Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen"

Transkriptio

1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005

2

3 Julkaisun nimi 1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 2 Julkaisun nimi ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano ja Mira-Maria Penttinen: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Helsinki Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Sisäisiä julkaisuja. 48/ s. ISSN X, TIEH Asiasanat: ajokustannukset, yksikköarvot, ajoneuvokustannukset, aikakustannukset, onnettomuuskustannukset, ympäristökustannukset, hankearviointi Aiheluokka: 02 TIIVISTELMÄ Tässä taustamuistiossa kuvataan tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämistavat ja päivittäminen vuodesta 2000 vuoteen 2005 ja esitetään suositukset uusista yksikköarvoista. Kaikki yksikköarvot päivitettiin indekseillä inflaation huomioimiseksi. Lisäksi useiden ajokustannuslajien määrittelytapaa muutettiin. Myös tyyppiajoneuvojen jako kahteen luokkaan on korvattu jaottelulla kevyeen tyyppiajoneuvoon (henkilöauto ja pakettiauto), raskaaseen tyyppiajoneuvoon (linja-auto ja kuorma-autot) ja yhdistelmätyyppiajoneuvoon (perävaunulliset kuorma-autot). Ajoneuvokustannusten yksikköarvoista jätettiin pois pääomakustannukset ja muut ajosuoritteesta riippumattomat kiinteät kustannukset. Vastedes yksikköarvoihin sisältyy vain ajosuoritteesta riippuvia tekijöitä. Tämän vuoksi suoritteen vähenemisestä hankkeissa saatavat hyödyt pienenevät. Matka-aikasäästöjen arvojen osalta täsmennettiin palkkakustannusten määrittämistapaa ja johdettiin uusi työtunnin kustannus, eli työajan matkaaikasäästön arvo. Koska työajan ulkopuolisten matkojen matka-aikasäästön arvo johdetaan työajan arvosta, vaikutti muutos kaikkien matkaryhmien aikasäästön arvoihin. Matka-aikasäästöjen yksikköarvojen nousu johtaa matka-aikasäästöjen painoarvon nousuun hankkeiden vaikutuksissa. Henkilövahinkojen yksikköarvot muuttuivat kun hyvinvoinnin menetystä kuvaava yksikköarvon osatekijä korjattiin verottomaksi arvoksi. Henkilövahinkojen yksikköarvot alenivat. Onnettomuuksien vakavuusastejakauman seurauksena onnettomuustyyppikohtaisten keskimääräisten yksikköarvojen taso nousi. Turvallisuuden merkitys hankkeiden vaikutuksissa kasvaa. Päästökustannusten taso on tarkistettu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta vuonna Niiden määrittämistapaan ei tehty muutoksia, joten nyt yksikköarvot muuttuivat vain indeksikorotusten mukaisesti. Aikaisemmin yksikköarvoissa esitetyt suoritekohtaiset päästökustannukset jäävät taustamuistioon, eikä niitä esitetä varsinaisessa yksikköarvojen koosteessa. Meluhaitan yksikköarvo olisi syytä määritellä jatkossa kokonaan uudestaan. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia hankkeiden kannattavuuteen sekä hyötyjen jakaumaan testattiin vertailulaskelmin entisillä ja uusilla yksikköarvoilla. Laskelmissa havaittiin edellä mainitut vaikutusten painotusmuutokset; ajoneuvokustannusten merkitys hieman alenee, mutta matka-aikasäästöjen ja turvallisuuden paranemisen merkitys nousee selvästi. Koko hankejoukosta (12 hanketta) vain yhden hankkeen kannattavuus heikkeni (marginaalisesti) uusilla yksikköarvoilla laskettuna, ja muiden kannattavuus parani hienoisesti tai selvästi.

6

7 ESIPUHE Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvoja käytetään tienpidon vaikutusten rahamääräisessä arvioinnissa. Yksikköarvot on muodostettu ajoneuvon käytölle, ajalle, onnettomuuksille, päästöille ja melulle. Yksikköarvoja päivitetään viiden vuoden välein, jolloin tehdään tarvittavat indeksikorjaukset ja mahdolliset määrittämismenetelmien tarkistukset. Tämän päivittämisen yhteydessä ei ole otettu käyttöön uusia yksikköarvojen määrittämismenetelmiä, lähinnä menetelmiin on tehty pieniä tarkennuksia. Tämä selvitys toimii "Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot julkaisun" taustaraporttina. Selvitykseen on dokumentoitu määrittämismenetelmiin tehdyt tarkistukset sekä nimetty alkuperäiset lähteet. Lisäksi selvityksessä on arvioitu tehtyjen tarkistusten vaikutuksia tiehankkeiden kannattavuuslaskelmien tuloksiin. Selvityksen laatimista on ohjannut ylitarkastaja Anton Goebel Tiehallinnosta. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet KTM Juha Tervonen JT-Con:sta sekä DI Jukka Ristikartano ja DI Mira-Maria Penttinen Tieliikelaitoksesta. Helsingissä marraskuussa 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 9 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET Yleistä Tyyppiajoneuvon muodostaminen Ajoneuvolajit Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Kustannustekijöiden päivittäminen Polttoaineen hinta Muut käyttökustannukset Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Raskaan tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Yhdistelmätyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Suositus ajoneuvokustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 25 3 MATKA-AIKASÄÄSTÖJEN ARVOT Yleistä Matka-aikasäästöjen yksikköarvon päivittäminen Palkkakustannukset Matkan tarkoituksen jakaumat ja kuormitusasteet Suositus matka-aikasäästöjen yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 34 4 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Yleistä Onnettomuuskustannusten yksikköarvot Suositus onnettomuuskustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 40 5 YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET Yleistä Pakokaasupäästöjen yksikköarvot Liikennemelun yksikköarvot Suositus ympäristökustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 46 6 VAIKUTUKSET HANKKEIDEN KANNATTAVUUTEEN 47 7 YHTEENVETO 50 8 LÄHTEET 53

10 8 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen

11 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tämä taustaraportti esittää tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämisen lyhyet menetelmäkuvaukset, määritystapaan tehdyt muutokset perusteluineen, yksikköarvojen päivitykset vuoden 2005 hintatasoon sekä päivittämisessä käytetyt tilastolliset tausta-aineistot lähteineen. Ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 esitetään vahvistetut yksikköarvot ja ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten laskenta esitetään suositus tiehankkeiden kannattavuuden arvioimisen laskentamenetelmästä. Tämä taustaraportti ei korvaa aikaisemmin tehtyjä ajokustannuslajikohtaisia taustamuistioita. Ajokustannukset on ensisijaisesti päivitetty vuoden 2005 hintatasoon aiempiin perusselvityksiin nojautuen. Ajokustannuksiin on tosin tehty eräitä rakenteellisia korjauksia, mutta ne määritetään edelleen samoin periaattein kuin aikaisemmin. Siten myös ajokustannusten perusteellinen menetelmäkuvaus löytyy edelleen taustaraporteista. Lähtöaineistoina on hyödynnetty tuoreita tilastotietoja. Tarkan tilastotiedon puuttuessa raportin kirjoittajat ovat määrittäneet lähtötietoja asiantuntijaarviona. Tietojen lähteet ja määrittämisperusteet tuodaan selkeästi esille. Ajokustannusten määrittämiseen on tehty seuraavat merkittävät muutokset: Ajoneuvokustannukset eivät enää sisällä kiinteitä ylläpito- ja pääomakustannuksia, vaan ainoastaan ajosuoritteesta selvästi riippuvat kustannukset (polttoaine- ja muut käyttökustannukset). Matka-aikasäästöjen arvon määrittämisestä on poistettu aiemmin käytössä ollut työssä matkustavien palkkatasoa koskeva korotuskerroin. Sen sijaan palkansaajaryhmä on valittu siten, että se vastaa työssä matkustavien ansiotasojakaumaa. Onnettomuuskustannuksia on korjattu verottoman laskennan mukaisiksi siten, että henkilövahinkoihin liittyvää hyvinvoinnin menetystä on alennettu välillisten verojen korjauskertoimella. Lisäksi on kehitetty materiaalivahinkojen ja hallinnollisten kustannusten esittämistapaa. Pakokaasupäästöjen kustannusten tason määrittäminen perustuu vuonna 2003 tehtyyn liikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen. Meluhaitan kustannusten määrittämistapaan ei ole tehty muutoksia. Lisäksi tyyppiajoneuvoluokitus on muutettu seuraavaksi: kevyt ajoneuvo, raskas ajoneuvo ja yhdistelmäajoneuvo. Jokainen ajokustannuslaji käsitellään pääluvussa, jonka lopussa tehdään suositukset ajokustannusten yksikköarvoiksi vuodelle 2005 sekä kuvataan muutosten vaikutuksia vaikutusarvioinnille. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia ajokustannushyötyjen jakaumiin sekä hankkeiden kannattavuuteen on arvioitu vertaillen entisten ja uusien yksikköarvojen mukaisia tuloksia 12 erityyppisellä tiehankkeella. Tulevista ajokustannusten päivityksistä tehdään erillisiä suosituksia. Tämän taustaraportin rakennetta suositellaan käytettävän ajokustannusten päivittämisten kuvaamisessa myös tulevaisuudessa.

12 10 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.1 Yleistä Ajoneuvokustannuksilla kuvataan ajosuoritteen mukaan määräytyviä ajoneuvojen käyttökustannuksia. Niihin kuuluvat polttoainekustannukset sekä merkittävimmät muut suoritteista selvästi riippuvat käyttökustannukset, eli korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset. Ajoneuvokustannukset määritellään ajoneuvokantaa edustaville keskimääräisille tyyppiajoneuvoille. Tyyppiajoneuvot muodostetaan eri ajoneuvolajien kantaosuuksien, suoriteosuuksien sekä polttoaineiden (bensiini/diesel) kulutuksen ja käyttöjakauman mukaan. Tyyppiajoneuvokohtaisilla ajoneuvokustannuksilla pyritään käsittelemään ajoneuvokannan ominaisuuksia yleistetysti siten, että hankearvioinnin tulokset kuvaavat tienpidon toimenpiteiden aikaan saamien ajoneuvokustannusvaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa. Ajoneuvokustannusten päivitys koskee kustannustason ja ajoneuvokannan koostumuksen päivittämisen ohella seuraavia määrittämistavan muutoksia: Ajoneuvokustannusten osatekijöitä huomioidaan nyt vähemmän aiempiin yksikköarvoihin nähden. Mukana eivät enää ole ajoneuvojen käytöstä riippumattomat ylläpitokustannukset (vuosiverot tai ammattiliikenteen hallinnolliset kulut), eikä ajoneuvojen arvon alenemista kuvaavat pääomakustannukset. Pois jätetyillä kustannustekijöillä ei ole selkeää yhteyttä tienpidon toimenpiteiden vaikutuksiin. Yleisempiä kustannustarkasteluja varten tietoa yksityisautoilun ja ammattiliikenteen kiinteistä kustannuksista voidaan hankkia etujärjestöiltä. 1 Tyyppiajoneuvoluokitusta on muutettu. Aikaisemmin ajoneuvokustannuksia käsiteltiin kahdessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ja raskaat ajoneuvot. Vastedes ajoneuvokustannuksia käsitellään kolmessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ajoneuvot, raskaat ajoneuvot sekä ajoneuvoyhdistelmät. Määrittämistavan muutokset ja päivitykset kuvataan yksityiskohtaisesti seuraavissa luvuissa. Ajoneuvokustannusten arvottamismenettelyn yleiskuvaus on esitetty kuvassa Autoliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Linja-autoliitto.

13 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 11 AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvokanta Tilastotieto Henkilöautot (ha) Pakettiautot (pa) Linjaautot (la) Kuorma-autot (kaip, kapp, kavp) Keskim. kulutus (l/100 km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Keskim. vuosisuorite (km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Keskihinta: - bensiini - diesel Tilastotieto Käyttökustannukset - huolto, renkaat ja korjaus Kyselytieto Suoriteosuuspainoarvot ha/pa Suoriteosuuspainoarvot la/kaip Suoriteosuuspainoarvot kapp/kavp Ajoneuvokustannus kevyt tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus raskas tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus yhdistelmätyyppiajoneuvo, c/km Kuva 2.1. Ajoneuvokustannusten muodostaminen.

14 12 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.2 Tyyppiajoneuvon muodostaminen Ajoneuvolajit Tyyppiajoneuvot muodostetaan seuraavien ajoneuvolajien kanta- ja suoriteosuus- sekä polttoainekäyttötietojen avulla - henkilöauto (ha) bensiini/diesel - pakettiauto (pa) bensiini/diesel - linja-auto (la) - kuorma-auto ilman perävaunua (kaip) - kuorma-auto ja puoliperävaunu (kapp) - kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (kavp). Ajoneuvolajiluokitus edustaa ajoneuvokannan koostumusta varsin hyvin. Ajoneuvokantatilastot eivät tue tätä tarkempaa luokittelua. Ehkä merkittävimmät luokitusten ongelmat liittyvät isojen, usein kuormaautoksi rekisteröityjen, pakettiautojen ja varsinaisten kuorma-autojen välisiin ominaisuuseroihin sekä kaupungeissa liikkuvien bussien ja kaukoliikenteen linja-autojen välisiin ominaisuuseroihin. Todellisuudessa ominaisuuksien hajonta on laaja, eivätkä tyyppiajoneuvolle määritetyt keskimääräiset ominaisuudet (polttoaineen kulutus ja vuosisuorite) edusta hyvin kaikkia tyyppiajoneuvoluokkaan luettavia ajoneuvolajeja Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Ajoneuvokannan koostumus ja suoriteosuudet määräävät tyyppiajoneuvojen määrittämisessä käytettävät ajoneuvolajikohtaiset painoarvot. Ajoneuvokannan peruslähde on Tilastokeskuksen ajoneuvokantatilasto, joka perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteröintitietoihin. Täydentäviä tietoja on saatu autoilun ja ammattiliikenteen etujärjestöiltä (Autoalan tiedotuskeskus ja SKAL). Ajoneuvokantaan kuului vuonna 2004 Tilastokeskuksen mukaan ajoneuvoa. Ajoneuvokannan koostumus oli seuraava - henkilöautoja oli ajoneuvoa (keski-ikä 10,5 vuotta) 2 - pakettiautoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 10,6) - kuorma-autoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 9,5 vuotta) - linja-autoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 11,4 vuotta). Taulukko 2.1 esittää kuorma-autokantaan lukeutuvien erityyppisten ajoneuvojen koostumuksen vuonna 2004 (SKAL/Airila, 2005). Kuva 2.2 esittää ajoneuvokannan koostumuksen eri ajoneuvolajeina. Taulukko 2.1. Kuorma-autokannan jakauma vuonna (Lähde: SKAL). Kaip Kapp Kavp Osuus kuorma-autokannasta (%) Keski-ikätietoa ei käytetä ajoneuvokustannusten määrittämisessä, mutta se selittää ajoneuvokannan keskimääräistä polttoaineen kulutusta ja päästötasoa.

15 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 13 AJONEUVOKUSTANNUKSET Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun (eli vuoden 1997 ajoneuvokantaan) verrattuna on tapahtunut seuraavia muutoksia - henkilöautokanta on kasvanut noin 20 prosenttia - pakettiautokanta on kasvanut noin 28 prosenttia, - kuorma-autokanta on kasvanut noin 52 prosenttia 3 - linja-autokanta on kasvanut noin 27 prosenttia. Suomen ajoneuvokanta vuonna 2004 henkilöautot 86,1 % kavp 0,7 % kapp 0,2 % kaip 2,1 % erikoisautot 0,5 % pakettiautot 10,0 % linja-autot 0,4 % henkilöautot pakettiautot linja-autot erikoisautot kaip kapp kavp Kuva 2.2. Suomen ajoneuvokannan koostumus. Ajoneuvolajien keskimääräiset vuosisuoritteet arvioidaan eri lähteiden avulla. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun keskimääräiset vuosisuoritetiedot määritettiin laajoin kyselyin muilla tietolähteillä (mm. Tiehallinnon suoritearviot) täydentäen. Tässä selvityksessä ei ole tehty suoritekyselyjä. Ajoneuvolajien nykyisten vuosisuoritteiden arvioimiseksi Tiehallinnon liikennelaskentatietoihin perustuvista suoritetilastoista vertailtiin, miten eri ajoneuvolajien keskimääräiset suoritteet ovat muuttuneet edellisen julkaisun laatimisen jälkeen. Kuvassa 2.3 esitetään keskimääräisten vuosisuoritteiden kehitys Tiehallinnon tilastojen mukaan vuodesta 1995 alkaen. Eräillä ajoneuvolajeilla vuotuinen keskisuorite on alentunut runsaasti, mutta se ei välttämättä kuvaa tosiasiallista ajoneuvokohtaisen vuosisuoritteen muutosta. 4 3 Kuorma-autokannan erityisen voimakasta kasvua selittää isojen kuorma-autoksi rekisteröitävien pakettiautojen lisääntyminen. 4 Ajoneuvosuoritteiden tilastointiperusteet ovat muuttuneet Tiehallinnossa vuoden 1997 jälkeen. Myöhemmin tehdyissä liikennelaskennoissa liikennemäärät eroteltiin tarkemmin raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien osalta. Muutosten vaikutus on näkynyt vähitellen yhteenlasketuissa suoritteissa.

