ECTS JA OPINTOJEN MITOITUS

Transkriptio

1 ECTS JA OPINTOJEN MITOITUS Pekka Auvinen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Dipoli

2 ECTS-JÄRJESTELMÄN PERUSLÄHTÖKOHDAT ECTS on opiskelijalähtöinen järjestelmä, jossa opintojen mitoituksen perustana on keskimääräisen opiskelijan todellinen työmäärä, joka tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen 1600 tuntia/60 opintopistettä (op) vuodessa ~26,7 h/1 op Koulutuksen tavoitteet määritellään vaadittavana osaamisena (learning outcomes and competences) tiedollinen osaaminen (tuntee, ymmärtää) taidollinen/toiminnallinen osaaminen (osaa) European Comission ECTS User s Guide.

3 OPETUSSUUNNITELMAN VÄÄRISTYMINEN Opintojakso, opintovuosi, tutkinto Toteutunut tutkinto, 240 op Tavoitetutkinto, 240 op 60 op 60 op 60 op 60 op mukaillen Mikkola 2004

4 OPINTOJEN MITOITUS ON OSA OPETUSSUUNNITELMATYÖN KOKONAISUUTTA Opetussuunnitelman käyttöönotto arviointi ja päivitys OPS-arviointi ja muutostarpeiden määrittäminen Osaamisprofiilin ja koulutuksen tavoitteiden määrittely Opetussuunnitelman kehittymistä tukevat rakenteet Opiskelijoiden lähtötilanne ja oppimistarpeet Opintojaksojen suunnittelu ja mitoittaminen Opetussuunnitelmamalli ja pedagogiset ratkaisut Opiskelija-arvioinnin ja ohjauksen suunnittelu Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön rakentaminen Opetussuunnitelman vuositason runko (vuositeemat)

5 AMK-TUTKINNON OPPIMISPROSESSI OSANA ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA Opiskelijoiden lähtötilanne Aikaisempi tietämys, osaaminen ja asenteet suhteessa tavoitteena olevaan osaamiseen OPETUS- TILANTEET OPPIMISPROSESSI (yksilö/yhteisö) Sisällölliset ja pedagogiset valinnat ARVIOINTI OPPI- MATERIAALI OPPIMIS- YMPÄRISTÖT OHJAUS T&K Tavoitteena oleva osaaminen koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit yhteiset kompetenssit OPPIMIS- TEHTÄVÄT PALAUTE Koli & Siljander 2002; Tuning 2004

6 NON SCHOLAE, SE VITAE. Ei koulua vaan elämää varten. Työhaastattelussa kukaan ei kysy: Mitä sinulle opetettiin? vaan Mitä sinä osaat? Bastian Baumann Julkaisussa Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen. Samok ry. Vrt. Onko opiskelun ensisijaisena tavoitteena opintojaksojen suorittaminen vai tavoitteellinen osaamisen vahvistaminen? OSAAMINEN JA AMMATILLINEN KEHITTYMINEN KUNNIAAN!

7 EUROOPPALAINEN OSAAMISEN/TUTKINTOJEN VIITEKEHYS (EQF , epävirallinen käännös) Tiedot Taidot Kompetenssit Level 6 Bachelortaso Keskeiset oppimistulokset Hyvät oman koulutus- tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden kriittiseen tarkasteluun. Hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisyyttä osoittavat taidot, joita vaaditaan oman työ- tai opintoalan monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Vastuun ottaminen yksilöiden ja ryhmien ammatillisen kehittymisen johtamisesta. Level 7 Mastertaso Keskeiset oppimistulokset Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- tai opintoalan kärkiosaamista. Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä. Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai Innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Kyky johtaa ja uudistaa Toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen Kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista.

8 PKAMK / TUTKINTOJEN YHTEISET KOMPETENSSIT ( ) Minulla on työtehtävissäni ja niissä kehittymisessä tarvittava kielitaito Ymmärrän kulttuurierojen merkityksen ja kykenen monikulttuuriseen yhteistyöhön Ymmärrän ja kykenen ennakoimaan kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia omalla alallani Osaan arvioida ja kehittää omaa työtäni Osaan toimia tuloksellisesti ja asiakkuuslähtöisesti Osaan hyödyntää ja arvioida oman alani tutkimustietoa Osaan toteuttaa oman alani tutkimus- ja kehittämishankkeita Tunnen projektitoiminnan vaiheet ja osaan toimia projektitehtävissä Tunnen oman alani työelämän toimintatavat ja osaan toimia työyhteisön jäsenenä Tunnen oman alani yrityksiä ja organisaatioita Osaan toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa Kykenen luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja -verkostoja Tunnen johtamisen periaatteet ja kykenen työn johtamiseen KANSAINVÄLISYYSOSAAMINEN KEHITTÄMISOSAAMINEN TYÖYHTEISÖOSAAMINEN PKAMK:N YHTEISET KOMPETENSSIT v29 OPPIMISTAIDOT EETTINEN OSAAMINEN Osaan hankkia, käsitellä ja kriittisesti arvioida tietoa Osaan hahmottaa ja jäsentää kokonaisuuksia Tunnistan oman osaamiseni vahvuudet ja kehittämistarpeet Osaan arvioida ja kehittää omia oppimistapojani Otan vastuun omasta oppimisestani Kykenen yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen Otan vastuun omasta toiminnastani ja sen seurauksista Tunnen ammattini eettiset periaatteet ja toimin niiden mukaisesti Otan muut huomioon omassa toiminnassani Tunnen kestävän kehityksen periaatteet ja osaan soveltaa niitä omassa toiminnassani OLENNAISTEN ASIOIDEN LÖYTÄMINEN LUO PERUSTAN TOIMIVALLE MITOITUKSELLE

9 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI Metsä- ja puutalouden markkinointi KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET KOMPETENSSIT metsä- ja puualan tuoteosaaminen markkinointiosaaminen yritystoimintaosaaminen PKAMK:N YHTEISET KOMPETENSSIT oppimistaidot eettinen osaaminen työyhteisöosaaminen kehittämisosaaminen kansainvälisyysosaaminen OLENNAISTEN ASIOIDEN LÖYTÄMINEN LUO PERUSTAN TOIMIVALLE MITOITUKSELLE

10 OPINTOJEN MITOITUKSEN PERIAATTEITA Mitoitus toimii kaikilla tasoilla parhaiten sellaisissa opetussuunnitelmissa, joissa lukukauden opintojaksot on suunniteltu eheäksi osakokonaisuudeksi. Mitä pienemmistä osakokonaisuuksista tutkinto koostuu, sitä todennäköisempää on, että mitoitus ei toimi oikein yksittäistä opintojaksoa laajemmalla tasolla. Mikäli opintojen vaativuus on ylimitoitettua, opettajat eivät voi vaatia asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja opiskelijat huomaavat pystyvänsä suorittamaan opintojaksot paljon vähemmällä työllä kuin asioiden ymmärtävä ja toiminnallinen osaaminen edellyttäisi. Opintojen huolellinen laskennallinen mitoittaminen ei sinällään takaa hyviä oppimistuloksia. Tarvitaan myös opiskelukulttuuriin vaikuttamista, jotta opiskelijat käyttävät varatun aikaresurssin oppimiseen.

11 OPPIAINEPERUSTAINEN OPETUSSUUNNITELMA maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai ammattiopinnot ammattiopinnot 3 ammattiopinnot ammattiopinnot ammattiopinnot ammattiopinnot

12 TEEMAPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA Haaga-Helian restonomikoulutus 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi 1. vuosi Yksilö Palveluosaaminen Toimintaympäristö Asiakkuus Harjoittelu op 2. vuosi Yksikkö Palveluprosessit Asiakasläht. kehittäminen Kannattava yksikkö Työyhteisön johtaminen 3. vuosi Yritys Harjoittelu 10 op Strateginen johtaminen Vaihtoeht. moduuli Tuloksellinen yritys Opinnäytetyö Vapaasti valittavat opinnot Kotila & Auvinen 2006

13 OPETUSSUUNNITELMAN ULOTTUVUUDET Karjalainen ym. 2003, 29 Kirjoitettu opetussuunnitelma Opetettu opetussuunnitelma Tavoite: Kirjoitettu, opetettu ja opittu opetussuunnitelma yhtyvät Opittu opetussuunnitelma Kirjoitettu Opetettu opetussuunnitelma opetussuunnitelma opetus- Opittu suunnitelma

14 YLIKUORMITTUNEEN OPETUKSEN ONGELMA Karjalainen ym. 2003, 68; Mikkola 2004 Opiskelijoita tulisi ymmärtävän ja jatkuvan oppimisen turvaamiseksi suojella tarpeettomien ja epäolennaisten yksityiskohtien tulvalta. Oppimisen laatu? Opetussuunnitelman sisältämät asiat ja tavoitteet Opitut tiedot ja taidot Tiedot ja taidot, jotka opiskelija olisi voinut oppia Asiat, jotka ehditään opettaa

15 YLIKUORMITTUNEEN OPETUKSEN ONGELMA Karjalainen ym. 2003, 68 69; Karjalainen 2004, 11 Peruskoulutuksessa opiskelijoille ei voida opettaa kaikkea hyödyllistä, mutta heille voidaan antaa sellaiset tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet, jotka mahdollistavat uusien asioiden omaksumisen. Opittavan aineksen rajaaminen olennaiseen helpottaa korkealaatuisen, ymmärtävän oppimisen saavuttamista, ja vain ymmärtävä oppiminen on kertyvää. Ylikuormittuneessa opetuksessa keskimääräinen opiskelija luopuu ymmärtävän oppimisen yrityksistä ja valitsee pinnallisen suoritusorientaation, jolloin syvällisen oppimisen määrä jää hyvin vähäiseksi. Läpäisyyn tarvittava minimityö voi olla vain murto-osa oppimiseen tarvittavasta ajasta.

16 OPINTOJAKSON YDINAINEKSEN MÄÄRITTÄMINEN Ryhmä: Matkailun koulutusohjelma, KMNS05 Opintojakso: Tutkimusmenetelmät, 6 op Osaamisen juonteet: Kehittämisosaaminen, Oppimistaidot, Toteutusaika: 3. vuoden syksy, 09 12/2007 Edeltävät opinnot: Oppimisen orientaatio, Tilastotieteen perusteet Seuraavat opinnot: Opinnäytetyö Keskeinen sisältö Opintojakson ydinaines/ -osaaminen Täydentävä ja erityisosaaminen Tiedolliset osaamistavoitteet (opiskelija ymmärtää) Taidolliset ja toiminnalliset osaamistavoitteet (opiskelija osaa) Opiskelija ymmärtää Opiskelija osaa

17 OPINTOJAKSON MITOITTAMINEN (Keskimääräinen opiskelija) Opiskelijan työmäärän jakautuminen Kontaktiopetus, luennot Kontaktiopetus, harjoitukset Seminaari-/ryhmätyöskentely (sis. ohjauksen) Käytännön harjoittelu Oppimistehtävät/itsenäinen tiedonhankinta Valmisteltuihin oppimisaineistoihin perehtyminen Ohjaus Arviointi- ja palaute Yhteensä Keskimääräisen opiskelijan työmäärä Työmäärä, h (6 op)

18 LÄHDEMATERIAALIA Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. ä% pdf Auvinen, P., Dal Maso, R., Hirvonen, K., Kallberg, K., Putkuri, P Opetussuunnitelma ammattikorkeakoulussa. PKAMK:n julkaisuja B9. Karjalainen, A. (toim.) Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Karjalainen, A., Alha, K. & Jutila, S Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä.