AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA VUONNA 2010 Pekka Auvinen

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA VUONNA 2010 Pekka Auvinen Kymenlaakson amk:n 10-vuotisjuhlaseminaari Kotka

2 AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETTAJAT ( ) AMKOTA-tietokanta Päätoimisia opettajia kaikkiaan (5 921), joista yliopettajia 955 (950) lehtoreita (3 425) päätoimisia tuntiopettajia (1 546) tohtoreita 388 (342) lisensiaatteja 616 (628) muodollisesti päteviä 82,9 % (79,2 %) yli 55-vuotiaita keskimäärin 22,1 % ( ) (Stadia 32,8 % - Humak 11,2 %, Kyamk 24,0%) alle 35-vuotiaita keskimäärin 9,8 % ( ) (Stadia ja Savonia 5,1% - Humak 25,8 %, Kyamk 10,6%)

3 AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETTAJAT (AMKOTA-tietokanta, vanha luokittelu) Ammattikorkeakoulujen opettajat Ammattikorkeakoulujen opettajat Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ja liikenteen ala Hallinnon ja kaupan ala Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnonvara-ala Humanistinen ja opetusala

4 AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETTAJIEN IKÄJAKAUMA (Tilastokeskus) Ikäluokan suhteellinen osuus, % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 11,0 16,2 14,7 21,7 21,7 19,4 24,9 17,5 16,3 5,0 3,3 2,8 6,6 5,1 6,9 5,6 6,5 0,0 alle 30 v v v v v v v. yli 60 v. Opettajien ikä Amk-opettajat yhteensä Kyamk:n opettajat

5 AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA (Auvinen 2004, 366) Kansainvälinen avautuminen Suomi EU:n jä seneksi Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue Siirtyminen teollisesta tietoyhteiskuntaan, yhtenäiskulttuurin hajoaminen Monikulttuurisuuden lisääntyminen Talouslama Nopea talouskasvu Taloustaantuma Elinkeinorakenteen ja osaamisvaatimusten muutos väestön alueellinen keskittyminen Tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys ja käytön yleistyminen Syntyvyyden aleneminen Järjestelmäkeskeisestä tuloskeskeiseen koulutuspolitiikkaan Palvelujen siirtyminen verkkoon ja rinnakkaispalvelujen häviäminen Suurten ikäluokkien eläk öityminen Arvioinnin ja tuloksellisuusrahoituksen merkityksen kasvu Ammattikorkeakou - lujen kokeiluvaihe Ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Projektitoiminnan nopea kasvu Ammattikorkeakoulun tehtävien integraatio ja ydinosaamisalueisiin keskittyminen Oppimisnäkemysten uudistuminen Ammattikorkeakoulupedagogiikan vahvistuminen

6 AMMATTIKORKEAKOULUN/OPETTAJAN KAKSOISORIENTAATIO (mukaillen Schön 1990, 306) TIEDE- YHTEISÖ AMMATTIKORKEA- KOULU/ AMK-OPETTAJA KÄYTÄNNÖN TYÖELÄMÄ Tieteenalaperustainen orientaatio Työelämäperustainen orientaatio LUKEMALLA EI UIMAAN OPI, VETTEEN ON MÄNTÄVÄ

7 OSAAMISEN JA OPPIMISEN JOHTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA AMMATTIKORKEAKOULU visio, strategia, tavoitteet kriittinen ydinosaaminen TOIMINTA- YMPÄRISTÖ työelämän ennakoidut osaamistarpeet alueelliset kehitysstrategiat opiskelijoiden muuttuvat tarpeet kilpailijoiden koulutustarjonta??:n YDINOSAAMINEN KRIITTISET KOULUTUSOHJELMAN KEHITYS YDINOSAAMINEN KEHITYS- OSAAMISALUEET TARPEET SUUNNITELMAT - KRIITTISET KOULUTUSOHJELMAN KEHITYS YDINOSAAMINEN - KEHITYS- OSAAMISALUEET TARPEET SUUNNITELMAT KRIITTISET KEHITYS - - KEHITYS- OSAAMISALUEET TARPEET SUUNNITELMAT ON PITÄISI - - PITÄISI LUOPUA - OLLA JATKUVA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN koulutus ja kehittämistoimet rekrytointi tehtäväkierto yhteistoiminta YKSILÖ/KEHITYSKESKUSTELUT tehtävän tarkoitus avaintehtäväalueet tavoitteet tarvittava osaaminen mukaillen Sydänmaanlakka 2002

8 AMK-OPETTAJAN OSAAMISVAATIMUKSET Ammattispesifinen osaaminen Itsearvio 01/2004 Itsearvio 12/2004 Tavoite 12/2006 oman alan teoreettiset perusteet 3,9 4,0 4,5 oman alan työelämäosaaminen 3,5 3,8 4,5 pedagoginen osaaminen 3,6 4,0 4,6 tutkimus- ja kehitystoimintaosaaminen 2,8 2,8 3,8 Yleiset työelämävalmiudet tiedonhankinnan ja -käsittelyn taidot 3,6 3,7 4,4 sosiaaliset taidot 3,7 3,7 4,5 viestintätaidot 3,5 3,5 4,3 kansainvälisen toiminnan valmiudet 3,2 3,3 3,8 oman työyhteisön kehittämisvalmiudet 3,4 3,8 4,4 luovuus ja innovatiivisuus 3,8 3,8 4,4 johtamisosaaminen 3,3 3,6 4,3 Ammatillista kehittymistä tukevat itsesäätelyvalmiudet oppimaan oppimisen valmiudet 3,6 3,8 4,4 itseohjautuvuus sekä kyky arvioida omaa toimintaa ja osaamista 3,7 3,9 4,6 oman osaamisen jakaminen ja toisilta oppiminen 3,2 3,4 4,3 sitoutuminen yhteisiin päämääriin ja arvoihin 3,9 4,1 4,4 usko omiin ammatillisiin kykyihin 3,9 4,3 4,6 Aineisto: 20 PKAMK:n eri alojen opettajaa 1-2 = Noviisi (tuntee perusteet ja rutiinit, tarvitsee ohjausta ja neuvontaa) 3-4 = Ammattilainen (pätevä, osaa tehdä itsenäisesti) 5-6 = Mestari (vaativa taso, pystyy kehittämään ja ohjaamaan muita)

9 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖSTÄ KÄYTÄNNÖN YHTEISÖIHIN Käytännön yhteisö (community of practice) AMMATTIKORKEA- KOULU Käytännön yhteisö TYÖELÄMÄN ORGANISAATIOT Barab, S. & Duffy, T From practice fields to communities of practice. In D. Jonassen & S. Land (eds.) Theoretical foundations of learning environments. London: Lawrence Erlbaum, Kotila, H Oppimiskäsitykset ammattikorkeakoulussa. Teoksessa H. Kotila (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita,

10 AMMATTIKORKEAKOULUSTA OPPIVA ORGANISAATIO? Yksityinen areena Julkinen areena OPETTAJAN TYÖ pedagoginen ja sisällöllinen asiantuntemus Koulutuksen hallinnointi, organisointi ja johtaminen Vuorovaikutusareena OPETTAJAN TYÖ pedagoginen ja sisällöllinen asiantuntemus Koulutuksen hallinnointi, organisointi ja johtaminen Salo & Kuittinen 1998

11 HALLINNOSTA PEDAGOGISEEN JOHTAMISEEN 1. Otetaanko opetussuunnitelmien ensisijaiseksi lähtökohdaksi opetustoiminnan hallinnollinen suunnittelu vai opiskelijoiden oppimisprosessi? 2. Ovatko oppimistyötä johtavat opettajat, koulutusohjelmajohtajat ja muut esimiehet ensisijaisesti kiinnostuneita opiskelijoiden opintosuorituksista vai siitä, mitä opiskelijat todella oppivat ja osaavat? 3. Keskitytäänkö opettajien kohdalla ensisijaisesti osaamisen ja oppimisen johtamisen vai hallinnollisesti painottuneeseen opetuksen johtamiseen? 4. Oppimisen ja osaamisen näkökulman valinta ei tietenkään poista hallinnollisen johtajuuden tarvetta! Kyse on siitä, kumpi näkökulmista ohjaa ensisijaisesti toimintaa.

12 MIELENKIINTOISIA NÄKÖALAPAIKKOJA TARJOLLA opettajana oleminen tällä hetkellä on aika mielenkiintonen työ, kun ajattelee minkälaisia asioita nyt kehitetään parhaillaan eli olla siinä näkemässä erilaisia kehityskulkuja. Opettajan työ on muuttumassa ja kehittymässä koko ajan. (Opettaja 14) On paljon mukavampi katella komentosillalta tai yläkannelta kauas ympäristöön kuin katella vaan hiilisäiliön ja tulipesän luukun väliä siinä jolloin tehhään vaan sitä hyvin pakko-ohjattuu työtä. Jos tekee vaan pelkästään pakko-ohjattuu opettajan työtä, niin se on aika ykstoikkosta. Nämä kaikki nämä osallistumiset amk-operaatioihin ja näihin kehitysasioihin, nehän antaa näköaloja. (Opettaja 5)

13 AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJAN TYÖN PYSYVÄ PERUSTA Opettajan työn erityinen haaste on kyky toisten ihmisten aitoon kohtaamiseen ja ymmärtämiseen. Kohtaaminen liittyy vuorovaikutukseen opiskelijoiden, opettajakollegojen, työelämän edustajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. En halua tällä sanoa, että sisällöllinen osaaminen, menetelmällinen hallinta ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet olisivat arvottomia. Ilman aitojen kohtaamisten kautta syntyviä ihmissuhteita, luottamusta ja yhteyttä opettajan on kuitenkin vaikeaa hyödyntää muuta osaamistaan tai ominaisuuksiaan opiskelijoiden oppimisen tukemisessa, oppimismotivaation vahvistamisessa, työyhteisön kehittämisessä, tutkimus- ja kehitystoiminnassa tai muissa työtehtävissään. Buber 1985, 1995

14 Onnea ja viisautta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimintaan ja kehittämiseen myös tulevaisuudessa! Kiitos mahdollisuudesta osallistua juhlaanne! Pekka Auvinen