(6) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 6 projektin loppukokous

Transkriptio

1 (6) Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Johtoryhmän kokous 6 projektin loppukokous Aika Keskiviikko klo 9-12 Paikka VTT, VIPP Centre, Metallimiehenkuja 6, Espoo Läsnä Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy, puheenjohtaja Mikko Ylhäisi Tekes (poistui kohdan 4 aikana) Kari Talvitie Sandvik Mining and Construction Eero Hälikkä Foster Wheeler Energia Oy Jukka Virtanen Metso Paper Raimo Sillanpää ABB Oy Jukka Träskbäck ABB Oy Risto Mäkeläinen Pyhäsalmi Mine Oy Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Sulo Lahdelma Oulun yliopisto Jarmo Keski-Säntti VTT Jari Halme VTT Helena Kortelainen VTT Susanna Kunttu VTT Aino Helle VTT, sihteeri 1 Kokouksen avaus ja esityslista 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 3 Projektin tekninen ja taloudellinen tilanne Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin. Keskusteltiin edellisen kokouksen pöytäkirjasta. Panostusnosturicasen 3D mallin osalta oli hieman epäselvää, miksi aikaisemmissa VTT:n ja Ruukin välisissä toimeksiannoissa tehtyä mallia ei voitu hyödyntää Prognoshankkeessa. JR5 kokouksen ja syyskuun Case johtoryhmien kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin. Teknisen tilanteen osalta käytiin läpi lyhyt yhteenveto kunkin casen tuloksista, miten ne vastasivat tavoitteita ja mitä tehtäviä on vielä kesken, ks. liitteet 1-8. LTYn etädiagnostiikkaosuudesta ei ollut erillistä kalvoa, mutta Jero Ahola kertoi tulosten vastaavan hyvin tavoitteita ja yksi tuotekehityshanke on jo käynnistynyt. Joissakin caseissa alkuperäisten

2 (6) tavoitteiden saavuttamista on vaikeuttanut yrityksissä tapahtuneet muutokset ja tehtäviä on osin suunnattu uudelleen. Useissa caseissa on saatu tuloksia, joita on jo projektin aikana pystytty hyödyntämään ja osaa tuloksista ollaan jo siirtämässä myös yritysten muihin kohteisiin. Yhtenä merkittävänä tuloksena todettiin olevan hiljaisen tiedon ja osaamisen kasvu. Keskustelussa todettiin, että tällä hetkellä monissa teollisuuden kohteissa on jo paljon mittauksia ja että mittaustietoa ei kaikkea pystytä edes hyödyntämään. Toisaalta on myös käynnissäpitoon liittyviä tekijöitä, esim. prosessiin liittyviä, joita ei mitata tai joihin ei ole mittausmenetelmiäkään. Käynnissä- ja kunnossapidon kannalta teollisuudessa tarvitaan kohdentamista oleellisiin mittauksiin ja niiden analysointiin. Tuotiin esiin, että esimerkiksi paperikoneiden osalta puolet kaikista katkoista tapahtuu edelleen tuntemattomista syistä, vaikka paperikoneiden anturointi ja valvonta on hyvin pitkälle kehittynyttä. Tuloksista keskusteltaessa Seppo Tolonen toi esiin jatkomahdollisuutena yritysten ryhmähankkeet, joissa esim. WA Technologies olisi mukana ja heidän sovelluksensa pohjalta vietäisiin hankkeessa kertynyttä osaamista ja menetelmiä muihin yrityksiin ja kohteisiin. Seuraavat tehtävät on vielä saatettava loppuun: Oulun yliopiston teknisestä osuudesta on laadittu suomenkielinen yhteenveto, joka tulee ilmestymään OYn sarjassa ja laitetaan jakeluun kaikille projektipartnereille. TTYn piirreanalyysiraportista tehty uusi versio (v3.doc) laitetaan jakeluun. FWEn casekohtaisten diagnostiikkasääntöjen kehittämisen raportointi. Jari Halmeen tekemä prognostiikkakonseptin excel-demo projektin www-sivuille saataville. Sihtisylintericasen raportoinnin loppuunsaattaminen Paalauslinjacasen raportoinnin loppuunsaattaminen, mm. julkaistavia artikkeleita. Voitelucasesta artikkeli tribologia-lehteen Lastauskonecasesta materiaalin yhteenkokoaminen ja artikkeli Moottorinohjauscasessa tarkentavia mittauksia ei ole päästy tekemään koelaitoksen käyttöönoton viivästymisen takia, joten ne toteutetaan vielä mahdollisuuksien mukaan.

