Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen"

Transkriptio

1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005

2

3 Julkaisun nimi 1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 2 Julkaisun nimi ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano ja Mira-Maria Penttinen: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Helsinki Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Sisäisiä julkaisuja. 48/ s. ISSN X, TIEH Asiasanat: ajokustannukset, yksikköarvot, ajoneuvokustannukset, aikakustannukset, onnettomuuskustannukset, ympäristökustannukset, hankearviointi Aiheluokka: 02 TIIVISTELMÄ Tässä taustamuistiossa kuvataan tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämistavat ja päivittäminen vuodesta 2000 vuoteen 2005 ja esitetään suositukset uusista yksikköarvoista. Kaikki yksikköarvot päivitettiin indekseillä inflaation huomioimiseksi. Lisäksi useiden ajokustannuslajien määrittelytapaa muutettiin. Myös tyyppiajoneuvojen jako kahteen luokkaan on korvattu jaottelulla kevyeen tyyppiajoneuvoon (henkilöauto ja pakettiauto), raskaaseen tyyppiajoneuvoon (linja-auto ja kuorma-autot) ja yhdistelmätyyppiajoneuvoon (perävaunulliset kuorma-autot). Ajoneuvokustannusten yksikköarvoista jätettiin pois pääomakustannukset ja muut ajosuoritteesta riippumattomat kiinteät kustannukset. Vastedes yksikköarvoihin sisältyy vain ajosuoritteesta riippuvia tekijöitä. Tämän vuoksi suoritteen vähenemisestä hankkeissa saatavat hyödyt pienenevät. Matka-aikasäästöjen arvojen osalta täsmennettiin palkkakustannusten määrittämistapaa ja johdettiin uusi työtunnin kustannus, eli työajan matkaaikasäästön arvo. Koska työajan ulkopuolisten matkojen matka-aikasäästön arvo johdetaan työajan arvosta, vaikutti muutos kaikkien matkaryhmien aikasäästön arvoihin. Matka-aikasäästöjen yksikköarvojen nousu johtaa matka-aikasäästöjen painoarvon nousuun hankkeiden vaikutuksissa. Henkilövahinkojen yksikköarvot muuttuivat kun hyvinvoinnin menetystä kuvaava yksikköarvon osatekijä korjattiin verottomaksi arvoksi. Henkilövahinkojen yksikköarvot alenivat. Onnettomuuksien vakavuusastejakauman seurauksena onnettomuustyyppikohtaisten keskimääräisten yksikköarvojen taso nousi. Turvallisuuden merkitys hankkeiden vaikutuksissa kasvaa. Päästökustannusten taso on tarkistettu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta vuonna Niiden määrittämistapaan ei tehty muutoksia, joten nyt yksikköarvot muuttuivat vain indeksikorotusten mukaisesti. Aikaisemmin yksikköarvoissa esitetyt suoritekohtaiset päästökustannukset jäävät taustamuistioon, eikä niitä esitetä varsinaisessa yksikköarvojen koosteessa. Meluhaitan yksikköarvo olisi syytä määritellä jatkossa kokonaan uudestaan. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia hankkeiden kannattavuuteen sekä hyötyjen jakaumaan testattiin vertailulaskelmin entisillä ja uusilla yksikköarvoilla. Laskelmissa havaittiin edellä mainitut vaikutusten painotusmuutokset; ajoneuvokustannusten merkitys hieman alenee, mutta matka-aikasäästöjen ja turvallisuuden paranemisen merkitys nousee selvästi. Koko hankejoukosta (12 hanketta) vain yhden hankkeen kannattavuus heikkeni (marginaalisesti) uusilla yksikköarvoilla laskettuna, ja muiden kannattavuus parani hienoisesti tai selvästi.

6

7 ESIPUHE Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvoja käytetään tienpidon vaikutusten rahamääräisessä arvioinnissa. Yksikköarvot on muodostettu ajoneuvon käytölle, ajalle, onnettomuuksille, päästöille ja melulle. Yksikköarvoja päivitetään viiden vuoden välein, jolloin tehdään tarvittavat indeksikorjaukset ja mahdolliset määrittämismenetelmien tarkistukset. Tämän päivittämisen yhteydessä ei ole otettu käyttöön uusia yksikköarvojen määrittämismenetelmiä, lähinnä menetelmiin on tehty pieniä tarkennuksia. Tämä selvitys toimii "Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot julkaisun" taustaraporttina. Selvitykseen on dokumentoitu määrittämismenetelmiin tehdyt tarkistukset sekä nimetty alkuperäiset lähteet. Lisäksi selvityksessä on arvioitu tehtyjen tarkistusten vaikutuksia tiehankkeiden kannattavuuslaskelmien tuloksiin. Selvityksen laatimista on ohjannut ylitarkastaja Anton Goebel Tiehallinnosta. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet KTM Juha Tervonen JT-Con:sta sekä DI Jukka Ristikartano ja DI Mira-Maria Penttinen Tieliikelaitoksesta. Helsingissä marraskuussa 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 9 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET Yleistä Tyyppiajoneuvon muodostaminen Ajoneuvolajit Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Kustannustekijöiden päivittäminen Polttoaineen hinta Muut käyttökustannukset Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Raskaan tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Yhdistelmätyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Suositus ajoneuvokustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 25 3 MATKA-AIKASÄÄSTÖJEN ARVOT Yleistä Matka-aikasäästöjen yksikköarvon päivittäminen Palkkakustannukset Matkan tarkoituksen jakaumat ja kuormitusasteet Suositus matka-aikasäästöjen yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 34 4 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Yleistä Onnettomuuskustannusten yksikköarvot Suositus onnettomuuskustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 40 5 YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET Yleistä Pakokaasupäästöjen yksikköarvot Liikennemelun yksikköarvot Suositus ympäristökustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 46 6 VAIKUTUKSET HANKKEIDEN KANNATTAVUUTEEN 47 7 YHTEENVETO 50 8 LÄHTEET 53

10 8 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen

11 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tämä taustaraportti esittää tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämisen lyhyet menetelmäkuvaukset, määritystapaan tehdyt muutokset perusteluineen, yksikköarvojen päivitykset vuoden 2005 hintatasoon sekä päivittämisessä käytetyt tilastolliset tausta-aineistot lähteineen. Ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 esitetään vahvistetut yksikköarvot ja ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten laskenta esitetään suositus tiehankkeiden kannattavuuden arvioimisen laskentamenetelmästä. Tämä taustaraportti ei korvaa aikaisemmin tehtyjä ajokustannuslajikohtaisia taustamuistioita. Ajokustannukset on ensisijaisesti päivitetty vuoden 2005 hintatasoon aiempiin perusselvityksiin nojautuen. Ajokustannuksiin on tosin tehty eräitä rakenteellisia korjauksia, mutta ne määritetään edelleen samoin periaattein kuin aikaisemmin. Siten myös ajokustannusten perusteellinen menetelmäkuvaus löytyy edelleen taustaraporteista. Lähtöaineistoina on hyödynnetty tuoreita tilastotietoja. Tarkan tilastotiedon puuttuessa raportin kirjoittajat ovat määrittäneet lähtötietoja asiantuntijaarviona. Tietojen lähteet ja määrittämisperusteet tuodaan selkeästi esille. Ajokustannusten määrittämiseen on tehty seuraavat merkittävät muutokset: Ajoneuvokustannukset eivät enää sisällä kiinteitä ylläpito- ja pääomakustannuksia, vaan ainoastaan ajosuoritteesta selvästi riippuvat kustannukset (polttoaine- ja muut käyttökustannukset). Matka-aikasäästöjen arvon määrittämisestä on poistettu aiemmin käytössä ollut työssä matkustavien palkkatasoa koskeva korotuskerroin. Sen sijaan palkansaajaryhmä on valittu siten, että se vastaa työssä matkustavien ansiotasojakaumaa. Onnettomuuskustannuksia on korjattu verottoman laskennan mukaisiksi siten, että henkilövahinkoihin liittyvää hyvinvoinnin menetystä on alennettu välillisten verojen korjauskertoimella. Lisäksi on kehitetty materiaalivahinkojen ja hallinnollisten kustannusten esittämistapaa. Pakokaasupäästöjen kustannusten tason määrittäminen perustuu vuonna 2003 tehtyyn liikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen. Meluhaitan kustannusten määrittämistapaan ei ole tehty muutoksia. Lisäksi tyyppiajoneuvoluokitus on muutettu seuraavaksi: kevyt ajoneuvo, raskas ajoneuvo ja yhdistelmäajoneuvo. Jokainen ajokustannuslaji käsitellään pääluvussa, jonka lopussa tehdään suositukset ajokustannusten yksikköarvoiksi vuodelle 2005 sekä kuvataan muutosten vaikutuksia vaikutusarvioinnille. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia ajokustannushyötyjen jakaumiin sekä hankkeiden kannattavuuteen on arvioitu vertaillen entisten ja uusien yksikköarvojen mukaisia tuloksia 12 erityyppisellä tiehankkeella. Tulevista ajokustannusten päivityksistä tehdään erillisiä suosituksia. Tämän taustaraportin rakennetta suositellaan käytettävän ajokustannusten päivittämisten kuvaamisessa myös tulevaisuudessa.

12 10 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.1 Yleistä Ajoneuvokustannuksilla kuvataan ajosuoritteen mukaan määräytyviä ajoneuvojen käyttökustannuksia. Niihin kuuluvat polttoainekustannukset sekä merkittävimmät muut suoritteista selvästi riippuvat käyttökustannukset, eli korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset. Ajoneuvokustannukset määritellään ajoneuvokantaa edustaville keskimääräisille tyyppiajoneuvoille. Tyyppiajoneuvot muodostetaan eri ajoneuvolajien kantaosuuksien, suoriteosuuksien sekä polttoaineiden (bensiini/diesel) kulutuksen ja käyttöjakauman mukaan. Tyyppiajoneuvokohtaisilla ajoneuvokustannuksilla pyritään käsittelemään ajoneuvokannan ominaisuuksia yleistetysti siten, että hankearvioinnin tulokset kuvaavat tienpidon toimenpiteiden aikaan saamien ajoneuvokustannusvaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa. Ajoneuvokustannusten päivitys koskee kustannustason ja ajoneuvokannan koostumuksen päivittämisen ohella seuraavia määrittämistavan muutoksia: Ajoneuvokustannusten osatekijöitä huomioidaan nyt vähemmän aiempiin yksikköarvoihin nähden. Mukana eivät enää ole ajoneuvojen käytöstä riippumattomat ylläpitokustannukset (vuosiverot tai ammattiliikenteen hallinnolliset kulut), eikä ajoneuvojen arvon alenemista kuvaavat pääomakustannukset. Pois jätetyillä kustannustekijöillä ei ole selkeää yhteyttä tienpidon toimenpiteiden vaikutuksiin. Yleisempiä kustannustarkasteluja varten tietoa yksityisautoilun ja ammattiliikenteen kiinteistä kustannuksista voidaan hankkia etujärjestöiltä. 1 Tyyppiajoneuvoluokitusta on muutettu. Aikaisemmin ajoneuvokustannuksia käsiteltiin kahdessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ja raskaat ajoneuvot. Vastedes ajoneuvokustannuksia käsitellään kolmessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ajoneuvot, raskaat ajoneuvot sekä ajoneuvoyhdistelmät. Määrittämistavan muutokset ja päivitykset kuvataan yksityiskohtaisesti seuraavissa luvuissa. Ajoneuvokustannusten arvottamismenettelyn yleiskuvaus on esitetty kuvassa Autoliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Linja-autoliitto.

13 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 11 AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvokanta Tilastotieto Henkilöautot (ha) Pakettiautot (pa) Linjaautot (la) Kuorma-autot (kaip, kapp, kavp) Keskim. kulutus (l/100 km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Keskim. vuosisuorite (km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Keskihinta: - bensiini - diesel Tilastotieto Käyttökustannukset - huolto, renkaat ja korjaus Kyselytieto Suoriteosuuspainoarvot ha/pa Suoriteosuuspainoarvot la/kaip Suoriteosuuspainoarvot kapp/kavp Ajoneuvokustannus kevyt tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus raskas tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus yhdistelmätyyppiajoneuvo, c/km Kuva 2.1. Ajoneuvokustannusten muodostaminen.

14 12 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.2 Tyyppiajoneuvon muodostaminen Ajoneuvolajit Tyyppiajoneuvot muodostetaan seuraavien ajoneuvolajien kanta- ja suoriteosuus- sekä polttoainekäyttötietojen avulla - henkilöauto (ha) bensiini/diesel - pakettiauto (pa) bensiini/diesel - linja-auto (la) - kuorma-auto ilman perävaunua (kaip) - kuorma-auto ja puoliperävaunu (kapp) - kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (kavp). Ajoneuvolajiluokitus edustaa ajoneuvokannan koostumusta varsin hyvin. Ajoneuvokantatilastot eivät tue tätä tarkempaa luokittelua. Ehkä merkittävimmät luokitusten ongelmat liittyvät isojen, usein kuormaautoksi rekisteröityjen, pakettiautojen ja varsinaisten kuorma-autojen välisiin ominaisuuseroihin sekä kaupungeissa liikkuvien bussien ja kaukoliikenteen linja-autojen välisiin ominaisuuseroihin. Todellisuudessa ominaisuuksien hajonta on laaja, eivätkä tyyppiajoneuvolle määritetyt keskimääräiset ominaisuudet (polttoaineen kulutus ja vuosisuorite) edusta hyvin kaikkia tyyppiajoneuvoluokkaan luettavia ajoneuvolajeja Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Ajoneuvokannan koostumus ja suoriteosuudet määräävät tyyppiajoneuvojen määrittämisessä käytettävät ajoneuvolajikohtaiset painoarvot. Ajoneuvokannan peruslähde on Tilastokeskuksen ajoneuvokantatilasto, joka perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteröintitietoihin. Täydentäviä tietoja on saatu autoilun ja ammattiliikenteen etujärjestöiltä (Autoalan tiedotuskeskus ja SKAL). Ajoneuvokantaan kuului vuonna 2004 Tilastokeskuksen mukaan ajoneuvoa. Ajoneuvokannan koostumus oli seuraava - henkilöautoja oli ajoneuvoa (keski-ikä 10,5 vuotta) 2 - pakettiautoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 10,6) - kuorma-autoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 9,5 vuotta) - linja-autoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 11,4 vuotta). Taulukko 2.1 esittää kuorma-autokantaan lukeutuvien erityyppisten ajoneuvojen koostumuksen vuonna 2004 (SKAL/Airila, 2005). Kuva 2.2 esittää ajoneuvokannan koostumuksen eri ajoneuvolajeina. Taulukko 2.1. Kuorma-autokannan jakauma vuonna (Lähde: SKAL). Kaip Kapp Kavp Osuus kuorma-autokannasta (%) Keski-ikätietoa ei käytetä ajoneuvokustannusten määrittämisessä, mutta se selittää ajoneuvokannan keskimääräistä polttoaineen kulutusta ja päästötasoa.

15 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 13 AJONEUVOKUSTANNUKSET Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun (eli vuoden 1997 ajoneuvokantaan) verrattuna on tapahtunut seuraavia muutoksia - henkilöautokanta on kasvanut noin 20 prosenttia - pakettiautokanta on kasvanut noin 28 prosenttia, - kuorma-autokanta on kasvanut noin 52 prosenttia 3 - linja-autokanta on kasvanut noin 27 prosenttia. Suomen ajoneuvokanta vuonna 2004 henkilöautot 86,1 % kavp 0,7 % kapp 0,2 % kaip 2,1 % erikoisautot 0,5 % pakettiautot 10,0 % linja-autot 0,4 % henkilöautot pakettiautot linja-autot erikoisautot kaip kapp kavp Kuva 2.2. Suomen ajoneuvokannan koostumus. Ajoneuvolajien keskimääräiset vuosisuoritteet arvioidaan eri lähteiden avulla. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun keskimääräiset vuosisuoritetiedot määritettiin laajoin kyselyin muilla tietolähteillä (mm. Tiehallinnon suoritearviot) täydentäen. Tässä selvityksessä ei ole tehty suoritekyselyjä. Ajoneuvolajien nykyisten vuosisuoritteiden arvioimiseksi Tiehallinnon liikennelaskentatietoihin perustuvista suoritetilastoista vertailtiin, miten eri ajoneuvolajien keskimääräiset suoritteet ovat muuttuneet edellisen julkaisun laatimisen jälkeen. Kuvassa 2.3 esitetään keskimääräisten vuosisuoritteiden kehitys Tiehallinnon tilastojen mukaan vuodesta 1995 alkaen. Eräillä ajoneuvolajeilla vuotuinen keskisuorite on alentunut runsaasti, mutta se ei välttämättä kuvaa tosiasiallista ajoneuvokohtaisen vuosisuoritteen muutosta. 4 3 Kuorma-autokannan erityisen voimakasta kasvua selittää isojen kuorma-autoksi rekisteröitävien pakettiautojen lisääntyminen. 4 Ajoneuvosuoritteiden tilastointiperusteet ovat muuttuneet Tiehallinnossa vuoden 1997 jälkeen. Myöhemmin tehdyissä liikennelaskennoissa liikennemäärät eroteltiin tarkemmin raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien osalta. Muutosten vaikutus on näkynyt vähitellen yhteenlasketuissa suoritteissa.

16 14 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvosuoritteiden kehitys vuosina Ajoneuvosuorite (km/a) Vuosi Henkilöautot Kuorma-autot Pakettiautot Linja-autot Kuva 2.3. Ajoneuvolajikohtaisten keskimääräisten ajoneuvosuoritteiden kehittyminen liikennelaskentojen mukaan vuosina Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräisen vuosisuoritteen muutos on ollut hyvin maltillinen. Pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräinen vuosisuorite näyttää laskeneen hieman henkilöautoja enemmän. Linja-autojen ja kuorma-autojen keskimääräisissä vuosisuoritteissa on tapahtunut merkittävämpiä muutoksia, jotka johtunevat osittain tilastointiperusteiden muutoksesta. Kuvan 2.3 mukaisia vuoden 2004 suoritemääriä ei nyt käytetä suoraan keskimääräisten ajoneuvolajikohtaisten vuosisuoritteiden määrittämisessä, koska ne poikkeavat osin merkittävästi Tieliikenteen ajokustannukset julkaisun suoritteista. Koska suoritteet määritettiin tuolloin tarkempien tutkimusten perusteella, oletetaan niiden edelleen kuvaavan todellisia keskimääräisiä vuosisuoritteita Tiehallinnon nykyisiä suoritetilastoja tarkemmin. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun ja tämän raportin kirjoittajien tekemän asiantuntija-arvion pohjalta on päädytty taulukon 2.2 kuvaamaan arvioon ajoneuvolajikohtaisista keskimääräisistä vuosisuoritteista. Tietoja käytetään nyt tyyppiajoneuvokohtaisten ajoneuvokustannusten määrittämisessä painotettaessa eri ajoneuvolajien välisiä suoritteita.

17 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 15 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.2. Eri ajoneuvolajien keskimääräiset vuotuiset ajosuoritteet (arvio). Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Ajosuorite (km/a) Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Eri ajoneuvolajien keskimääräisen polttoaineen kulutuksen oletetaan nyt olevan samalla tasolla kuin Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa (taulukko 2.3). 5 Henkilö- ja pakettiautojen keskimääräiset kulutustiedot määritettiin alun perin eri kokoluokkien bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuuksia painottaen. Keskikulutus kuvaa siten bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen kulutustiedot yhtenä lukuna. Raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien tiedoissa painotettiin eri liikennöintityyppejä. Bensiiniä ja dieseliä käyttävien henkilö- ja pakettiautojen osuus ajoneuvokannasta sekä suoritteesta päivitetään nyt autokannan hallintamallin (AH- MA) tiedoilla. Henkilöautoista 88 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 12 prosenttia. Pakettiautoista 13 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 87 prosenttia. Henkilöautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 82 prosenttia ja dieselkäyttöisten osuus 18 prosenttia. Pakettiautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 10 prosenttia ja dieselkäyttöisten 90 prosenttia. Linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät käyttävät polttoaineenaan yksinomaan dieseliä. Taulukko 2.3. Eri ajoneuvolajien arvioitu keskimääräinen polttoaineen kulutus sekä bensiini- ja dieselkäytön osuus (Lähteet: Tielaitos, 1999b ja AHMA-malli). Ominaisuus Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Polttoaineen kulutus (l/100 km) 8,0 10,2 30,5 28,7 38,9 47,0 Bensiinikäyttöisten osuus kannasta (%) Dieselkäyttöisiä kannasta (%) Bensiinikäyttöisten osuus suoritteesta (%) 82* 10** Dieselkäyttöisten osuus suoritteesta (%) 18* 90** * Henkilöautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli miljoonaa kilometriä. ** Pakettiautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli miljoonaa kilometriä. 5 Ajoneuvojen keskikulutus laskee teknisen kehityksen ansiosta, mutta toisaalta ajoneuvojen keskikoko ajoneuvokannassa kasvaa. Tähän viittaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kehitys.

18 16 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa tyyppiajoneuvoja oli kaksi; kevyt ja raskas tyyppiajoneuvo. Raskaiden ajoneuvojen osalta tyyppiajoneuvon keskimääräiset ominaisuudet muodostuivat kuitenkin sellaisiksi, etteivät ne vastanneet mitään ryhmään sisällytetyistä ajoneuvoista (linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät), jolloin esimerkiksi polttoaineenkulutusmallien luotettavuutta ei voitu varmistaa mittauksilla. Tienpidon toimenpiteiden ajoneuvokustannusvaikutuksia on sen vuoksi arvioitu raskaalle liikenteelle epätarkasti. Nyt siirrytään käsittelemään kolmea tyyppiajoneuvoa kevyt ajoneuvo (henkilöautot ja pakettiautot) raskas ajoneuvo (linja-autot sekä kuorma-autot ilman perävaunua) ajoneuvoyhdistelmä (perävaunulliset kuorma-autot). Liikennelaskentamenetelmien kehittyminen tukee kolmeen tyyppiajoneuvoon siirtymistä. Nykyiset menetelmät erittelevät raskaat ajoneuvot akselimäärän mukaan. Joidenkin tienpidon toimenpiteiden vaikutusarviointimenetelmien tarvitsemat vanhat tyyppiajoneuvot voidaan tarvittaessa edelleen muodostaa uusien tyyppiajoneuvoluokkien avulla. Kevyt tyyppiajoneuvo Kevyt tyyppiajoneuvo kuvaa henkilö- ja pakettiautoja. Henkilö- ja pakettiautoille määritetään edustavuusosuudet Tiehallinnon niille vuodelle 2003 arvioimien suoritteiden perusteella. Bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuudet on määritetty taulukossa 2.3. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.4. Kuva 2.4. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot.

19 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 17 AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas tyyppiajoneuvo Raskas tyyppiajoneuvo kuvaa linja-autoja ja perävaunuttomia kuormaautoja. Suoriteosuuksien määrityksessä käytetään linja-autojen osalta Tiehallinnon vuodelle 2003 määrittämiä suoritearvoja ja perävaunuttomien kuorma-autojen osalta Tilastokeskuksen määrittämiä suoritearvoja. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.5. Kuva 2.5. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. Yhdistelmätyyppiajoneuvo Perävaunullisista kuorma-autoista muodostetaan oma tyyppiajoneuvo. Ajosuoritteiden painot sekä puoliperävaunullisille että täysperävaunullisille ajoneuvoille määritetään käyttämällä Tilastokeskuksen suoritetietoja. Ajoneuvoyhdistelmä-tyypin muodostuminen esitetään kuvassa Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisua vastaava raskas tyyppiajoneuvo voidaan määrittää raskaan ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän avulla. Ajosuoritteiden painot ovat tällöin: raskas ajoneuvo 48 % ja ajoneuvoyhdistelmä 52 %.

20 18 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Kuva 2.6. Yhdistelmätyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. 2.3 Kustannustekijöiden päivittäminen Polttoaineen hinta Tyyppiajoneuvojen polttoainekustannusten määrittämisessä käytetään Öljyja kaasualan keskusliiton polttoaineiden myyntihintatilastoja. Taulukossa 2.4 on esitetty bensiinin ja dieselöljyn verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat sekä verojen osuus hinnasta vuonna Bensiinin tiedot koskevat oktaanilukua 95, koska sen osuus moottoribensiinien kokonaismyynnistä oli vuonna 2004 noin 88 prosenttia. Dieselöljyn tiedot huomioivat kesä- ja talvilaatujen hintaeron. Taulukko 2.4. Polttoaineiden verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat vuonna 2004 (Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto). snt/l Veroton hinta Verojen osuus*** Verollinen hinta Bensiini* 34,9 79,4 114,3 Dieselöljy** 37,7 47,3 85,0 * Oktaanin 95 keskihinta ja verot. ** Myynnissä olevien laatujen (kesä-/talvilaadut) suhteessa. Myydyt laadut ovat käytännössä rikittömiä. *** Polttoainevero, huoltovarmuusmaksu ja arvonlisävero; reformuloitu bensiini ja rikitön dieselöljy. Polttoaineiden verollisen hinnan suurin osatekijä on energiaverotus (taulukko 2.5). Verot esitetään tässä siksi, että verollisten hintojen muodostaminen voidaan tehdä tarvittaessa tämän raportin tiedoilla (ks. luku 2.7). Raakaaineiden hinnan, valmistuksen ja jakeluketjun osuus verollisesta hinnasta on bensiinien osalta vajaa kolmannes ja dieselöljyn osalta noin puolet. Arvonlisäveroa maksetaan sekä valmistus- ja jakelukustannusten että energiaverojen osalta. Tiehankkeiden kannattavuusarvioinnissa käytetään joka tapauksessa verottomia polttoaineiden hintoja.

21 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 19 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.5. Eniten myytyjen polttoainelaatujen energiaverot alkaen (Lähde: kauppa- ja teollisuusministeriö). snt/l Perusvero Lisävero* Huoltovarmuusmaksu Lyijytön bensiini reformuloitu 53,85 4,23 0,68 Dieselöljy rikitön 26,83 4,76 0,35 * Hiilisisällön mukaan määräytyvä vero Muut käyttökustannukset Kevyt ajoneuvo Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa kevyiden ajoneuvojen ajoneuvokustannusten osatekijät korjaus, huolto ja voitelu sekä renkaat käsiteltiin erikseen. Nyt ne yhdistetään osatekijäksi korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset kuvaamaan ajoneuvojen muita käyttökustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Kevyen ajoneuvon korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun esittämien tietojen pohjalta. Kustannusindeksinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijää korjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). Tämä kustannusosaindeksi kuvaa ensisijaisesti ammattiliikenteessä olevien kevyiden ajoneuvojen korjaus-, huolto- ja rengaskustannusten kehitystä, mutta nyt oletetaan, että se kuvaa riittävässä määrin myös kotitalouksien käyttämien kevyiden ajoneuvojen käyttökustannusten kehitystä. 7 Tilastokeskuksen mukaan taksi- ja sairaankuljetusliikenteen korjaus-, huoltoja rengaskustannukset ovat nousseet 13 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2004 (taulukko 2.6). Taulukko 2.6. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijäkorjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). 8 Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) ,0 7 Ammattikäytössä olevia ajoneuvoja ajetaan vuosittain keskimäärin enemmän kuin yksityisiä ajoneuvoja, joten ammattiliikenteellä on korkeammat huolto- ja korjauskustannukset. 8 Pois lukien hälytysvalmiuden kustannukset.

22 20 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas ajoneuvo sekä ajoneuvoyhdistelmä Tieliikenteen ajokustannukset julkaisussa käsitelty korjaus, huolto ja voitelu käsitetään vastedes raskaille ajoneuvoille sekä ajoneuvoyhdistelmille kustannustekijäksi korjaus ja huolto. Aikaisemman kanssa yhtenevästi käsitellään erikseen kustannustekijää renkaat. Raskaiden ajoneuvojen sekä ajoneuvoyhdistelmien korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun pohjalta, huomioiden tyyppiajoneuvoluokitusten uusi jaottelu. Kustannusindekseinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä sekä linja-autoliikenteen kustannusindeksiä (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Kuorma-autoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen ammattikäytössä olevien pakettiautojen, kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannuksia. Linjaautoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen liikennelaitosten, sopimusliikenteen, kaupunkiliikenteen, maaseutuliikenteen, pikavuoroliikenteen ja tilausliikenteen kustannuksia. Jokaiselle mainitulle ajoneuvotyypille sekä liikenteen tyypille on olemassa myös erillinen indeksikuvaaja. Kustannusindeksien osatekijät, jotka kuvaavat korjaus- ja huolto- sekä rengaskuluja (ks. taulukko 2.7), eivät tarkalleen vastaa ajoneuvokustannusten kustannusosamäärityksiä, mutta indeksien katsotaan kuvaavaan kustannustason muutoksia riittävästi. Taulukko 2.7. Kuorma-auto- ja linja-autoliikenteen kustannusindeksin osatekijät korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) Kuorma-auto Linja-auto Korjaus ja huolto Renkaat Korjaus ja huolto* Renkaat** ,6 119,5 116,6 110,9 * Ei sisällä voiteluaineita. **Sisältää myös varaosakustannuksia. 2.4 Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Polttoainekustannukset Taulukossa 2.8 esitetään tiedot, joilla lasketaan henkilöauton ja pakettiauton keskimääräiset polttoainekustannukset. Ne lasketaan ajosuoritteen, keskikulutuksen ja polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) suhteessa, käyttäen polttoaineiden verottomia keskihintoja (bensiini 34,9 snt/l ja diesel 37,7 snt/l). Ajoneuvolajikohtaisia polttoainekustannuksia suoriteosuuksilla painottaen määritetään kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannus.

23 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 21 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.8. Kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannusten määrittämisessä käytetyt suorite- ja polttoainekäyttötiedot sekä ajosuori-t teen painot. Ominaisuus Ha Pa Ajosuorite (km/a) Polttoaineen kulutus (l/100 km)* 8,0 10,2 Bensiinikäytön osuus (%) Dieselkäytön osuus (%) Ajosuoritteen painoarvo (%) 92 8 * Huomioitu bensiini- ja dieselkäytön painoarvot. Taulukon 2.9 mukaan vuoden 2004 hinnoilla määritettynä henkilöautojen verottomat polttoainekustannukset ovat keskimäärin 2,83 snt/km ja pakettiautojen 3,82 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset ovat suoriteosuuksilla painotettuna 2,91 snt/km. Polttoainekustannusten nimellinen arvo (hinnan muutos ilman yleisen kustannustason muutoksen huomiointia) nousee kevyelle tyyppiajoneuvolle Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun nähden lähes 30 prosenttia. Tämä on seurausta polttoaineiden raaka-ainehintojen sekä jalostuskustannusten noususta. Yksikköarvojen muutoksiin vaikuttavat myös suoriteosuuspainotusten, polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) sekä polttoaineiden hintasuhteiden muuttuminen. Taulukko 2.9. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset vuosina 2000 ja Henkilöauto snt/km Pakettiauto snt/km Kevyt ajoneuvo snt/km Polttoainekustannus ,18 3,03 2,26 Polttoainekustannus ,83 3,82 2,91 Nimellishinnan muutos 30 % 26 % 29 % Muut käyttökustannukset Henkilöauton ja pakettiauton sekä kevyen ajoneuvon muut verottomat käyttökustannukset päivitetään vuoden 2004 hintatasoon suoraan Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun tietojen pohjalta indeksillä (taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi). Kustannusten nousu on siten 13 prosenttia kaikille yksikköarvoille (taulukko 2.10). Vuoden 2004 hintoihin määritetyt henkilöautojen muut verottomat käyttökustannukset ovat keskimäärin 2,85 snt/km ja pakettiautojen 3,42 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon muut käyttökustannukset ovat uusilla suoriteosuuspainotuksilla määritettynä siten 2,90 snt/km.

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Julkaisun nimi 1 Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen kuva: JT-Con. ISBN 951-803-606-3

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 21 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Liikenneviraston ohjeita 21/2010 Liikennevirasto

Lisätiedot

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2010

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2010 33 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2010 Juha Tervonen, Jukka

Lisätiedot

JUHA TERVONEN HEIKKI METSÄRANTA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2013

JUHA TERVONEN HEIKKI METSÄRANTA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2013 2015 JUHA TERVONEN HEIKKI METSÄRANTA Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2013 Juha Tervonen, Heikki Metsäranta Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2011.

Lisätiedot

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin.

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin. 1 (29) 20.4.2007 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2006 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2006. Merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 1 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 Liikenneviraston ohjeita 1/2015 Liikennevirasto

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2009.

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2010.

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala 1 (28) Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 9.4.2008 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2007 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2012.

Lisätiedot

Tieliikenteen ajokustannukset 2000

Tieliikenteen ajokustannukset 2000 Tieliikenteen ajokustannukset 2000 Tieliikenteen ajokustannukset 2000 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2001 ISBN 951-726-781-9 TIEH 2123614-01 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua myy/saatavana:

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Luk enne vira sto 2 1 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Liikenneviraston ohjeita

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Tieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003

Tieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003 Juha Tervonen Tieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003 Juha Tervonen Tieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003 Tiehallinto Helsinki

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Tieliikenteen ajokustannusten laskenta

Tieliikenteen ajokustannusten laskenta Tieliikenteen ajokustannusten laskenta Tieliikenteen ajokustannusten laskenta Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen kuva: JT-Con ISBN 951-803-604-7 TIEH 2100038-05 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus

Lisätiedot

Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus

Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus Tielaitos TIEHALLINTO Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus Tie- ja liikennetekniikka Y H T E I S K U N T A T A L O U D E L L I N E N Kannattavuuslaskelma... H/K K A N N A T T A V U U S Hankearvioinnin

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100

KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 MENETELMÄSELOSTE 19.1.2004 KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannusten

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 22 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 Liikenneviraston ohjeita 22/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija Yleiskuvaus VTT:n tekemällä ja ylläpitämällä LIPASTO laskentajärjestelmällä

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE... 3 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Oy TransPeltola Ltd Kouvolalainen perheyritys Toiminta alkanut vuonna 1958 (Peltolan Kuljetus Oy) 23 omaa autoa + n. 20 vakituista alihankkija-autoa Työllistää

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100 Menetelmäseloste 26.6.2007 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE... 4 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Välillisten verojen kerroin Sisäisiä julkaisuja 29/2004

Välillisten verojen kerroin Sisäisiä julkaisuja 29/2004 Juha Tervonen ja Ilmo Mäenpää Välillisten verojen kerroin Sisäisiä julkaisuja 29/2004 Juha Tervonen ja Ilmo Mäenpää Välillisten verojen kerroin Sisäisiä julkaisuja 29/2004 Tiehallinto Helsinki 2004 Kannen

Lisätiedot

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus.

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus. ALIISA Yleistä ALIISA on VTT:ssä kehitetty Suomen autokannan, suoritteiden ja kulutuksen laskentamalli. Malli on alun perin tehty tuottamaan suoritejakaumat LIISA -päästömalliin, mutta se on osoittautunut

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit Sivu 1/8 ja niiden käyttö Indeksi on jono lukuja, joilla seurataan jonkin hyödykkeen tai palvelun hinnan muuttumista ajan kuluessa. Indekseillä kuvataan hintatason tai määrien muuttumista. Eri maita koskevissa

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIISA 2006 laskentajärjestelmä. Kirjoittajat. Suomen tieliikenteen typpioksidipäästöt (NOx)

Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt. LIISA 2006 laskentajärjestelmä. Kirjoittajat. Suomen tieliikenteen typpioksidipäästöt (NOx) TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-05084-08 3.6.2008 Suomen tieliikenteen typpioksidipäästöt (NOx) 160 000 NOx -Päästöt [t/a] 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

SUOMALAISET TARVITSEVAT UUDEMPIA, TURVALLISEMPIA JA VÄHÄPÄÄSTÖISEMPIÄ AUTOJA

SUOMALAISET TARVITSEVAT UUDEMPIA, TURVALLISEMPIA JA VÄHÄPÄÄSTÖISEMPIÄ AUTOJA SUOMALAISET TARVITSEVAT UUDEMPIA, TURVALLISEMPIA JA VÄHÄPÄÄSTÖISEMPIÄ AUTOJA Keskihintaisessa uudessa autossa on veroa yli kolmasosa sen hinnasta. Suomessa onkin EU-maiden toiseksi korkein autovero. Moderni

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita. Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen

Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita. Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen Moottoripyörien määräaikaiskatsastukselle ei ole perusteita Santtu Ahonen Teemu S. Lindfors Juha Tervonen 1 Suomen Motoristit r.y. (c) 2009 Liikenneturvallisuus Moottoripyöräonnettomuuksista on saatavilla

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO... 1 1 LASKENTAPERUSTEET... 1 1.1. Ajoneuvon uushankintahinta...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot