen raporttiluonnos Prosessisuureiden huomioimisesta on tehty. PMO:lla ollaan tähän osioon kehittämässä ja ottamassa käyttöön kaupallista sovellusta. Toimintatilan määrittämiseksi työn alla oleva neuroverkkoja hyödyntävä käyttöliittymän suunnitellaan valmistuvan maaliskuussa. Neuroverkkojen rakentamisesta ja soveltamisesta ja niillä havaittujen vikojen verifioinnista keskusteltiin. Jos joku vikatilanne saadaan havaittua yksinkertaisella funktiolla, niin selvitään usein huomattavasti vähemmällä työllä. Tuuletusilmapuhaltimella on käytössä mm. värähtelymittauksia ja SPM. Etämittausjärjestelmä on rakenteilla ja sen on arvioitu valmistuvan tammikuussa (liite 11). Seppo Tolonen kertoi, että casen rinnalla projektiin liittyen kulkee heidän omarahoitteinen kehitystyönsä, jossa rakennetaan kaupallinen ohjelmisto, työkalu tiedon yhdistämiseksi. Ohjelmaan voidaan sisällyttää mittaustieto, prosessitieto, historiatieto ja 'harmaa tieto' asiantuntijoilta. Ensimmäinen versio on käytössä. Työhön on saatu TEKESistä yritysrahoitusta. Ville Järvinen esitteli PRIFAN -casen tilanteen työsuunnitelman pohjalta. Tehtävät 1-4 ovat valmiit, tehtävän 4.3 osalta raporttina toimii TTY:n vuosiseminaariesitelmä piirreanalyysistä. Tehtävässä 5 on muiden TTY:n casien kanssa yhteinen raporttiluonnos prosessisuureiden huomioimisesta, mutta PRIFAN eroaa muista siinä, että casessa on enemmän prosessisuureita kuin muissa. Uusien prosessisuureiden lisäämistarve selviää käytännössä vasta, kun diagnostiikka on pidemmällä. Casessa on mukana ulkoinen toimittaja, joka tekee ohjelmistoa ja oli mukana jo edellisessä casetyöryhmän kokouksessa. FWE kehittää Smart Boiler-ohjelmistoa, johon prognos tulee

5 (9) osana. Prognostiikkakonseptia (tehtävä 6) käsitellään seuraavassa casetyöryhmässä. Neuroverkkolaskentaa hyödyntävää käyttöliittymää (tehtävä 7) kehitetään hierarkisen, hajautetun diagnostisoinnin pohjalta, kuten muissakin TTY:n caseissa. Tiedonkeruujärjestelmässä (tehtävä 8) ei ole lisäinstrumentointitarvetta. Etämittausjärjestelmän asennus tapahtuu tammikuun aikana ja siinä on lisäapuna kohteessa jo oleva Sensodec 6s. Tehtävään liittyvä synkronointi liittyy asennettavaan mittausjäsjestelmään. Sensodec on erillinen järjestelmä eikä yhteydessä prosessiautomaatioon. Käyttöliittymän (tehtävä 9) arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan maaliskuussa, minkä jälkeen sen testaus ja korjaukset/modifioinnit jatkuvat projektin loppuun. Jero Ahola kertoi paperi- ja kartonkicasen tilanteesta. Casen tavoitteet ovat laajemmassa etädiagnostiikkakonseptissa ja laatusäädöissä. Ethernetin hyödyntämistä tutkittaessa on todettu, että sitä ei kannata hyödyntää anturitasolla, mutta sitä ylempänä kyllä, ja se on integroitavissa muihin järjestelmiin. Työsuunnitelmaan on lisätty tälle vuodelle osatehtävät 1.12 ja 1.13, joissa selvitetään langattomia ZigBee-radioverkkoja ja langattomien antureiden tehonsyöttöä. Tehtävässä 1.14 selvitetään, mitä keinoja Ethernet tarjoaa siihen, että pystytään synkronoimaan esim. kaksi laitetta ja että näytteet ovat samalta ajanhetkeltä. Viimeisenä osana tehdään yhteenveto etädiagnostikkatutkimuksen tuloksista ja arvioidaan tuleivaisuuden näkymiä. Merja Mäkelä on päivittänyt laatusäätöosuuden, päivtykset näkyy työsuunnitelmassa värjättyinä. Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana Merja saisi väitöskirjatyön käsikirjoituksen valmiiksi. Susanna Kunttu esitteli paalauslinjacasen tilannetta työsuunnitelman pohjalta. Alkuosan osatehtävät 1-2 ovat valmiit. Osatehtävä 3 on käsittänyt Toni Ahosen viime vuoden aikana tekemät selvitykset tietojen yhdistämismenetelmistä ja osuutta lastauskoneen huolto-ohjelman päivittämiseen liittyen. Menetelmäkehityksen yleisista tuloksista on kirjoitettu Konbinkonferenssijulkaisu. Paalauslinjan kunnossapito-ohjelman päivittämiseen liittyvää kehitystyötä tehdään osatehtävässä 4, jossa mm. vertaillaan kunnossapito-ohjelmaa ja tapahtuneita vikoja ja pyritään löytämään vikoja parhaiten ehkäisevät toimenpiteet. Kun löydetään soveltuvia ennakoivia kunnossapitomenetelmiä, selvitetään mitä kustannuksia niistä aiheutuu. Sitä kautta voidaan tehdä arviota siitä, vähentääkö kunnossapitotoimet vioista aiheutuvia kustannuksia niin, että menetelmä on kannattava. Osuus on tarkoitus raportoida huhtikuussa valmistuvassa dokumentissa. Tehtävä 4 korvaa tehtävän 5 työsuunnitelman aikaisemmassa versiossa. Juha Anttonen totesi, että casen aikana on jo löydetty erittäin hyviä asioita, joita on voitu hyödyntää kunnossapidon parantamiseen, ja on hyvä katsoa tarkemmin mitä mahdollisuuksia vielä on. Työsuunnitelmassa on uusi tehtävä 5.1 eli tulevan kunnossapitotarpeen ennustaminen, jossa tullaan tarkastelemaan kvantitatiivisten menetelmien hyödynnettävyyttä järjestelmätason vikaantumisen ennustamiseen. Osuus on tutkimuspainotteinen ja testiaineistona käytetään lastauskoneesta ja paalauslinjasta projektissa saatua aineistoa. Viimeisenä osana on koko menetelmän dokumentointi ja loppuraportointi.

6 (9) Aino Helle kertoi sihtisylintericasen tilanteesta kalvojen (liite 12) ja päivitetyn työsuunnitelman pohjalta. Syksyn aikana on eroosiokoelaitetta ja koejärjestelyjä mm. näytteiden ja mittausten osalta modifioitu niin, että mittausjärjestelyt on saatu vietyä laitteeseen. Kokeita on tehty eri ratkaisuvaihtoehdoilla mittauksen toimivuuden todentamiseksi. Kokeissa on käytetty nesteenä prosessivettä. Optisella kuidulla molemmilla käytetyillä mittaustavoilla havaittiin pinnoitteen vaurioituminen. Liitteen 12 kalvoissa on kuvia koejärjestelystä ja mittaustuloksista. Helmikuussa pidetään casetyöryhmäpalaveri loppuajan suunnitelmien täsmentämiseksi. Tarkoitus on arvioida kuituun perustuvan järjestelmän kustannuksia, täsmentää koeparametrit ja tehdä eroosiokoelaitteella kokeita sihtisylinterikappaleilla ja tarkastella mm. pinnoitepaksuuden ja anturoinnilla saatavien indikaatioiden yhteyttä. Lisäksi tehdään suunnitelma menetelmän viemisestä pilottivaiheeseen ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan joku pilottikoe. Caset etenevät suunnitelmien mukaisesti. Osaa casien työsuunnitelmista päivitetään lähiaikoina pidettävissä casetyöryhmäkokouksissa täsmentäen loppuajan suunnitelmia. Sovittiin, että projektin www-sivuille laitetaan päivitetyt työsuunnitelmat näissä tapauksissa työryhmäkokousten jälkeen. 