16 14 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvosuoritteiden kehitys vuosina Ajoneuvosuorite (km/a) Vuosi Henkilöautot Kuorma-autot Pakettiautot Linja-autot Kuva 2.3. Ajoneuvolajikohtaisten keskimääräisten ajoneuvosuoritteiden kehittyminen liikennelaskentojen mukaan vuosina Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräisen vuosisuoritteen muutos on ollut hyvin maltillinen. Pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräinen vuosisuorite näyttää laskeneen hieman henkilöautoja enemmän. Linja-autojen ja kuorma-autojen keskimääräisissä vuosisuoritteissa on tapahtunut merkittävämpiä muutoksia, jotka johtunevat osittain tilastointiperusteiden muutoksesta. Kuvan 2.3 mukaisia vuoden 2004 suoritemääriä ei nyt käytetä suoraan keskimääräisten ajoneuvolajikohtaisten vuosisuoritteiden määrittämisessä, koska ne poikkeavat osin merkittävästi Tieliikenteen ajokustannukset julkaisun suoritteista. Koska suoritteet määritettiin tuolloin tarkempien tutkimusten perusteella, oletetaan niiden edelleen kuvaavan todellisia keskimääräisiä vuosisuoritteita Tiehallinnon nykyisiä suoritetilastoja tarkemmin. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun ja tämän raportin kirjoittajien tekemän asiantuntija-arvion pohjalta on päädytty taulukon 2.2 kuvaamaan arvioon ajoneuvolajikohtaisista keskimääräisistä vuosisuoritteista. Tietoja käytetään nyt tyyppiajoneuvokohtaisten ajoneuvokustannusten määrittämisessä painotettaessa eri ajoneuvolajien välisiä suoritteita.

17 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 15 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.2. Eri ajoneuvolajien keskimääräiset vuotuiset ajosuoritteet (arvio). Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Ajosuorite (km/a) Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Eri ajoneuvolajien keskimääräisen polttoaineen kulutuksen oletetaan nyt olevan samalla tasolla kuin Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa (taulukko 2.3). 5 Henkilö- ja pakettiautojen keskimääräiset kulutustiedot määritettiin alun perin eri kokoluokkien bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuuksia painottaen. Keskikulutus kuvaa siten bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen kulutustiedot yhtenä lukuna. Raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien tiedoissa painotettiin eri liikennöintityyppejä. Bensiiniä ja dieseliä käyttävien henkilö- ja pakettiautojen osuus ajoneuvokannasta sekä suoritteesta päivitetään nyt autokannan hallintamallin (AH- MA) tiedoilla. Henkilöautoista 88 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 12 prosenttia. Pakettiautoista 13 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 87 prosenttia. Henkilöautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 82 prosenttia ja dieselkäyttöisten osuus 18 prosenttia. Pakettiautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 10 prosenttia ja dieselkäyttöisten 90 prosenttia. Linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät käyttävät polttoaineenaan yksinomaan dieseliä. Taulukko 2.3. Eri ajoneuvolajien arvioitu keskimääräinen polttoaineen kulutus sekä bensiini- ja dieselkäytön osuus (Lähteet: Tielaitos, 1999b ja AHMA-malli). Ominaisuus Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Polttoaineen kulutus (l/100 km) 8,0 10,2 30,5 28,7 38,9 47,0 Bensiinikäyttöisten osuus kannasta (%) Dieselkäyttöisiä kannasta (%) Bensiinikäyttöisten osuus suoritteesta (%) 82* 10** Dieselkäyttöisten osuus suoritteesta (%) 18* 90** * Henkilöautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli miljoonaa kilometriä. ** Pakettiautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli miljoonaa kilometriä. 5 Ajoneuvojen keskikulutus laskee teknisen kehityksen ansiosta, mutta toisaalta ajoneuvojen keskikoko ajoneuvokannassa kasvaa. Tähän viittaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kehitys.

18 16 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa tyyppiajoneuvoja oli kaksi; kevyt ja raskas tyyppiajoneuvo. Raskaiden ajoneuvojen osalta tyyppiajoneuvon keskimääräiset ominaisuudet muodostuivat kuitenkin sellaisiksi, etteivät ne vastanneet mitään ryhmään sisällytetyistä ajoneuvoista (linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät), jolloin esimerkiksi polttoaineenkulutusmallien luotettavuutta ei voitu varmistaa mittauksilla. Tienpidon toimenpiteiden ajoneuvokustannusvaikutuksia on sen vuoksi arvioitu raskaalle liikenteelle epätarkasti. Nyt siirrytään käsittelemään kolmea tyyppiajoneuvoa kevyt ajoneuvo (henkilöautot ja pakettiautot) raskas ajoneuvo (linja-autot sekä kuorma-autot ilman perävaunua) ajoneuvoyhdistelmä (perävaunulliset kuorma-autot). Liikennelaskentamenetelmien kehittyminen tukee kolmeen tyyppiajoneuvoon siirtymistä. Nykyiset menetelmät erittelevät raskaat ajoneuvot akselimäärän mukaan. Joidenkin tienpidon toimenpiteiden vaikutusarviointimenetelmien tarvitsemat vanhat tyyppiajoneuvot voidaan tarvittaessa edelleen muodostaa uusien tyyppiajoneuvoluokkien avulla. Kevyt tyyppiajoneuvo Kevyt tyyppiajoneuvo kuvaa henkilö- ja pakettiautoja. Henkilö- ja pakettiautoille määritetään edustavuusosuudet Tiehallinnon niille vuodelle 2003 arvioimien suoritteiden perusteella. Bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuudet on määritetty taulukossa 2.3. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.4. Kuva 2.4. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot.

19 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 17 AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas tyyppiajoneuvo Raskas tyyppiajoneuvo kuvaa linja-autoja ja perävaunuttomia kuormaautoja. Suoriteosuuksien määrityksessä käytetään linja-autojen osalta Tiehallinnon vuodelle 2003 määrittämiä suoritearvoja ja perävaunuttomien kuorma-autojen osalta Tilastokeskuksen määrittämiä suoritearvoja. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.5. Kuva 2.5. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. Yhdistelmätyyppiajoneuvo Perävaunullisista kuorma-autoista muodostetaan oma tyyppiajoneuvo. Ajosuoritteiden painot sekä puoliperävaunullisille että täysperävaunullisille ajoneuvoille määritetään käyttämällä Tilastokeskuksen suoritetietoja. Ajoneuvoyhdistelmä-tyypin muodostuminen esitetään kuvassa Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisua vastaava raskas tyyppiajoneuvo voidaan määrittää raskaan ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän avulla. Ajosuoritteiden painot ovat tällöin: raskas ajoneuvo 48 % ja ajoneuvoyhdistelmä 52 %.

20 18 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Kuva 2.6. Yhdistelmätyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. 2.3 Kustannustekijöiden päivittäminen Polttoaineen hinta Tyyppiajoneuvojen polttoainekustannusten määrittämisessä käytetään Öljyja kaasualan keskusliiton polttoaineiden myyntihintatilastoja. Taulukossa 2.4 on esitetty bensiinin ja dieselöljyn verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat sekä verojen osuus hinnasta vuonna Bensiinin tiedot koskevat oktaanilukua 95, koska sen osuus moottoribensiinien kokonaismyynnistä oli vuonna 2004 noin 88 prosenttia. Dieselöljyn tiedot huomioivat kesä- ja talvilaatujen hintaeron. Taulukko 2.4. Polttoaineiden verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat vuonna 2004 (Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto). snt/l Veroton hinta Verojen osuus*** Verollinen hinta Bensiini* 34,9 79,4 114,3 Dieselöljy** 37,7 47,3 85,0 * Oktaanin 95 keskihinta ja verot. ** Myynnissä olevien laatujen (kesä-/talvilaadut) suhteessa. Myydyt laadut ovat käytännössä rikittömiä. *** Polttoainevero, huoltovarmuusmaksu ja arvonlisävero; reformuloitu bensiini ja rikitön dieselöljy. Polttoaineiden verollisen hinnan suurin osatekijä on energiaverotus (taulukko 2.5). Verot esitetään tässä siksi, että verollisten hintojen muodostaminen voidaan tehdä tarvittaessa tämän raportin tiedoilla (ks. luku 2.7). Raakaaineiden hinnan, valmistuksen ja jakeluketjun osuus verollisesta hinnasta on bensiinien osalta vajaa kolmannes ja dieselöljyn osalta noin puolet. Arvonlisäveroa maksetaan sekä valmistus- ja jakelukustannusten että energiaverojen osalta. Tiehankkeiden kannattavuusarvioinnissa käytetään joka tapauksessa verottomia polttoaineiden hintoja.

