PÖYTÄKIRJA CaseJR3 1/ (5) LUONNOS. VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja 6, Espoo, VIPP-center

Transkriptio

1 CaseJR3 1/ (5) Prognos - Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka Case JR3 Paperi ja sellu - kokous 1/2004 Aika to klo Paikka VTT Tuotteet ja tuotanto, Metallimiehenkuja 6, Espoo, VIPP-center Läsnä Pasi Paloheimo ABB Oy Sähkökoneet, puheenjohtaja (ABB-S) Timo Mäki-Lohiluoma Vacon Oyj Jukka Virtanen Metso Paper (Metso) Jouni Lankinen Oy Botnia Mill Service Ab (BMS) Tomi Sokkanen Oy Botnia Mill Service Ab Seppo Tolonen Pyhäsalmi Mine Oy (PMO) Ville Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Jero Ahola Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Merja Mäkelä LTY / Kymenlaakson AMK Susanna Kunttu VTT Tuotteet ja tuotanto (TUO) Kenneth Holmberg VTT Tuotteet ja tuotanto Helena Kortelainen VTT Tuotteet ja tuotanto Aino Helle VTT Tuotteet ja tuotanto, sihteeri 1 Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta 2 Esityslistan hyväksyminen 3 Tutkimuksen tilanne ja työsuunnitelmat Aino Helle avasi kokouksen klo ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Samoin kuin CaseJR2:n kokouksessa sovittiin, että kokouksen puheenjohtajuutta kierrätetään yritysten välillä. Tämän kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pasi Paloheimo ja sihteeriksi Aino Helle. Kokouksen esityslista hyväksyttiin, liite 1. Lyhyen esittäytymiskierroksen jälkeen Aino Helle esitti yleiskatsauksen projektiin ja sen tilanteeseen (liite 2) käyden ensin läpi projektiorganisaation ja koko hankkeen karkean aikataulun sekä hankkeen caselähtöisen toteuttamistavan. Hankkeen alkuvaiheessa on kartoitettu casien nykytilannetta ja selvitetty niiden välisiä synergioita ja koottu koko hankkeen aihepiirin kattava teknologiakartoitus, ja näiden pohjalta on tehty kaikille caseille ensimmäiset työsuunnitelmaluonnokset. Teknologiakartoituksen luonnos on projektin sisäisillä www-sivuilla. Sitä täydennetään vielä ennen koko hankkeen johtoryhmän kokousta ja yritykset voivat myös kommentoida ja esittää tekijöille muutos/täydennysehdotuksia. Työsuunnitelmia varten on

2 (5) tehty yhtenäinen pohja, jonka avulla caseihin liittyvä tutkimus suunnitellaan konkreettisella työtehtävätasolla siten, että lähiajan tehtävät on tarkemmin ja myöhemmin tehtävä työ on karkeammalla tasolla kuvattuna ja tehtävät on kytketty projektisuunnitelman osatehtäviin. Kaikille tehtäville ilmoitetaan myös mitä ja milloin niistä konkreettisesti on suunniteltu tulokseksi (esim. raportti, julkaisu, mittaussuunnitelma kk/vvvv). Osa työtehtävistä voi olla täysin casekohtaisia ja osa taas on muiden casien kanssa yhteisiä ja/tai geneerisiä. Työsuunnitelmien tarkoituksena on toimia elävänä dokumenttina ja hankkeen ohjauksen ja seuraamisen työkaluna. Samalla niiden avulla pyritään parhaaseen mahdolliseen tutkimustahojen yhteistyöhön ja työnjakoon, osaamisten yhdistämiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen. Case Paperi ja kartonkiteollisuus (LTY) Jero Ahola esitteli Paperi- ja kartonkiteollisuuscaseen liittyvän tutkimuksen tilannetta etädiagnostiikkakonseptin kehittämisen osalta. Ville Särkimäki tekee DI-työtä aiheesta Lyhyen kantaman radiomoduulien testaus sähkökoneiden ja -käyttöjen ennakoivan kunnonvalvonnan tiedonsiirtotarpeisiin, ks Liite 3. Työssä on mm. rakennettu demolauta radiomoduulien testaukseen ja testattu miten hyvin eri radiomoduulit lähettävät ja vastaanottavat datapaketteja erilaisissa olosuhteissa. Jos esimerkiksi välissä on tiiliseinä, niin häviävien pakettien osuus on huomattavasti suurempi kuin ilman seinää. DI-työn pitäisi suunnitelman mukaan valmistua syyskuussa, mutta se saattaa jonkin verran siirtyä puolipäiväisestä toteutuksesta johtuen. Etäkunnonvalvontaa kehitetään UPM Kymmenen Kuusanniemen tehtaalla toteutettavan pilotoinnin avulla, Liite 4. Risto Tiainen tekee aiheesta DI-työtä. Pilot-järjestelyissä mittauksissa käytetään LTYssä kehitettyjä kiihtyvyysantureita (MEMS) joihin myös yhdistetty lämpötilan mittaus ja digiprosessori, joka tekee näytteistyksen. Pilotissa tiedonsiirto anturien läheisyydessä olevalta tiedonkeruuyksiköltä sähkötiloissa sijaitsevalle PC-palvelimelle tapahtuu modbusin välityksellä ja sieltä edelleen etäyhteys LTY:lle gsm/gprs-modeemin kautta. Aiheeseen liittyvää kehitystyötä on tehty myös muiden projektien puitteissa ja yhteistyön tuloksena on kirjoitettu 4 konferenssiesitelmää kesäkuussa Trondheimissa pidettävään Norpie 2004 konferenssiin. Merja Mäkelä esitteli laatusäätöjen diagnostiikkaan liittyvän tutkimuksen tilannetta, Liite 5. Käyttövarmuus jaotellaan kolmeen osa-alueeseen: 1 - toimintavarmuus, 2 - kunnossapitovarmuus ja 3 - kunnossapidettävyys. Laatusäätösovellusten tarkastelussa edellisistä kiinnostuksen kohteena ovat pääasiassa 1 ja 3. Sen sijaan kunnossapitovarmuus ei ole casekohteissa juurikaan noussut esiin. Ensimmäisen projektivuoden tutkimus koostuu pääosin laatusäätöjärjestelmien (laatusäätöjärjestelmät, laatusäädöt ja ylläpitotyökalut) kartoituksesta, säätöpiirien suorituskykymittareiden kartoituksesta ja laatusäätöjen tiedonkeruusta esimerkkikoneilla, ja jatkuu sen jälkeen myös laatusäätöjen käyttövarmuuden analysoinnilla ja käyttövarmuusdiagnostiikan kehittämisellä. Menetelmien kehittämisen yhteydessä voidaan hyödyntää myös etädiagnostiikkakonseptia ja mahdollisesti mottorinohjauksen tiedonkeruuta. Helena Kortelainen ja Kenneth Holmberg toivat esiin, että KCL osallistui KÄKI-ohjelmaan

3 (5) laatusäätöjärjestelmiin liittyen. Ko. hankkeen tuloksissa saattaisi olla jotain caseen liittyvää, jota voisi käyttää tausta-aineistona, mikä kannattaa tarkistaa. Laatusäätöjärjestelmiin liittyen elokuussa on suunnitteilla väliraportteja. Jero Ahola kertoi, että Casen ensimmäisen vuoden jatkosuunnitelmissa etädiagnostiikan osalta on käynnissäolevien DI-töiden lisäksi Profbus kenttäväyläintegraation testaus, HF-sähköverkkotiedonsiirron kartoitus ja testaus sekä induktiivisesti kytkeytyvän pienteholähteen suunnittelu sähkökoneen paikallista anturointia varten kesätöinä toteutettavina, Liite 6. Kesätyöntekijät ovat lopputyövaiheessa olevia teekkareita. Työsuunnitelman osalta todettiin, että kuvauksessa pitää pyrkiä tuomaan esiin odotettavissa olevia hyötyjä teollisuuden kannalta. Mahdollisista hyödyistä keskusteltaessa todettiin, että taloudellista hyötyä tulisi arvioida ainakin suuruusluokkatasolla tai tuoden esiin, miten sitä voidaan mitata. Esimerkiksi kohteittain voisi olla mahdollista arvioida esim. saatava hyöty tapauksissa, joissa valvonnan avulla kyetään estämään tietty määrä vaurioita. Hyötynäkökulma esim laitetoimittajalla voi myös olla uuden bisneksen tuottaminen. Sovittiin, että yritykset miettivät ja tuovat esiin odotettavia hyötyjä työsuunnitelmaan täydennettäväksi ennen kesäkuun johtoryhmän kokousta. Työsuunnitelmaa sovittiin täydennettävän myös Case-liityntöjen osalta, esim. yhteiset selvitykset ja raportit. Case Paalauslinja (TUO) Susanna Kunttu esitteli paalauslinjacasen tilannetta (Liite 7) ja samalla työsuunnitelma käytiin läpi. Casessa on ollut työn alla järjestelmän ja sen kunnossapidon nykytilan kartoittaminen. Kesäkuussa tehdän VVA-analyysi, joista BMS:n puolella on entuudestaan hyviä kokemuksia. Kunnonvalvonnan kehityskohteiden selvittäminen tapahtuu edellisten pohjalta. Tavoitteena Casessa on kokonaiskustannuksiltaan edullisin kunnossapidon strategia. Toinen vastaava tehdas on tulossa elokuussa 2005 ja BMS tulee hoitamaan myös sen huollon. Keskustelussa tuli esiin mm käytettävyyden ennusteen tekeminen ja laadun tasaisuus. Resurssi- ja käytettävyysseurantaa tehdään jatkuvasti. Paalauslinjan häiriöt eivät vaikuta muuhun tuotantoon välivarastoinnin ansiosta lukuunottamatta pidempiä häiriöitä. Kokouksen aikana työsuunnitelmaan tehtiin muutamia täydennyksiä. Kaikkien Casien työsuunnitelmat laitetaan Casejohtoryhmien kokousten jälkeen projektin sisäisille sivuille, jolloin ne ovat kaikkien saatavilla ja täydennykset kesäkuun johtoryhmää varten voidaan tehdä näiden luonnosten pohjalta (Casien vastuulliset tahot). Case Sihtisylinteri (TUO) Aino Helle esitteli sihtisylinteri Casen työsuunnitelman ja tilanteen. Casen tavoitteena on kehittää menetelmä, jonka avulla sihtisylinterilankojen pinnoitteen kulumista voidaan seurata käynnin aikana ja sen puhkikuluminen ennakoida riittävän ajoissa uudelleen pinnoittamisen mahdollistamiseksi. Casessa on tehty kirjallisuusselvitystä pinnoitteiden eroosiosta ja pinnoitteen kulumisen seurantaan soveltuvien menetelmien etsimiseksi, kalvosarja Liitteessä 8. Kirjallisuusselvityksen ja muun taustamateriaalin pohjalta

4 (5) 4 Johtoryhmän kokous kesäkuussa valitaan kesäkuussa potentiaaliset menetelmät esikokeita varten. Esikokeiden avulla selvitetään sekä menetelmien soveltuvuutta jatkokehitystä ajatellen että koejärjestelyn toimivuutta. Alustavasti aikataulu esikokeille ulottuu syyskuun loppuun mutta mikäli koejärjestelyt tai materiaalien saatavuus osoittautuvat hankaliksi aikataulu saattaa olla liian optimistinen ja se voi vaatia tarkistamista. Varsinainen malli- ja menetelmäkehitys ajoittuu toiselle ja kolmannelle projektivuodelle. Koko hankkeen johtoryhmän kokous pidetään kesäkuun 8. päivänä klo 10 alkaen Oulussa VTT Elektroniikan tiloissa, Kaitoväylä 1. Aino Helle kertoi alustavasti käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu laitetaan jakeluun viikolla Muut asiat Hankkeesta on tehty lehdistötiedote, jota on jaettu medialle ( Kunnossapitolehti on julkaissut sen myös artikkelina viimeksi ilmestyneessä numerossaan. Tiedotteen pohjalta on tullut myös uusilta yrityksiltä yhteydenottoja. Projektista on tehty julkiset www-sivut, joilta löytyy hankkeen tiivistelmä, esittelykalvot ja yhteystietoja ( Projektilla on myös salasanan takana olevat sisäiset www-sivut, joilla on projektiin osallistuville tarkoitettua materiaalia, kuten projektiorganisaatio, kokouspöytäkirjat työsuunnitelmat, teknologiakartoituksen luonnos jne. Sisäisille sivuille tullaan lisäämään projektiin osallistuvien sähköpostiosoitteiden lisäksi myös muita yhteystietoja. Työsuunnitelmat laitetaan sisäisille sivuille ja sovittiin, että myös revisiohistoria laitetaan saataville esim. siten, että aiemmat työsuunnitelmaversiot löytyvät erillisen linkin takaa. Ensimmäinen virallinen versio työsuunnitelmista tulee olemaan kesäkuun johtoryhmässä hyväksyttävät työsuunnitelmat. Projektin sisäisille sivuille tarkoitettua materiaalia voi toimittaa sähköpostilla Aino Helteelle. 6 Seuraava kokous Seuraavasta Case-johtoryhmän kokouksesta sovitaan kesäkuussa pidettävässä johtoryhmän kokouksessa. Pasi Paloheimo puheenjohtaja Aino Helle sihteeri LIITTEET Liite 1. Esityslista (CaseJR3_1-2004_kk.pdf) Liite 2. Projektin tilanne ja työsuunnitelmat yleistä (CaseJR_ _Liite2.pdf) Liite 3. LTY kalvot 1 (CaseJR3_LTY1_Liite3.pdf)

5 (5) Liite 4. LTY kalvot 2 (CaseJR3_LTY2_Liite4.pdf) Liite 5. Laatusäätökalvot (CaseJR3_ _Liite5.pdf) Liite 6. LTY jatkosuunnitelmakalvot (CaseJR3_LTYjatko_Liite6.pdf) Liite 7. case Paalauslinjan tilanne, kalvot (CaseJR3_130504_paalauslinja_Liite7.pdf) Liite 8. Case sihtisylinterin tilanne, kalvot (CaseJR3_ _sihtisylinteri_Liite8.pdf) Lisäksi työsuunnitelmat saatavilla projektin sisäisillä www-sivuilla JAKELU Projektin sisäisten www-sivujen kautta kaikille projektipartnereille, TEKES