3 (6) 4 Projektin tulosten hyödyntäminen Kokonaisuudessaan projektin tulosten todettiin vastaavan hyvin projektille asetettuja tavoitteita ja tutkimus on jo johtanut myös joidenkin jatkohankkeiden käynnistymiseen. Tämän kohdan loppuunkäsittely siirrettiin kohdan 4 jälkeen Mikko Ylhäisin aikataulun tähden. Mikko Ylhäisi totesi tulosten hyödyntämiseen liittyen seuraavaa: projekti oli hyvin suunniteltu ja lähtökohta onnistunut, eli metodien tutkimus ja sitä tukevat casekohteet. Hän esitti toiveen, että jatkossa ei tyydyttäisi siihen, että kiinnostavimmat tuotokset viedään eteenpäin vaan mietittäisiin mahdolliset palvelut ja niihin liittyvät tuoteportfoliot. Jatkohankkeet voidaan priorisoinnin pohjalta jakaa kolmeen: 1. Palvelukylki edellä toteutettavat hankkeet, joissa metodiset menetelmät paketoidaan palveluihin ja tuotteisiin. Tavoitteena mahdollisimman suuren liiketoimintapotentiaalin esiin kaivaminen ja sille alueelle kohdistettava kehityshanke. 2. Casekohtaisten tulosten käytäntöön vieminen, niiden monistettavuus ja volyymihyödyt pilotointihankkeina. 3. Teknologian kehitys uusina tutkimushankkeina. Jatkohankkeisiiin olisi hyvä ottaa myös uusia kumppaneita. Tällaisen useita osapuolia käsittävän hankkeen muotona voisi olla ryhmähanke, johon voisi olla mahdollista saada Tekesistä avustusmuotoista rahoitusta jopa 50%. Varsinaisen tuotteen kehittämisen rahoitusmuotona voisi olla tuotekehityslaina. Uusille osapuolille ja erityisesti PK yrityksille mahdollinen rahoitusmuoto on myös Tekesin valmistelurahoitus, jonka avulla voi esim. selvittää markkinapotentiaalia ja kirkastaa yrityksen liiketoimintaa mm. teetettävillä liiketoimintasuunnitlemilla. Projektin tulosten hyödyntämisen osalta olisi hyvä miettiä sellaista mahdollisuutta, johon jokainen projektiosapuoli voisi osallistua ja jota varten pohdittaisiin kaikki mahdolliset liiketoiminnalliset hyödyntämismahdollisuudet. Edellisen päivän loppuseminaarin työpajojen tuloksista keskusteltiin. Todettiin tuloksista riittävän keskustelua pidempäänkin pohdintaan ja sen tähden Mikko Ylhäisi ehdotti käsittelytavaksi kokouksessa keskustelun sijasta sitä, että sovitaan prosessista, millä työpajojen tulokset käydään läpi ja jalostetaan yrityshankkeiksi, joissa nyt kehitetyn metodiikan kautta edetään palvelujen ja tuotteen kehittämiseen. Helena Kortelainen toi esiin VTT:n sisäisen hankkeen (FutureSerDia), jossa on kartoitettu VTTn osaamista palveluliiketoimintaan liittyen, erityisesti kone- ja laitevalmistajien osalta. Tekesin Serve-ohjelman haku on 5.2.

4 (6) Jatkettiin kohtaa 3. taloudellinen tilanne mennessä ja siihen on valmisteiila hankkeita palvelunkehittämiskeskeisestä näkökulmasta. Ohjelman haku on avoin sekä yritys että tutkimushankkeille. Sovittiin, että projektin hyödyntämissuunnitelmia mietitään pienemmässä työryhmässä työpajojen tulosten pohjalta. Työryhmään ajateltiin alustavaksi ainakin seuraavia henkilöitä: Seppo Tolonen, Aino Helle, Pertti Leinonen, Jarmo Keski-Säntti ja Juha Miettinen. Muut kiinnostuneet voivat ottaa työryhmään yhteyttä. Yrityksissä tullaan tarpeen mukaan järjestämään casekohtaisia tilaisuuksia tulosten esittelemiseksi ja samalla voidaan käsitellä ko. yritysten hyödyntämistarpeita ja näkökulmia. Työpajojen tulokset käsitellään näissä työryhmissä tammikuun 2007 loppuun mennessä. Työpajojen tulosten yhteenvetotaulukot sovittiin lähetettäväksi sähköpostilla johtoryhmälle ja työryhmälle voi lähettää niihin liittyviä kommentteja ja evästyksiä jatkokehityshankkeiden suunnittelun pohjaksi. 5 Projektin arviointi Aino Helle esitteli projektin taloudellisen tilanteen, liite 9 kalvo 2. Koska kaikilta ei ole aivan ajantasaisia tietoja, tilanne on arvio joulukuun alkupuolen tilanteesta. Kustannuskertymä vastaa hyvin lähelle projektin budjetoituja kokonaiskustannuksia ja on joidenkin tahojen osalta jo hieman yli, ainoastaan LTY:llä on vielä selvästi jonkin verran budjetissa varaa. Suurta poikkeamaa ei toteumassa suunniteltuun verrattuna ole. Projektin teknisen tilanteen osalta käytiin vielä lyhyesti läpi projektin päivitetty julkaisulista, jossa on erityisesti Oulun yliopiston kohdalle tullut lisäyksenä panostusnosturicasessa tehdyt projektin sisäiset raportit, ks. liite Projektin päättäminen Aino Helle on lähettänyt kokouskutsun yhteydessä kaikille asiakaspalautelomakkeen, liite 11. Asiakaspalautteen kerääminen ko. lomakkeella on VTT:n normaali tapa hankkia palautetta toiminnasta. Lomaketulosteet jaettiin kokouksessa ja niiden täyttöä varten annettiin hetki aikaa. Samalla todettiin, että halutessaan yritysten edustajat voivat toimittaa palautelomakkeen myös sähköpostitse. Projektin toteutus on edennyt loppuvaiheeseen ja kesken olevat tehtävät, jotka tulivat esiin kohdassa 3, saatetaan loppuun. Projektissa tuotettujen raporttien ja julkaisujen osalta sovittiin, että casien vastuulliset tutkimustahot kokoavat casekohtaiset dokumentit yhteen CD- tai DVD-levykkeelle casien yrityksille jaettavaksi. Sama materiaali ilman luottamuksellisia dokumentteja

5 (6) toimitetaan Aino Helteelle, joka kokoaa koko projektin materiaalit yhteen DVD-levykkeelle, joka jaetaan kaikille projektiosapuolille. Projektin wwwsivut ylläpidetään vuoden 2007 loppuun asti, ellei niiden ylläpidolle tule mitään erityistä estettä. Sivuille viedään myös viimeisimmät päivitetyt raportit mahdollisimman pian. Hyödyntämissuunnitelmat jäävät sitä varten nimetyn työryhmän vastuulle. Projektin loppuraportointi Tekesiin hoidetaan tammikuussa. Loppuseminaarijulkaisu toimii projektin teknisenä loppuraporttina. VTT toimittaa ohjeistuksen muille tutkimustahoille Tekesraportoinnin osalta. Projekti todettiin päättyneeksi. 7 Muut asiat Projektista on tehty lehdistötiedote ja ainakin Tekniikka ja talouslehden www-sivuilla on julkaistu sen pohjalta uutinen. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja esitti kiitokset kaikille projektiin osallistuneille todeten projektin olleen yksi parhaiten onnistuneista tutkimusprojekteista, joissa hän on ollut mukana osallistujat ovat olleet innostuneita, projektissa on ollut hyvä yhteistyö, saatua tietoa on sovellettu jo projektin aikana suoraan käytäntöön ja projektin tulosten hyödyntämistä yrityshankkeiden kautta suunnitellaan. Seppo Tolonen uskoo, että se onnistuu projektissa mukana olleissa yrityksissä, mutta toivoo, että tuloksia saadaan vietyä myös laajemmin teollisuuden käyttöön. Helena Kortelainen esitti tutkimustahojen puolesta kiitokset kaikille ja erityisesti Seppo Toloselle innostavasta ja aktiivisesta toiminnasta johtoryhmän puheenjohtajana. Muut yhtyivät näihin kiitoksiin ja esiin tuotiin myös projektissa vallinnut hyvä henki ja motivaatio. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seppo Tolonen puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Panostusnosturicasen tulokset / OY, OY_Prognos ppt Liite 2. TTYn yhteenveto casetuloksista, case_toteutumat_tty.pdf Liite 3. KyAMK/LTY tulokset, prognos-loppukokous_mm.pdf Liite 4. Servo-casen tulosten yhteenveto, servo-case_tavoitteet&tulokset.pdf Liite 5. Sihtisylintericasen tulosten yhteenveto, sihtisylinteri_case.pdf Liite 6. Paalauslinjacasen tulosten yhteenveto, tuo42.pdf

6 (6) Liite 7. Voitelucasen tulosten yhteenveto, voitelucase_tuloskalvo.pdf Liite 8. Lastauskonecasen ja moottorinohjauscasen tulosten yhteenveto, loppujoryyn_tilanne_eleksa.pdf Liite 9. Prognos loppukokouskalvot, prognos_jr6.pdf Liite 10. Projektin julkaisulista, prognos_julkaisulista_12_2006.pdf Liite 11. Asiakaspalautelomake, asiakaspalautelomake.doc JAKELU Osallistujat, projektin sisäiset www-sivut, TEKES