4 Projektin taloudellinen tilanne ja muutostarpeet kustannusarvioissa 5 Projektin tulosten hyödyntäminen Aino Helle esitteli projektin taloudellisen tilanteen (liite 1 kalvo 3). Koko projektin kustannustoteuma on budjetin mukainen ylittäen hieman 36 kk:n budjetin mutta jääden 39 kk:n budjetin alle, jälkimmäisen ajan vastatessa projektin kokonaiskestoa vuoden 2006 loppuun. Tutkimustahoista VTT TTE:n kustannukset ylittävät hieman budjetoidun ja LTY:n jäävät hieman alle. Oulun yliopisto on esittänyt muutosehdotuksen heidän kustannusarvioonsa (liite 4) ehdottaen kustannusten siirtoa ostetuista palveluista ja henkilöstökuluista matkoihin yhteensä 2679 euroa. Johtoryhmä hyväksyi muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että projektissa olisi lähdettävä hyvissä ajoin käymään läpi hyödyntämismahdollisuuksia. Hyödyntämistä tulisi katsoa kahdella tasolla eli teollisuuslaitosten sekä tutkimuksen näkökulmasta. Teollisuuden kannalta hyötyjä pyritään mittaamaan rahassa. Tutkimustahojen osalta voidaan tarkastella, mitä palveluja projektin tulosten pohjalta tutkimustahot voivat lähteä tarjoamaan teollisuudelle. TEKESin edustaja Kari Penttinen totesi, että projektissa on tehty paljon julkaisuja, ja tuloksia on julkaistu myös kansainvälisissä konferensseissa. Hyödyntämisen suhteen hän oli samoilla linjoilla puheenjohtajan kanssa. Todettiin, että olisi hyvä julkaista hyödyntämissunnitelma omana dokumenttina, mahdollisesti kansainvälisenä julkaisuna. Kenneth Holmberg piti myös hyvänä, jos tuloksia voitaisiin formuloida siihen muotoon, mitä palvelua voidaan tarjota. Päätettiin, että hyödyntämissuunnitelmien pohtimiseen kootaan kaksi työryhmää. Teollisuuden näkökulmaan fokusoivaa

7 (9) työryhmää vetää Seppo Tolonen (PMO:lla oma kunnossapito) ja mukana on Juha Anttonen (M-realilla ulkoinen kunnossapito) sekä Aino Helle projektin koordinaattorin edustajana. Toisen työryhmän muodostavat tutkimustahot, vastuussa Kenneth Holmberg ja Aino Helle. Puheenjohtaja pyysi kaikkia teollisuuden edustajia esittämään lyhyesti näkemyksiään. Ari Kettunen ja Eero Hälikkä totesivat tulleensa projektiin hieman jälkijättöisesti projektin jo ollessa hyvässä vauhdissa, mutta ovat päässeet hyvin casessa etenemään. He näkivät hyötyinä mm. yleismenetelmät ja tiedon sekä verkottumisen - sitä kautta saadaan tietoa eri osapuolten osaamisista, mitä voidaan hyödyntää myös projektin jälkeen. FWE:llä on kehitteillä Smart Boiler systeemi ja ovat siirtymässä service-palveluliiketoimintaan. Tähän liittyy myös heidän casensa ja sen kautta pyritään parantamaan service-liiketoimintaa. He totesivat, että tämä vuosi on kriittinen vuosi konkreettisten tulosten saavuttamiseksi siitä, mitkä menetelmät ovat kehityskelpoisia. Valmista tuotetta projektilta ei odoteta. He toivat esiin myös sen, että muista caseista on tullut uusia ajatuksia, mitä voidaan hyödyntää muissa omissa kohteissa oman casen ulkopuolella. Jukka Virtanen totesi hänellä olevan toiveen, että projektin aikana päästäisiin ensimmäiseen tehdaskokeeseen. Sen jälkeen kuluisi vielä pari vuotta tuotekehitykseen. Tietotaidon vieminen organisaatioon muustakin on tärkeää. Kari Talvitie kertoi, että alkuvaiheessa koneita valmistettaessa prognoosi on ajatuksena ollut aika kaukainen, mutta pikku hiljaa ajatus kunnossapidon tuomisesta mukaan jo suunnittelu- ja valmistusvaiheessa on kasvanut ja se vaatii jatkuvaa ponnistelua. Sen hyödyntäminen tuotteessa tuo konevalmistajalle mahdollisuuden laajentua uusien systeemien myötä kunnossapitoon päin. Tässä esim. 3D-ajatus on hyvä ja tärkeä. Hän totesi lisäksi, että laitetoimittajien komponenttien tasalaatuisuus on tärkeä ja jos se ei toteudu, niin prognoosi jää epävarmalla pohjalle. Seppo Tolonen kertoi, että kun he pari vuotta sitten miettivät tulevaisuuden yhteistyökumppania, niin he päätyivät Tamrockiin. Tänä vuonna he ovat ottaneet käyttöön ensimmäisen autonomisen koneen. Tavoitteena on uusia vanhinkin kone vuonna 2007 ja siihen asiaan liittyy oleellisena osana käyttövarmuuden hallinta. Nyt heillä on AutoMate eli yhden koneen etäajo, v seuraava vaihe on AutoMine eli isompi järjestelmä. Kyseessä on sekä tuotteen että käyttäjän kannalta automaation vieminen käyttöön. Etäohjattua porausta ja muta pitemmän aikavälin kehitystä haetaan yhdessä Tamrockin kanssa. Prognos on auttanut. Jukka Träskbäck totesi, että UPM Tervasaaren pilotoinnin kautta he ovat pystyneet jo osoittamaan, että prosessi- ja mittausdatan väliltä löytyy korrelaatioita. Ulkoisen yrityksen kanssa on käynnistetty neuvottelut datan analysoinnista. Tarkoitus on tuottaa osia käynnissäpitojärjestelmään. Jukka Toukonen kertoi olleensa jo toistakymmentä vuotta kunnossapitoasioissa mukana. ABB on laitetoimittaja mutta tarjoaa myös ylläpitopalveluja. Hän kysyi, voitaisiinko kyseenalaistaa, onko kunnossapito itseisarvo, vai pitäisikö puhua mieluummin riskienhallinnan työkaluista. Hän

8 (9) totesi, että on olemassa yrityksiä, jotka pyrkivät ajamaan koneensa loppuun, ei uudistamaan. Entä kun varaosien saatavuus lakkaa? Miten kunnossapitosopimuksia tehdään? Yksi kysymys on se, jos isoihin sähkökoneisiin rakennetaan ratkaisuja, niin kuka sen maksaa. Uuden tekniikan myynti kannattaa, jos se korvaa jotain vanhaa. Testatusta teknologiasta on pitkä tie tuotteeseen - noin kolme kertaa teknologian kehittämisaika. Jukka Lipponen totesi olevansa uusi tehtävässään ja projektissa. Nykyisessä tehtävässään hän on ollut 3 kk. Hänen mielestään heidän casensa kohde on hyvä siinä mielessä, että heillä on vastaavia robotteja satakunta, mutta huono siinä mielessä, että kohde on hyvin vaikea. Juha Anttonen on ollut mukana alusta asti ja totesi projektissa olevan useita caseja, jotka koskevat suoranaisesti myös heitä. Euroja on saatu jo projektin aikana, sillä projektin ansiosta toimintoja on parannettu ja toimintavarmuutta saatu lisää. Lopuksi Seppo Tolonen kertoi vielä INMETin toiminnasta ja kunnossapidon ja käyttövarmuuden kehityksestä liitteen 13 kalvojen avulla. Kunnossapidon kehitys on myös tapaturmien ja menetettyjen työtuntien kannalta tärkeää - mitä paremmin kunnossapito toimii, sitä vähemmän tapahtuu tapaturmia. Neron konkurssin jälkeen he ovat PMO:lla rakentaneet oman ohjelmiston tuuletusilmapuhaltimen valvontaan liittyen. Riskikartoituksesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä ja nyt INMET on tehnyt myös oman riskikartoitustyökalun. Kaikki investoinnit tehdään riskikartoituksen pohjalta. Pyhäsalmen panostukset kunnossapidon kehitykseen ovat kantaneet hyvin hedelmää ja rikastamon viimevuoden käyntiaste oli taas ennätyksellinen 96.1%. Pakolliset suunnitellut seisokit huomioiden korkein mahdollinen käyntiaste olisi 96.7%. Maailman kaivoksiin verrattuna Pyhäsalmen kaivos on omassa kokoluokassaan tehokkuudessa muita huomattavasti parempi. 6 Vuosiseminaarin palaute ja vuoden 2006 kokousaikataulu Aino Helle esitti yhteenvedon vuosiseminaarin palautelomakkeilla saadusta palautteesta, liitteen 1 kalvo 5. Seminaari järjestettiin TeollisuusForumin yhteydessä ja osallistujia oli n. 40, joista 8 projektin ulkopuolisia. Palautteen yleisarvio seminaarista ja esityksistä oli hyvä - asteikolla 1-5 esitysten saamien arvioiden keskiarvo oli 3,7 ja seminaarin yleisarvion 3,9. Vuoden 2006 kokousaikataulusta keskusteltiin ja sovittiin seuraavaa: Tutkijaseminaari to Case-johtoryhmät to 20.4 Johtoryhmän kokous JR tarkoituksena käsitellä erityisesti tulosten viemistä käytäntöön sekä jatkotutkimustarpeita ja suunnitelmia bisnesnäkökulma huomioiden

9 (9) Projektin päätösseminaari ja loppukokous marras-joulukuussa. Seminaarijulkaisun ohjelma ja esitelmien otsikot pyritään vahvistamaan mennessä ja valmiit käsikirjoitukset mennessä. Loppuseminaarissa kaikki caset ja tutkimustahot mukaan. Loppuseminaarijulkaisu voi toimia samalla projektin teknisenä loppuraporttina. 7 Muut asiat VTT:llä Otaniemessä (Metallimiehenkuja 2) järjestetään Turvallisuus- ja käyttövarmuusteeman loppuseminaari. Kitkan ja kulumisen hallintaan liittyvä EUREKA sateenvarjo ENIWEP - European Network for Industrial Wear Prevention on käynnistynyt kesäkuussa 2005, liite Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET JAKELU Liite 1. JR4 kokous - yleiskalvosarja; Prognos_JR4.pdf Liite 2. Julkaisulista; Prognos_Julkaisulista_ pdf Liite 3. Julkaisusuunnitelmat; Prognos_JR4_Julkaisusuunnitelmat.pdf Liite 4. Oulun yliopiston budjettimuutosehdotus; MUUTOSBUDJETTI_OY.pdf Liite 5. Raporttiluonnos prosessisuureiden huomioimisesta; prosessisuureiden_huomioonotto.pdf Liite 6. Toiminatatilan määritykseen liittyvät kalvot; toimintatilan tunnistaminen.pdf Liite 7. COMADEM 2006 piirreanalyysiin liittyvä TTYn abstrakti; Abstract_Comadem2006_VJa.pdf Liite 8. Lastauskonecasen tilanneraportti; Case_Lastauskone_tilanneraportti_17_01_2006.pdf Liite 9. Servo-casen tilanne-kalvot; Servo-case Tilanne.pdf Liite 10. Moottorinohjauscasen tilanneraportti; Case_ABB_tilanneraportti_17_01_2006.pdf Liite 11. TTY:n Etämittausjärjestelmäkalvot; etamittausjarjestelma.pdf Liite 12. Sihtisylintericasen kalvot; Sihtisylinteri_ pdf Liite 13. Pyhäsalmen kaivoksen kunnossapitoon liittyvät kalvot; Pyhasalmi_Mine_kunnossapito_prognoosi_25_01_2006.pdf Liite 14. Esite ENIWEP-sateenvarjostaja EUREKAsta; ENIWEP-A4.pdf Osallistujat, projektin sisäiset www-sivut, TEKES