21 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 19 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.5. Eniten myytyjen polttoainelaatujen energiaverot alkaen (Lähde: kauppa- ja teollisuusministeriö). snt/l Perusvero Lisävero* Huoltovarmuusmaksu Lyijytön bensiini reformuloitu 53,85 4,23 0,68 Dieselöljy rikitön 26,83 4,76 0,35 * Hiilisisällön mukaan määräytyvä vero Muut käyttökustannukset Kevyt ajoneuvo Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa kevyiden ajoneuvojen ajoneuvokustannusten osatekijät korjaus, huolto ja voitelu sekä renkaat käsiteltiin erikseen. Nyt ne yhdistetään osatekijäksi korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset kuvaamaan ajoneuvojen muita käyttökustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Kevyen ajoneuvon korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun esittämien tietojen pohjalta. Kustannusindeksinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijää korjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). Tämä kustannusosaindeksi kuvaa ensisijaisesti ammattiliikenteessä olevien kevyiden ajoneuvojen korjaus-, huolto- ja rengaskustannusten kehitystä, mutta nyt oletetaan, että se kuvaa riittävässä määrin myös kotitalouksien käyttämien kevyiden ajoneuvojen käyttökustannusten kehitystä. 7 Tilastokeskuksen mukaan taksi- ja sairaankuljetusliikenteen korjaus-, huoltoja rengaskustannukset ovat nousseet 13 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2004 (taulukko 2.6). Taulukko 2.6. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijäkorjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). 8 Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) ,0 7 Ammattikäytössä olevia ajoneuvoja ajetaan vuosittain keskimäärin enemmän kuin yksityisiä ajoneuvoja, joten ammattiliikenteellä on korkeammat huolto- ja korjauskustannukset. 8 Pois lukien hälytysvalmiuden kustannukset.

22 20 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas ajoneuvo sekä ajoneuvoyhdistelmä Tieliikenteen ajokustannukset julkaisussa käsitelty korjaus, huolto ja voitelu käsitetään vastedes raskaille ajoneuvoille sekä ajoneuvoyhdistelmille kustannustekijäksi korjaus ja huolto. Aikaisemman kanssa yhtenevästi käsitellään erikseen kustannustekijää renkaat. Raskaiden ajoneuvojen sekä ajoneuvoyhdistelmien korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun pohjalta, huomioiden tyyppiajoneuvoluokitusten uusi jaottelu. Kustannusindekseinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä sekä linja-autoliikenteen kustannusindeksiä (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Kuorma-autoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen ammattikäytössä olevien pakettiautojen, kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannuksia. Linjaautoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen liikennelaitosten, sopimusliikenteen, kaupunkiliikenteen, maaseutuliikenteen, pikavuoroliikenteen ja tilausliikenteen kustannuksia. Jokaiselle mainitulle ajoneuvotyypille sekä liikenteen tyypille on olemassa myös erillinen indeksikuvaaja. Kustannusindeksien osatekijät, jotka kuvaavat korjaus- ja huolto- sekä rengaskuluja (ks. taulukko 2.7), eivät tarkalleen vastaa ajoneuvokustannusten kustannusosamäärityksiä, mutta indeksien katsotaan kuvaavaan kustannustason muutoksia riittävästi. Taulukko 2.7. Kuorma-auto- ja linja-autoliikenteen kustannusindeksin osatekijät korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) Kuorma-auto Linja-auto Korjaus ja huolto Renkaat Korjaus ja huolto* Renkaat** ,6 119,5 116,6 110,9 * Ei sisällä voiteluaineita. **Sisältää myös varaosakustannuksia. 2.4 Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Polttoainekustannukset Taulukossa 2.8 esitetään tiedot, joilla lasketaan henkilöauton ja pakettiauton keskimääräiset polttoainekustannukset. Ne lasketaan ajosuoritteen, keskikulutuksen ja polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) suhteessa, käyttäen polttoaineiden verottomia keskihintoja (bensiini 34,9 snt/l ja diesel 37,7 snt/l). Ajoneuvolajikohtaisia polttoainekustannuksia suoriteosuuksilla painottaen määritetään kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannus.

23 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 21 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.8. Kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannusten määrittämisessä käytetyt suorite- ja polttoainekäyttötiedot sekä ajosuori-t teen painot. Ominaisuus Ha Pa Ajosuorite (km/a) Polttoaineen kulutus (l/100 km)* 8,0 10,2 Bensiinikäytön osuus (%) Dieselkäytön osuus (%) Ajosuoritteen painoarvo (%) 92 8 * Huomioitu bensiini- ja dieselkäytön painoarvot. Taulukon 2.9 mukaan vuoden 2004 hinnoilla määritettynä henkilöautojen verottomat polttoainekustannukset ovat keskimäärin 2,83 snt/km ja pakettiautojen 3,82 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset ovat suoriteosuuksilla painotettuna 2,91 snt/km. Polttoainekustannusten nimellinen arvo (hinnan muutos ilman yleisen kustannustason muutoksen huomiointia) nousee kevyelle tyyppiajoneuvolle Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun nähden lähes 30 prosenttia. Tämä on seurausta polttoaineiden raaka-ainehintojen sekä jalostuskustannusten noususta. Yksikköarvojen muutoksiin vaikuttavat myös suoriteosuuspainotusten, polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) sekä polttoaineiden hintasuhteiden muuttuminen. Taulukko 2.9. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset vuosina 2000 ja Henkilöauto snt/km Pakettiauto snt/km Kevyt ajoneuvo snt/km Polttoainekustannus ,18 3,03 2,26 Polttoainekustannus ,83 3,82 2,91 Nimellishinnan muutos 30 % 26 % 29 % Muut käyttökustannukset Henkilöauton ja pakettiauton sekä kevyen ajoneuvon muut verottomat käyttökustannukset päivitetään vuoden 2004 hintatasoon suoraan Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun tietojen pohjalta indeksillä (taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi). Kustannusten nousu on siten 13 prosenttia kaikille yksikköarvoille (taulukko 2.10). Vuoden 2004 hintoihin määritetyt henkilöautojen muut verottomat käyttökustannukset ovat keskimäärin 2,85 snt/km ja pakettiautojen 3,42 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon muut käyttökustannukset ovat uusilla suoriteosuuspainotuksilla määritettynä siten 2,90 snt/km.

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2011.

Lisätiedot

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin.

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin. 1 (29) 20.4.2007 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2006 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2006. Merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Luk enne vira sto. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja

Luk enne vira sto. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja Luk enne vira sto 3 3 2 0 1 0 L IIK E N N E V IR A S T O N T U T K IM U K S IA JA S E L V IT Y K S IÄ Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 1 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 Liikenneviraston ohjeita 1/2015 Liikennevirasto

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 71 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi polttoaineverosta annetun lain verotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Moottoribensiinin polttoaineveroa ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 3. neljännes Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hintojen pitkään jatkunut lasku tasaantui

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2007 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2007 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010

Luk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Luk enne vira sto 2 1 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Liikenneviraston ohjeita

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 2. neljännes Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 toisella

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2008 Teollisuuden varastotilasto Tehdasteollisuuden varastot kasvoivat vuoden takaisesta vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Tehdasteollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2008 syyskuun lopussa

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus.

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus. ALIISA Yleistä ALIISA on VTT:ssä kehitetty Suomen autokannan, suoritteiden ja kulutuksen laskentamalli. Malli on alun perin tehty tuottamaan suoritejakaumat LIISA -päästömalliin, mutta se on osoittautunut

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 2. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 10,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Eläkettä saavien lasten Lesken ja entisen Lasten kerroin

Eläkettä saavien lasten Lesken ja entisen Lasten kerroin Muistio 1 (6) Perhe-eläkkeen kertasuorituksessa käytettävät lasten lukumäärästä riippuvat kertoimet Sisällys 1 Yleistä edunsaajien lukumäärästä riippuvista kertoimista... 1 2 Kertoimet 1.1.2017 alkaen...

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot