Uudistuvat ja monipuoliset kokoelmat Aalto-kirjastoihin. Yhteinen kokoelmapolitiikka ja yhteiset kokoelmatyövälineet käyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistuvat ja monipuoliset kokoelmat Aalto-kirjastoihin. Yhteinen kokoelmapolitiikka ja yhteiset kokoelmatyövälineet käyttöön"

Transkriptio

1 Uudistuvat ja monipuoliset kokoelmat Aalto-kirjastoihin Yhteinen kokoelmapolitiikka ja yhteiset kokoelmatyövälineet käyttöön Projektin loppuraportti 212

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO LÄHTÖKOHTA JA TARKOITUS SUOSITUKSIA AALTO-KIRJASTOJEN KOKOELMAPOLITIIKALLE AALTO-KIRJASTOJEN KOKOELMAOHJELMA NYKYISESTÄ KÄYTÄNNÖN TILANTEESTA KESKI-SUOMEN AALTO-KIRJASTOT: ESIMERKKEJÄ KUNTIEN ERILAISUUDESTA UUTUUS JA TUOREUS KIRJAT JA TEOKSET KOKOELMASSA POLITIIKKAA ERI TASOILLA ARVOISTA JA AATTEESTA LAADUSTA JA MÄÄRÄSTÄ MALLINNUS KOKOELMAPOLITIIKAN TEKEMISELLE TASAPAINOISUUDESTA AKTUAALINEN VAIKUTTAVUUS JA ASIAKASKYSELYT POTENTIAALINEN VAIKUTTAMINEN JA SEN MAHDOLLINEN MITTAAMINEN TEHOKKUUS ESIMERKKEJÄ AALTO-KIRJASTOJEN TIETOKANNASTA LAINAKIERTO TUNNUSLUKUNA LÄHDELUETTELO... 71

3 KAAVIOT Kaavio 1 Kirjojen lukumäärä ja lainojen määrä asukasta kohti Jyväskylän kaupunginkirjastossa v Kaavio 2 Aalto-kirjastojen kuntakoot... 8 Kaavio 3 Kirjojen määrät... 8 Kaavio 4 Aalto-kirjastojen kirjojen lukumäärä asukasta kohti ja hankintaprosentti vuonna Kaavio 5 Kirjojen hankintaprosentit... 9 Kaavio 6 Kuvatallenteiden hankintaprosentit... 1 Kaavio 7 Aalto-kirjastojen aineiston hankinta v. 21, kpl/1 asukasta... 1 Kaavio 8 Muun aineiston hankinta Aalto-kirjastoihin 21 ja suositus 1kpl/ Kaavio 9 Aalto-kirjastojen aineistonhankinta 21, euroa/asukas Kaavio 1 Aikuisten ja lasten kauno- ja tietokirjallisuuden hankinta Kaavio 11 Kirjojen nimekekertymät vuosittain Kaavio 12 Avokokoelman kirjojen nimekekertymät vuosittain Kaavio 13 Hankitut nimekkeet ja niteet vuosina Kaavio 14 Nimekkeet ja niteet vuosilta Kaavio 15 Nimekkeet ja niteet vuosilta Kaavio 16 Ammatinharjoittajat kirjastoluokituksen pääluokkien mukaan... 3 Kaavio 17 Tietokirjallisuuden hankinta vuonna Kaavio 18 1 tilatuimman kirjan nidemäärät Kaavio 19 Nimekkeet ja niteet vuosilta Kaavio 2 Nimekkeet ja niteet vuosilta Kaavio 21 Luokan 38 hankintamäärä v. 21 nimekkeittäin ja niteiden yhteismäärä Kaavio 22 Luokan 38 v. 21 hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus vuonna Kaavio 23 Luokan 38 v. 21 seuraavaksi hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus vuonna Kaavio 24 Luokan 38 v. 21 vähiten hankitut nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus vuonna Kaavio 25 Luokan 99 v. 21 hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus Kaavio 26 Luokan 99 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v Kaavio 27 Luokan 99 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v Kaavio 28 Luokan 99 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v Kaavio 29 Luokan 59 v. 21 hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus v Kaavio 3 Luokan 59 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v Kaavio 31 Luokan 38 hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus Kaavio 32 Luokan 99 hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus... 48

4 Kaavio 33 Luokan 59 hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus Kaavio 34 Luokan 99 toiseksi hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus Kaavio 35 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden lainaus sataan lainaan asti nidemäärän vähetessä... 5 Kaavio 36 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä sataan lainaan asti Kaavio 37 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä sadasta viiteenkymmeneen Kaavio 38 Kaavion 37 yksityiskohta Kaavio 39 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä viidestäkymmenestä kahteenkymmeneenviiteen Kaavio 4 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä viidestätoista neljääntoista Kaavio 41 Varastossa ja avokokoelmassa olevien lainatuimpien nimekkeiden nidemäärät Kaavio 42 Varastossa ja avokokoelmassa olevien 6-5 kertaa lainattujen nimekkeiden nidemäärät Kaavio 43 Yli 1 kertaa lainattujen viisi vuotta vanhempien nimekkeiden lainaus ja nidemäärät Kaavio 44 Yksityiskohta kaaviosta Kaavio 45 Äänekosken kirjaston 16.7 luokan lainaus vuonna TAULUKOT Taulukko 1 Nimekkeiden ja niteiden painotettujen keskiarvojen suhde vuosilta : Taulukko 2 Uusiutuminen hankinta- ja poistoprosenttien summan keskiarvona ja Taulukko 3 Luokan 65 lainakierto nidettä kohti nimekkeiden nidemäärän vaihdellessa Taulukko 4 Luokan 38 hankintamäärä nimekkeittäin ja niteiden yhteismäärä... 39

5 KUVAT Kuva 1 Haku luokasta Kuva 2 Luokan 65 Excel-taulukko Kuva 3 Excel-taulukon loppu luokassa Kuva 4 Vanhan nimekkeen julkaisuvuosi, hankinta-aika, lisäkappaleet ja lainaus Kuva 5 Tietyn kirjaston luokan hakeminen Kuva 6 Äänekosken kirjaston haku sijaintipaikkana Jyväskylä Kuva 7 Äänekosken kirjaston haku sijaintipaikkana Jyväskylä ja hakukokoelmana Aalto-kirjastot Kuva 8 Äänekosken kirjaston haku sijaintipaikkana ja kokoelmana Äänekoski Kuva 9 Äänekosken kirjaston haun tulos Kuva 1 Äänekosken kirjaston haun tallennus Kuva 11 Äänekosken kirjaston haun avaaminen taulukkolaskentaan Kuva 12 Äänekosken kirjaston haun avaaminen taulukkolaskentaan Kuva 13 Äänekosken kirjaston haun avaaminen taulukkolaskentaan Kuva 14 Lainakierron laskeminen Kuva 15 Keskimääräiset lainakierrot Kuva 16 Moodin laskeminen Kuva 17 Moodi, mediaani ja keskiarvo lainakierrolle Kuva 18 Avokokoelman kirjojen hakeminen Kuva 19 Avokokoelman luokka 65 arvoineen ja kuvaajineen... 69

6 1. JOHDANTO Keski-Suomen Aalto-kirjastoihin kuuluvat Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, Jämsän kaupunginkirjasto, Kuhmoisten kunnankirjasto, Luhangan kunnankirjasto, Muuramen kunnankirjasto, Petäjäveden kunnankirjasto, Uuraisten kunnankirjasto ja Äänekosken kaupunginkirjasto. Uudistuvat ja monipuoliset kokoelmat Aalto-kirjastoihin hanke on toteutettu edellä mainittujen kirjastojen yhteishankkeena. Hankkeelle on saatu valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankesuunnitelmassa on mainittu, että Aalto-kirjastot toteuttavat yhdessä hankkeen, jossa laaditaan mainituille kirjastoille yhteinen kokoelmapolitiikka. Alueellista kokoelmapolitiikkaa laadittaessa on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositukset. Tavoitteeksi asetettiin, että kokoelmapolitiikka sisältää kehittämislinjaukset niin Aaltokirjastoverkon kuin yksittäisen kirjaston tasolla. Lisäksi se esittelee työvälineitä kokoelman arviointityöhön. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto on toiminut avustuksen hakijana. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Sinikka Jokiniemi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sekä jäseninä Raila Junnila ja Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjastosta, Hilkka Paukkeri Muuramen kunnankirjastosta ja Raija Tuhkanen Äänekosken kaupunginkirjastosta. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa. Projektityöntekijä Mauri Männistö Jyväskylän kaupunginkirjastosta on koonnut hankkeen materiaalin sekä kirjoittanut kokoelmapolitiikka-raportin. 2. LÄHTÖKOHTA JA TARKOITUS Aalto-kirjastojen kokoelmapolitiikka on yhteisöllinen ja sen on tarkoitus esittää yleinen malli kokoelmapolitiikan teolle sekä tuottaa joitain työkaluja kokoelman hallintaan. Työn keskeisimpinä lähteinä on käytetty Kirjastolakia, opetus- ja kulttuuriministeriön Yleisten kirjastojen laatusuositus 21 -julkaisua, Suomen yleisten kirjastojen tilastot -tietokantaa sekä Aalto-kirjastojen Pallas-kirjastojärjestelmän seurantaohjelmaa. Työssä viitataan yleisesti myös kirjastoaatteeseen, jota avataan myöhemmin tässä raportissa. Aalto-kirjastojen kokoelmapolitiikan pääpaino tulee olemaan ministeriön suosituksella. Varsinaista teoreettista viitekehystä ei ole. Raportissa tullaan esittämään toiminnan periaatteita ja erilaisia työkaluja, mutta mitään niistä ei esitetä ainoina tai parhaina mahdollisina. Esitys on tietoisesti käytännönläheinen. Tarkoitus on esimerkein valaista, mistä on kysymys, kun esitettyjä ajatuksia yritetään soveltaa käytännön toiminnassa sekä saada ihmiset ajattelemaan kokoelmaa ja kokoelmapolitiikkaa erilaisista näkökulmista. Tavoitteena on, että toimintatavat saataisiin sellaisiksi, jotka vastaisivat tarkoitustaan. 3. SUOSITUKSIA AALTO-KIRJASTOJEN KOKOELMAPOLITIIKALLE 1) talousarviolähtöisyys sekä hintasuositus Aalto-kirjastojen kokoelmista vastaavat kirjastotasolla kokoelmatiimit, joilla on asianmukainen päätäntävalta kirjaston talousarvion suhteen. Yksittäisen kunnan tasolla lautakunnat ja kunnanvaltuusto päättävät osaltaan tästä rahapolitiikasta omassa talousarviossaan. Kunta ja kirjastokohtaisesti hankinnan hinta tulee suhteuttaa kirjaston osuuteen kunnan koululaitoksen ulkopuoleisista sivistysmenoista. Esimerkiksi Luhangan kohdalla kaksinkertainen rahamäärä 1

7 Jyväskylään nähden on jokseenkin oikean suuntainen, koska kirjasto vie siellä suunnilleen kaiken näistä sivistysmenoista ja Jyväskylässä ei puoltakaan. Jyväskylän kaupunginkirjastolla on kuitenkin velvollisuutensa maakuntakirjastona toimia maakunnallisena kaukopalvelun keskuksena ja siinä mielessä kirjaston kokoelmaa täytyy ylläpitää ja kartuttaa erityisellä huolella. Uusia kirjoja ja muuta aineistoa ei hankita kappalemääräisesti, vaan talousarvion mukaisesti. Kirjan keskihinta ei saa olla hankinnan kriteeri, eikä sillä saa laskea hankitun kirjallisuuden tasoa. Hinta asukasta kohti eri kuntien kirjastoille määritettään erikseen ja Aalto-kirjastolle yhteisesti, se ei edellä mainitun mukaisesti voi olla sama. Aalto-kirjastoille on suositettu 6 kirjahankintoihin ja 9 kokonaishankintaan asukasta kohti vuonna 211. Jyväskylässä oli vuonna 21 kirjahankinnan hinta 5 ja kaiken aineiston hankinnan hinta 8 asukasta kohti, vastaavasti Luhangassa 1 ja 16. Määrällinen hankinta ei suhteudu näihin summiin koska muu kuin kirjaaineisto yleensä maksaa enemmän. Vaikka muuta aineistoa olisikin viidesosa, sen hinta on tavallisesti suhteessa kalliimpi. Näitä summia tarkkaillaan paitsi vuosittain talousarvion yhteydessä myös budjettikauden aikana jos siihen syytä ilmenee esimerkiksi hintojen nousun, laskun tai uuden tyyppisen materiaalin vuoksi. Tarkkailun suorittaa kunnissa kirjaston oma kokoelmatiimi ja Aalto-kirjastossa yhteistyöryhmä. 2) kappalemääräiset ja suhteelliset suositukset Aalto-kirjastoissa hankintasuosituksen kappaleiden määrällinen suhde materiaalisen aineiston osalta on sama kuin ministeriön mainitsema 4 kirjaa ja 1 muuta aineistoa tuhatta asukasta kohti. Käyttöön otetaan kuitenkin tämän suosituksen rinnalla oleva toinen samansuuntainen suositus 4\5 ja 1\5 ilman kappalemäärää ja asukasmäärää (8% kirja-aineistoa ja 2% muuta aineistoa), mainitusta kuntakohtaisesta syystä. Valtakunnallisen tilaston mukaan kirjastoissa on keskimäärin noin 9% kirjoja ja 1% muuta aineistoa. Tämä pitää paikkansa myös Aaltokirjastoissa, mutta vuonna 21 kirjahankinnan osuus jäi jo alle 8%. Kunnan kirjastoilla pitää olla jokaisella erikseen peruskokoelma sekä lehdistä että kirjoista kunnan koosta riippumatta. Kuntakohtaisesti tuhatta asukasta kohti lehtivuosikertoja tulisi olla noin 15, mutta kuitenkin niin, että peruskokoelmaan kuuluisi vähintään 5 vuosikertaa. Lehdistä ainakin kahden pitää olla valtakunnallisia päivälehtiä ja sen lisäksi yksi maakunnallinen päivälehti. Kirjojen peruskokoelmassa pitää olla tuoreita kirjoja valittavaksi jokaisesta kirjastoluokasta kahden numeron tarkkuudella. 3) tuoreussuositukset Aalto-kirjastoille suositetaan painettujen kirjojen avokokoelman tuoreudeksi julkaisuvuodeltaan alle viisi vuotta vanhaa kirjallisuutta vähintään 35%. Vuosittainen kirjojen tai muunkaan aineistomateriaalin 8% uutuushankinta ja poisto ei käy normiksi Aalto-kirjastojen kokoelmapolitiikkaan, semminkään kun uutuushankintaa ei voi teos- ja kappalekohtaisesti nykyisessä julkaisukäytännössä asianmukaisesti määrittää erilaisille kirjamateriaaleille. Julkaisuihin tulee suhtautua funktionaalisesti, kirjoja ja muita dokumentteja julkaistaan ja tallennetaan digitaalisesti enemmän kuin niitä painetaan. Kokoelman nuorentaminen, vaihtaminen ja mahdollinen lisääminen ei saa perustua kappalemääräiseen suhteeseen vaan funktionaaliseen ja sisällölliseen harkintaan. Hoidollisuutta ja uusiutumista arvioitaessa voidaan käyttää laskennallisia perusteita, mutta vain suuntaa antavina asiantuntijavalinnalle ja harkitulle poistamiselle. 4) kokoelman tasapainoa ja kokoa koskevat suositukset Ei ole syytä olettaa, että jonakin vuonna kirjaston kokoelma olisi saavuttanut lakipisteen rajan eikä voisi enää kasvaa. Julkaisutoiminnan, erityisesti digitaalisen, voimakkaan lisääntymisen 2

8 vuoksi kokoelman pitää kasvaa, vaikka ei välttämättä fyysisesti hyllymetreinä. Toisaalta jotkut osat kokoelmaa ovat auttamattomasti vanhentuneita sekä sisällöllisesti että materiaalisesti ja niitä pitää karsia. Kirjastoissa on olemassa dokumenttien tallennemuotoja, joihin asiakkailla tai kirjastoilla itsellään ei ole enää toistolaitteita. Johtuen jatkuvasti muuttuvista julkaisemisen muodoista, lisääntyneistä paikannusmahdollisuuksista ja kehittyneestä logistiikasta Aalto-kirjastoissa on luovuttu ajatuksesta, jonka mukaan aineiston pitäisi olla peruskokoelman lisäksi fyysisesti tietyssä sijainnissa. Seutulainaus ja yhteiskokoelmat ovat asiakkaille ja kirjastoille halvempi vaihtoehto kuin samojen teosten varastoiminen monin kappalein yksittäisiin toimipisteisiin. Varastointi on hajautettua ja seudullista. Varastoitavia teoksia säilytetään yhtenä kappaleena minkä tahansa Aalto-kirjaston varastossa. Varastointiohjeet uudistetaan ja varastoja karsitaan. 5) digitaalisen aineiston yhteishankinta ja käytön tilastointi Uudempia ja kalliimpia aineistoja hankitaan yhteisesti, esimerkiksi tietokannat, e-kirjat ja e- lehdet, jotka määritellään tapauskohtaisesti kirjoiksi, lehdiksi ja muuksi aineistoksi. Tulevaisuudessa ajattelun on muututtava kappalekeskeisestä teoskeskeiseksi. Tämä tuo tullessaan myös ongelmia. Teoksiin on hankittava tekijältä lupa. Tekijänoikeus sanan suppeassa merkityksessä on teoksen tekijälle kuuluva yksinomainen oikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja teoksen saattamisesta yleisön saataviin. Kappaleita ei voi enää määritellä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Teosten käytön määrät pitää saada tilastointiin ja talousarvioon. Kuten kirjastoissa yleensä myös Aalto-kirjastoissa pitää huolehtia immateriaalioikeudellisista seikoista. Sen mukaan, miten teknologia ja lainsäädäntö kehittyvät ja tämän aineiston määrä lisääntyy, kokoelmapolitiikassa pitää ottaa tämä huomioon ja tarvittaessa muuttaa hankinnan ja tilastoinnin periaatteita. 6) asiantuntijalähtökohtaisuus Aalto-kirjastojen kokoelmapolitiikan ydin on kirjastoaatteellisuudessa ja asiantuntijuudessa. Kokoelmia kehitetään asiantuntijavalinnalla ja asiantuntijaseurannalla. Aineistoille valitaan aihekohtaiset asiantuntijat, jotka jatkuvasti arvioivat kokoelmaa vastuullisesti ja tekevät valinnat kunnan koko kirjastolaitokselle ottaen huomioon myös Aalto-kirjaston yhteisen kokoelman. Asiantuntijoiden tehtävänä on seurata alansa julkaisutoimintaa sisällöllisesti ja bibliometrisesti sekä yhteiskunnallista kehitystä tilastollisesti ja arvolähtöisesti. Asiantuntijuus ei edellytä vertikaalista hierarkiaa, vaan on virka-asemasta ja toimipaikasta riippumatonta horisontaalista toimintaa. Asiantuntijuutta hyödynnetään koko Aalto-kirjastossa yli kuntarajojen. 7) kokoelman käytön seuranta Seurannassa hyödynnetään käytössä olevaa seurantaohjelmaa ja tilastollisia menetelmiä. Kun käytössä olevaa järjestelmää muutetaan tai vaihdetaan se toiseen pitää varmistaa se, että seurantaohjelma on tarkoitustaan vastaava. Seurantaohjelma on tarkoitettu kaikille Aalto-kirjastoille riippumatta siitä keillä on siihen käyttö-oikeus. Esimerkiksi kirjasto ja luokkakohtaisia hakuja ja taulukoita tuotetaan niillekin yksiköille, joilla ei ole seurantaohjelmaa käytössään. Seurannassa voidaan käyttää erilaisia tunnuslukuja. Luokan hoidollisuutta painetun aineiston tapauksessa voidaan esimerkiksi arvioida vertaamalla painovuosittaisten niteiden ja nimekkeiden määrien painotettujen keskiarvojen suhdetta tietyllä aikavälillä. Tätä mittaria käytettäessä on otettava huomioon mm. vuosilukujen epätäsmällisyys ja lukuisat eri painokset. Tietyillä oletuksilla ja rajauksilla mittarilla voi yrittää arvioida myös muunlaista aineistoa. Suhteen pitäisi yleisesti olla normaalissa kirjastoluokassa yli kymmenen vuoden aikavälillä päälle yhden. 3

9 Kokoelman uudistumista on arvioitu prosentuaalisen hankinnan ja poiston keskiarvona. Paremman arvion saa painottamalla hankintaa poistoa enemmän ja laskemalla keskiarvo hankinta- ja poistoprosentin summalle ja erotuksen puolikkaalle. Uusiutumisen pitäisi olla kokoelman tasolla päälle seitsemän ja tärkeimmissä kirjastoluokissa yli kahdeksan. Lainakiertolukuja voidaan laskea yksittäisille mm. kappaleille, tietueille, luokille, materiaaleille, osastoille ja kirjastoille. Lukuja laskettaessa on otettava huomioon, että ne eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Painettujen kirjojen niteiden lainakierron kohtuullisena rajana on pidetty kolmea kertaa vuodessa. Jyväskylässä se oli vuonna 21 2,7, mutta siinä olivat mukana myös varastoidut niteet. Aalto-kirjastoissa lähitavoitteena on avokokoelman 4 viikon laina-ajalla olevan aineiston keskimääräinen kiertoluku 5, kahden viikon laina-ajalla 1 sekä vastaavasti viikon laina-ajalla 3. Kiertoa tarkkaillaan seurantaohjelmalla jatkuvasti sekä kokonaisuutena, että osittain. Lainakierron tarkkailussa käytetään keskiarvon lisäksi mediaania eli keskilukua ja moodia eli tyyppiarvoa. Keskiluku on järjestetyn jakauman keskimmäinen arvo, tyyppiarvo puolestaan jakaumassa eniten esiintyvä arvo. Keskiluku yleisellä tasolla pyritään 4 viikon laina-ajalla olevan aineiston kohdalla pitämään vähintään kolmessa. Eri kirjastoluokille, laina-ajoille ja materiaaleille määritetään suositukseksi tulevat keskiluvut ja tyyppiarvo yksityiskohtaisemmin. Lainakierron tyyppiarvo 4 viikon laina-ajalla pitäisi olla nollasta poikkeava kuluvasta vuodesta kymmenen vuoden sisällä hankitun aineisto kohdalla ainakin tärkeimpinä pidetyissä kirjastoluokissa. Erilaisia jakaumia ja niiden kuvaajia tuotetaan tätä arviointia varten jatkuvasti. 4. AALTO-KIRJASTOJEN KOKOELMAOHJELMA Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja tarvittaessa Aalto-kirjastot ovat osa Suomen kirjastoverkkoa. Se välittää aineistoa kaikkialle Suomessa ja kaikkialta Suomesta sekä sen rajojen ulkopuolelta. Jyväskylän kaupunginkirjasto toimii maakuntakirjastona ja palvelee erityisesti Keski-Suomen alueen kirjastoja keräämällä ja toimittamalla niille aineistoa, jota niillä itsellään ei ole. Aalto-kirjastot tarjoavat kokoelmissaan aineistoa, joka sisältönsä puolesta on sopusoinnussa yleisen kirjaston tehtävän kanssa. Musiikkia ja audiovisuaalista aineistoa tarjotaan kysynnän ja mahdollisuuksien mukaan. Kokoelmat pyritään pitämään monipuolisina ja uusiutuvina. Aineiston asiantuntevalla valinnalla, karsinnalla ja harkitulla varastoinnilla pyritään takaamaan kokoelman ajantasaisuus ja monipuolisuus. Toisaalta kokoelmassa tullaan säilyttämään arvokkaita klassikkoja ja löytöjä. Kokoelmat muuttuvat kaiken aikaa, koska kokoelman sisältöä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Aineistoa poistetaan kysynnän vähetessä, kunnon huonontuessa ja sisällön vanhetessa. Vanha aineisto myydään, lahjoitetaan tai kierrätetään. Osa poistetusta aineistosta lähetetään Varastokirjastoon sen periaatteiden mukaisesti. Vanhaa aineistoa varastoidaan jonkin verran keskitetysti Jyväskylän kaupunginkirjastoon ja harkitusti sekä hajautetusti muihin kirjastoihin. Musiikkiaineistoa varastoidaan keskitetysti Vaajakosken aluekirjastoon. Aalto-kirjastojen aineisto on siirtymässä yhä enemmän verkkoon. Erilaisia verkkoaineistoja ja tietokantoja hankitaan yhteiseen käyttöön. Erityisesti digitaalisten lehtien tarjontaa pyritään lisäämään. Aalto-kirjastojen eri toimipisteiden aineisto on kaikkien alueen asiakkaiden käytettävissä. Aineistoluettelon on osoitteessa jossa aineistoa voi varata ja uusia. Aaltokirjastoissa aineistoa voi varata toimipisteistä riippumatta koko kokoelmasta. Uutta aineistoa Aalto-kirjastoihin pyritään hankkimaan riittävä määrä. Uutta aineistoa myös kierrätetään nopeammin varausjonojen purkamiseksi. Sen lisäksi pidetään osaa uudesta lainatta- 4

10 vasta aineistosta varausjonojen ulkopuolella nopeasti kiertävänä tai lainaamattomana kirjastoissa käytettävänä. Audiovisuaalista aineistoa ei ole mahdollista hankkia kysyntää vastaavasti. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikelle sille ei ole käyttöoikeutta kirjastossa. Aineiston valinnalla pyritään huolehtimaan, että kirjastolaki toteutuu ja kirjasto edistää mahdollisuuksia sivistykseen, taiteen harrastukseen, tietojen ja taitojen hankkimiseen, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjastojen verkkopalvelujen sisältöä kehitetään kirjastolain hengessä. Kirjastot hankkivat elektronista aineistoa ja tietokantojen lisenssejä, jotta asiakkaat voivat käyttää myös verkkopalveluita maksuttomasti. Kirjastot voivat omalta osaltaan vastata paikalliseen kysyntään ja kehittää kokoelmaansa asiakaskuntansa mukaan. Kotiseutukokoelmiin hankitaan monipuolisesti omaa kuntaa koskevaa aineistoa. Aalto-kirjastoihin hankitaan monipuolisesti ja kattavasti sellaista kirjallisuutta sekä muuta aineistoa, joka täyttää kirjastolain tavoitteet. Sisällön valvonta kuuluu jokaiselle kirjastolle erikseen, mutta hankinnassa pitää ottaa huomioon, että aineisto valitaan ensisijassa Aalto-kirjastojen kokoelman osaksi. Uusi aineisto pyritään saattamaan asiakkaiden saataville mahdollisimman pian ilmestymisestään. Aineisto tilataan pääasiallisesti kustantajien ennakkotietojen mukaan. Aineistoa hankitaan myös asiakkaiden toivomusten mukaan. Lahjoitetun aineiston käyttöönotosta päättää lahjoitetun aineiston vastaanottajakirjasto. Lahjoituksia vastaanotettaessa käytetään samanlaista harkintaa kuin ostetun aineistonkin kohdalla. 5. NYKYISESTÄ KÄYTÄNNÖN TILANTEESTA Suomen yleisten kirjastojen tilaston mukaan vuonna 21 Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjamäärä oli Samana vuonna kirjastolla oli käytettävissään aineistomäärärahaa kirjahankintoihin Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suosituksen mukaan uutuushankinta tasapainoiseen kokoelmaan tulisi olla noin 8 %. Jyväskylän tapauksessa tuo määrä olisi ollut Kirjoja hankittiin kappaletta, joka oli 5,51 %. Kirjalle tuli keskihinnaksi 14,66. Mikäli tällä hinnalla olisi kirjoja ostettu tuo 8 % lisää, rahaa olisi tarvittu sitä oli kuitenkin vain tuo mainittu Toisin sanoen tällä kirjan keskihinnalla rahaa olisi puuttunut Toisaalta jos rahat olisi laitettu riittämään tuohon 8 % lisäykseen, olisi kirjan keskihinnaksi pitänyt saada 1,29. Ministeriön toisen suosituksen mukaan kirjoja pitäisi ostaa noin 4 kpl 1 asukasta kohti. 4 kirjaa 14,66 hinnalla tekee 5 864, ja se puolestaan kerrottuna 13:lla on Tälläkin tavalla laskien rahaa olisi puuttunut 12. Saadulla määrärahalla tavoite olisi voitu saavuttaa, mikäli kirjan keskihinta olisi ollut 12,35. Tavoitteiden saavuttaminen edellä mainitulla määrärahalla on hankalaa kummankin suosituksen mukaan siksi, että hyvät kirjat ovat kalliita ja huonoja ei pitäisi ostaa. Se mikä tässä erityisesti pistää silmään on tuo hintaero näiden suositusten välillä. Mainitun 8 % lisäyksen rahasumma on selvästi suurempi kuin 4 kirjan. 5

11 Voisi ajatella, että Jyväskylän kokoelmassa on liikaa kirjoja ja siksi prosenttiosuus on enemmän kuin kappalemääräinen osuus. Näin ei kuitenkaan ole: Jyväskylän kaupunginkirjastossa on hieman yli 6 kirjaa asukasta kohti, joka on lähes sama kuin ministeriön suositus. Kirjojen hankinta on vuosi vuodelta vähentynyt, mutta lainaus on edelleen korkeampi kuin 2 vuotta sitten. Vuonna 199 kirjoja oli 9 kappaletta ja lainauksia 2,9 asukasta kohti. Vuonna 21 kirjoja oli 6 kappaletta ja lainauksia 22,6 asukasta kohti. Sitä mukaan kun asukasluku kaupungissa on kasvanut, kirjamäärä asukasta kohti on pienentynyt. Kaavio 1 Kirjojen lukumäärä ja lainojen määrä asukasta kohti Jyväskylän kaupunginkirjastossa v kirjat lainat Kirjan keskihinta ei ole poikkeuksellinen. Koko maan yleisten kirjastojen kirjahankinnan keskihinta oli 21 14,37, joten saman ongelman kanssa kaikki kunnat joutuvat painimaan. Tavoitteet on asetettu niin korkealle, että suurimmassa osassa kuntia niistä joudutaan tinkimään. Lisäksi kirjojen keskihintoihin vaikuttavat monet kuntia helpottavat tekijät, kuten lahjoitukset, alennusmyynnit, alennukset, ostotuki ja vuosien Kirjatalkoot. Ilman näitä tilanne olisi vieläkin vaikeampi. Vuonna 21 Jyväskylä käytti kirjojen ostoon hieman alle 5 euroa asukasta kohti. Se on likimain sama, mitä vastaavankokoiset kunnat keskimäärin käyttivät. Mainittakoon, että esimerkiksi uutuushankinta voitaisiin tulkita kirjaksi, joka ostetaan käyttämättömänä, mutta ei välttämättä uutena. Uusina painoksina julkaistut nidotut kirjat sekä alennusmyynneistä hankitut teokset ovat uusia hankintoja, vaikka ne eivät olisikaan tuoretta kirjallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa kirjastotoimintaa erilaisin indikaattorein erityisesti valtionosuuden maksamisen näkökulmasta. Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa kerrotaan näistä indikaattoreista. Valtionosuuden saamiseksi on olemassa euromääräinen raja ja sen lisäksi ministeriö suosittaa kunnan käyttökuluista käytettäväksi prosentista puoleentoista kirjastotoimintaan. 6

12 6. KESKI-SUOMEN AALTO-KIRJASTOT: ESIMERKKEJÄ KUNTIEN ERILAI- SUUDESTA Keski-Suomen Aalto-kirjastoihin kuuluvat Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto, Jämsän kaupunginkirjasto, Kuhmoisten kunnankirjasto, Luhangan kunnankirjasto, Muuramen kunnankirjasto, Petäjäveden kunnankirjasto, Uuraisten kunnankirjasto ja Äänekosken kaupunginkirjasto. Aalto-kirjastokunnissa on yhteensä noin 2 asukasta. Suurimmat kunnat ovat noin 134 asukkaan Jyväskylä, sekä noin 2 asukkaan Jämsä ja Äänekoski. Muuramessa asukkaita on noin 1. Kuhmoinen, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen ovat 2 4 asukkaan paikkakuntia, Luhangassa asukasluku alle 1. Aalto-kirjastojen alue on suuri ja välimatkat pitkiä, siitä huolimatta kirjastojen välinen seutulainaus on käynnistynyt hyvin. Aineiston kuljetuksia kunnasta toiseen sekä kuntien sisällä järjestetään useimpina arkipäivinä. Kunnilla on erilliset kokoelmat, mutta sama Pallas-kirjastojärjestelmä. Euron seutuvarausmaksulla aineistoa voi varata yli kuntarajojen. Kunnilla on oma maksu- ja taksapolitiikkansa: esimerkiksi Jyväskylässä varausmaksu on 5 senttiä, joissakin pienissä kunnissa varaus voi olla maksuton. Kunnat eivät ole suoraan verrannollisia. Pienissä kunnissa on yksi taajama ja paljon hajaasutusta. Suurissa kunnissa on useita erillisiä taajamia omine kirjastopisteineen. Sen sijaan pienten kuntien kuntakeskukset palvelevat koko kunnan aluetta. Tämä näkyy monella tavalla kirjastojen kokoelmissa, erityisesti tilattujen päivälehtien määrässä ja peruskokoelmien rakenteessa. Pienissä kunnissa aamun lehtiä ei käydä lukemassa joka päivä useiden kilometrien päästä, kirjojakin lainataan kerralla enemmän kuin suuremman kaupungin lähikirjastoon poiketessa. On luonnollista, että pienellä paikkakunnalla kirjamäärä asukasta kohti on suurempi, vaikka kokoelma kokonaisuutena olisikin pieni. Siitä huolimatta pienten kuntien kirjastoissa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota kokoelman uusiutumiseen kokonaisuutena. Määrällisesti ja talouden näkökulmasta kirjallisuutta hankitaan asukasta kohti pienissä kunnissa paljon. Kuitenkin poistot ovat hankintaan nähden vähäisiä, siksi kirjojen suhteellinen hankinta vaikuttaa jopa pieneltä. Esimerkki: Luhangassa kirjoja on asukasta kohti miltei 25, vastaavasti Jyväskylässä 6. Luhanka hankki vuonna 21 tuhatta asukasta kohti 77 kirjaa, Jyväskylä puolestaan 342. Siitä huolimatta Luhangan hankintaprosentti oli vain 3,29 ja Jyväskylän 5,51. Laatusuosituksen mukaan Luhanka hankki kirjoja määrällisesti kaksinkertaisesti, mutta prosentuaalisesti vain puolet. Sen sijaan Jyväskylä oli jokseenkin lähellä laatusuositusta molemmilla tavoilla mitaten. Luhangan kokoelma asukaslukuun nähden kasvaa, Jyväskylän vähenee. Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan Kokoelman ajantasaisuuteen vaikuttavat uutuushankinnan lisäksi poistomäärät. Kansainvälisen suosituksen (Unesco) mukaan vuosittaiset kirjahankinnat ja poistot ovat vähintään 8 % kirjakokoelmista. Suositusten mukaan kokoelman pitäisi pysyä määrällisesti samansuuruisena. 7

13 Kaavio 2 Aalto-kirjastojen kuntakoot asukkaat 4 2 Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Uu Ää Kaavio 3 Kirjojen määrät kirjat Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Uu Ää 8

14 Kaavio 4 Aalto-kirjastojen kirjojen lukumäärä asukasta kohti ja hankintaprosentti vuonna kirjat hank% 5 Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Uu Ää Kaavio 5 Kirjojen hankintaprosentit 6, % 5, % 4, % 3, % kirjat 2, % 1, %, % Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Uu Ää 9

15 Kaavio 6 Kuvatallenteiden hankintaprosentit 4, % 35, % 3, % 25, % 2, % tallenteet 15, % 1, % 5, %, % Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Ur Ää Kaavio 7 Aalto-kirjastojen aineiston hankinta v. 21, kpl/1 asukasta muut kirjat Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Ur Ää Kaaviosta 7 voidaan havaita, että Jyväskylä, Muurame ja Äänekoski jäävät suosituksen noin 4 kirjan tavoitteesta. Kuhmoinen, Luhanka ja Uurainen ylittävät tavoitteen. Kolme jälkimmäistä kuntaa hankkivat myös muuta aineistoa noin 1 kpl/1 asukasta. Lähelle suosituksen mukaista viidennestä muun aineiston hankinnasta pääsevät Petäjävesi, Uurainen ja Luhanka. Kuhmoinen puolestaan hankkii enemmän kuin kolmanneksen muuta aineistoa. Kuvatallenteita hankitaan Kuhmoisiin selvästi eniten ja hyvänä kakkosena on Luhanka. Mainittujen Kuhmoisten ja Luhangan kohdalla tämä on ymmärrettävää. Kunnat ovat pieniä, eikä paikkakunnilla ei ole teatteria, elokuvateattereita tai videovuokraamoita. Kirjasto huolehtii tämänkaltaisen kulttuurin tarjonnasta paikkakunnilla. 1

16 Kuvatallenteet ovat suuri osa muun aineiston kokoelmaa. Muuhun aineistoon lasketaan kuuluvaksi myös erilaiset tietokannat, musiikkiäänitteet, lehdet. Osa näistä, kuten muutamat tietokannat ovat osittain tai kokonaan Aalto-kirjastojen yhteisesti hankkimia, joten suosituksia ei voi ajatella ainoastaan yhden kunnan kirjaston kannalta. Siitä huolimatta kuvatallenteiden paino näkyy selvästi muussa aineistossa. Kaavio 8 Muun aineiston hankinta Aalto-kirjastoihin 21 ja suositus 1kpl/1 asukasta hankinta suositus 4 2 Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Uu Ää Jämsä, Muurame ja Äänekoski jäävät suositustason alle, Kuhmoinen ja Luhanka ylittävät. Kun katsotaan pelkkää Kuhmoisten ja Luhangan tilannetta ylitys on reippaanlainen, varsinkin Kuhmoisten kohdalla. Kirjastojen suuret musiikkiosastot ovat Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Musiikin osalta Aalto-kirjastot ovat pääosin Jyväskylän seutulainojen varassa. Tietokantojen saaminen kaikkien Aalto-kirjastojen yhteiseksi on tulevaisuuden tavoite, samoin on toiveissa hankkia esimerkiksi yhteinen e-kirjojen ja e-lehtien kokoelma. Aineistopolitiikka on suurien haasteiden edessä. Kun julkaisutoiminta tulevaisuudessa muuttuu yhä enemmän digitaaliseksi, huomioitaneen tämä tulevissa laatusuosituksissa. 11

17 Kaavio 9 Aalto-kirjastojen aineistonhankinta 21, euroa/asukas kaikki kirjat Jy Jä Ku Lu Mu Pe To Ur Ää Jokaisen kunnan talousarviossa määritellään kuinka paljon kirjastotoimeen euroja osoitetaan. Pienessä kunnassa kirjasto saattaa olla koulun ohella ainoa sivistyspalvelu. Siksi on ymmärrettävää, että pienemmissä kunnissa kirjastotoimeen resursoidaan enemmän kuin suuressa kaupungissa. On perusteltua, että pienillä paikkakunnilla kirjamäärät asukasta kohti ovat selvästi isoja kuntia suuremmat ne saattavat olla jopa nelinkertaiset. Käytetyt rahamäärät poikkeavat lähes yhtä paljon toisistaan. Näin on järkevää, sillä kirjastossa pitää olla kirjojen ja lehtien peruskokoelmat kunnan asukasmäärästä riippumatta. Alle 15:ttä lehtivuosikertaa ei voi ajatella minkään kunnan riittäväksi lehtimääräksi, ja kirjoja on oltava jokaisessa kirjastoluokassa valittavaksi. Ministeriön suositus siitä, että taajamissa on 15 lehtivuosikertaa tuhatta asukasta kohti, on oikean suuntainen. Vaikka seutulainaus mahdollistaa aineiston tilaamisen kunnasta toiseen, tulee pienilläkin paikkakunnilla olla fyysisen kokoelman selaamismahdollisuus. Siirtokokoelmat paikkakunnilta toisille olisivat kannatettavia seutukirjaston toiminnan muotoja. Kokoelmien määrät kunnissa asukaslukuun nähden vaihtelevat, samoin uusien kirjojen hankintaprosentit. Suurien kuntien kirjamäärä asukasta kohti pienenee asukasluvun kasvaessa. Toisaalta pienissä kunnissa se nousee asukasluvun vähetessä riippumatta siitä, että suurissa kunnissa hankintaprosentti ei ole vähäisempi. On lukuisia asioita, jotka poikkeavat kunnittain, esimerkiksi muuttoliike suuntaan tai toiseen, kunnan verosaatavien määrä, pinta-ala, väestön ikärakenne tai kunnan asukastiheys. Normi eli standardi on määritelmä, miten jokin asia tulisi tehdä. Tässä tapauksessa normin laatija on opetus- ja kulttuuriministeriö. Normien laatimisen ongelma on siinä, että niitä voidaan soveltaa vain kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen ollessa samalla tavalla. Kunnat eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Rahankäytön tapa, kunnan koko, väestön sijoittuminen kunnan alueelle, kunnan varallisuus ja vaikkapa yleisen kirjaston osuus sivistyspalvelujen kokonaisuudessa vaihtelevat. Normien määritteleminen kirjastotoiminnalle ei ole mahdollista yleismaailmallisesti. Normit voidaan asettaa korkeintaan kuntakohtaisesti, seutukunnallisesti ja valtakunnallisesti erikseen. Kirjastotoiminta aatteellisesti ja poliittisesti on arvosidonnaista. Kirjastolaissa on 12

18 lueteltu muutamia arvoja. OKM:n Laatusuosituksissa ei ole pohdittu kuntien varallisuusastetta, vaan on lähdetty liikkeelle prosenttiosuudesta kunnan käyttömenoista. Kunta, jossa on vähän asukkaita, mutta paljon pinta-alaa, on harvaanasuttua tai keskittyy taajamiin. Laatusuosituksen mukainen tavoitetaso siitä, 8 %:lla väestöstä kirjaston palvelupaikka sijaitsee enintään 2 kilometrin tai kirjastoautopysäkki enintään 1 kilometrin päässä, ei päde näissä tapauksissa. Tuhanteen asukkaaseen tai asiakkaaseen perustuvat aineistomääräiset normit eivät ole järkevästi sovellettavissa taajamiin tai haja-asutusalueillekaan. Ajatus aineiston peruskokoelmasta voisi olla sellainen, että sitä soveltamalla olisi mahdollista määrittää kuntakohtaiset normit. Kirjaston ollakseen kirjasto tulee sisältää monipuolista aineistoa tietty määrä. Peruskokoelma voi olla yhden toimipisteen kokoelma, kunnan kirjastolaitoksen kokoelma tai koko kimpan kokoelma. Lehtien, kirjojen, tietokantojen, äänilevyjen, videoiden, mikrofilmien jne. kokoelmat ovat peruskokoelmia. OKM suosittaa, että kirjastotoiminnan rahoitustaso on 1 1,5 % kunnan käyttökuluista. Tällä on katsottu turvattavan laadukkaat kirjastopalvelut ja uusiutuvan kokoelman ylläpito. Se on kohtuullisen paljon suuriin kaupunkeihin ja liian vähän pieniin kuntiin, kun ajatellaan kuntien palvelujen kokonaisuutta. Aalto-kirjastojen kokoelmaan laatusuosituksia voi soveltaa tietyin varauksin, mutta pienten kuntien ja yksittäisten toimipisteiden kokoelmiin ne eivät riitä. Jotta normeja voisi alkaa soveltaa tuhatta ihmistä kohti ja perustaa ajattelua sille, että 8 % kirjaston käyttäjistä sijaitsee puolen tunnin matkan päässä, pitää paikkakunnan olla tiheään asuttu ja asukkaiden määrän useita tuhansia. 7. UUTUUS JA TUOREUS Laatusuosituksissa mainitaan, että uutuushankinnan pitäisi olla 3-4 kirjaa tuhatta asukasta kohti ja noin 8 % kirjaston kirjakokoelmista. Suosituksessa ei ole otettu kantaa varaston kokoon, joten varastokirjat on laskettava mukaan lukuun. Varastoja on Aalto-kirjastoissa lukuisia, joiden käyttöä ja tarpeellisuutta tulee miettiä. Varastoinnista on kukin Aalto-kirjasto päättänyt itsenäisesti; esimerkiksi Jyväskylässä aineistoa voidaan poistaa ja varastoida myös kysynnän laantumisen vuoksi. On pidetty tärkeänä, että kirjaston tulee säilyttää jälkipolville dokumentteja menneitten aikojen tietämyksestä. Tämä varastointiajatus ei välttämättä kuitenkaan sisälly edelliseen ja sitä varten nykyään on olemassa erilliset lakisääteiset laitokset, jotka toimivat yhteistyössä yleisen kirjaston kanssa. Yleinen kirjasto on käyttökirjasto, tutkimusta varten varastoidaan ja arkistoidaan dokumentteja muualla. Yleisessäkin kirjastossa voi olla varasto, vaikka vanhojen dokumenttien säilytys ei kuulu yleisen kirjaston toimenkuvaan. HelMet-kirjastojen varastointiperiaatteissa sanotaan: varastoinnin tarkoituksena on pitää saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.. Yleinen kirjasto on käyttökirjasto ja sen varastossakin on käyttöaineistoa. Museoimista ja säilyttämistä varten ovat erilliset laitokset. Samaisen suosituksen mukaan avokokoelmassa pitäisi olla 4 % tuoretta, alle 5 vuotta vanhaa kirjallisuutta. Uutuutta ja tuoreutta ei ole laatusuosituksessa määritelty täsmällisesti. Aaltokirjastoissa asia on otettu esille. Tässä projektissa ohjausryhmä määrittelee termin uutuushankinta seuraavalla tavalla: uutuushankinta = ensi- tai uudistettu, täydennetty, laajennettu, muutettu painos, joka hankitaan ensimmäistä kertaa kirjastoon. Aineiston iällä ei ole väliä. 13

19 Termi tuoreus määritellään seuraavasti: tuore kirja = ensi- tai uudistettu, täydennetty, laajennettu, muutettu painos, alle 5 vuotta sitten painettu. Tässä raportissa pyritään pitämään mielessä ero uutuuden ja tuoreuden välillä. Ero olisi samaa kuin hankintavuosi ja painovuosi. Pyrkimyksenä voisi olla suosituksen mukainen 8 % uutuushankinta ja 4 % avokokoelman kirjojen tuoreus. 8 % tavoite koskisi täten hankintavuotta ja 4 % tavoite painovuotta. Näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä ostamalla paljon halpoja kirjoja ja poistamalla tehokkaasti yli 5 vuotta vanhoja kirjoja, kärjistetysti: klassikot pois ja viihdekirjoja tilalle. Jossain määrin laatusuosituksen luvut houkuttavat kirjastoja näin toimimaan, etenkin kun samoissa suosituksissa kirjojen poistoilla on sama paino kokoelman uudistamisessa kuin hankinnoilla. Lisäksi poistot pienentävät kokoelmaa ja samalla pienenee hankinnan määrä, joka lasketaan prosenteissa. Uutuudella ja tuoreudella on käsitteellistä sisältöä, jota pitäisi enemmän pohtia. Seikat kuten ajankohtaisuus, mielenkiintoisuus ja suosiossa oleminen eivät välttämättä ole vuosissa määriteltäviä asioita. On olemassa aiheita, jotka vanhenevat kuukausissa ja niitä, jotka kestävät vuosikymmeniä. Esimerkiksi eri tieteenaloilla kirjat säilyttävät kiinnostavuutensa vaihtelevia aikoja. Voidaan myös kysyä pitääkö kirjojen ikää ajatella vuosissa ensinkään - etenkin kun kirjan ikää on hankala selvittää, sillä kirja kokoelmassa esiintyy monella tavalla. 8. KIRJAT JA TEOKSET KOKOELMASSA Kirjat ovat rekisterissä tietueittain. Samaan tietueeseen kuuluu usein kirjoja, joilla näyttäisi olevan sama julkaisuvuosi, mutta eri painovuodet ja hankintavuodet. Toisaalta nimekkeellä saattaa olla useita niteitä eri tietueissa. Tietueiden luomispäivämäärät, niteiden hankintavuodet ja kuukaudet, sekä muut seikat pitää selvittää ennen kuin kirjan, esineen tai teoksen ikää voidaan arvioida rekisterin perusteella. Teoksen tai kirjan ikä ja tuoreus eivät ole yksiselitteisiä. Yllä olevat määritelmät painoksista saattavat auttaa ymmärtämään mistä on kyse, mutta kun kirjoja tarkastelee tietueittain huomaa helposti, että täsmällisen kuuloiset määritelmät eivät anna täsmällisiä vuosilukuja. Esimerkiksi tietueessa mainittu julkaisuvuosi ei välttämättä ole sama kuin samassa tietueessa mainitut useat painovuodet. Alla esimerkki Ernest Hemingwayn teoksesta Vanhus ja meri. Sen niteitä on useissa tietueissa sekä Kurki-kirjoina että Keltaisen kirjaston kirjoina. Teosta on lisäksi muunakin kuin kirjaversiona. Vastaavankaltaisia kirjoja hankitaan muutettuina ja muuttamattomina painoksina, käännöksinä, luettuina ja filmatisoituina. Vanhus ja meri / Ernest Hemingway ; suomentanut Tauno Tainio p. - Helsinki :Tammi, , [1] s. ; 2 cm. - (Keltainen kirjasto ; 14). Alkuteos: The old man and the sea. 17. p. 198 (Kurki-kirja) p p p p p p. 24(132, [1] s. ; 21 cm) p p. 29 ISBN (sid.) : 42, FIM ISBN (sid.) Vuonna 211 eniten lainattujen Aleksis Kiven Seitsemän veljestä teoksien joukossa oli 27 erilaista painosta tai formaattia. Lainattujen kirjojen painokset alkoivat vuodelta 1922 ja päättyivät 14

20 vuoteen 21. Teoksen ikä painovuoden perusteella on oikeastaan harhaan johtava ilmaus. Fyysisten esineiden ikä on toinen asia, mutta mitä lainataan, paperia ja painomustetta vai teosta? Ovatko kaikki Seitsemät veljekset 138 vuotta vanhoja, koska ensipainos on sitä? Kirjoja hankitaan julkaisuvuonna ja sen jälkeen. Elokuvat sen sijaan hankitaan aina vanhoina, koska uusilla ei ole lainausoikeutta. Kirjan tai muun aineiston yksikäsitteinen ikä on vähintäänkin hankala laskennallinen muuttuja. On mahdollista puhua iästä ja indeksoida se tiettyä tarkoitusta varten: ikä = painovuosi, ikä = julkaisuvuosi, ikä = hankintavuosi, ikä = alkuperäisjulkaisun painovuosi, ikä = tietueen luomisvuosi. Koska laatusuosituksissa käytetään ikää erilaisiin mittauksiin, olisi suotavaa yrittää selittää, mitä iällä kulloinkin tarkoitetaan. Aristoteleen kuolemasta on noin 2 3 vuotta. Hänen Teoksensa eivät voi olla uusia, mutta jollakin kriteerillä ne ovat uutuuksia. Tässä mielessä funktionaalinen luettelointi selventää jonkin verran rekisteriä. Teos, nimeke, tietue, nide, kirja, jne. ovat selkeästi ontologisesti eri tason entiteettejä, olioita. On hyvä, että niistä myös aletaan puhua erikseen varsinkin nyt, kun teoksia on erilaisina tiedostoina. Fenomenologisessa kirjallisuudentutkimuksessa teoksesta on puhuttu eri asiana kuin sen ilmentymät: kirjat, luennat ja tulkinnat. Nyt tämä ajattelu teoksesta tuntuu olevan tulossa myös kirjastoon. Terminologia suomalaisissa kirjoituksissa funktionaalisesta luetteloinnista on jossakin määrin hämmentävää. Ekspressio on käännetty ilmentymäksi, vaikka parempi olisi puhua siitä versiona ja manifestaatio voisi olla ilmentymä tai peräti vain julkaisu. Hyvä sen sijaan on, että teos ja sen versiot tajutaan abstrakteiksi ja julkaisut sekä kirjat konkreettisiksi. Vanhan teoksen uusi versio voi olla tuore ja yhtä hyvin sen uusi painos vanha alkuperäiseen verrattuna. Teos, versio, julkaisu ja kappale ovat hyviä erottelumääreitä. Vastaavaa erottelua on käytetty musiikin yhteydessä puhuttaessa sävellyksestä, sovituksesta, esityksestä ja taltioinnista. Tulevaisuudessa kirjastoon ei enää osteta samalla tavalla materiaalisia kappaleita teosta kuin aiemmin, vaan teoksiin ostetaan lisenssejä, käyttöoikeuksia. Kappaleista puhuminen saa uudenlaisen sisällön. 9. POLITIIKKAA ERI TASOILLA Laatusuositus on nimensä mukaisesti suositus. Kukin kunta päättää itsenäisesti omasta kirjastopolitiikastaan muun muassa talousarvion linjauksin. Jos kunnan talouskehys ja ministeriön suositukset poikkeavat toisistaan huomattavasti, tarvitaan kirjastonkin kokoelmapolitiikassa erityisiä arvovalintoja ja uudelleen arvottamista. Talousarvioesitys kunnan tasolla perustuu poliittisiin arvovalintoihin. Myös valtakunnan kulttuuripolitiikka kuin kunnan talouspolitiikkakin perustuvat arvovalintoihin ja arvottamiseen. Kirjaston kokoelmapolitiikka ei poikkea niistä tässä suhteessa millään tavalla. Sen sijaan se poikkeaa siinä, että sitä säätelevät näiden molempien mainittujen tahojen suositukset ja kehykset. Tämä on jollakin tavalla otettu huomioon lähes kaikissa tähän asti tehdyissä yksittäisissä yleisten kirjastojen kokoelmapoliittisissa linjauksissa, mutta yleensä muuttelemalla annettuja lukuja ja käsitteiden aloja suuntaan tai toiseen. Arvoihin itseensä sen sijaan ei ole puututtu, vaan on pohdittu, millaisilla muutoksilla rahat saadaan raamin sisällä riittämään. Termit voidaan määritellä annetussa ympäristössä miksi tahansa. Arvot ovat terminologiasta riippumattomia sillä tavalla, että asioita voidaan arvostaa riippumatta siitä millä nimellä niitä kulloinkin missäkin kutsutaan ja minkälainen tulkinta nimelle annetaan. Onneksi joissakin valintaperiaatteissa on huomattu, että kokoelmapolitiikka ei ole ohjelman julistus, teoria tai malli, vaan toimintaa. Sitä ei voi kirjoittaa ja laatia, niin että se olisi valmis, puhumattakaan, että kokoelman pitäisi joskus olla, edes määrällisesti. 15

21 Jyväskylän kaupunginkirjastolla on kaiken kaikkiaan kattava ja ansiokas ohjeistus valintaan, poistoon ja varastointiin. Ohjeet löytyvät kaupunginkirjaston kotisivuilta (Aineistonvalintaperiaatteet ja Poisto- ja varastointiohjeet). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmatiimi suosittaa kirjastoaineiston valintaperiaatteista näin: Kirjasto seuraa aineiston käyttöä, asiakaskunnan rakenteessa tapahtuvia muutoksia taiteen, tieteen ja yhteiskunnan ilmiöitä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Myös aineiston kysyntä otetaan huomioon valintapäätöksiä tehdessä. Aineiston valinnan yleisistä periaatteista todetaan: Valintapäätös tehdään aina pääasiassa kolmessa kontekstissa: - arkistollinen (mitä kokoelmassa jo on, miten sitä täydennetään ja miten siitä tehdään täydellisempi) - yhteisöllinen (ymmärrys ja tietous käyttäjien tarpeista, miten kokoelma vastaa käyttäjien tarpeisiin) - temaattinen (valitsijan tietous siitä, mitä kirjallisuutta jostakin aihealueesta on julkaistu, miten kokoelmaa rikastetaan) HelMet-kirjaston kokoelmaohjelmassa todetaan - Kirjaston kokoelma elää ja muuttuu, koska hankitun kokoelman sisältöä, kuntoa ja käyttöä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kokoelmapolitiikalla voi olla periaatteita, mutta periaatteet voivat olla ainoastaan hyvin yleisiä. Koska kokoelmaa rakennetaan jatkuvassa muutoksen tilassa, sen arvopohja voi perustua ainoastaan hyvin yleisille ja objektiivisille arvoille. 1. ARVOISTA JA AATTEESTA Kirjastolaitos on sivistyslaitos. Sen kokoelmapolitiikan pitäisi perustua siihen, mitä yleisten kirjastojen kirjastoaate pitää sisällään. Kirjastolain 2 :n mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kukaan ei koskaan ole niin sivistynyt, ettei voisi sivistää itseään lisää. Kirjastolaissa mainitut asia ovat arvoja. Tiedon hankinta, taiteen harrastus, oppiminen ja kansalaisvalmiudet ovat asioita, joita yleisesti arvostetaan. Taiteen harrastus ja kansainvälistyminen eivät kuitenkaan ole jokaiselle ihmiselle aina yhtä tärkeitä asioita. Valinnassa joutuu tekemään arvovalintoja ja siinä toiminnassa saattaa tulla eteen jopa arvoristiriitoja. Vaikka pitäisimme kirjaa arvokkaana tiedon hankinnan, kansainvälistymisen ja oppimisen kannalta, vielä jää harkittavaksi monta asiaa. Esimerkiksi hankitaanko se juuri nyt tällä budjetilla juuri tähän kokoelmaan, vai olisiko joku muu tämän kirjan sijaan mahdollisesti arvokkaampi hankinta. Myös arkistollinen näkökulma on tärkeä. Se, mitä kokoelmassa nähdään olevan, riippuu siitä kuka sitä kulloinkin katsoo. Kun kysymyksessä on suuri ja vanha kokoelma, siinä näkyy jo monen ihmisen ja monen aikakauden ajattelu ja käden jälki. Sen takana on myös suuri määrä erilaisia arvovalintoja. Yhteisöllinen näkökulma on vähintään yhtä tärkeä. Mutta ymmärrys ja tieto aihealueesta ovat asioita, joita ei ole oikein kutsua henkilökohtaisiksi. Se, että ihminen ymmärtää ja tietää saattaa olla henkilökohtainen kokemus, mutta itse tietoa ja ymmärrystä on hankala ajatella muulla tavalla kuin yhteisenä asiana. Ymmärrys on muiden ymmärtämistä, yksinään sitä ei voi tehdä. Tieto puolestaan on täysin henkilöstä riippumaton asia. 16

22 On syytä pohtia onko oikein, että kokoelman luominen ja kehittäminen hajautetaan yksittäisten ihmisten tehtäväksi eri paikoissa ja eri aikaan. Ei ole olemassa mallia tai säännöstöä, joka toimisi kelvollisena ohjeena tai välineenä kenellekään ajasta, paikasta ja olosuhteista riippumatta. Kun valintaa tehdään, sitä tehdään kulloisessakin kulttuuripoliittisessa, taloudellispoliittisessa ja yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa. Kukaan valitsija ei voi tehdä muista riippumattomia valintoja, vähintäänkin rahankäyttö asettaa esteitä vapaille valinnoille ja silloin on syytä sopia pelisäännöistä muiden kanssa. Tai toisaalta vapaus on juuri välttämättömyyksien tiedostamista ja niiden mukaan toimimista. Valinta ei saa olla henkilökohtaista, sitä pitää voida havainnoida. Asiantuntijuus ei ole henkilökohtaista silloinkaan, kun asiantuntija tekee yksin valintapäätöksiä, vaan takana on yhteistä tietoa, ajattelua ja kommunikointia. Temaattinen näkökulma on oikeastaan ainoa, johon henkilökohtaisuus jollain tavalla sopii asiantuntijuuden merkityksessä. Vain asiantuntijat osaavat sanoa mitä ja minkä tasoista kirjallisuutta aihealueelta on julkaistu. Olisi hyvä, että valitsija olisi aihealueen asiantuntija tai vähintäänkin käyttäisi apunaan muiden asiantuntemusta. Ilman asianmukaista perehtyneisyyttä on haasteellista selvittää, mitä jonkin aihealueen kirja käsittelee - puhumattakaan, että siitä voisi antaa jonkinlaisen arvion. Yksikään kirjastonhoitaja ei ole kaikkien alojen asiantuntija, mutta moni voi olla jonkin alan asiantuntija. Kokoelma ja yhteiskunta elävät ja kirjasto seuraa sitä elämää. Tämä on mainittu kauniilla tavalla sekä Jyväskylän että Helmet-kirjastojen kokoelmaohjelman periaatteissa. Helmet-kirjastojen periaatteissa on lisäksi esitetty, että kokoelmapolitiikka tarkistetaan kahden vuoden välein. Tämä on oikeastaan turhaa, jos kokoelman sisältöä, kuntoa ja käyttöä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Sisällön ja käytön jatkuva seuraaminen ja arviointi ovat kokoelmapolitiikan tarkistamista. 11. LAADUSTA JA MÄÄRÄSTÄ Ministeriön suositus on laatusuositus. Siinä esitetään laatukuvauksia. Ilmaus korvaa aikaisemman laatukriteerin. Suosituksessa sanotaan näin: Laatutyöryhmä on työnsä kuluessa käsittänyt laatukriteerillä kuvausta kirjastotoimen, - palvelujen tai toiminnan olennaisista ominaisuuksista. Työryhmä päätyi työnsä kuluessa käyttämään laatukriteerin sijaan termiä laatukuvaus. Kuvattaviksi asioiksi ( laatukriteereiksi ) työryhmä pyrki valitsemaan tärkeitä palvelun laatua kuvaavia tekijöitä. Ne ovat rakenteeseen tai toimintaan tai lopputulokseen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti toiminnan tuloksen saavuttamiseen. Laatukuvauksilla kerrotaan, millaiset piirteet kunkin toiminnon osalta kertovat hyvästä laadusta. (s. 27) Aikaisemmin tekstissä on mainittu: Kirjaston toimintaa voidaan mitata määrällisesti ja arvioida laadullisesti. Määrällinen mittaaminen tuottaa tietoa kirjasto-organisaatioista, laadullinen arviointi taas tuo esiin asiakkaan näkemysten ja kokemusten merkityksen palvelujen käyttäjänä. Laadullisen arvioinnin menetelmien kehitys alkoi, kun huomattiin määrällisten mittareiden rajoitteet palvelujen laadun kuvaamisessa. Laadullinen arviointi ei voi korvata tilastollisia menetelmiä. (s.21) Laatumittareita tulee laatia sekä määrällisesti että laadullisesti mitattaville kirjastotoiminnan osa-alueille. (s.22) 17

23 Kuvattaviksi asioiksi pyrittiin valitsemaan kuvaavia tekijöitä ja laatukuvauksilla kerrotaan toiminnan hyvästä laadusta. Loppu on lukuja, jotka kuvastavat jollakin tavalla edellä mainittuja rahankäytön kohtuullisuusperiaatteita. Mistä tässä tosiasiassa on kysymys käy ilmi toteamuksesta: Kriteerejä sovellettaessa huonoja tuloksia saatiin sekä isoissa kaupungeissa että aivan pienissä kunnissa. Huonot tulokset eivät välttämättä kertoneetkaan palvelun huonosta laadusta, vaan mittarin sopimattomuudesta. Yksi suositus ei välttämättä ole hyvä erikokoisille kirjastoille. (s.27) Laatu täsmällisesti on se, mitä mitataan, ja oikeastaan vain laatua voi mitata. Ei ole olemassa erikseen laadullista ja määrällistä tutkimusta, jos laadullisella tutkimuksella ei tarkoiteta vain laatujen luettelemista ja kuvaamista ilman mittaamista. Heti jos jotakin asiaa sanotaan hyväksi, siirrytään laaduista arvojen puolelle. On olemassa sellainen käsitys, jonka mukaan laatu olisi sama kuin mielipide siitä mikä on hyvää ja huonoa. Näin ei ole, vaan silloin on kysymys arvostamisesta ja arvoista. Laatu ei ole koskaan hyvää tai huonoa. Se on sitä mitä se on ja sitä voi olla paljon tai vähän. Tuossa jälkimmäisessä toteamuksessa on julkilausuttu se, että kirjastoista puhuttaessa arvot ovat relatiivisia. Laatua mitattaessa yhtä mittatulosta voidaan pitää jossakin tilanteessa ja jonkun mukaan huonona ja toisaalla toisen mukaan hyvänä. Mielipiteitä ja arvoja ei voi koskaan mitata. Niille ei ole olemassa minkäänlaisia asteikkoja. Kuuluisan Humen giljotiinin mukaan tosiasiaväittämistä ei voi johtaa arvoarvostelmia. Joskus tämä asia ilmaistaan myös sanomalla, että sen perusteella miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla. Tämä on syytä pitää mielessä kun arvioi Yleisten kirjastojen laatusuositusta ohjeena hyvästä kirjastotoiminnasta. Kysymys on viimekädessä vain arvostamisesta ja mielipiteistä. Ministeriön esittämät kohtuullisuusperiaatteet saattavat olla tilastojen perusteella tarkkaan harkittuja ja laskettuja yleistyksiä olemassa olevasta käytännöstä. Ehkä juuri tuo vähän päälle prosentin osuus kunnan käyttömenoista kirjastolle on kohtuus ja sen valossa kirjastotyötä pitää tehdä. Toisinkin voi ajatella, esimerkiksi niin, että kohtuutta arvioidaan kuntalaisten tarpeiden eikä kunnan varallisuuden mukaan. Käytetyt mittarit ovat laatusuosituksessa sellaisia, joita voidaan tietyin varauksin käyttää apuna kun arvioidaan kirjaston toimintaa. Silti ne eivät ole ainoita tekijöitä, joita pitää ottaa arvioinnissa huomioon. Opetusministeriön Laatusuosituksen jälkimmäisessä huomiossa sivulla 27 on paljon viisautta. Se, mikä on pienelle kunnalla kohtuullista, ei ole sitä välttämättä suurelle. Suurissa kaupungeissa on useita kunnan ja valtion kustantamia kaikille avoimia sivistys- ja kulttuurilaitoksia, jopa useamman tahon kirjastoja, pienissä kunnissa yleinen kirjasto saattaa koulun lisäksi olla ainoa. Pienet kunnat yleensä satsaavatkin enemmän kirjastopalveluihin kuin suuret kaupungit. 12. MALLINNUS KOKOELMAPOLITIIKAN TEKEMISELLE Kokoelmapolitiikkaa ei laadita, vaan sitä tehdään. Tekeminen on jatkuvaa, ei projektiluonteista. Kuten yleensä politiikassa on kokoelmapolitiikassakin erillisiä tasoja. Ylimpänä rahanjakopolitiikka, seuraavana rahankäyttöpolitiikka, sen jälkeen tulee hankintapolitiikka ja viimeiseksi kokoelmapolitiikka. 18

24 Taso 1 Jyväskylän kaupunginkirjastossa kokoelmatiimi on vastuussa ensisijaisesti talouspoliittisesta päätöksenteosta. Kokoelmatiimi vastaa määrärahojen käytöstä pitkin vuotta ja aina tarvittaessa. Kirjastojen määrärahat ovat eri suuruisia ja aineiston valinnassa on otettava tämä huomioon. Kokoelman kaikki osat eivät ole koskaan tuoreita, vaikka joku olisikin. On päätettävä mikä kulloinkin on hankinnan painopistealue, joka ei saa olla maantieteellinen vaan kokoelmalähtöinen. Tällä tasolla ei mietitä missä aineisto on, vaan paljonko sitä on ja minne sitä tarvitaan ensisijassa lisää. Tilastoista nähdään, että Jyväskylän kirjastossa kaunokirjallisuuden hankinta on vuonna 21 ensimmäisen kerran sivuuttanut tietokirjallisuuden hankinnan. Eniten lisääntyi aikuisten kaunokirjallisuuden ostaminen. Vaikka lasten tietokirjallisuutta hankittiin poikkeuksellisen paljon, lasten kaunokirjallisuus oli silti edelleen hankituinta. Aikuisten suosituinta kaunokirjallisuutta on vuonna 211 hankittu vielä viimevuotista enemmän, vaikka määrärahaan on ollut vähemmän. Kaavio 1 Aikuisten ja lasten kauno- ja tietokirjallisuuden hankinta aik. kauno last. kauno aik. tieto last. tieto Kaaviosta näkee havainnollisesti, että aikuisten kaunokirjallisuuden hankinnan osuus oli ennen kuntien yhdistymistä aikuisten tietokirjallisuuden osuutta pienempi. Vuosi kuntien yhdistymisen jälkeen aikuisten kaunokirjallisuuden hankinnat ylittivät tietokirjallisuuden hankinnat. Lasten kaunokirjallisuuden hankinta on ollut näitä molempia suurempaa jo vuotta ennen yhdistymistä. Tämän viiden vuoden aikana aikuisten kaunokirjallisuuden vuotuisten hankintojen määrä on kasvanut yhdeksästä ja puolesta tuhannesta kolmeentoista ja puoleen tuhanteen. Positiivisinta on huomata lasten tietokirjallisuuden osuuden tasainen kasvu. Tämä seurailee valtakunnallista linjaa. Silti valtakunnallisesti yleisissä kirjastoissa eniten laski juuri kaunokirjallisuuden lainaus. On esitetty jo vuosia väitettä, että internet vähentää tietokirjallisuuden kysyntää. Väitteellä ei tunnu olevan perusteita. Päinvastoin tietokirjallisuuden lainaus on valtakunnallisesti lisääntynyt. Sen sijaan kaunokirjallisuuden lainaus on vähentynyt ja syyksi on mainittu viihteen saaminen helposti internetin ja kaupallisten televisiokanavien kautta. 19

25 Kokoelmatiimin pitäisi selkeästi ja yksityiskohtaisesti ottaa kantaa siihen, mihin tässä ja tulevassa tilanteessa hupenevat määrärahat käytetään, elokuviin, kaunokirjallisuuteen, tietokirjallisuuteen, lehtiin, tietokantoihin jne. Kysymyksessä ovat tällaiselle poliittiselle elimelle kuuluvat arvovalinnat, joita ei tarvitse tehdä yksin. Arkistollinen ja yhteisöllinen näkökulma ovat niitä joita erityisesti tällä tasolla tarvitaan. Kokoelmatiimin tehtävä on radikaalisti muuttunut kuntien yhdistymisen myötä. Lähikirjastojen määrä on lisääntynyt ja pääkirjastojen määrä vähentynyt. Rahan jako ja hankinnat on kohdennettava aikaisemmasta poiketen. Vanhan ajattelun mukaan lähikirjastot hankkivat erityisesti kaunokirjallisuutta ja lastenkirjoja, pääkirjasto puolestaan tietokirjoja. Tämä näkyy nyt painotuksessa. Siksi erityisesti määrärahojen jako pitää jatkossa kohdentaa aineiston, ei toimipisteiden mukaan. Taso 2 Toisella poliittisella tasolla ovat eri alojen asiantuntijat, jotka temaattisesta näkökulmasta huolehtivat kokoelman sisällöstä ja seuraavat alansa julkaisutoimintaa. Tämänkaltaisia erillisiä alueita ovat tällä hetkellä esimerkiksi musiikki, elokuvat ja jossain määrin lastenkirjallisuus. Varsinaisen hankinnan pitäisi kuulua tälle tasolle. Aalto-kirjastoista Äänekosken kirjasto on sellainen, jossa aineisto hankitaan koko kaupungille ja vasta sen jälkeen se sijoitetaan johonkin toimipisteeseen. Tätä mallia tässä esityksessä suositetaan. Kirjastossa yleensä on erialojen erityisasiantuntijoita. On asiantuntijoita, jotka ovat opiskelleet tiettyä alaa, sekä sellaisia, jotka harrastavat jotakin toimintaa. On haaskausta jättää käyttämättä tätä tietämyksellistä reserviä valinnassa. Käsityökirjojen ja -lehtien tilaaminen esimerkiksi on hakuammuntaa sellaiselta, joka ei ole koskaan mitään ommellut tai neulonut. Kirjallisuudentutkija harvoin tietää mitään matematiikasta tai luonnontieteilijät baletista ja runoudesta. On järkevää antaa valinta asiantuntijoille ja miettiä vasta sitten minne aineisto on parasta alkusijoittaa ennen kellutusta. Tälle tasolle kuuluu myös sellainen kokoelman tutkiminen, jota tässä projektissa on tehty. Aineistotietokantaa on läpikäytävä luokka luokalta ja tutkittava millä tavalla niissä on niteitä ja nimekkeitä ja miten niitä lainataan. Tästä saa viitteitä siitä mitä pitäisi hankkia ja poistaa. Nyt kun suurin osa kokoelmaa kelluu, tämänkaltainen rekisterin läpikäyminen on arvokasta työtä ja sitä pitäisi tehdä keskitetysti. Esimerkiksi vähän lainattujen mahdollisesti poistettavien, kierrätettävien ja varastoitavien niteiden paikantaminen on helpompaa tehdä kerralla yhdessä paikassa kuin eri aikana useassa paikassa eri ihmisten toimesta. Olisi hyvä, jos joku tekisi tätä päätyönään. Tämä on erityisesti arkistollista kokoelman hallintaa. Tälle tasolle kuuluu myös vastuu siitä, että muut tasot saavat informaatiota kokoelman ja aihealueiden tilasta. Taso 3 Vanhan käytännön mukaan tällä tasolla on tehty aikoinaan kaikki kokoelmatyö. Osastot ovat itse saaneet tehdä valintansa ja poistonsa. Vain omista hyllyistä on pidetty huolta kokonaisuutta ajattelematta. Tämä näkyy selvästi rekisteriä tutkimalla. Tämä taso on edelleen tärkeä, sillä asiakaskunta on hyvin paikallista kattavasta rekisteristä huolimatta. Selailu on ollut ja tulee olemaan asiakaskunnan pääasiallisin aineiston hakutapa. Kokoelmatyö tällä tasolla on pääosaltaan yhteisöllistä. Vaikka aineisto hankittaisiinkin yhteiseksi, on tärkeää, että osastot saavat valita siitä itselleen tärkeää. Aineiston kierrättäminen on hienoa kokoelmatyötä ja on hyvä, että siihen on mahdollisuus. Vastuu omasta asiakaskunnasta on erityisesti yhteisöllistä kokoelman hallintaa, eikä sen kannalta ole ainakaan haitaksi se, että aineisto on hankittua parhaalla saatavissa olevalla asiantuntemuksella. 2

26 Vaikka jotkut erilliset asiantuntijat tekisivätkin varastointi-, kierrätys- ja poistoehdotuksia rekisterin ja aineiston sisällön perusteella toki on tärkeää, että hyllyistä huolehditaan myös paikallisesti. Yksittäisen kirjaston hyllyt ovat myös kokoelma ja sitä voi hoitaa hyvin, vaikka osaston omaa aineistomäärärahaa ei olisikaan käytettävissä. Tällä tasolla säännölliset kokoontumiset ovat likimain välttämättömiä. Jos aineisto hankitaan keskitetysti, on tarpeellista, että osastot kertovat omat tarpeensa yhteisissä palavereissa. Taso 4 Aalto-kirjastojen kokoelmayhteistyö on toteutunut mm. seutulainoina, yhteisenä järjestelmänä ja yhtenäisinä lainauskäytännön sääntöinä On paljon asioita, jotka ovat jo toteutuneet kirjastokimpassa, mutta toteutumattomia mahdollisuuksia on lukuisia. Yhteiset hankintasopimukset ovat olemassa, mutta muu hankintayhteistyö on vielä toistaiseksi vähäistä. On olemassa kallista aineistoa, jota kannattaa ostaa yhdessä. Järjestelmä ja muutamat tietokannat ovat jo yhteisiä, mutta sen lisäksi on paljon aineistoa, jota ei kannata hankkia joka paikkaan. Lisäksi on olemassa sellaista aineistoa, jota on jo riittävästi kimpan tarpeita ajatellen, osasta sitä voisi luopua. Kirjastokimpan kokoelma pitää kartoittaa ja hankintayhteistyötä lisätä. Ei ole tulevaisuudessa mitään estettä sille, että kokoelmaa voitaisiin myös kierrättää esimerkiksi siirtolainoina. Varastointi on toinen suurempi asia, johon tullaan puuttumaan. Mahdollisuuksien rajoissa on sellainenkin, että tulevaisuudessa Aalto-kirjastojen hankinta olisi yhteinen, niin että ainakin kalleimman ja harvoin kysytyn aineiston hankkiminen sovittaisiin kirjastojen valitsijoiden kesken tai että ainakin valinnat näkyisivät yhteisessä ohjelmassa ennen tilaamista. 13. TASAPAINOISUUDESTA Se, että kirjojen avokokoelma olisi 4% alle viisi vuotta vanhaa, ei sellaisenaan ole riittävä ohje järkevälle kokoelmanhoidolle. Sekään ei kerro mitään hankinnan sisällöstä, että uutuushankinnan pitäisi olla 8% vuodessa ja poistojen saman verran. Suosituksessa sanotaan, että tasapainoisessa kokoelmassa olisi näin. Tasapainoisuutta ei laatusuosituksessa määritellä, siitä huolimatta suositus hankinnoista ja poistoista koskee vain tasapainoista kokoelmaa. Vaikuttaa siltä, että suosituksessa on ajateltu tasapainoisuuteen kuuluvan edellä mainitut staattisesti säilyvät määräsuhteet ja muuta siihen ei sitten oikeastaan kuuluisikaan. Toisin sanoen kokoelma olisi tasapainoinen, jos siinä olisi 4% alle viisi vuotta vanhaa kirjallisuutta ja siihen hankittaisiin uutta ja poistettaisiin vanhaa vuosittain 8%. 21

27 Jyväskylän kokoelman kirjojen kertymä tietueissa olevien julkaisuvuosien mukaan on tämän kaltainen: Kaavio 11 Kirjojen nimekekertymät vuosittain Kirjat (nimekkeet) vuosittain Edellä mainitusta ikämääritystä ja rekisteriä koskevista syistä lukuihin pitää suhtautua varauksellisesti. Oikeita painovuosia tietueiden julkaisuvuosista ei välttämättä saa ja nimekkeiden määrä on luultavasti selvästi pienempi, koska samoja nimekkeitä on useissa tietueissa Koska suositukset tuntuvat viittaavan sekä kokoelmaan kokonaisuutena uutuushankinnan merkityksessä että avokokoelmaan tuoreuden ollessa kyseessä, on paikallaan tarkastella niitä erikseen. Jakauman kuvaaja muoto muuttuu merkittävästi, jos varastokirjat jätetään pois. 22

28 Kaavio 12 Avokokoelman kirjojen nimekekertymät vuosittain Kirjojen nimekkeet kaikkina vuosina (ei sisällä varastokirjoja) Suosituksissa ei suoranaisesti puhuta nimekkeistä ja varaston koosta, vaan ainoastaan kirjoista ja avokokoelmasta. Jotain tämä silti kertoo. Miltei kaikki nimekkeet ovat säilyneet varastossa ja suurin osa avokokoelmassakin. Entisten varastointiohjeiden mukaan säilytettiin aina ensipainokset, siinä on suurin syy tähän. Näissä jakaumissa on pieniä mutkia ja piikkejä. Niitä selittävät tilojen lisääntyminen ja väheneminen. Korkein piikki on vuosi 1981, silloin valmistui nykyinen pääkirjasto. Samaan nimekemäärään päästään vasta viisitoista vuotta myöhemmissä painovuosissa. Viitaniemen kirjaston lakkautus näkyy nimekkeiden määrissä samoin Säynätsalon kirjaston liittäminen. Kuntaliitos näkyy myös, mutta yllättäen niin, että vanhempien kirjojen määrä lisääntyy suhteessa uusiin. Yllättävää se on, koska se näyttäisi viittaavan siihen, että Säynätsalon ja Korpilahden kirjastojen avohyllyissä olisi ollut nimekkeitä, jotka Jyväskylä olisi säilyttänyt vain varastossa. Tämä sama näkyy myös Aalto-kirjaston ja Jyväskylän kirjaston nykyisessä tilanteessa. Pienten kirjastojen avohyllyissä on vanhempaa kirjallisuutta. Jakaumassa ei näy kahta viimeistä vuotta erikseen, siitä johtuu ensimmäisen pylvään korkeus. 197, 196 ja 195 pylväät ovat 1 vuoden ajalta ja viimeinen sitä vanhempia nimekkeitä. Minkäänlaisesta ajallisesta tasapainon saavuttamisesta ainakaan tässä ei voi olla kysymys. Suositukset on laadittu jonkinlaisten keskiarvojen mukaan ja siinä on lähtökohtana ollut niteiden, konkreettisten kirjojen määrä hyllyissä, joista lainataan. Tässä toki pitää huomata se, että oikeastaan vain kirjojen määrästä hyllyssä voidaan puhua täsmällisesti, se tiedetään, sen sijaan ei tiedetä täsmällistä yksikäsitteistä kirjojen ikää. Ikä on tässä luokitettu muuttuja ja luokittelun kriteerit ovat erilaiset. Oikeastaan jo keskiarvojen laskeminen näillä muuttujilla on kyseenalaista. Tietuenumerot, ISBN-numerot, nidenumerot ja hankintapäivämäärät ovat tunnisteita, joiden määrät täsmällisesti tunnetaan, mutta niiden perusteella ei vielä voi päätellä kaikkien nimekkeiden ikää, puhumattakaan teosten iästä. 8 niteen iän selvittäminen annettujen kriteerien mukaan sillä tavalla täsmällisesti, että siinä ei jäisi tulkinnanvaraa, on tavattoman hankala tehtävä kenelle tahansa yhden elämän aikana. 23

29 Pienemmissä paloissa ja tarkasteltaessa samaan aikaan nimekkeiden ja niteiden lukumäärin jakaumat näyttävät erilaisilta. Esimerkiksi tässä on nimekkeiden ja niteiden määrät viimeisen 2 vuoden ajalta: Kaavio 13 Hankitut nimekkeet ja niteet vuosina Nimek. Niteet Tämä ei näytä kovin tasapainoiselta, pikemminkin heilahtelevalta. Syy siihen, että haku seurantaohjelmasta antoi tämänkaltaisen tuloksen, on, että siinä ovat varastoitujen niteiden lisäksi mukana jo poistetut niteet. Kun ne varastoidut ja poistetut niteet jätetään pois, kuvaaja on tämän kaltainen: Kaavio 14 Nimekkeet ja niteet vuosilta Nimekkeet Niteet

30 Yllä on jakauma kaikista kirjoista. Lyhyempi pylväs on nimekkeiden ja pitempi niteiden lukumäärä. Täysin näihin lukuihin ei voi luottaa tämän ikäistenkään kirjojen kohdalla, koska ne on poimittu rekisteristä, joka jo monta kertaa mainituista syistä ei ole iän suhteen tarkka. Tämä lähestyy suosituksen mukaisen optimijakauman kuvaajaa. Toisin sanoen kokoelman niteiden määrällinen jakauma olisi suoraan riippuvainen ajasta. Tämän muoto löytyy kymmeneltä edelliseltä vuodelta: Kaavio 15 Nimekkeet ja niteet vuosilta Nimek. Niteet Yllä niteiden määrä vähenee suosituksen edellyttämällä tavalla ja toisaalta nimekkeiden määrä vähenee lähes täsmälleen samassa suhteessa. Tämä jakauma olisi ehkä suositusten mukaan optimaalinen, ja se on myös tyypillinen. Toisaalta aivan näin yksinkertainen asia ei ole, jos tarkasteluun otetaan yksittäiset luokat. Jakaumat ovat erilaisia eri luokissa, ja se on järkevää. Esimerkiksi tieteenalojen eriaikainen vanheneminen on yksi seikka, joka vaikuttaa hankintaan ja poistoon sekä jakaumien muotoon. Tasapaino on ehdottomasti yksi kokoelmapolitiikan tärkeimmistä asioista ja tälle käsitteelle pitäisi antaa käyttökelpoinen sisältö, pelkkä niteiden jakauman muoto ei ole riittävä. Etenkään kun jakaumat eivät ole samanlaisia kokoelman eri osissa. Jakaumat ovat oikealle vinoja enemmän tai vähemmän, toisinaan ja jossain erityisessä luokassa jakauma voi olla jopa vasemmalle vino. Tässä niteiden jakauma on enemmän oikealle vino kuin nimekkeiden jakauma. Näin on yleensä, mutta ei aina. Olettaisi, että niteiden määrä hoidetussa kokoelmassa vähenisi suhteessa enemmän kuin vastaavien nimekkeiden määrä. 25

31 Vaikka suorien keskiarvojen laskeminen painovuosista on arveluttavaa, voisi laskea niteiden ja nimekkeiden painotettujen keskiarvojen suhteen ja pitää sitä jonkinlaisena hoidollisuuden mittarina. Tässä esimerkkitapauksessa tuo suhde olisi: Taulukko 1 Nimekkeiden ja niteiden painotettujen keskiarvojen suhde vuosilta : Hoidollisuuden mittari vuosi ikäv. nimekkeet vuosi ikäv. niteet Painotettu ka Painotettu ka 26,2 vuotta 25,8 vuotta Suhde 1,447 Suhdeluku vaihtelee yhden molemmilla puolilla. Se on aika hidasliikkeinen, mutta kertoo mahdollisesti vähän siitä, että aineistoa poistetaan myös kokonaan avokokoelmasta samalla kun siihen tulee aivan uutta. Luku on aktiivisesti hoidetussa kokoelmassa yli yhden, passiivisesti hoidetussa kokoelmassa alle yhden ja ajan hoitamassa eräällä tavalla tasapainoisessa kokoelmassa tasan yksi. Luku pääsee oikeuksiinsa vasta kun sitä käytetään yksittäisiin luokkiin, eikä kuten tässä erääseen osaan vanhaa kokoelmaa. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa tällä hetkellä henkilökohtainen terveydenhoito on luokka, jossa tämä hoidollisuuden luku on selvästi päälle yhden, puujalostusteollisuudessa ja hienomekaniikassa sekä vaikkapa runoudessa se painuu jo alle yhden. Näihin luokkiin ei uutta kirjallisuutta juuri osteta. Hankinnalle pitäisi antaa arvioissa enemmän painoa kuin poistoille. Kun uudistumislukuna käytetään poistojen ja hankinnan prosenttilukujen summa jaettuna kahdella, se saattaa vääristää koko politiikan. Pelkästään poistamalla voidaan tällä tunnusluvulla laskien saada kokoelma uudistumaan, vaikka mitään ei hankittaisikaan. Lisäksi poistamalla paljon saadaan myös kokoelma 26

32 pienenemään ja sitä kautta tavoiteltavaa suhteellista hankintaa pienennettyä. Tämä ei voi olla tarkoitus. Uusiutumisessa on paikallaan painottaa hankintaa poistoja enemmän, parempia arvioita saadaan, jos lasketaan sekä hankinnan ja poiston summa että erotus. Kun summaan lisättään erotuksen puolikas ja se jaettaan se kahdella, niin se painottaa enemmän hankintaa uudistavana tekijänä. Jos ajatellaan Jyväskylän tilannetta vuonna 21, niin vanhalla tavalla laskettuna uusiutumisprosentti olisi: Taulukko 2 Uusiutuminen hankinta- ja poistoprosenttien summan keskiarvona ja summan sekä erotuksen puolikkaan keskiarvona: Uusiutumisen mittari Olkoon h hankintaprosentti ja p poistoprosentti, niin uusiutuminen laskettiin ennen kaavasta: (h+p)/2 nyt kaavasta ((h+p)+(h-p)/2)/2 Vanha tapa: (6,2+8,15)/2 %= 7,9 %. Uusi tapa: ((6,2+8,15)+(6,2-8,15)/2)/2 % = 6,5 %. Tämä olisi edelleen hankinta- ja poistoprosentin välissä, mutta vähän lähempänä hankintaa. Kokoelmaa elää, se pienenee, suurenee tai säilyttää kokonsa. Jos hankintaa ja poistamista pidetään uudistamisessa samanarvoisina, niin poistamisen lisääminen sallii vähäisemmän hankinnan. Uusiutumisen laskeminen tuollaisena suorana suhteena ei anna oikeaa kuvaa käsitteen uusiutuminen sisällöstä. Jos tasapainoisuudella tarkoitetaan sitä, että kokoelma on staattinen ja säilyttää kaiken aikaa samat optimijakaumansa, hankintojen, poistojen ja niteiden ja nimekkeiden suhteen niin se on näiden tunnuslukujen valossa hoitamaton ja uusiutumaton. Tasapainoisuuden ajatukseen kuuluu suhteellisuus. Jos tasapainoisuus on vain sitä, että kokoelmassa on uutta ja vanhaa tietyissä suhteissa puhumatta sisällöstä mitään, ollaan aika lailla köykäisin eväin liikkeellä. Nuo luvut, että vuosittaisia poistoja ja hankintoja on yhtä paljon ja noin 8 % johtaa yksinkertaisen laskennan mukaan juuri siihen, että alle viisi vuotta vanhoja kirjoja on mainittu 4 %. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että kaikki hankinnat olisivat uusia kirjoja ja kaikki poistot vanhoja, eikä varastoa laskettaisi kummassakaan mukaan tai sitä ei olisi ollenkaan. Kuitenkaan kirjoja ei pitäisi hankkia ja poistaa pelkän kalenterin mukaan, vaan aivan muiden kriteerien perusteella. Monissa kokoelmaperiaatteissa mainitaan ikä ja kunto. Tämä tämänkaltainen siivoaminen ei välttämättä ole arvokasta kirjastotyötä. Esimerkiksi vanhat kirjat voivat olla hyväkuntoisia täsmälleen siksi, että niitä ei lainata. Toisaalta taas uusikin kirja voi olla käytön vuoksi kulahtanut. Ikä ja ulkonäkö ovat joissakin tapauksissa harhaanjohtavia tekijöitä, kun arvioidaan kokoelmaa sisällöllisesti. Tasapainoisuutta voi hakea esimerkiksi kokoelman sisäisestä rakenteesta. Tällä hetkellä kokoelman hankinta painottuu elokuviin, lastenkirjallisuuteen, aikuisten kertomakirjallisuuteen, henkilökohtaiseen terveyden- ja kauneudenhoitoon ja elämäkertoihin sekä muistelmiin. Tämä 27

33 painotus on alkanut näkyä kokoelman rakenteessa. Näissä luokissa kokoelma on jonkin mittapuun mukaan tuore. On paljon luokkia, joissa tilanne on täysin toinen. Tasapainoisuutta olisi sekin, että kokoelma olisi tasapainoinen kysynnän ja tarjonnan suhteen. Jos ihmiset saavat haluamaansa, silloin vallitsee jonkinlainen tasapaino. Samalla tavalla tasapainosta voisi puhua tarpeiden suhteen. Tarpeet ja halut eivät kuitenkaan aina käy yksiin. Lainaluvut ja varausten määrä seurailevat yleensä haluja ja näistä luvuista voidaan puhua tehokkuutena. Tarpeet ovat hankalammin tiedostettavia asioita ja niitä pohdittaessa on pakko ajatella vaikuttavuutta. Vaikka kokoelma olisi tehokkaasti toimiva, sen sivistyksellinen merkitys voi olla vähäinen. Tasapainoinen kokoelma voidaan määritellä esimerkiksi sellaiseksi, että siinä ovat tasapainossa tehokkuus ja vaikuttavuus. 14. AKTUAALINEN VAIKUTTAVUUS JA ASIAKASKYSELYT Opetusministeriön kirjastopoliittinen ohjelma 21 on sanomansa mukaan asiakaslähtöinen. Painotetaan, että asiakkaat arvioivat kokoelmaa eri näkökulmasta kuin kirjasto. Tämä on itsestään selvä asia, vaikka tarkkaan ottaen kirjaston asiakkaat ja työntekijät eivät ole toisensa poissulkevia. Työntekijät ovat joskus asiakkaitakin ja silloin heidän mielipiteensä on asiakkaan mielipide. Asiakkaiden arvioita on tutkittu kyselyillä, hankintaehdotuksilla ja tietenkin katsomalla mitä he lainaavat ja varaavat. Viimeaikoina on kyselty ihmisiltä sitä millä tavalla he kokevat kirjaston vaikuttavan elämäänsä. Tämä on tärkeää, mutta toisaalta arveluttavaa. Tärkeää siksi, että kirjastoaatteessa on kysymys ihmisten paremmaksi muuttumisen mahdollisuudesta. Arveluttavaa siksi, että näiden kyselyiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä koskien kirjastoa, vaan korkeintaan ihmisiä. Erityisesti kyselytutkimuksissa esiin tulee tuloksen luotettavuus (reliabiliteetti) ja pätevyys (validiteetti). Kyselytutkimusten ongelma on siinä, että asetetut kysymykset mittaavat ennen kaikkea sekä kysyjän että vastaajan ymmärryskykyä. Vastaaja ei tiedä, millä tavalla kysyjä toivoo hänen vastaavan. Kysyjä ei tiedä, millä tavalla vastaaja vastaa. Luotettavuus on suurin ongelma. Ei pelkästään siksi, että ymmärtämisen tavat kysyjillä ja vastaajilla erilaiset, vaan myös siinä, että kaikki ihmiset eivät ole samalla tavalla rehellisiä. Usein näissä kyselytutkimuksissa on sekin pulma, että ne ovat monimutkaisia ja ainutkertaisia. Niitä ei toisteta, vaan ne korvataan toisilla. Saattaisi olla parempi, että kyselyitä ei heti muutettaisi, vaikka tutkimuksen tekijällä ja tutkittavalla olisikin erilainen näkemys asioista. Toistettaessa kyselyä molemmat saattaisivat oppia jotain toistensa tavasta ajatella asioita. Ymmärtämisen kannalta luotettavinta olisi sellainen kysyjän ja vastaajan välinen vuoropuhelu, jossa molemmat voisivat tehdä kysymyksiä ja vastakysymyksiä. Silloin kyseessä ei enää ole perinteinen kyselytutkimus, vaan haastattelu. Pätevyys ei ole niin suuri ongelma. Mittari mittaa aina sinä laatua, jota se mittaa. Ongelmat tulevat tässä tapauksessa eteen ennen ja jälkeen mittaamisen. Vanhan toteamuksen mukaan älykkyys on sitä, mitä älykkyystesti mittaa. Mitä se mittaa ja miten se mittaa onkin sitten aivan toinen asia. Mitattava laatu tai ominaisuus pyritään aina ennen kysymistä määrittelemään. Usein on vain niin, että tulos osoittaa sen olevan jotain aivan muuta. Luonnontieteissä tämä on tuttu asia, ollaan mittaavinaan väriä ja mitataankin valoaallon pituutta. Tässä esimerkkitapauksessa subjektiivinen aistihavainto osoittautuukin objektiiviseksi ja matemaattisesti asteikolliseksi. Toisinkin saattaa käydä ja mielipidetutkimuksissa lähes aina niin on. Mielipiteet eivät ole 28

34 suhdeasteikollisia muuttujia ja niiden käyttäminen tunnuslukujen laskemiseen on vähintäänkin arveluttavaa, jos ei suorastaan virheellistä. Esimerkiksi Pertti Vakkari ja Sami Serola ovat tehneet opetus- ja kulttuuriministeriölle raportin Yleinen kirjasto kuntalaisten toimissa; Tutkimus kirjastojen hyödyistä kuntalaisten arkielämässä (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 211:21). Julkaisun Tiivistelmässä todetaan, että asiakkaiden mukaan kirjastosta saa kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta sekä pääasiassa kirjastoa käytetään arjessa viihtymiseen, mutta jotkut myös opiskelevat omaehtoisesti. Vanhemmat ihmiset käyttävät vähemmän internetiä kuin nuoremmat. 15. POTENTIAALINEN VAIKUTTAMINEN JA SEN MAHDOLLINEN MITTAAMI- NEN Kirjastolaki lähtee vaikuttamisen mahdollisuudesta. Kirjastoilla ja niiden kokoelmilla ei ole välttämättä mitään vaikutusta joidenkin ihmisten elämään, toisten elämään ne voi vaikuttaa valtavasti. Kirjasto vaikuttaa tarjoamalla mahdollisuuden. Osaako, ymmärtääkö tai tarvitseeko jonkun sitä hyödyntää tai ei, on aivan asia erikseen. Kaikilla sivistyslaitoksilla on samanlainen rooli, ne tarjoavat mahdollisuuden, mutta silti sivistys on aina sitä, että ihminen itse rakentaa itseään. Osana yhteiskunnan kokonaisuutta kirjasto vaikuttaa mahdollisuutena kuten palokunta, poliisi, sosiaalityö tai vakuutuslaitos, yhden kohdalla paljon, toisten kohdalla lähinnä ylimääräisinä kustannuksina. Laitosten toimesta kyselytutkimuksia laaditaan pönkittämään ihmisten mielipiteitä laitosten tärkeydestä. Laitokset ovat tärkeitä ja vaikuttavia siitä huolimatta kokeeko joku ne sellaiseksi omalla kohdallaan. Vaikuttavuudelle potentiaalisessa mielessä ei ole helppo keksiä sellaista vaikuttavuuden yksikköä, mitä raha on tuloksekkuuden yksikkönä, mutta erilaisia määriä eri asioita voidaan tietyillä tulkinnolla pitää suuntaa antavina, kun vaikuttavuutta arvioidaan. Tässä asiassa ei tarvitse olla pelkästään mielipiteiden varassa, vaikka osittain niiden varassa me tarkkaan ottaen olemme silloinkin, kun mittaamme tehokkuutta. Potentiaaliseksi vaikuttavuudeksi kirjaston näkökulmasta voidaan esimerkiksi määritellä mahdollinen ammatinharjoittamisen tai opiskelun edesauttaminen. Jos se on näin määritelty, sille voidaan erilaisilla edellytyksillä kehitellä laskennallisia perusteita ja keksiä niille nimityksiä ja yksiköitä. Tämänkaltaista vaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi tilastoilla, joita on tehty väestöstä ja kirjoista. Muutamia sellaisia kunnallisiakin tilastoja on, mutta valtakunnalliset voisivat antaa erinomaisen lähtökohdan. Muun muassa ammatinharjoittaminen ja opiskelu ovat asioita, joihin kirjasto voi vaikuttaa. Toki kirjasto voi vaikuttaa myös viihtyvyyteen, sosiaalisuuteen arkielämän taitoihin ja moniin muihinkin asioihin. Tilastokeskus tuottaa myös tilastoja koskien vapaa-ajan viettoa ja harrastuksia. Toisaalta myös pelkkä ajan ja median seuraaminen auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisia sivistyksellisiä kiinnostuksen kohteita. Paljon esillä olleet Antti Heikkilä ja Tapani Kiminkinen ovat kirjoillaan opettaneet ihmisille terveellisiä tapoja, Kari Enqvist ja Esko Valtaoja puolestaan osoittavat kirjoissaan ihmiselle paikkaa kosmoksessa. Nämä kirjat ovat suosittuja ja niillä on vaikutusta. Tuosta ammatinharjoittamisesta esimerkiksi Tilastokeskus pitää työssäkäyntitilastoa. Tilastossa on lueteltu kansainvälisten standardien mukaan satoja ammatteja ja niiden harjoittajien määrät Suomessa. 29

35 Karkeasti jaotellen Tilastokeskuksen ammattiluokituksen ja kirjastoluokituksen pääluokkien mukaan ammatinharjoittajia olisi näin: Kaavio 16 Ammatinharjoittajat kirjastoluokituksen pääluokkien mukaan Lkm Jotakin kokoelman potentiaalisesta vaikuttavuudesta kertoo se, että luokat 3, 5 ja 6 ovat suurimmat, samalla tavalla ne ovat myös suurimmat kirjaston luokat. Ne ovat perinteiset työssäkäyntialojen luokat ja niiden alaluokkia ja ammatteja vertaamalla päästään tarkempiin analyyseihin. Nollaluokka ei ole perinteinen, mutta yhteiskunta on muuttunut siten, että viestintä on yhä tärkeämpää. Vuonna 21 Jyväskylän kaupunginkirjastoon hankittiin tietokirjallisuutta eri luokkiin näin: Kaavio 17 Tietokirjallisuuden hankinta vuonna Lmk

36 Tämä kertoo siitä, että kirjastossa on otettu huomioon tuo vaikuttavuus tässä merkityksessä ja sen lisäksi myös arvot hyvä ja kaunis, 1, 2 ja 7 luokat ovat hyvin edustettuina. Valitettavasti viestintä ja luonnontieteet eivät hankinnassa saa sellaista painoa, jonka ne ansaitsisivat. Työministeriö ja Ely-keskukset julkaisevat arvioitaan siitä missä työvoiman painopisteet tulevat olemaan: Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Hyvinvointi, opetus ja kasvatus sekä liiketoiminta ja kauppa ovat selvästi vetävimmät alat, maatalous ja teollisuus hiipuvimmat. Informaatioteknologia taantuu, vaikka viestintä muuten voimistuu. Koulutus ja opiskelu voisivat myös indikoida sitä, minkälainen kirjallisuus voisi vaikuttaa. Tilastokeskus julkaisee harrastetoiminnasta, vapaa-ajan vietosta sekä koulutuksesta tilastoja. Koulutustilasto löytyy täältä. Kun verrataan työssäkäynti- ja koulutustilastoa, muuttuu tilanne merkittävästi. Edelleen kauppa ja tekniikka ovat hallitsevassa osassa. Opetus- sekä terveysala haukkaavat leijonan osan, mutta lääketieteen lisäksi muu luonnontiede ja humanismi nousevat hyvin lähelle kaupan ja tekniikan lukuja ohi opetus- ja terveysalan. Vuonna 29 tutkintoja suoritettiin tekniikan alalta , kaupan alalta , opetusalalta , terveysalalta , humanistiselta alalta ja luonnontieteen alalta Kun lääketieteen laskee yhteen muun luonnontieteen kanssa, tulos on tutkintoa. Tässä katsannossa luokat 7, 8, 9 nostaisivat hieman arvoaan ja 5 vaikuttaisi jopa arvokkaimmalta. Yksi vaikuttavuuden mittari on tuotettujen tutkimusten määrä, jota on viime aikoina käytetty yliopistoissa eri tieteenalojen painoarvoa laskettaessa. Paljon julkaisevalla tieteenalalla on katsottu olevan muita enemmän painoarvoa. Tässäkin mielessä 5 ja 6 luokat ovat painavia. Jos puolestaan mietitään tasapainoista kokoelmaa, niin edellä mainittujen asioiden jatkuvan seuraamisen pitää kuulua kokoelmapolitiikkaan. Bibliometriikka on perinteinen kirjastojen kokoelmapolitiikan väline, jota nykyään käytetään yliopistoissa myös tieteenalojen arviointiin. Yliopistoissa on tehty sekä erillisiä että yhteisiä tieteenalojen arviointeja. Bibliometriikkaan kuuluu monenlaista mittaamista. Paitsi, että mitataan julkaisujen määriä eri tieteenaloilla, voidaan myös mitata viittausten määriä ja niiden jakaantumista ajan, paikan, julkaisujen tai jopa ihmisten suhteen. Viittausindekseillä voidaan esimerkiksi arvioida sitä, miten nopeasti tieteenala uudistuu. Linkki yhteen arvostetuimmista indekseistä ISI Web of Science on pääsy esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta, mutta se vaatii käyttäjäoikeudet. On olemassa lukuisia tapoja arvioida potentiaalista vaikuttamista. Yhteistä tavoille on, että arviointi ei koskaan ole valmis, vaan sitä pitää tehdä kaiken aikaa. Jos aktuaalisen vaikuttamisen arvioinnissa päädytään johtopäätökseen, että kirjasto vaikuttaa ihmisten vapaa-ajan viettoon ja viihtyvyyteen, niin potentiaalisen vaikuttamisen arvioinnissa saatetaan päätyä aivan muihin päätelmiin. Kokoelmaa kehitettäessä on keskityttävä pohtimaan potentiaalista vaikuttamista. Aktuaalisen vaikuttamisen tutkiminen kyselyillä voi parhaimmillaan antaa viitteitä siitä minkälaiset ihmiset pitivät kokoelmaa hyvänä ja mahdollisesti miksi. Vastaajiksi valikoituvat yleensä sellaiset, jotka lähtökohtaisesti ovat samaa mieltä kyselyn tuottajan kanssa ja tulos jää monella tavalla laihaksi. 16. TEHOKKUUS Tehokkuus ja vaikuttavuus ovat laatuja. Molempia voidaan arvioida ja arvottaa mielipiteiden perusteella tai keksimällä jokin havainnointiin perustuva tapa tarkistaa tai laskea. Vain laatua voidaan jakaa yksiköhin ja se, mitä mitataan, on aina laatu. Jokaisessa mittaamisessa sekä yksikkö että laatu ovat aina mielivaltaisia, olisi niillä sitten mikä nimi tahansa. 31

37 Laatusuosituksissa mainitaan, että tehokkuus on taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Eräs tapa ymmärtää tämä kokoelmapolitiikan näkökulmasta on, että halvalla ostettu ja paljon lainattu kokoelma on hyvä. Toinen tapa ymmärtää tämä on, että tehokkuus on laatu, jota mitataan käyttökustannuksilla. Vaikka laatusuosituksessa sanotaan, että tehokkuus on taloudellisuutta ja tuloksellisuutta, siellä ei esitetä hintoja. Ainoastaan esitetään minimi: Kirjastotoimintaan on käytettävissä määrärahat, jotka ovat vähintään yleisten kirjastojen valtionosuuden perusteena olevan asukaskohtaisen perushinnan tasoiset (v. 211 tae 55,5 euroa). Rahoitustasolla, joka vastaa 1 1,5 prosenttia kunnan käyttökuluista, turvataan laadukkaiden palvelujen tarjonta ja uusiutuvan kokoelman ylläpito. Kirjaston palvelu- ja kustannusrakennetta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja laatua seurataan monipuolisilla indikaattoreilla. Keskeisinä mittareina palvelutuotannon osalta ylläpitäjä seuraa asukaskohtaista fyysisten käyntien, verkkokäyntien, lainausten, kirjastoaineistokulujen ja toimintakulujen määrää. Indikaattoreita muodostetaan käyttäjäkokemuksille (kuntalais- ja asiakaskyselyissä ilmaistu palaute) ja palvelujen uusille muodoille (esimerkiksi tapahtumatuotanto, kirjastojen monipalveluluonne). (s. 36) Toimintaan pitää käyttää vähintään 55,5, jotta saisi valtionosuuden, kunnan käyttökuluista 1-1,5 % turvaa laadukkaat palvelut ja uusiutuvan kokoelman. 55,5 käytetään, jotta saadaan valtionosuus, 1,5 % kunnan käyttökuluista ei saada missään nimessä. Vuonna 21 Jyväskylän kaupunginkirjasto käytti 4,96 asukasta kohti kirjallisuuden ostoon. Se ei ole kansallisen tason mukaan poikkeuksellinen luku, vaikka sillä ei saa edes yhtä kirjaa kahta asukasta kohti. Uusia kirjoja ostettiin 5,51 %, uusia äänitteitä 6,17% ja uusia elokuvia 2,95 %. Kirjat kiersivät lainassa 2,72 kertaa vuodessa, äänitteet 2,69 ja elokuvat 16,4. Kaiken kaikkiaan aineistokulut henkeä kohti vuodessa olivat 7,93 ja kaikki kustannukset lainausta kohti 2,83, kun se koko maassa on 3,1. Kun lukuja vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin, hinta on halpa. Hankinnatkin tuntuvat olevan suunnilleen tasapainossa kysyntään nähden. Kokonaislainaus henkeä kohti vuodessa on Jyväskylässä 22,62 koko maassa se on 18,8. Ministeriön suositus on 18, joten se ylittyy reippaasti. Tällä tehokkuuden mittaamistavalla kirjasto toimii tehokkaasti ja lainaa paljon halvalla. Elokuvat nostavat lainalukuja. Samoin niitä nostavat suosituimmat viihdekirjat. Siihen suurimpana syynä on se, että niillä on lyhyt laina-aika. Suosituilla kirjoilla laina-ajat ovat varausjonossa kaksi viikkoa ja osa niistä on varausjonon ulkopuolella olevia viikon lainoja. On olemassa kaksi toisistaan poikkeavaa ajattelutapaa. Toisen mukaan kirjasto on tehokas, kun se kuluttaa rahaa. Toisen mukaan se on tehokas, kun se säästää rahaa. Kirjojen ostamista tuetaan, koska siihen käytetään joidenkin mittapuiden mukaan liian vähän rahaa. Liian usein kirjastoa arvioidaan sen valossa, paljonko yksittäinen lainaaminen tulee kunnalle ja valtiolle maksamaan. Yksipuoleisesta lainaamisen näkökulmasta kysytään vain lainan hintaa - ei sitä, mitä mahdollista lisäarvoa kirjallisuuden lukeminen tuottaa yhteiskunnalle. Kirjastossa tehdään paljon muutakin kuin lainataan kirjoja ja elokuvia. Kirjastossa esimerkiksi selaillaan lehtiä ja luetaan kirjoja, vaikka niitä ei lainata kotiin. Lainan hintaan lasketaan kuitenkin kaikki kustannukset. Pelkästään kirjan keskihintaa ja lainalukuja vertaillen kannattaisi hankkia halpoja paljon lainattuja kirjoja. Suosittujen lastenkirjojen hinta, varsinkin uusintapainosten, on halpa. Lastenkirjoja tilataan nykyään eniten, niitä myös lainataan eniten. Käsityksen määristä saa, kun vertaa keskimääräistä vuotuista hankittua nidemäärää ja vaikka 1 suosituimman kirjan vuotuista nidemäärää. 32

38 1 kpl nimekkeitä Kaavio 18 1 tilatuimman kirjan nidemäärät Niteitä vuonna (1 kpl nimekkeitä vuosittain) Vuosi Yllä otanta viimeisen 1 vuoden ajalta. Kuvassa on 1 kpl nimekkeitä, joilla on suurin nidemäärä. Luku pylvään päässä on niteiden lukumäärä. Viimeinen pylväs on tilanne syyskuulta 211. Pylväs on noussut vuoden 2 tasolle syystä, että syksyn uutuudet ovat ilmestyneet. Vuonna 211 erityisesti viikkolainoiksi on otettu ylimääräisiä kappaleita varatuimmista kirjoista. Suosituinta sataa (1) nimekettä on kutakin tilattu keskimäärin 4 kappaletta. Sadan seuraavan määrät eivät paljon putoa. Kahdellasadalla (2) suosituimmalla kirjalla on noin 7 nidettä. 2 kappalehinnalla niihin kuluu rahaa 14, joka on 22 % koko alussa mainitusta kirjamäärärahasta. Tämä on paljon, kun koko tilattu nimekemäärä on noin 6 ja nidemäärä on noin 44. On totta, että suosituilla kirjoilla saadaan lainaluvut nousemaan. Lyhyen laina-aikansa vuoksi nämä kirjat ja suosituimmat elokuvat kiertävät lainassa yli 2 kertaa vuodessa. Kun kirjojen lainakierto muuten on alle kolmen, näillä se on lähes kymmenkertainen. Aiemmin tekstissä vertailtiin nimekkeiden ja niteiden kertymää. Niiden suhde kertoo jotakin kokoelman syvyydestä ja laajuudesta, sekä sen tarkkailu kokoelman hoitamisesta. Sitä varten tuotettiin erityinen luku, mutta suhdetta voi tarkastella myös pelkästään jakaumien kuvaajista. Jakaumien kuvaajien muoto sekä suhdeluvun muuttuminen osoittaa, että kokoelmaa hoidetaan, koska kukaan ei voi ennustaa kirjojen tulevaa suosiota tai niiden tärkeyttä. Olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa siihen, mikä tulevaisuudessa on kysyttyä. Selvää on myös, että mielenkiinto aineistoa kohtaan vähenee sitä mukaa, kun useammat ovat siihen tutustuneet. 33

39 Niteiden ja nimekkeiden kertymät viimeisten 2 vuoden aikana näyttivät seuraavanlaisilta: Kaavio 19 Nimekkeet ja niteet vuosilta nimek. niteet Vastaava jakauma aikuisten kirjojen kohdalla 1 viimeisen vuoden aikana: Kaavio 2 Nimekkeet ja niteet vuosilta nimekkeet. niteet Vaikka kaaviossa näkyvät tehdyt poistot, vaikuttaa siltä, että viimeisen 5 vuoden aikana nimekkeitä on otettu vähemmän ja suosituimpia kirjoja suurempia nidemääriä. Lainalukujen kasvattaminen suositulla kirjallisuudella köyhdyttää kokoelmaa. Ei pelkästään niin, että nimekekohtaiset nidemäärät tietokirjallisuudessa laskevat, vaan jopa niin, että itse nimekkeiden määrä pienenee. 34

40 Monien mielestä tämä suunta on oikea, koska perinteinen paperikirja tulee väistymään. Tieteellistä tekstiä tuotetaan suoraan internetiin. Vanhoja lehtiä ja kirjoja digitoidaan. Uusia lehtiä voi lukea kotimikroltaan. Asiassa on tietyllä tavalla perää, mutta toisaalta myös musiikki ja elokuvat ovat saatavissa sähköisinä. Miksi tietokirjojen ostoon ei enää kannata käyttää rahaa, mutta viihdekirjojen niteisiin ja elokuviin kannattaa? Uudet viihdekirjat ja elokuvat menettävät suosionsa nopeasti, sen sijaan on edelleen olemassa asiakirjallisuutta, jonka arvo säilyy pidempään kuin 5 vuotta. Kirjastoissa on kautta aikojen mietitty ns. päiväperhosten hankintaa ja poistamista. Niitä hankitaan suuria määriä ja niiden poistaminen on hidasta. Paras tapa tyydyttää näiden kirjojen hetkellinen kysyntä on edelleen lyhentää laina-aikoja varausjonojen purkamiseksi sen sijaan, että vielä lisättäisiin niiden nidemääriä. Tehokkuutta voi olla, että ostetaan halvalla ja lainataan äkkiä loppuun. Tehokkuutta voi olla sekin, että ostetaan vähän kalliimmalla sellaista, joka säilyttää arvonsa hieman kauemmin. Etukäteen ei tiedetä, mistä kirjasta tulee klassikko, mutta voidaan aavistaa mistä ei tule. 17. ESIMERKKEJÄ AALTO-KIRJASTOJEN TIETOKANNASTA JAKAUMIEN TUTKIMISESTA SEURANTAOHJELMALLA JA EXCEL-OHJELMALLA: TYÖKALU JA SEN KÄYTTÖ Tässä hankkeessa on käytetty kirjastojärjestelmä PallasPron seurantaohjelmaa. Tuota hyvää työkalua voisi kehittää edelleen: seurantaohjelma voisi suoraan haussa laskea löytyneiden nimekkeiden niteiden lukumäärän yhteen, samoin kuin se tekee yksittäisen nimekkeen kohdalla. Tällöin kokoelman kokoa osastoittain ja luokittain voisi suoraan tarkastella varsinaisesta ohjelmasta siirtymättä laskentaohjelmaan. Luokkahakua voisi parantaa erottamalla toisistaan pääluokan ja luokkaviittauksen. Pääluokan lisäksi on muitakin hakukelvottomia Marc-kenttiä. Se, että haun voi tallentaa ja avata Excelissä mahdollistaa sen, että hausta voi laskea erilaisia muita tunnuslukuja. Seurantaohjelmassa on lukuisia hakutermejä ja operaattoreita. Niiden käyttäminen edellyttää ohjelmaan perehtymistä ja hieman logiikan perustietoja. Hakuyhdistelmiä on mahdollista laatia lukemattomia. Seurantaohjelman valmiilla hakupohjilla on etunsa ja haittansa. Jos hakee täsmälleen sitä, mitä pohjassa on sanottu, haku on helppoa. Jos puolestaan päättääkin hakea jotain muuta, pohjan oletukset saattavat vaikeuttaa haun suoritusta. Suurin osa oletuksista näkyy, mutta on sellaisiakin, jotka eivät näy. Sen vuoksi on parasta, jos tekee haun aina tyhjältä pohjalta, mikäli ei tyydy ainoastaan siihen tulokseen, joka on pohjan nimessä mainittu. Haku seurantaohjelmasta on periaatteessa sama kuin haku ohjelmasta muutenkin, mutta siihen on lisätty rajausehtoja ja hakuun mukaan tulevia kenttiä. Mukaan tulevista kentistä ehkä tärkein on Lainattu nimeke. Tällä lisäyksellä, joka pohjissa yleensä on oletuksena, saa nimekkeet näkyviin tulostuksessa. Jättämällä sen pois saa Excel-ohjelmaan sopivan taulukkotulostuksen. Kun ohjelmaa käyttää eri kirjastoissa tulee huomioida, että Aalto-kirjastoilla on omat luokkakenttänsä. Jos haluaa tarkastella vain tietyn kirjaston tiettyä luokkaa, pitää laittaa asianmukainen Marc-kentän numero hakuehtoihin. Jyväskylän kenttä on F98a, muut kentät ovat: F53a Luhanka F55a Muurame F56a Äänekoski F6a Uurainen F62a Jämsä 35

41 F64a Toivakka F65a Petäjävesi F67a Kuhmoinen Tässä käytetyssä menetelmässä hakuja tehdään seurantaohjelmalla. Pääsääntöisesti valitaan tarkasteltavaksi kokonaislainaus, vuosilainaus, julkaisuvuodet, hankintavuodet ja päivämäärät, luokat, osastot ja nimekkeiden sekä niteiden määrät - joku näistä tai kaikki nämä. Kun tarvittavat rajoitukset on joko asetettu tai poistettu sekä haku suoritettu, siirretään se Excel-ohjelmaan. Näin hausta voidaan mm. tehdä jakauman kuvaaja, mistä näkee kokoelman osan rakenteen ja tilanteen. Taulukosta voidaan laskea myös erilaisia tunnuslukuja, kuten kiertolukuja luokalle, osastolle, nimekkeelle tai niteelle. Tallennus Exceliin tapahtuu siten, että seurantaohjelmassa valitaan Tallenna tiedostoon, tiedostomuodoksi Tekstitiedosto ja merkistöksi ANSI. Kun tiedosto avataan Excel-ohjelmalla, valitaan rajoittimeksi välilyönti. Tiedosto on sen jälkeen Excel-muodossa ja laskenta voidaan aloittaa. Esimerkki 1 Koko luokka 65: Kuva 1 Haku luokasta 65 Yllä on haettu koko aikuisten luokka 65 Jyväskylän kaupunginkirjaston avokokoelmasta. Halutaan tietää nimekkeiden niteiden lukumäärä, lainojen lukumäärä kaikkina vuosina sekä lainojen lukumäärä kuluvana vuonna. Koska kirjoja on erilaisissa varastoissa, maakuntakokoelmassa, lastenosastoilla, käsikirjastoissa jne., haku on kohdistettu vain aikuistenosastoihin. Yhtä hyvin olisi voinut rajata muut osastot pois, mutta tässä tapauksessa tämä oli huomattavasti helpompi tapa, koska esimerkiksi lastenosastoja on jo yhtä paljon, kuin nyt lueteltuja aikuistenosastoja. Marc-koodia F98a luokkahaussa ei tarvittu, koska valittuna oli vain Jyväskylän kokoelma. 36

42 Seurannan tuloksista haku tallennettiin työpöydälle tekstitiedostona ANSI-muodossa ja avattiin Excelillä rajoittimella välilyönti. Tulos oli tämän näköinen, koska haun rajoituksissa ei ollut valittuna Lainattu nimeke. Kuva 2 Luokan 65 Excel-taulukko Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on juokseva numerointi valitussa järjestyksessä, joka on Nimekkeen niteiden lukumäärä. Toisessa sarakkeessa on tietuenumero ns. nimeke, joka on harhaanjohtava nimitys tietueelle. Sitten tulevat niteiden lukumäärä, kaikki lainat ja lainat kuluvana vuonna. Taulukko on jo itsessään informatiivinen. Siinä on yli 1 tietuetta, joista joitakin on lainattu paljon, toisia ei ollenkaan. Sarakkeiden järjestystä voi muuttaa esimerkiksi niin, että ensin tulevat lainaamattomat ja viimeisenä lainatuimmat. Tästä voi tehdä tiettyjä yleistyksiä koskien luokkaa 65, kuten tämän: vaikka luokan 65 aineisto on suhteellisen iäkästä, sen lainausluvut ovat suuria. Erityisesti virkkaus, neulominen ja lasten vaatteiden sekä pehmolelujen tekeminen on suosittua. Toinen huomion arvoinen seikka on, että vaikka vanhat kirjat säilyttävätkin suosionsa tässä luokassa, ovat myös uudet luokan teokset huippusuosittuja. Esimerkkinä tästä on taulukon teos numero 4: Valittujen Palojen helpot virkkausohjeet. Kirja on tilattu syyskuussa 21, saatu kiertoon tammikuussa 211 ja lainattu syyskuuhun 211 mennessä jokaisessa toimipisteessään yli kymmenen kertaa. Huomioitavaa oli, ettei niteiden lukumäärä keskimääräisesti vaikuttanut lainakiertoon. 37

43 Taulukko 3 Luokan 65 lainakierto nidettä kohti nimekkeiden nidemäärän vaihdellessa Nimekkeitä kpl nimekkeet niteet lainat 211 lainakierto yli , , , ,82 yhteensä Kun niteiden lukumäärä nimekettä kohti oli yli 1, lainakierto nidettä kohti oli noin 5. Vaikka nimekkeen nidemäärä laski yhteen, lainakierto pysyi silti neljässä. Tämä haku ei ollut vielä koko totuus luokasta 65, se antaa aivan liian suuren kiertoluvun luokalle. Kun hakuun lisätään ehto, Otetaan mukaan myös lainaamattomat niteet, tulos muuttuu merkittävästi. Sellaisia nimekkeitä, joita ei ollut lainattu ollenkaan 26 kappaletta ja sellaisia, joita ei ollut lainattu tänä vuonna, oli 476 kappaletta. Yhteenlaskettu nidemäärä oli 6868 ja lainamäärä tänä vuonna 14831, kiertoluku oli enää vain 2,16. Koska vuosi ei ole loppu lainakierto varmaan tulee aikanaan olemaan lähellä kolmea, mutta missään nimessä lähelle viittä se ei tule nousemaan, mikäli näitä lainaamattomia ei ahkerasti poisteta. Nämä avokokoelman lainaamattomat kirjat lähinnä olivat 8-luvulta ja niitä oli ympäri kaupunkia. Ne näkyvät uudessa haussa taulukon lopussa: Kuva 3 Excel-taulukon loppu luokassa 65 38

44 Nimekkeet saa näkyviin kahdella tavalla, kopioimalla tietuenumeron hakuun tai ottamalla koko tulosteen samasta hausta ehdolla Lainatut nimekkeet. Edellinen tapa on järkevämpi, kun kysymys on suuresta luokasta. Luokka 65 on erityisen kiinnostava, koska siinä ei oikein voi sanoa, milloin kirja on vanha. Itse asiassa nuo lainaamattomat kirjat eivät aina olleet siitä vanhimmasta päästä. Perinnekäsitöitä oli lainattu 3-5 luvulta, mutta joitakin 7-8 luvun kirjoja ei enää lainattu. Sepän, puusepän, nyplääjän taitoja opiskeltiin alkuperäisistä kirjoista, sen sijaan muutamat erilaisia koneita vaativat työtavat olivat tekniikan myötä auttamattomasti vanhentuneita. Tämä luokka 65 luultavasti on sellainen, jossa erityistietämyksestä olisi kokoelman hallinnassa paljon hyötyä. Tässä luokassa uusiutumisluku oli vuonna 21 4,8, hoidollisuus vuosina vastaavasti.943. Luokaa kohtaan valitsijoilla ei tunnu olevan erityistä mielenkiintoa, vaikka nimenomaan uutuudet kiinnostivat asiakkaita. Esimerkki 2 Luokan 38 vuonna 21 hankitut uutuudet Jyväskylä on Suomen kasvatustieteen kohtu. Vuonna 21 Jyväskylän kaupungin kirjastoon hankittiin 38 luokkaan 13 nimekettä ja 349 nidettä. Nimekkeissä oli 6 sellaista, joita oli hankittu yli 1 kappaletta, niiden yhteenlaskettu nidemäärä oli 8. Puolestaan sellaisia, joita oli hankittu vain yksi nide, oli 61 kappaletta. Taulukko 4 Luokan 38 hankintamäärä nimekkeittäin ja niteiden yhteismäärä kpl nimekkeitä niteitä yli yhteensä Kaavio 21 Luokan 38 hankintamäärä v. 21 nimekkeittäin ja niteiden yhteismäärä yli nimek. niteet 39

45 Kirjojen yhteenlaskettu lainamäärä 211 oli 1347 ja kokonaislainaus Kirjojen kiertoluku tänä vuonna on 3,86. Vuosi ei ole vielä lopussa, mutta siitä huolimatta se ei ole kovin suuri, kun kysymys on uusista kirjoista. Luokan 65 uusien kirjojen kiertoluku on suurempi, vaikka luulisi kasvatusopin opiskelijoiden nostavan lukua. Kirjat eivät olleetkaan opintoihin tarkoitettuja, vaan suurimmaksi osaksi kansantajuisia oppaita vanhemmille. Näitä oppaita kyllä lainattiin, mutta näissä uusissa kirjoissa oli 15 kpl, joita ei ollut lainattu ollenkaan ja 3 kpl sellaisia, joita ei ollut lainattu vuonna 211. Lainaamattomien joukossa oli erilaisten laitosten esittelyjä, vuosikertomuksia ja muita toimintaraportteja. Jaana Janhilan kirjoittamaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 5-vuotisjuhlakirjaa oli hankittu 14 kappaletta, yksi syyskuussa ja 13 marraskuussa 21. Kirjalla oli ollut vain kaksi lainaajaa. Varsinaisia kasvatustieteen kirjoja oli hankittu yleensä 1-3 kpl yleisimmin yksi. Näillä kirjoilla lainakierto tänä vuonna ylsi usein kymmeneen. Tässä otanta listan kohdasta, jossa niteitä on tilattu vain yksi tai kaksi ja lainakierto on noin kymmenen: Owens, Allan: Draamakompassi : prosessidraaman suunnittelu, käytännön työskentely, arviointi ja reflektointi OWE Eläköön kyläkoulu! 38.5 ELÄ Mäki, Maiju: Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu MÄK Greene, Ross W.: Koulun hukkaamat lapset: opas käytösongelmaisten lastenauttamiseksi GRE Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan: kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista 38.4 LÖY Haasjoki, Elina: Mikä sun mieltä painaa? : kriisit nuoruudessa ja mielenterveydentukeminen koulussa 38.5 HAA Katajamäki, Erja: Moniammatillisuus ja sen oppiminen : tapaustutkimusammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta 38.4 KAT Nuorisokasvatuksen teoria : perusteita ja puheenvuoroja 38.7 NUO Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa 38.5 SUK Järvinen, Mervi: Varhaiskasvatusta ammattitaidolla JÄR Mäkelä, Leena: Verkkokurssi opetuksen ja oppimisen kompleksisena toimintatilana MÄK Nämä ovat selkeästi kasvatustieteen oppikirjoja ja luultavasti lainaajissa on opiskelijoita, mutta kirjat käyvät erinomaisesti ammatinharjoittajillekin. Rajanveto yleisen ja tieteellisen kirjaston aineiston välille on hankalaa. Kirjan tilaamatta jättäminen yleiseen kirjastoon, koska sitä käytetään opinnoissa, ei välttämättä ole hyvää kokoelmapolitiikkaa. Sivistyksen ja yleisen vaikuttavuuden näkökulmasta opiskelu voi jatkua tutkinnon jälkeenkin. 4

46 Grafiikka uusimmasta 38 luokan tilauksesta näyttää seuraavalta, tässä on yhdeksän eniten tilattua nimekettä, niteiden määrät ja lainausluvut: Kaavio 22 Luokan 38 v. 21 hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus vuonna niteet lainaus Kolmas nimeke on aiemmin mainittu Janhilan juhlakirja. Kahdeksas nimeke on Filosofoidaan matematiikasta ja luonnontieteistä, jota ei ole lainattu tänä vuonna ollenkaan. Kirjaa on kuitenkin tilattu 9 kappaletta ja se on ilmeisen väärässä pääluokassa, oikea olisi Tuo toinen nimeke on Jari Sinkkosen murrosikää käsittelevä kirja ja neljäs kertoo vanhempien läsnäolosta kotona. Kuudes ja seitsemäs käsittelevät niin ikään kotikasvatusta ja yhdeksäs on pallopelien opasvihkonen. Kaavio 23 Luokan 38 v. 21 seuraavaksi hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus vuonna niteet lainaus

47 Näistä nimekkeistä lainatuimmat käsittelevät kasvatustieteen teorioita. Vähiten tai ei ollenkaan lainatut, ovat aikaisemmin mainittuja esittelyitä, historiikkeja ja toimintaraportteja. Aivan samaa voi sanoa tästä viimeisestä kuvasta, jossa ovat yksin kappalein tai korkeintaan kahtena kappaleena tilatut kirjat: Kaavio 24 Luokan 38 v. 21 vähiten hankitut nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus vuonna niteet lainaus Kaikkiaan voisi sanoa luokasta 38, että siihen hankitaan nykyään uutena käytännön ohjeita kotikasvatukseen ja niitä myös lainataan. Teoreettiseen kirjallisuuteen ei ihmeemmin keskitytä, vaikka silläkin olisi menekkiä. Toinen asia ovat toimintaraportit ja historiikit. Ne saattavat olla tarpeellisia joillekuille, mutta toisaalta niitä on saatavilla muualta kuin yleisestä kirjastosta. Usein ne jäävät hyllyyn, vaikka nostavat kyllä uudistumislukua halvalla, mutta jotka samalla laskevat lainausprosenttia ja teettävät paljon työtä. Uudistumisluku luokassa 38 oli vuonna 21 8,4, hoidollisuus 2 vuoden aikana 1,16. Nämä luvut ovat korkeita, mutta lainakierto jää pieneksi johtuen oppaiden ja esitteiden kaltaisesta aineistosta. Vuosittain näitä hankitaan ja poistetaan, mutta ei lainata. Tämä kuvaaja on paljon puhuva, pienet siniset pylväät ilman viereistä punaista kertovat tästä aineistosta. Esimerkki 3 Luokan 99 v. 21 tilatut uutuudet Luokan 99 uutuushankinta vuonna 21 oli 278 nimekettä, 1297 nidettä ja lainoja tänä vuonna Lainakierto tähän mennessä 6,7. Toisin sanoen tämän luokan uudet kirjat kiersivät erinomaisesti. 42

48 Nimekkeiden ja niteiden lainausgrafiikka näytti tältä. Nimekkeet, joita oli hankittu yli 1 kappaletta: Kaavio 25 Luokan 99 v. 21 hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus v niteet lainaus Luku alhaalla on nimekkeen järjestysluku, lyhyempi pylväs niteiden lukumäärä ja pidempi pylväs lainamäärä. Ensimmäinen pylväspari on Raitasuon Kellokosken prinsessa, jolla on 23 nidettä ja 272 lainaa. Kolmaskymmenes pylväspari on sukuseurojen järjestämisopas, sitä hankittiin 12 kappaletta ja kolme niistä on kiertänyt lainassa. Neljäskymmenes teos käsittelee lähetystyötä Nepalissa, kirjoja on yksitoista ja niistäkin kolmea on lainattu. Pienemmät lainaluvut näissä paljon ostetuissa kirjoissa ovat pienkustantamoiden reilun sadan sivun mittaisia sotapäiväkirjoja. Perinteiset suurten kustantajien muistelmat sodasta, muutosta, politiikasta ja perhesuhteista ovat suosittua lukemista ja se on hankinnassa otettu kappalemäärissä huomioon. Vaikka tässäkin jakaumassa on tiettyä haitarimaisuutta, niin se ei ole samalla tavalla silmiin pistävää, mitä esimerkiksi luokassa 38. Lisäksi tähän luokkaan oli otettu yli kymmenen nidettä 43 nimekettä ja edelliseen luokkaan vain 6. Luokassa 38 näiden nimekkeiden niteiden määrä oli 8 eli vajaa neljännes koko luokaan hankitusta nidemäärästä ja tässä luokassa 427 eli yli puolet. Uusia muistelmateoksia hankitaan suuria nidemääriä ja vanhoja poistetaan tehokkaasti avokokoelmasta, sillä alle viiden vuoden ikäisten määrä on niinkin suuri kuin 43%. Samansuuruinen on luokan 59 avokokoelman tuoreusprosentti, mutta luokassa 38 se on vain 28%. Luokkaan 38 hankitaan paljon uutta, mutta sieltä poistetaankin paljon uutta, sen sijaan klassikot jäävät lainaushyllyyn ja niitä hankitaan jopa lisää. Luokka 38 on tyyppiesimerkki siitä, että ahkera poisto ja hankinta eivät takaa staattista tuoreusprosentin säilyvyyttä. Tietyissä luokissa klassikot ovat kysyttyjä. Tässä luokassa oli uskomatonta jakauman säännönmukaisuutta sen jälkeen kun tämä runsasniteisin nimekemäärä oli sivuutettu. 43

49 Tässä kuvaaja jakaumasta, jossa ovat mukana 9-6 nidettä käsittävät nimekkeet: Kaavio 26 Luokan 99 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v niteet lainaus Liki kymmenen kertaa lainattuja on jokaisessa nidemäärässä pari kolme, sen jälkeen lainaluvut laskevat melko samalla tavalla ja niitä on jokseenkin tasavälisesti. Yhdeksän nidekappaleen ykkönen on lisäpainos John Simonin kirjasta Koneen ruhtinas. Niitä oli jo edellisenä vuonna tilattu kymmenen, mutta vuonna 21 niitä tilattiin saman verran lisää. Kaikkiaan kirja on kahden vuoden aikana kerännyt 16 lainaa ja tälläkin hetkellä melkein kaikki ovat lainassa. Kahdeksan niteen ykkönen on Mirja Tervon kengistä kertova Huimaavat korot, seuraavat ovat Hugh Ambrosen tv-sarjan The Pacific kirja-versio ja Mosab Hassan Yousefin Hamasin poika. Kaavion lopussa ovat Yrjö Blomstedtin Kirjeitä Paulalle ja Marjut Lindströmin isästään kertova omakustannekirja Vankisellistä vallan kahvaan. Mitään erityisen yllätyksellistä tässä jakaumassa ei ole. Oli ehkä paikallaan sekin, että Yrjö Blomstedt ja Sulo Hostila tulivat muistetuiksi muutamilla kirjoilla, vaikka kiinnostus niihin ei järin suuri ollutkaan. Seuraavien nidemäärien kuvaajat eivät enää ole yhtä tasavälisiä. Viittä, neljää ja kolmea nidettä muistelmateosta oli tilattu selvästi eri määriä, 13, 18 ja 32. Tässä vaiheessa yleensä lähikirjastoihin tilaaminen loppuu ja kirjoja tilataan vain pääkirjastoon ja aluekirjastoihin. Se ei ole hyvä asia, siksi kirjat pitääkin tilata ensisiassa kokoelmaan ja sitten sijoittaa osastoihin. Vaikka kirjan voikin tilata mistä tahansa kirjastosta minne tahansa, niin alle kolme vuotta vanhana se palaa lähtöpaikkaansa lainauksen jälkeen. Kolmen vuoden vanhana se vasta alkaa kellua Jyväskylässä. Muistelmakirjallisuus on selailukirjallisuutta. Sitä lainataan yleensä sen jälkeen, kun sitä on hypistelty ja katseltu kuvia. Joitakin uusia muistelmakirjoja näiden odotettujen ja mainostettujen lisäksi pitää sijoittaa myös pienempiin kirjastoihin, sillä lainaajia niille tuntuu löytyvän. 44

50 Kaavio 27 Luokan 99 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v niteet lainaus Tuo yksittäinen piikki on Erich Kempkan Olin Hitlerin autonkuljettaja. Sitä on tilattu pääkirjastoon, aluekirjastoihin ja kirjastoauto-osastolle vuonna 21, lisäksi sitä on vuonna 211 tilattu laitoskirjastoon. Asiakkaat eivät voi tilata autokirjastosta ja laitoskirjastosta, joten tilattavia kappaleita on vain kolme. Vuoden 211 lainaluku on nyt noussut 58:aan ja viikko viikolta se nousee. Tässä kohtaa listausta alkaa jo näkyä lainaamattomia kappaleita ja listan loppupää näyttää tältä: Kaavio 28 Luokan 99 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v niteet lainaus

51 Vaikka kuvaajasta selviää, että lainaamattomia kirjoja on, siitä näkee myös, että yli kymmenen kertaa ja jopa 15 kertaa kiertäneitäkin löytyy. Yleensä lainaamattomat ovat omakustanteita ja pieniä vihkosia. Täältä löytyvät kävelyretkiä Johan Vilhelm Snellmanin jalanjäljissä Kuopiossa, Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollistoimituskunnan ja Opetusministeriön matrikkeli , Perttu Sinervä Episodeja elämän poluilta ja sukukirjoja jne. Matrikkeli on hankittu käsikirjastoon, joten sitä ei lainata, kirjailijat saattavat lahjoittaa teoksiaan maakuntakokoelmaan sekä lainaan. Varsinaisia virhehankintoja muistelmissa on harvoin, melkein kaikki löytävät lukijansa. Suosituimmat yksittäiset teokset ovat pienkustantamoiden kirjoja, joita ei juuri mainosteta, mutta joista kulkee tarinoita. Suomalaisen sotilaan muistelmat Irakin sodasta ja muusikoiden hauskat sattumukset keikoilla kiinnostavat ihmisiä, vaikka ne eivät uutiskynnystä ylitäkään. Luokka 99 on sellainen, että sitä luetaan samaan tapaan kuin viikkolehtiä. Joka tapauksessa tästä luokasta tunnutaan huolehtivan niin hyvin, että vanhoja muistelmia on vaikeampi etsiä kuin uusia. Uusiutumisluku 21 oli 8,5 ja hoidollisuus viimeisen 2 vuoden aikana 1,123. Esimerkki 4 Luokan 59 v. 21 tilatut uutuudet Se, että seurantaohjelmassa ei voi hakea pelkällä pääluokalla tuotti sen yllätyksen, että luokan 59 suosituin kirja oli myös luokan 99 suosituin. Toisaalta Kellokosken prinsessa on skitsofreenikon elämäkerta, kirja on elämäkerta ja kertoo skitsofreniastakin. Eniten tilattujen lista näytti tältä: Kaavio 29 Luokan 59 v. 21 hankituimmat nimekkeet, niiden nidemäärät ja lainaus v niteet lainaus Ensimmäisenä on Kellokosken prinsessa, mutta sitten seuraavat Tapani Kiminkisen kansantajuiset terveyskirjat. Lyhyet pylväät kuvaavat kirjoja, joissa käsitellään Parkinsonin tautia, lasten liikalihavuutta ja mukana ovat myös anatomiaa koskevat lastenkirjat. Anatomiaa käsitteleviä lastenkirjoja on viime aikoina julkaistu paljon, mutta jostain syystä lapset eivät ole niistä kovin kiinnostuneita. 46

52 Kun vertaa näitä kahta luokaa 59 ja 99 keskenään, niin huolimatta siitä, että lääketiedettä ostetaan enemmän sitä myös lainataan vähemmän. Pääluokat 5 ja 9 ovat suunnilleen samankokoiset, alaluokat 59 ja 99 eivät ole. Tarkasteltavien otosten eniten ostettujen kirjojen kiertoluku oli luokassa 99 luku 6,73 ja luokassa 59 Kellokosken prinsessasta huolimatta 6,43. Seuraavaksi ostetuimpien 9-6 niteen nimekkeiden vastaavat kiertoluvut olivat luokan 99 puolella vielä selvemmin 6,22 ja 5,62. Tässä kuvaaja siitä osasta jakaumaa: Kaavio 3 Luokan 59 v kappaleena hankitut nimekkeet, niiden yhteenlasketut nidemäärät ja lainaus v niteet lainaus Yllätyksellistä oli huomata, että vähän lainattujen kirjojen joukossa oli syömishäiriöistä ja erityisruokavalioista kertovia kirjoja, joita ennen luettiin, lainattiin ja varattiin paljon. Psykiatria, neurologia ja siellä aivot erityisesti tuntuvat nyt kiinnostavan ihmisiä ruuansulatusta enemmän, vaikka dieettikirjatkin edelleen ovat haluttuja. Näitä kirjoja oli tilattu pää- ja aluekirjastojen lisäksi erityisesti Keltinmäen kirjastoon, jossa niitä tunnuttiin lainattavankin. Keltinmäen kirjasto tilaa Halssilan ja Huhtasuon kirjastoihin verrattuna kolminkertaisen määrän uutta lääketieteellistä kirjallisuutta. Kortepohjan kirjasto, joka yleensä tilaa lähes Palokan aluekirjaston verran kirjallisuutta jää puoleen Palokkaan verrattuna ja on suunnilleen samassa Keltinmäen kanssa. Tässä kohtaa tuo tilauskäytäntö tulee erityisellä tavalla esille, koska lääketiede tuntuu olevan luokkana sellainen, johon tilataan suosikkien lisäksi muutakin kirjallisuutta. Nimekkeitä tilataan kuutena ja seitsemänä niteenä suhteellisen paljon. Huomioita esimerkeistä 2, 3 ja 4 Jakaumien kuvaajia tarkastellessa on mahdollista arvioida esimerkiksi valinnan onnistuneisuutta. Tässä ovat hankinnasta tehtyjen otantojen taulukoinnin alkupään kuvaajat. Edelleen tässä näkyy vuonna 21 nimekettä kohti hankittujen niteiden määrä ja niiden lainaus vuonna 211. Sininen pylväs on hankinta ja punainen lainaus. Havainnollisuuden vuoksi tässä ei ole koko hankinta, vaan ainoastaan eniten hankitut. 47

53 Kaavio 31 Luokan 38 hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus niteet lainaus Valinta on kehnonlaisesti onnistunut. Joukossa on paljon kirjoja, jotka ovat jääneet hyllyyn. Positiivisena piikkinä on nimeke 2, Jari Sinkkosen Nuoruusikä, jonka senkin pääluokka on Kuvaaja on repaleinen ja sahaava. Kaavio 32 Luokan 99 hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus niteet lainaus Valinta on onnistunut erinomaisesti. Paria kolmea lukuun ottamatta kaikki kirjat ovat lähteneet kiertoon. 48

54 Kaavio 33 Luokan 59 hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus niteet lainaus Valinta on onnistunut kohtalaisen hyvin. Tässäkin tapauksessa lainatuimman nimekkeen, Kellokosken prinsessan pääluokka tosin on edellinen 99. Sellainen jakauman muoto, joka nimekkeiden, nidemäärien ja lainausten suhteen olisi suotavaa kokoelmassa, näkyy luokassa 99. Kaavio 34 Luokan 99 toiseksi hankituimpien nimekkeiden nidemäärät ja lainaus niteet lainaus Lainausta kuvaavat muuttujat eivät hammasta terävästi. Mitä tasaisempi tuo lainausmäärien pylväsrivi on, sitä tasaisempi on myös lainauskierto. Jos hammastus on terävä tai huomattavan epätasainen on vaikea puhua luokan lainauskierrosta. Silloin olisi parempi puhua vain nimekkeiden ja niteiden lainauskierrosta. Tässä menetelmässä lainauskiertoa ei oikeastaan tarvitse laskea sen näkee. 49

55 Esimerkki 5 26 hankittu kaunokirjallisuus Seurantaohjelma ja taipuu erilaisiin kokoelman tarkasteluihin. Koska viittä vuotta pidetään jonakin kirjan tuoreuden mittarina ja kaunokirjallisuus on suurin luokka, on paikallaan katsoa miten viisi vuotta vanhaa kaunokirjallisuutta lainataan. Haku on rajattu Alkuhankinta päivämäärällä ja Loppuhankinta päivämäärällä Jyväskylän tapauksessa osastoksi riittää valita JSA, eli kelluva kokoelma. Kaikki kaunokirjallisuus on kelluvaa kolmen vuoden jälkeen. Lisäehtoina olivat edellä mainitut nimekkeiden ja niteiden määrät sekä lainaus. Edellä olevaa grafiikkamuotoa käyttäen, eli kirjat nimekkeittäin laskevassa järjestyksessä niteiden lukumäärän suhteen, tuloksena on tämän näköinen jakauma. Tässä kaaviossa on niiden nimekkeiden lainaus, joissa nidemäärät ovat suurimmat. Kaavio 35 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden lainaus sataan lainaan asti nidemäärän vähetessä niteet lainaus Lainakierrot heittelevät samoissa nidemäärissä melkoisesti. Jotkut kirjat ovat säilyttäneet suosionsa, mutta toisten lainaus on alkanut hiipua jonkin verran. Esitystapa saattaa olla havainnollisempi, jos näkökulman kääntää ja laittaa lainauksen määrän laskemaan ja suhteuttaa nidemäärän laskevaan lainaukseen. 5

56 Seuraavassa kaaviossa ovat samat kirjat, mutta tarkastelusuunta muutettuna. Kaavio 36 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä sataan lainaan asti lainaus niteet Yllä olevassa kaaviossa vuonna 211 eniten lainatut viisi vuotta vanhat nimekkeet. Korkeampi pylväs on lainaluku ja matalampi nidemäärä. Ensimmäinen kirja on sellainen, jolla on edelleen viisi vuotta sitten hankittuja niteitä kiertämässä lainassa 24 kappaletta ja niitä on yhteensä lainattu 194 kertaa. Niteitä on itse asiassa 26, mutta kaksi on hankittu myöhemmin ja ne eivät ole laskussa mukana, eivätkä niiden lainat. Kirjan on kirjoittanut Jyväskylän kaupunginkirjaston entinen kirjastonhoitaja Markku Ropponen ja kirja on Kuhala ja takapihojen tuonenvarjo. Kirjan kiertoluku on 8,8. 27 nimeke tässä listauksessa on 16 niteellään hankkinut tasan sata lainaa ja se on Jane Greenin kirja Roolit vaihtoon. Kirjan kiertoluku 6,25. Kaikkein korkein kiertoluku on, kuten kuvasta nähdään, kirjalla numero 4. Sen kiertoluku on huikeat 11,43. Neljäätoista nidettä on lainattu 16 kertaa. Vuoden 211 loppuun mennessä kiertoluku kasvanee vielä ja tämäkin kirja saattaa ylittää 15 lainaan nidettä kohti. Kirja on Riikka Pulkkisen Raja. Tämä on hieman poikkeuksellista. Aiemmin Pulkkisen kirjat ovat kiertäneet hieman yli kymmenen kertaa vuodessa, mutta Ropposen kirjat lähes kaksikymmentä kertaa. Joka tapauksessa Ropponen ja Pulkkinen ainakin säilyttävät suosionsa yli viisi vuotta. 51

57 Seuraavaan kaavioon on otettu 99-5 lainaa keränneet nimekkeet. Niitä oli jo 71 nimekettä, 1182 nidettä, 4746 lainaa, keskimääräinen lainakierto nidettä kohti laski 4,2 ja jakauma näytti tältä: Kaavio 37 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä sadasta viiteenkymmeneen lainaus niteet Tässä vaiheessa lainakierto laskee jo huomattavasti ja niteiden määrää pitäisi vähentää tai ainakin toppuutella lisäkappaleiden hankintaa. Esimerkiksi 45. nimeke on ollut 32 niteen nimeke, jota on lainattu vain 6 kertaa. Siitä huolimatta sitä on tilattu kaksi lisää, toinen Kuokkalan pienkirjastoon vuonna 28 ja toinen Palokan aluekirjastoon. Kuva 4 Vanhan nimekkeen julkaisuvuosi, hankinta-aika, lisäkappaleet ja lainaus 52

58 Kuten todettu, lainakierron näkee näistä kuvaajista silmämääräisesti ilman laskemista. Juokseva numerointi auttaa helposti löytämään oikean nimekkeen ja kuvaa on helppo tehdä haravoivaksi tai kampaavaksi lyhentämällä tarkasteluväliä. Tässä esimerkiksi väli 65-5 lainaa. Tässä näkyy Laila Hirvisaaren kirja, samankaltaisia piikkejä samalta tekijältä on useita. Ylimääräisistä niteistä ei malteta luopua, mutta kuluneiden tilalle hankitaan uusia. Kaavio 38 Kaavion 37 yksityiskohta niteet lainaus Välillä lainaa kaavio näyttää tältä: Kaavio 39 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä viidestäkymmenestä kahteenkymmeneenviiteen niteet lainaus

59 Pienestä mittakaavasta johtuen kuva on hieman sotkuinen, mutta silti siitä näkee selvästi, että lainamäärät ja nidemäärät lähestyvät toisiaan. Samalla siitä huomaa poikkeukset, joita voi tarkastella joko suoraan nimeketulosteesta tai kuvasta lyhentämällä tarkasteluväliä. Alla esimerkki viidentoista lainan kohdasta, jossa lainamäärät alittavat nidemäärät: Kaavio 4 Vuonna 26 hankitun kaunokirjallisuuden nidemäärät lainauksen vähetessä viidestätoista neljääntoista lainaus niteet Valitettavan usein kyseessä ovat klassikoina pidettyjen kirjailijoiden kirjat. Klassikoita on otettu aikoinaan vähintään riittävästi, mutta niistä ei kuitenkaan hennota luopua. Tuo kirja, josta on viisitoista lainaa ja yksi nide vuodelta 26 on Harri Nykäsen Raid ja mustempi lammas. Sitä on poistettu 17 nidettä ja vain yksi on tuolta vuodelta kierrossa. Myöhempiä painoksia on otettu neljä nidettä ja vanhempia on kuusi, niilläkin lainakertoja jo toista sataa. Viisi vuotta ei ole kaikkien kirjojen kohdalla tuoreuden mitta, mutta on syytä katsella näitä jakaumia liiallisten nidemäärien karsimiseksi. Tämänkaltaisena työkaluna taulukointi on verraton apu, mutta tämän haravoinnin pitää olla jatkuvaa, melkein päivittäistä, koska poistoja tehdään kaiken aikaa ja samalla tilataan lisäkappaleita. Lisäkappaleiden tilaaminen alennusmyynneistä suoraan osastolle kuluneen kirjan tilalle olisi suotavaa tehdä vasta tämän niteiden lainatilanteen tarkistuksen jälkeen. Varsinkin tarpeettomia ylimääräisiä klassikoita ostetaan alennettuun hintaan. Esimerkki 6 Jyväskylän kaupunginkirjaston avokokoelmassa ja varastossa olevat kirjat Kirjojen oltua viisi vuotta avokokoelmassa sen jälkeen niille on pyritty tekemään jotain. Suosituksen, jonka mukaan uutta aineistoa hankitaan kahdeksan prosentin verran, ja toisen, jonka mukaan alle viisi vuotiaan tuoreen aineiston osuus avokokoelmassa olisi 4% paikkeilla voisi ajatella sisältyvän toisiinsa. Näissä suosituksissa puhutaan tasapainoisesta kokoelmasta ja sillä tarkoitetaan sellaista kokoelmaa, johon hankitaan uutta ja poistetaan vanhaa aineistoa 8 prosentin verran. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös vanhaa hankitaan ja uutta varastoidaan ja viisi kertaa kahdeksan ei välttämättä olekaan 4, vaikka hankinnan luvut siltä näyttäisivätkin. Nämä tuoreus, tasapaino ja uutuus ovat vähän ilmassa leijuvia asioita. Siitä huolimatta tämä varastoon siirtäminen on erikseen mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. 54

60 Haku tehtiin pääkirjaston aikuistenosaston varastoon vuosina viedystä aineistosta, näitä oli 222 nimekettä. Kolme viimeistä vuotta jätettiin pois, koska haku oli helppo tehdä kelluvasta aineistosta ja koska aivan uutta kellumatonta aineistoa ei yleensä varastoida. Luokasta 9 oli varastoitu 26 teosta, joista elämäkertoja 154. Luokan 8 tietokirjoista varastoon oli laitettu 71, sarjakuvia oli 186, romaaneja 574, runoja ja näytelmiä 64. Luokasta 7 vastaavasti 163, 6-luokasta 29 ja 5-luokasta 119, joista 59 alaluokasta 73. Luokasta 4 oli vain 36, mutta 3- luokasta tietokirjoista eniten eli luokasta 74, 1-luokasta 67 ja -luokasta 28. Kaunokirjallisuuden jälkeen taas elämäkerrat ja lääketiede osoittautuivat aiheiksi, joista pidetään yhteiskunnallisten asioiden lisäksi erityistä huolta. Vanhat lakikirjat olivat pääkirjastossa esimerkillisesti varastoitu, vaikka avokokoelmassakin niitä oli vielä siellä täällä. Varastossa on 4573 vanhaa lakikirjaa, vanhimmat painettu 18-luvulla, uusimmat vuonna 28. On hyvä, että ne ovat avohyllystä pois, mutta osa niistä olisi syytä poistaa kokonaan tai siirtää säilytettäväksi muualle kuin käyttövarastoon. Kolmosluokan karsinta avohyllystä tuntuu järkevältä, mutta kaunokirjallisuutta ja elämäkertoja tuskin kannattaa siirtää nopeasti varastoon. On totta, että useina niteinä ostetut kirjat eivät hyllyyn mahdu, mutta ne voi myös poistaa varastoinnin sijasta. Kaavio 41 Varastossa ja avokokoelmassa olevien lainatuimpien nimekkeiden nidemäärät lainaus niteet Ensimmäinen piikki on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita kirjan 1. painos vuodelta 24, joka on varastosta lainassa. Tässä tietueessa on vielä 12 avokokoelman kirjaa, joista kaikki ovat lainassa. Kirjaa on kaikkiaan viisitoista painosta viidessä tietueessa. Vanhin on vuoden 1997 painos, jota on yksi varastossa ja tällä hetkellä lainassa. Uusin painos on vuodelta 29 sitä, on neljätoista kappaletta ja kaikki lainassa. Yhteensä niteitä on 48, niistä kaikki ovat lainassa. Varmaan on ollut joku perusteltu syy varastoida juuri 24 painos tuon vanhimman lisäksi, mutta toisaalta voisi ajatella, että näitä kirjoja ei oikein kannata ainakaan vielä varastoida. 55

61 Kuten kaaviosta näkyy, näitä kaikkia kirjoja lainataan ja niitä on useita kappaleita. Tyypillisintä näille runsaslukuisimmille niteille on, että niitä on pääkirjaston varastossa yksi kappale, mutta avohyllyssä useassa paikassa monta. Lisäksi niitä on muiden kirjastojen varastoissa, vaikka näistä varastoista on pyritty pääsemään eroon. Listauksessa on edelleen useiden eri kirjastojen osastoina LV eli lähivarasto tai huomautusalueelle niteen kohdalle on suorasanaisesti kirjoitettu kirja olevan sellaisessa. Nämä kirjat ovat niitä, joita on hankittu uutuuksina suuria määriä. Pääasiassa kysymyksessä ovat kotimaiset kysytyimmät kertomakirjat, mutta myös ulkomainen romantiikka ja jännitys sekä hetkellisesti kiinnostavat elämäkerrat. Kun listaa käy eteenpäin, niin nidemäärät ylittävät lainamäärät ja silloin kirjan ei enää pitäisi olla avohyllyssä ollenkaan. Tässä kaaviossa mm. on varastossa ja kokoelmassa olevia viisi kertaa lainattuja kirjoja, joiden nidekohtainen kiertoluku tänä vuonna on vain,23-,63. Kaavio 42 Varastossa ja avokokoelmassa olevien 6-5 kertaa lainattujen nimekkeiden nidemäärät lainaus niteet Kysymyksessä olivat aika usein viihde- ja jännityskirjat, jotka olivat jääneet useina kappaleina hyllyyn pari kolme vuotta julkaisemisen jälkeen. Pääkirjastossa niitä on yleensä yksi kelluva kirja hyllyssä ja toinen varastossa. Muissa kirjastoissa on yksi paikassaan, eikä niitä ole tänä vuonna lainattu kuin jotakin kerran jossakin paikassa. Kun listaa mennään eteenpäin, löytyy kirjoja, joita on edelleen viisitoista hyllyssä, yksi varastossa ja mitään ei ole lainattu tänä vuonna kertaakaan. Tämä menetelmä on hyvä työkalu kokoelman arvioinnissa lainauksen kannalta. Se ei toki kerro, mikä kirjallisuus on hyvää tai huonoa, mutta siitä saa selkeän kuvan siitä, mitä on hankittu, poistettu lainattu tai varastoitu. Menetelmällä voi tarkastella kokoelmaa erilaisissa paloissa ja suuremmissa kokonaisuuksissa, sekä se mahdollistaa tarkistamisen aina yksittäisiin teoksiin asti. 56

62 Esimerkki 7 Yli 1 kertaa lainatut viisi vuotta vanhemmat nimekkeet Tässä esimerkissä tarkastellaan julkaisuvuosiltaan yli viisi vuotta vanhoja kirjoja, joita on lainattu eniten. Rajana on sata lainaa kuluvana vuonna. Tähän otokseen tuli 216 kirjaa ja alkupää näytti tältä: Kaavio 43 Yli 1 kertaa lainattujen viisi vuotta vanhempien nimekkeiden lainaus ja nidemäärät lainaus niteet Kirja 53 erottui selvästi muusta joukosta. Kaavio 44 Yksityiskohta kaaviosta lainaus niteet

63 Kysymyksessä oli Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen pippurimylly, 153 lainaa ja 56 nidettä, lainakierto tänä vuonna 2,73. Lainakierroltaan kirja ei ollut kummallinen, mutta nidemäärä oli poikkeuksellisen suuri. Lastenkirjojen kohdalla tämä on usein juuri näin ja sille on ehkä perustelunsa siinä, että kirjan tilaaminen toimipisteestä toiseen on maksullista ja osastot haluavat palvella lapsiasiakkaitaan maksuttomasti. Otoksen ensimmäistä vanhaa kirjaa oli lainattu yli 3. Kysymyksessä oli Sofi Oksasen Baby Jane. Se ja Stalinin lehmät olivat luettuja kirjoja Puhdistuksen saamien palkintojen ja julkisuuden jälkeen. Vanhat kirjat saattavat yllättäen tulla suosituksi tämän tapaisten syiden vuoksi. Muut kirjat tuossa kärkipäässä olivat lähinnä dekkareita. Ropposia, Remeksiä, Lehtolaisia ja jopa Christieitä. Joukossa oli myös 41 tietokirjaa. Ykkösluokan kirjoja oli 1 ja 59 luokan kirjoja 9. Ykkösluokan kirjat olivat psykologian kurssikirjoja ja 59 luokan kirjat lähes kaikki Antti Heikkilän terveyskirjoja. Elämäkerroista vain Sabine Kueglerin vanhat viidakkomuistelmat kiinnostivat ihmisiä. Tässäkin syynä oli varmaan se, että häneltä oli tullut uusi muistelmakirja entisen jatkoksi. 18. LAINAKIERTO TUNNUSLUKUNA Vaikka lainakierto on ollut yleisimmin käytetty tunnusluku kokoelmaa tarkasteltaessa, siihen on syytä suhtautua epäilevästi. Melkein jokaisessa luokassa ja jokaisella aikavälillä törmää jakaumissa piikkeihin. Ei oikeastaan ole olemassa mitään sellaista kuin kirjan keskimääräinen kierto. Suurin osa kirjoista kiertää harvoin ja jotkut eivät ollenkaan, sitten on sellaisia, jotka kiertävät valtavia määriä. Jyväskylän kirjastossa on laskettu kiertolukuja luokille ja alaluokille. Yllättäen ykkösluokka kiertää todella hyvin ja siellä erityisesti luokka 16. Kun tuota alaluokkaa katsoo tarkemmin, niin täsmälleen 16.7 luokan kirjat kiertävät. Tämä ei suinkaan tarkoita, että tieteenfilosofia ja tiedeoppi olisivat erityisen suosittuja. Tähän luokaan vaan sattuvat kuulumaan muutamat graduntekooppaat. Yksi nousee ylitse muiden, Hirsjärven Tutki ja kirjoita. Kun tästä pienestä luokasta ottaa pois tämän yhden kirjan, niin kiertoluku romahtaa, koska luokassa on useita kirjoja, joita ei ole vuonna 211 lainattu lainkaan. Esimerkki 8 Äänekosken kirjaston 16.7 luokka Kuten aikaisemmin on mainittu, luokan Marc-koodia käyttäen saa näkyviin vain yhden Aalto kirjaston lainat ja niteet. Tässä esimerkkihaussa on otettu vain Äänekosken kirjaston luokan 16.7 kirjat. Äänekosken Marc-koodi on F56a. Tällä haulla saa näkyviin 16.7 luokan nimekkeet lainatuista kirjoista, niitä oli 49 yhteensä ja niillä oli 54 nidettä ja 325 lainaa vuonna 211. Kun mukaan otetaan myös lainaamattomat niteet, nideluku nousee 63. Saadusta listauksesta näkee, että Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita -kirjoja on 5 eri painosta ja niillä yhteinen lainaluku 65. Hirsjärven kirjan kiertoluku vuonna 211 on 13, kaikkien luokan kirjojen kiertoluku on 5,16 ja muiden kuin Hirsjärven 4,51. Jyväskylässä tilanne on vielä selvempi, sillä 16.7 luokkaan kuuluu paljon enemmän kirjoja, joita ei ole lainattu ollenkaan vuonna 211. Jyväskylässä Hirsjärvi on kiertänyt 16 kertaa nidettä kohti, ja sitä on, kuten aikaisemmin mainittiin 15 painosta 5 tietueessa, ja niiden yhteinen nidemäärä on

64 Kuva 5 Tietyn kirjaston luokan hakeminen Lainausgrafiikka näyttää tältä: Kaavio 45 Äänekosken kirjaston 16.7 luokan lainaus vuonna lainaus niteet

65 Kun Hirsjärven kirjan ja Jari Metsämuurosen kirjan Laadullisen tutkimuksen perusteet jättää pois kiertoluvuista Äänekosken 16.7 luokka kiertää enää 3,8 kertaa. Tämä luokka 16.7 ei ole ainoa, jossa keskimääräiset kiertoluvut eivät kerro sitä, miten kirjat todellisuudessa kiertävät. Moodi ja mediaani antavat toisenlaisia arviota Äänekosken 16.7 luokan kirjojen kiertävyydestä kuin keskiarvo. Moodi, eli yleisin arvo luokassa on 2 ja mediaani eli keskimmäinen arvo 6. Kun katsotaan sitä, miten kiertolukuja on laskettu kirjastoissa, niin käytäntö on kirjava. Joskus lasketaan keskiarvo koko kirjastolle, toisinaan osastolle tai luokalle. Laskemisessa on harvoin käytetty lähtökohtana nidemäärää, usein tietueiden määrää ja tuskin koskaan nimekkeiden määrää. Jyväskylä kirjaston 1 lainatuimman tietueen niteet ilman satu- ja kuvakirjoja olivat olleet lainassa syyskuuhun 211 mennessä 4382 kertaa. Ensimmäisenä oli Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet. Nimekkeelle oli kertynyt lainoja huikeat 684 ja niteidenkin kiertoluku oli jo 15. Kirjan niteet tulevat ylittämään 2 lainakertaa. Tässä tapauksessa voi puhua nimekkeen ja niteiden kiertoluvuista, koska kirja on uusi. Muussa tapauksessa siitä puhuminen edellyttäisi tarkempaa kokoelman tutkimista. Lainakierron käyttäminen tunnuslukuna edellyttää huolellista puhetta, ja keskiarvojen laskeminen on aina ongelmallista. Lainassa kiertävät yksittäiset kirjat, eivät luokat tai osastot. Moodi on keskiarvoa parempi mittari arvioitaessa luokan kirjojen kiertävyyttä ja mediaani arvioitaessa kirjaston tai osaston kirjojen kiertävyyttä. Tämä esimerkki on siitä huono, että siinä on oikeastaan liian vähän muuttujan arvoja, mutta suuremmissa jakaumissa tyypillinen ja keskimmäinen arvo kertovat paljon enemmän. Lisäksi käytetyssä graafisessa menetelmässä moodin ja mediaanin määrittäminen kaaviosta on äärimmäisen yksinkertaista. Mediaanin näkee katsomalla numeroinnin keskikohdalta pylvään korkeuden. Moodin näkee katsomalla mitä pylväitä on eniten. Kuvaajan muodosta voi lisäksi saada monenlaista muuta vihjettä siitä miten kirjat tosiasiassa kiertävät. Esimerkki 9 Äänekosken kirjaston 99.1 luokan kirjojen tarkastelu lainakierron tunnuslukujen ja graafisen esityksen avulla Tässä esimerkissä on tehty haku seurantaohjelmalla niistä Äänekosken 99.1 luokan kirjoista, joiden painovuosi on kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Hakuun on otettu mukaan lainaamattomat niteet, mutta ei poistettuja niteitä. Tarkasteltavana ovat nimekkeiden lainamäärät vuonna 211 ja nimekkeen niteiden lukumäärä. Ennen hakua on PallasPron työkaluvalikosta päätteen sijaintipaikaksi valittu Äänekosken kirjasto, koska muussa tapauksessa saadut nimeke- ja nidemäärät eivät täsmää. Luokkahaussa on käytetty Marc-kenttää F56a, joka on Äänekosken oma luokkakenttä Aalto-kirjastojen järjestelmässä. Kenttä jättää luokan muut kirjat pois vain, jos sijaintipaikka on oikein valittu. Tämä haku, jossa osastoksi on valittu Äänekosken pääkirjaston aikuisten osasto, mutta sijaintipaikaksi Jyväskylän pääkirjaston aikuisten osasto ja hakukokoelmaksi Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelma antaa tulokseksi 749 nimekettä. 6

66 Kuva 6 Äänekosken kirjaston haku sijaintipaikkana Jyväskylä Tämä seuraava haku samalla sijaintipaikalla, jossa hakukokoelma on Aalto-kirjastojen kokoelma, antaa puolestaan 921 nimekettä. Kuva 7 Äänekosken kirjaston haku sijaintipaikkana Jyväskylä ja hakukokoelmana Aaltokirjastot 61

67 Tämä on oikea haku, joka antaa tulokseksi 266 nimekettä. Kuva 8 Äänekosken kirjaston haku sijaintipaikkana ja kokoelmana Äänekoski Kun haku on tehty sille pitää antaa joku kuvaus, ennen kuin sen saa näkyviin, tässä sille on annettu nimeksi loppuun. Seurannan tuloksista pääsee tarkastelemaan hakua. Kuva 9 Äänekosken kirjaston haun tulos 62

68 Tuloksista on valittu kyseessä oleva haku ja alarivistä tallenna. Ohjelma kysyy kansilehden nimeä, mutta siihen ei tarvitse kirjoittaa mitään vaan valita OK. Seuraavaksi näkyviin tulee: Kuva 1 Äänekosken kirjaston haun tallennus Tiedoston nimi on edelleen loppuun ja tallennusmuodoksi on valittu tekstiasiakirja (*.txt). Kun asiakirja on tallennettu esimerkiksi työpöydälle, sen voi avata Excel-ohjelmalla: Kuva 11 Äänekosken kirjaston haun avaaminen taulukkolaskentaan 63

69 Valitaan avaa ja seuraavaksi tulevat avaamisvaihtoehdot. Valitaan erotettu, alkuperä Windows (ANSI) ja Seuraava: Kuva 12 Äänekosken kirjaston haun avaaminen taulukkolaskentaan Valitaan erottimeksi välilyönti ja sen jälkeen Valmis: Kuva 13 Äänekosken kirjaston haun avaaminen taulukkolaskentaan 64

70 Nyt aukeaa Excel-ikkuna seuraavanlaisena: Kuva 14 Lainakierron laskeminen 65

71 B sarakkeessa näkyy tietuenumero, D sarakkeessa vuoden lainat nimekettä kohti ja F sarakkeessa niteiden lukumäärä. Nimekkeiden lainakierto näkyy tässä suoraan ja keskimääräisen lainakierron nidettä kohti saa yksinkertaisella jakolaskulla. =(D1/F1). Kun kaavan kopioi koko H sarakkeeseen, saadaan kaikkien 266 nimekkeen niteiden keskimääräiset lainakierrot: Kuva 15 Keskimääräiset lainakierrot Nämä kannattaa pyöristää kokonaisluvuiksi moodin ja mediaanin laskemiseksi. Oikealla ylhäällä on pyöristämistyökalu, (vähennä desimaaleja). Valitse sarake H ja pyöristä, sekä laske moodi eli niteen lainauksen tyyppiarvo kaavalla =MOODI(H1:H266), jossa mukana ovat siis kaikki niteet nimekkeille

72 Kuva 16 Moodin laskeminen Paina nuolta alaspäin ja ruutuun ilmestyy moodi, joka on 1. Kirjoita seuraavaan ruutuun =MEDIAANI(HI:H266) ja paina nuoli alaspäin, seuraavaan ruutuun KESKIARVO(H1:H266) ja nuoli alaspäin. K sarakkeeseen tulevat suoraan allekkain moodi (tyypillisin lainakiertoluku), mediaani (keskimmäinen lainakiertoluku) ja lainakiertolukujen keskiarvo. Moodi on yksi, mediaani 3 ja keskiarvo 3,8. Vaikka kokonaisuutena keskiarvo on suuri, niin tyyppiarvo kertoo paljon lisää luokan lainauksesta. Kun otetaan jakauman kuvaaja niteiden ja lainojen lukumääristä asia saa uuden näkökulman. Muutamat lainatuimmat kirjat nostavat tässäkin tapauksessa keskiarvoa huimasti. Lainakiertoluvut vaihtelevat 17 nollaan ja silti keskimmäinen lainaluku on vain 3. Keskiarvon mukaan tämä on hieno otos, suosituksen kiertoluku 3 ylittyy reippaasti, silti 34 kirjaa on lainattu vain kerran ja 32 kirjaa ei kertaakaan. 67

73 Kuva 17 Moodi, mediaani ja keskiarvo lainakierrolle Tämä Äänekosken esimerkki antaa luvut moodi 1, mediaani 2 ja keskiarvo 3.8. Vastaavat luvut ovat ensimmäisessä Jyväskylän haussa moodi, mediaani 3, keskiarvo 4 ja Aalto-kirjaston haussa moodi, mediaani 2 ja keskiarvo 3. Tällaisella 1 vuoden ja sitä pidemmillä aikaväleillä moodi yleensä on nolla, mutta tärkeimmissä luokissa ja lyhemmällä aikavälillä sen pitäisi olla nollasta poikkeava. Varsinkin tässä, jossa mukana on varasto, johon 99.1 luokassa kirjat viedään aika nopeasti. Pelkän avokokoelman luvut lähenevät samaa, mitä Äänekosken luvut ovat. Kokoelmien tarkasteluissa pitää aina ottaa huomioon se, että mitä vanhemmasta aineistosta on kysymys, sitä varovaisemmin tuloksiin kannattaa suhtautua. Esimerkiksi pienemmissä kunnissa ei Pallas ohjelma ole ollut käytössä kuin muutaman vuoden ja Jyväskylässäkin vain pari kymmentä vuotta. Sitä huolimatta tämä tunnuslukujen laskeminen ja kuvaajien tarkastelu antaa erinomaista tietoa eri kirjastoluokissa olevien kirjojen käytöstä rajatulla aikavälillä. Siitä esimerkki Jyväskylän kirjaston avokokoelmasta luokasta 65. Esimerkki 1 Jyväskylän kirjaston avokokoelman aikuisten kirjat luokassa 65 Haku on tehty ottamalla mukaan vain aikuisten osastojen lainattavat kirjat. Tämä esimerkki on sama kuin Esimerkki 1, paitsi, että tarkastelun aiheena ovat tällä kertaa kiertolukujen mediaani ja moodi keskiarvon ja kuvaajan kanssa aikaisemman uusiutumisen ja hoidollisuuden lukujen sijaan. 68

74 Esimerkissä korostuu se, että luokan kiertoluvun keskiarvo ei välttämättä ole paras mahdollinen tunnusluku arvioitaessa luokan tehokkuutta. Jakauman kuvaaja ja tyyppiarvo kertovat sen, että keskiarvoa laskevat merkittävästi kokonaan lainaamattomat kirjat. Kuva 18 Avokokoelman kirjojen hakeminen Tulos Excel-muodossa näyttää tältä: Kuva 19 Avokokoelman luokka 65 arvoineen ja kuvaajineen 69

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö. Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmatyö Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö, Hämeenlinna Forssa 19.11.2015 Tietoa Hämeenlinnasta Asukkaita n. 68 000 Vuoden 2009 alusta Hauho (4000), Kalvola (3500),

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti asiakkaiden käyttöön

Lisätiedot

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Maakuntakirjastokokous 31.3.2011 Jyväskylä Marjariitta Viiri 1 Tilastot valmistumassa Ei suuria muutoksia verkossa Kirjaston palkkaamat htv:t

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 11.3.2009, 14, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT...4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kirjastokokoelman kehittäminen

Kirjastokokoelman kehittäminen Kirjastokokoelman kehittäminen esimerkkeinä Espoon kaupunginkirjaston hankkeet Kuka minä olen? 1 Kuka minä olen? Jaakko Sannemann Espoon kaupunginkirjasto Keski-Espoon kirjasto Aikuisten suomenkielinen

Lisätiedot

Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot

Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja Kaukopalvelusta kohti yhtä kokoelmaa - Seminaari Tieteiden talossa 20.5.2015 Helsingin kaupunginkirjasto- Yleisten

Lisätiedot

- 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

- 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA - 1 - MÄNTYHARJUN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on aineiston hankinnan, varastoinnin ja poiston työkalu, joka päivitetään vuosittain. Kokoelmapolitiikan käytännön toteutukseen vaikuttaa

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi yleisissä kirjastoissa. Maija Saraste 14.11.2008

Kokoelmien arviointi yleisissä kirjastoissa. Maija Saraste 14.11.2008 Kokoelmien arviointi yleisissä kirjastoissa Maija Saraste 14.11.2008 Miksi kokoelmien arviointi on tarpeen? Kirjastojen arviointityö on lakisääteistä. Kirjastojen kokoelmien yhteiskäyttö lisääntyy. Kuntatalouden

Lisätiedot

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen

Jyväskylän kelluva kokoelma. YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Jyväskylän kelluva kokoelma YKN Kevätkokous 17.4.2015 Hanna Martikainen Kellutus Jyväskylässä Käytössä Jyväskylän maalaiskunnassa 1990-luvulta lähtien Lama-ajan innovaatio, vastaus määrärahojen vähyyteen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia. Antti Karhos

Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia. Antti Karhos Lukki-kirjastojen kokoelmaprojektin tuloksia Antti Karhos Laatuprojektin tuloksia 1. Lukki-kirjastojen laatuprojekti Lukki-kirjastojen laadunarviointi toteutettiin vuosien 2011-12 aikana. Se jakautui kahteen

Lisätiedot

HelMetkokoelmayhteistyö

HelMetkokoelmayhteistyö HelMetkokoelmayhteistyö Espoolainen näkökulma 1 Kuka minä olen? Jaakko Sannemann Espoon kaupunginkirjasto Keski Espoon kirjasto Aikuisten suomenkielinen kirjallisuus Aluekirjaston suunnitteluryhmä 2 Tiedon

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 POHJANMAAN ELY-KESKUS Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Seinäjoen kirjaston uudisosa

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta. Turun yliopiston kirjasto

Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta. Turun yliopiston kirjasto Kirjastojen esimerkkejä kokoelmapolitiikan laadinnasta ja muuttumisesta Turun yliopiston kirjasto Alku Ei ollut mitään aiempaa kirjattua kokoelmapolitiikkaa Kirjavat käytännöt eri tieteenalojen yksiköissä

Lisätiedot

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -hanke

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -hanke Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi -hanke Kokoelmapäivä, Porin kaupunginkirjasto 19.1.2012 Aino Satama aino.satama@hamina.fi (Esitys perustuu projektityöntekijä Maria Bangin alkuperäisaineistoon) Kymenlaakson

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANKIRJASTON KOKOELMATYÖN PERIAATTEET

TOHOLAMMIN KUNNANKIRJASTON KOKOELMATYÖN PERIAATTEET TOHOLAMMIN KUNNANKIRJASTON KOKOELMATYÖN PERIAATTEET Laatinut Satu Kinnari 1 JOHDANTO 3 2 TOHOLAMMIN KIRJASTO 3 3 AINEISTON VALINTA JA HANKINTA 4 3.1 Yleiset valinta- ja hankintaperiaatteet 4 3.2 Aikuisten

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Kuntaliitto ja kirjastoasiat Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto

Päivitys 2011. Jyväskylän kaupunginkirjasto Päivitys 2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto Lähtökohtia Maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet päivitetty 2004 Työryhmä: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Hanna Martikainen, Leena Kruuti, Kyösti

Lisätiedot

Käsitteet. Yleisten kirjastojen tilastot

Käsitteet. Yleisten kirjastojen tilastot Yleisten kirjastojen tilastot Käsitteet Alla määritellään aakkosjärjestyksessä ne käsitteet, joita on käytetty tietokannan taulukoissa, taulukoiden otsikoissa ja tunnusluvuissa sekä mitä tarkoitetaan eri

Lisätiedot

Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset. Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen Pori 19.1.2012

Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset. Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen Pori 19.1.2012 Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen Pori 19.1.2012 Mitä kellutus on Jyväskylän termistöä Yhteiskokoelma, JS-kokoelma = useiden kirjaston

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 Kuopion uusin kirjastoauto Aulis aloitti ajot vuoden 2013 alussa (Kuva: Jouni Nykänen) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi

Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Kyyti-kirjastojen kokoelmat eläviksi Liite Lasten ja nuorten aineisto Syksy 2011 Susanna Venemies 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 LASTEN JA NUORTEN KOKOELMAT ELÄVIKSI 3 LASTEN JA NUORTEN AINEISTON ERITYISPIIRTEITÄ

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Hannele Nurminen 10/18/2010 Kirjastosta on hyötyä Ilman kirjastoa ei ole yliopistoa Kirjasto on yliopiston

Lisätiedot

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu

Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu Kurssikirjat verkkoon: oppia e- muodossa Seija Kivelä ja Sinikka Ahonen / Tampereen ammattikorkeakoulu E-kirjaprojekti 2008 kokoelmapolitiikan peruslinjaus: kaikessa aineistohankinnassa suositaan e-aineistoja,

Lisätiedot

Verkkokirjaston hakuohjeet

Verkkokirjaston hakuohjeet 1 Verkkokirjaston hakuohjeet Pikahaku Hakulaatikon löydät kaikkien sivujen yläosasta. Voit valita kohdistuuko haku kirjaston aineistotietokantaan, verkkokirjastosivustoon vai avainsanoihin. Voit hakea

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa!

Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! Lapin korkeakoulukirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut Juolukka pikaopas Etsi aineistoa, uusi lainoja, tee varauksia. http://juolukka.linneanet.fi Onnistuneita hetkiä Juolukan parissa! TIEDONHAKU Jos etsit

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ. Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi

KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ. Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi KIRJALLISUUDEN KOKOELMATYÖSTÄ Pori 30.11.2012 Pirjo Tuomi 5.12.2012 Pirjo Tuomi 2 Kokoelmatyön ulottuvuuksia KIRJASTON TAVOITTEET JA VASTUU SÄILYTTÄMINEN VALINTA JA HANKINTA KOKOELMATYÖ POISTOT JA KARSINTA

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää

Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti. Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Päättäjäpäivä 26.11.2013 Asko Hursti Mitä jokaisen päättäjän pitäisi kirjastosta tietää Kirjaston perusta ja oikeutus Perustuslaki (Suomen hallitusmuoto 13 2 mom): Julkisen vallan on turvattava jokaiselle

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012

Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 LAPIN ELY-KESKUS Lapin yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2012 Kirjastoverkko ja sen muutokset Kuva: Hilkka Heikkinen. Lapin kunnissa oli vuonna 2012 yhteensä 43 kirjastoa, joista

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTISET PERIAATTEET, Järvenpään kaupunginkirjasto 2015

KOKOELMAPOLIITTISET PERIAATTEET, Järvenpään kaupunginkirjasto 2015 KOKOELMAPOLIITTISET PERIAATTEET, Järvenpään kaupunginkirjasto 2015 Hyväksytty kirjaston johtotiimissä 21.5.2015 (kirjastopalveluiden päällikkö) VALINTA 1. Yleiset periaatteet Kirjaston kokoelmatyössä noudatetaan

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

KIRJASTOAINEISTON VALINTAPERIAATTEET

KIRJASTOAINEISTON VALINTAPERIAATTEET 1 1 KIRJASTOAINEISTON VALINTAPERIAATTEET Kirjaston tavoitteena on tukea kaikenikäisten kuntalaisten tiedon ja virkistyksen tarpeita ja luoda edellytykset tasa-arvoiselle tiedon ja elämysten välitykselle.

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO- MAAKUNTAKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO- MAAKUNTAKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA SEINÄJOEN KAUPUNGINKIRJASTO- MAAKUNTAKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 TOIMIPISTEET, SAAVUTETTAVUUS JA KOKOELMAT 6 2.1 Pääkirjasto 7 2.2 Nurmon kirjasto 7 2.3 Peräseinäjoen

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

PISKI HANKE - SATEENVARJO:

PISKI HANKE - SATEENVARJO: PISKI HANKE - SATEENVARJO: 1.10.2005 aloitti Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen kirjastojen välinen kuljetuspalvelu 10.10.2005 yhtenäistettiin PIKI-kirjastojen varausja kuljetusmaksut: varausmaksu 0,80

Lisätiedot

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Kirjastotilastoinnin prosessikuvaus Yhteistilastoprosessi

Lisätiedot

E-kirjojen hinnoittelumalleja

E-kirjojen hinnoittelumalleja E-kirjojen hinnoittelumalleja Arja Tuuliniemi, Paula Mikkonen, Katri Koivunen 15.5.2014 http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib Elib-malli Kiinteä hinta/laina > mitä enemmän lainoja, sitä enemmän

Lisätiedot

Access-kyselyt. Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala

Access-kyselyt. Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala Access-kyselyt Luetteloinnin kehittämispäivä 13.12.2012 Mia Kujala Ennen kuin aloitat MS Access on asennettu Oracle ODBC-ajuri on asennettu C:\Voyager\Access Reports\Reports.mdb > Voyager-taulut on linkitetty

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna 2004...1. Lainaus 2004...2. Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3

Kirjaston tilastot. Kävijät vuonna 2004...1. Lainaus 2004...2. Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3 Kirjaston tilastot 2004 Kävijät vuonna 2004...1 Lainaus 2004...2 Kirjaston lainaajat toimipisteittäin 2004...3 Aineistojen lainaus aineistolajeittain 2004...4 Kirjojen lainaus 2004...5 Musiikkiäänitteiden

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana

Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Yleisten kirjastojen arvot laatusuositusten ja indikaattorien pohjana Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden kirjastojen laatujärjestelmähanke / Teemaryhmä

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012

Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 21.8.213 Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 23-212 Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi Toimintaympäristö 1 21.8.213 7 väestö 6 5 4 3 2 1 "Liitos-" *) *) n lukuihin

Lisätiedot

Kokoelmapolitiikka Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokoelmatyöryhmä 2012

Kokoelmapolitiikka Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokoelmatyöryhmä 2012 politiikka Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto työryhmä 2012 Sisällysluettelo Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Johdanto t Käsikirjastot Poistot Pääkirjaston aikuisten osasto Poistot

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Keski-Suomen kirjastojen ekstranet. Maakuntakirjastokokous 19.3.2008/HM

Keski-Suomen kirjastojen ekstranet. Maakuntakirjastokokous 19.3.2008/HM Keski-Suomen kirjastojen ekstranet Maakuntakirjastokokous 19.3.2008/HM Taustaa Maakuntakirjastotoiminnan kehittämistyöryhmässä syntyi idea kirjastojen asiantuntijapankista jo vuonna 2002 Maakuntakirjastokokousten

Lisätiedot

Alakouluja on 4, yläkoulu ja lukio. Lisäksi kaupungissa toimii työväenopisto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssiopisto.

Alakouluja on 4, yläkoulu ja lukio. Lisäksi kaupungissa toimii työväenopisto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssiopisto. Kirjastoryhmä KARKKILAN KIRJASTOTOIMEN ARVIOINTI 3.10.2010 Laatija: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja

Lisätiedot

VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista

VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista Uusi Vaski 2.5.2012 Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa 2.5.2012. Miksi Vaski laajenee?

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa?

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Kutsu LAAVI/05.12.03/2014 Lappi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 9.7.2014 Jakelussa mainitut Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Lapin

Lisätiedot

Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho

Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Samanlaisia vai erilaisia? kokoelmat kartoitettiin Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoissa Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Kirjaston talous 2013-2014

Kirjaston talous 2013-2014 Asukkaita 41 640 1.1.2013 182 072 180 225 Tunnusluvut 2014 Sarake1 Lainat 2 995 623 Lainat/as 16,45 Käynnit 1 858 898 Käynnit/as 10,21 Verkkokäynnit (laskennallinen) 1 756 251 Nettomenot 10 892 435 Nettomenot/as

Lisätiedot

Tietoisku tilastoinnista & tilastoista Markku Laitinen 26-27.10.2011 Kirjastoverkkopäivät - työpaja

Tietoisku tilastoinnista & tilastoista Markku Laitinen 26-27.10.2011 Kirjastoverkkopäivät - työpaja Tietoisku tilastoinnista & Aik Asiakasdata dt nyt mitä saadaan tilastoista Markku Laitinen 26-27.10.2011 Kirjastoverkkopäivät - työpaja Tietoisku tilastoinnista Standardit ISO 2789: Information and documentation

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Varastosopimukset. Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari 8.3.2013 Johanna Lilja ja Sami Jokinen

Varastosopimukset. Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari 8.3.2013 Johanna Lilja ja Sami Jokinen Varastosopimukset Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari 8.3.2013 Johanna Lilja ja Sami Jokinen Varaston nykytilanne Varastoivia seuroja 92 (v. 2012) Hyllymetrejä kaikkiaan n. 5 900, joista noin 25% vielä

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot