AMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN Kulttuurialan päivät Kouvola Pekka Auvinen

2 AMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN 1. Minkälaisten vaiheiden kautta ammattikorkeakoulupedagogiikka on kehittynyt? 2. Minkälaiset pedagogiset ratkaisut sopivat ammattikorkeakouluun? 3. Millä perusteella ammattikorkeakoulun pedagogiset ratkaisut pitäisi tehdä?

3 OPPIMISKÄSITYSTEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT mukaillen Hannula, K. & Niskanen, K Oppimiskäsitykset ja opetustyö. TIETOKÄSITYS IHMISKÄSITYS OPPIMISKÄSITYS Tieto on objektiivista, aistihavaintoihin perustuvaa, mitattavaa ja ulkoisin ärsykkein ohjattavissa. Tieto on siirrettävissä. Tieto on suhteellista ja muuttuvaa. Oppija luo itse omia tietorakenteitaan kriittisesti tulkiten ja soveltaen. Kaikki tieto ei ole suhteellista, vaan on olemassa myös pysyviä totuuksia. Tiedon objektiivisuus vaihtelee eri aihealueilla. Mekanistinen Ihminen on passiivinen valmiin tiedon vastaanottaja ja siihen reagoija. Humanistinen Ihminen on tavoitteellinen ja aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä, arvioija ja tietomallien rakentaja. Realistinen/kristillinen Ihminen on ainutlaatuinen yksilö, jolla on vapaa tahto. Hän on myös epätäydellinen ja tukea tarvitseva. Behavioristinen Opettaminen on tiedon jakamista ja oppiminen perustuu ärsyke-reaktio- kytkentöihin ja vahvistamiseen. Kognitiiviskonstruktivistinen Aikaisemmalla tiedolla ja oppimisympäristöillä on tärkeä merkitys oppimisessa Realistinen Erilaisten menetelmien monipuolinen käyttö, oppimisen sitominen todellisuuteen ja arvojen välittäminen.

4 BEHAVIORISMI opettajan jakaman tiedon pohjalta haluttuihin ja ennakoitavissa oleviin oppimistuloksiin luotu mekaanisten työsuoritusten omaksumista varten opetuksen pohjana asetetut käyttäytymistavoitteet oppisisällöt jaetaan osiin, jotka käydään läpi tarkan suunnitelman mukaan oppiminen perustuu ärsykereaktiokytkentöihin, joita opettaja säätelee vahvistamisella tai rankaisemisella oppimisen arviointi on määrällistä ja perustuu opetetun tiedon toistamiseen kokeessa pisimmälle viety sovellus ns. ohjelmoitu opetus (Skinner)

5 KOGNITIVISMI oppiminen perustuu tietorakenteiden l. skeemojen muodostumiseen taustalla humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan oppija on tavoitteellinen ja aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä ja arvioija sekä oman tietorakenteensa jäsentäjä tieto jäsentyy skeemoiksi l. tietorakenteiksi, joiden pohjalta jäsennämme ja tulkitsemme havaintojamme. Opettajan tavoitteena tukea tietorakenteiden syntymistä. tietorakenteet syntyvät assimilaation (sulauttaminen) ja akkomodaation (mukauttaminen) kautta. Assimilaatiossa uusi havainto liitetään olemassa olevaan skeemaan. Akkomodaatiossa havainnot ja kokemukset vaativat tietorakenteen uudistamista. opetuksen tavoitteena on tiedollisen ristiriidan synnyttäminen ja tietorakenteiden muodostumista tukeva loogisesti jäsennelty esitys. Oppijoiden aikaisemmilla kokemuksilla ja oppimistilanteilla on tärkeä merkitys oppimisessa.

6 KONSTRUKTIVISMI opetuksen tehtävänä on tukea ja ohjata oppijoiden omaa tiedon rakentelua Aiemmin opittua hyödynnetään aktiivisesti uuden oppimisessa. Oppiminen on oppijan oman aktiivisen toiminnan tulosta. Opettajan tehtävänä on oppimiselle suotuisten olosuhteiden luominen. Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia. Määrän lisäksi on tärkeää myös miten opitaan. Ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ulkoa oppiminen. Sama asia voidaan käsittää ja tulkita monella tavalla Opitun siirtäminen uusiin tilanteisiin riippuu tietojen ja taitojen organisaatiosta Sosiaalisella vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys oppimisessa Oppimisen arvioinnissa hyödynnetään erilaista arviointitietoa ja käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä Opetussuunnitelman tulisi olla joustava ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuvuus

7 REALISMI todellisuuteen sitoutuvaa oppimista, eri oppimisnäkemysten hyviä puolia yhdistävää TUNNUSPIIRTEITÄ (Puolimatka, T Opetuksen teoria - Konstruktivismista realismiin) Realismin lähtökohtana on se, että kaikki tieto ei ole suhteellista, vaan on olemassa myös pysyviä totuuksia. Opiskelijoiden ajatusrakennelmia ei voida kritiikittä hyväksyä Humanistisen ihmiskäsityksen tavoin jokaista ihmistä pidetään ainutlaatuisena yksilönä, mutta humanismista poiketen myös epätäydellisenä, erehtyväisenä ja oppimisessa toisten tukea tarvitsevana Opettajan tehtävänä on opiskelijoiden oppimisen sitominen todellisuuteen, arvojen välittäminen ja opiskelijan kohtaaminen ainutlaatuisena yksilönä (vrt. Buber, Minä-Se- /Minä-Sinä- suhde) Erilaisia opetusmenetelmiä tulee käyttää monipuolisesti ja joustavasti antaen virikkeitä ja valmiuksia elämän todellisuuden kohtaamiseen sekä omien lahjojen luovaan käyttöön

8 ECTS-JÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET OPETUSSUNNITELMILLE ECTS on opiskelijalähtöinen järjestelmä, jossa opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa ~26,7 h/1 op Koulutuksen tavoitteet määritellään vaadittavana osaamisena (learning outcomes and competences) tiedollinen osaaminen (tuntee, ymmärtää) taidollinen/toiminnallinen osaaminen (osaa) European Comission ECTS User s Guide.

9 AMMATTIKORKEAKOULU TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN YHDISTÄJÄNÄ TIEDE- YHTEISÖ AMMATTIKORKEA- KOULU/ AMK-OPETTAJA KÄYTÄNNÖN TYÖELÄMÄ Tieteenalaperustainen orientaatio Työelämäperustainen orientaatio (mukaillen Schön 1990, 306)

10 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖSTÄ KÄYTÄNNÖN YHTEISÖIHIN Käytännön yhteisö (community of practice) AMMATTIKORKEA- KOULU Käytännön yhteisö TYÖELÄMÄN ORGANISAATIOT Barab, S. & Duffy, T From practice fields to communities of practice. In D. Jonassen & S. Land (eds.) Theoretical foundations of learning environments. London: Lawrence Erlbaum, Kotila, H Oppimiskäsitykset ammattikorkeakoulussa. Teoksessa H. Kotila (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita,

11 HALLINNOLLINEN LUKUSUUNNITELMA (Lehrplan)/ JUONNEOPETUSSUUNNITELMA (curriculum) CURRICULUM (juonneopetussuunnitelma) LEHRPLAN (lukussuunnitelma) Opetussisällöt (oppiaineet) Opettajien tuntijako Resurssien hallinnan perusta Opiskelijan ammatillista kasvua jäsentävä suunnitelma Suunnittelun lähtökohtana oppimisprosessi ja sen tukeminen Työelämäperustaisten osaamisjuonteiden pohjalta tehty jäsennys Opiskeluteemoissa eri oppiaineet integroituvat Opiskelijoiden yksilöllisten tavoitteiden huomioiminen mukaillen Malinen, P. 1992

12 LEHRPLAN-OPETUSSUUNNITELMA Oppimisprosessin rakentuminen, 1. vuosikurssi maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8-9 perusopinnot 1 perusopinnot 4 perusopinnot 6 perusopinnot perusopinnot perusopinnot ammattiopinnot 1 perusopinnot 5 perusopinnot ammattiopinnot 3 ammattiopinnot 2 perusopinnot perusopinnot 2 ammattiopinnot ammattiopinnot perusopinnot 3 ammattiopinnot

13 HALLINNOLLINEN LEHRPLAN- OPETUSSUUNNITELMA (perinteinen opetus) Keskiasteen ammatillinen koulutus Opetustilanne 1 Opetustilanne 2 Opetustilanne 3 Opetus-/ harjoitustilanne Tentti Arviointi Palaute Ammattikorkeakoulu sovellus (kontaktiopetuksen leikkaus) Opetustilanne 1 Opetustilanne 2 Oppimistilanne Oppimistehtävä Tentti ja/ tai oppimistehtävän teko Arviointi (Palaute) aika/oppiminen mukaillen Koli & Siljander 2002

14 OPPIJAT OVAT ERILAISIA Kolb, D Experiental learning. Experience as the source of learning and development. Välitön omakohtainen kokemus Kokija Aktiivinen, kokeileva toiminta Tekijä Kriittinen ja pohdiskeleva havainnointi Reflektoija Abstrakti käsitteellistäminen Teoreetikko

15 OPPIMISPROSESSIPERUSTAINEN OPETUKSEN SUUNNITTELU Opiskelijoiden lähtötilanne Aikaisempi tietämys, osaaminen ja asenteet suhteessa tavoitteena olevaan osaamiseen OPETUS- TILANTEET OPPIMISPROSESSI (yksilö/yhteisö) Sisällölliset ja pedagogiset valinnat ARVIOINTI OPPI- MATERIAALI OPPIMIS- YMPÄRISTÖT OHJAUS T&K Tavoitteena oleva osaaminen koulutusohjelmakohtainen erikoisosaaminen yleiset työelämävalmiudet OPPIMIS- TEHTÄVÄT PALAUTE Koli & Siljander 2002; Tuning 2004

16 OPPIMINEN JA OPPIMISTULOKSET PEDAGOGISTEN RATKAISUJEN TUEKSI Työhaastattelussa kukaan ei kysy: Mitä sinulle opetettiin? vaan Mitä sinä osaat? Bastian Baumann Julkaisussa Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen. Samok ry. Vrt. Onko opiskelun ensisijaisena tavoitteena opintojaksojen suorittaminen vai tavoitteellinen osaamisen vahvistaminen?

17 YDINAINESANALYYSIN TASOT AMMATTIKORKEAKOULUISSA Eurooppalainen taso Kansallinen taso Koulutusohjelmataso Opintovuositaso Opintojaksotaso EQF, tutkintojärjestelmän eurooppalainen viitekehys Tuning, Dublin Descriptors korkeakoulututkintojen viitekehys (luonnos) koulutusohjelmarakenne kompetenssianalyysi eurooppalainen, kansallinen ja alueellinen ulottuvuus vuositason ammatillisen kasvun teemat ja osaamistavoitteet ydinainesanalyysi kuormittavuusanalyysi

18 EUROPEAN QUALIFICATIONS FRAMEWORK FOR LIFELONG LEARNING (EQF ) Level 6 AMK (relevant learning outcomes) Level 7 YAMK Knowledge advanced knowledge of a field of work or study, involving a critical understanding of theories and principles highly specialised knowledge, some of which is at the forefront of knowledge in a field of work or study, as the basis for original thinking Skills advanced skills, demonstrating mastery and innovation, required to solve complex and unpredictable problems in a specialised field of work or study specialised problem-solving skills required in research and/or innovation in order to develop new knowledge and procedures and to integrate knowledge from different fields critical awareness of knowledge issues in a field and at the interface between different fields pekka.auvinen@pkamk.fi Competence manage complex technical or professional activities or projects, taking responsibility for decision-making in unpredictable work or study contexts take responsibility for managing professional development of individuals and groups manage and transform work or study contexts that are complex, unpredictable and require new strategic approaches take responsibility for contributing to professional knowledge and practice and/or for reviewing the strategic performance of teams

19 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Viestinnän koulutusohjelma KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT mediaympäristön osaaminen viestinnän teoreettinen osaaminen sisältöosaaminen tuotanto-osaaminen liiketoiminta- ja yrittäjyysosaaminen YLEISET KOMPETENSSIT itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen kansainvälisyysosaaminen

20 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Metsä- ja puutalouden markkinointi KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT metsä- ja puualan tuoteosaaminen markkinointiosaaminen yritystoimintaosaaminen YLEISET KOMPETENSSIT itsensä kehittäminen eettinen osaaminen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen kehittämistoiminnan osaaminen organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen kansainvälisyysosaaminen

21 MATRIISIMALLI OPETUSSUUNNITELMAJÄSENNYKSENÄ = kyseistä osaamisaluetta pyritään tietoisesti kehittämään ko. opintojaksolla, osaamista arvioidaan ja ko. osaamisalue on mainittu opintojakson osaamistavoitteissa. kompetenssi 1 kompetenssi 2 kompetenssi 3 kompetenssi 4 kompetenssi 5 kompetenssi 6 kompetenssi 7 kompetenssi 8 kompetenssi 9 kompetenssi opintovuosi Opintojakso A Vuositeema Opintojakso B Osaamistavoitteet Opintojakso C Opintojakso D Valinnaiset opinnot Harjoittelu Yhteensä 60 op

22 MATRIISIMALLI OPETUSSUUNNITELMAJÄSENNYKSENÄ ECTS-järjestelmä perustuu oppimisprosessi- ja osaamistavoiteperustaiseen orientaatioon osaamistavoitteiden määrittely ei sinällään takaa, että ne käytännössä ohjaavat opetusta ja oppimista opetussuunnitelman tulee tehdä opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi, eli sen pitäisi kuvata opiskelijan suunniteltua ammatillista kasvua kohti tutkinnon osaamistavoitteita ammattikorkeakouluissa suositellaan käytettäväksi opetussuunnitelmien kuvauksessa Tuning-projektin yhteydessä käytettyä matriisimallia oppimisprosessin vaiheistumista voidaan selkiyttää ammatillisen kasvun etenemistä kuvaavilla vuositeemoilla ja vuosittaisilla osaamistavoitteilla opinnot pitäisi suunnitella riittävän laajoista kokonaisuuksista muodostuviksi ja vuositasolla loogisesti eteneviksi jatkumoiksi

23 Metsä- ja puutalouden markkinoinnin koulutusohjelman osaamisjuonteet

24 OPETUSSUUNNITELMAN VUOSITEEMAT Metsä- ja puutalouden markkinointi 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Vuositeema Metsä- ja puutalouden havainnoija Tuotetuntija Markkinoija Markkinoinnin kehittäjä Osaamme havainnoida ja ymmärrämme puun kulkua metsästä markkinoille asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisen näkökulmasta. Osaamistavoitteet Tunnemme metsäteollisuuden tärkeimpien tuotteiden suunnittelun, valmistuksen, ominaisuudet sekä asiakkaat ja heidän vaatimuksensa. Osaamme toimia käytännön markkinointitehtävissä huomioiden sekä asiakkaan että oman yrityksen vaatimukset. Osaamme analysoida, suunnitella ja kehittää markkinointiorganisaation toimintaa.

25 OSAAMISKARTTA ARVIOINNIN TUKENA 1-2 = Noviisi (tuntee perusteet ja rutiinit, tarvitsee ohjausta ja neuvontaa) 3-4 = Ammattilainen (pätevä, osaa tehdä itsenäisesti) 5-6 = Mestari (vaativa taso, pystyy kehittämään ja ohjaamaan muita)

26 HALLINNOSTA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN 1. Onko opetussuunnitelmatyö ensisijaisena lähtökohtana opetustoiminnan hallinnollinen suunnittelu vai opiskelijoiden oppimisprosessi? 2. Ovatko oppimistyötä johtavat opettajat, koulutusohjelmajohtajat ja muut esimiehet ensisijaisesti kiinnostuneita opiskelijoiden opintosuorituksista vai siitä, mitä opiskelijat todella oppivat ja osaavat? 3. Keskitytäänkö opettajien kohdalla ensisijaisesti osaamisen ja oppimisen johtamisen vai hallinnollisesti painottuneeseen opetuksen johtamiseen? 4. Oppimisen ja osaamisen näkökulman valinta ei tietenkään poista hallinnollisen johtajuuden tarvetta! Kyse on siitä, kumpi näkökulmista ohjaa ensisijaisesti toimintaa.

27 Viisautta ja menestystä kulttuurialan pedagogiseen kehittämistyöhön! Pekka Auvinen