Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen
|
|
- Hanna-Mari Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005
2
3 Julkaisun nimi 1 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Mira-Maria Penttinen Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2005 Sisäisiä julkaisuja 48/2005 Tiehallinto Helsinki 2005
4 2 Julkaisun nimi ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin
5 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano ja Mira-Maria Penttinen: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Helsinki Tiehallinto, asiantuntijapalvelut. Sisäisiä julkaisuja. 48/ s. ISSN X, TIEH Asiasanat: ajokustannukset, yksikköarvot, ajoneuvokustannukset, aikakustannukset, onnettomuuskustannukset, ympäristökustannukset, hankearviointi Aiheluokka: 02 TIIVISTELMÄ Tässä taustamuistiossa kuvataan tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämistavat ja päivittäminen vuodesta 2000 vuoteen 2005 ja esitetään suositukset uusista yksikköarvoista. Kaikki yksikköarvot päivitettiin indekseillä inflaation huomioimiseksi. Lisäksi useiden ajokustannuslajien määrittelytapaa muutettiin. Myös tyyppiajoneuvojen jako kahteen luokkaan on korvattu jaottelulla kevyeen tyyppiajoneuvoon (henkilöauto ja pakettiauto), raskaaseen tyyppiajoneuvoon (linja-auto ja kuorma-autot) ja yhdistelmätyyppiajoneuvoon (perävaunulliset kuorma-autot). Ajoneuvokustannusten yksikköarvoista jätettiin pois pääomakustannukset ja muut ajosuoritteesta riippumattomat kiinteät kustannukset. Vastedes yksikköarvoihin sisältyy vain ajosuoritteesta riippuvia tekijöitä. Tämän vuoksi suoritteen vähenemisestä hankkeissa saatavat hyödyt pienenevät. Matka-aikasäästöjen arvojen osalta täsmennettiin palkkakustannusten määrittämistapaa ja johdettiin uusi työtunnin kustannus, eli työajan matkaaikasäästön arvo. Koska työajan ulkopuolisten matkojen matka-aikasäästön arvo johdetaan työajan arvosta, vaikutti muutos kaikkien matkaryhmien aikasäästön arvoihin. Matka-aikasäästöjen yksikköarvojen nousu johtaa matka-aikasäästöjen painoarvon nousuun hankkeiden vaikutuksissa. Henkilövahinkojen yksikköarvot muuttuivat kun hyvinvoinnin menetystä kuvaava yksikköarvon osatekijä korjattiin verottomaksi arvoksi. Henkilövahinkojen yksikköarvot alenivat. Onnettomuuksien vakavuusastejakauman seurauksena onnettomuustyyppikohtaisten keskimääräisten yksikköarvojen taso nousi. Turvallisuuden merkitys hankkeiden vaikutuksissa kasvaa. Päästökustannusten taso on tarkistettu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta vuonna Niiden määrittämistapaan ei tehty muutoksia, joten nyt yksikköarvot muuttuivat vain indeksikorotusten mukaisesti. Aikaisemmin yksikköarvoissa esitetyt suoritekohtaiset päästökustannukset jäävät taustamuistioon, eikä niitä esitetä varsinaisessa yksikköarvojen koosteessa. Meluhaitan yksikköarvo olisi syytä määritellä jatkossa kokonaan uudestaan. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia hankkeiden kannattavuuteen sekä hyötyjen jakaumaan testattiin vertailulaskelmin entisillä ja uusilla yksikköarvoilla. Laskelmissa havaittiin edellä mainitut vaikutusten painotusmuutokset; ajoneuvokustannusten merkitys hieman alenee, mutta matka-aikasäästöjen ja turvallisuuden paranemisen merkitys nousee selvästi. Koko hankejoukosta (12 hanketta) vain yhden hankkeen kannattavuus heikkeni (marginaalisesti) uusilla yksikköarvoilla laskettuna, ja muiden kannattavuus parani hienoisesti tai selvästi.
6
7 ESIPUHE Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvoja käytetään tienpidon vaikutusten rahamääräisessä arvioinnissa. Yksikköarvot on muodostettu ajoneuvon käytölle, ajalle, onnettomuuksille, päästöille ja melulle. Yksikköarvoja päivitetään viiden vuoden välein, jolloin tehdään tarvittavat indeksikorjaukset ja mahdolliset määrittämismenetelmien tarkistukset. Tämän päivittämisen yhteydessä ei ole otettu käyttöön uusia yksikköarvojen määrittämismenetelmiä, lähinnä menetelmiin on tehty pieniä tarkennuksia. Tämä selvitys toimii "Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot julkaisun" taustaraporttina. Selvitykseen on dokumentoitu määrittämismenetelmiin tehdyt tarkistukset sekä nimetty alkuperäiset lähteet. Lisäksi selvityksessä on arvioitu tehtyjen tarkistusten vaikutuksia tiehankkeiden kannattavuuslaskelmien tuloksiin. Selvityksen laatimista on ohjannut ylitarkastaja Anton Goebel Tiehallinnosta. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet KTM Juha Tervonen JT-Con:sta sekä DI Jukka Ristikartano ja DI Mira-Maria Penttinen Tieliikelaitoksesta. Helsingissä marraskuussa 2005 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut
8
9 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 9 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET Yleistä Tyyppiajoneuvon muodostaminen Ajoneuvolajit Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Kustannustekijöiden päivittäminen Polttoaineen hinta Muut käyttökustannukset Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Raskaan tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Yhdistelmätyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Suositus ajoneuvokustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 25 3 MATKA-AIKASÄÄSTÖJEN ARVOT Yleistä Matka-aikasäästöjen yksikköarvon päivittäminen Palkkakustannukset Matkan tarkoituksen jakaumat ja kuormitusasteet Suositus matka-aikasäästöjen yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 34 4 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Yleistä Onnettomuuskustannusten yksikköarvot Suositus onnettomuuskustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 40 5 YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET Yleistä Pakokaasupäästöjen yksikköarvot Liikennemelun yksikköarvot Suositus ympäristökustannusten yksikköarvoiksi Yksikköarvojen muuttamisen vaikutukset 46 6 VAIKUTUKSET HANKKEIDEN KANNATTAVUUTEEN 47 7 YHTEENVETO 50 8 LÄHTEET 53
10 8 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen
11 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tämä taustaraportti esittää tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittämisen lyhyet menetelmäkuvaukset, määritystapaan tehdyt muutokset perusteluineen, yksikköarvojen päivitykset vuoden 2005 hintatasoon sekä päivittämisessä käytetyt tilastolliset tausta-aineistot lähteineen. Ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 esitetään vahvistetut yksikköarvot ja ohjejulkaisussa Tieliikenteen ajokustannusten laskenta esitetään suositus tiehankkeiden kannattavuuden arvioimisen laskentamenetelmästä. Tämä taustaraportti ei korvaa aikaisemmin tehtyjä ajokustannuslajikohtaisia taustamuistioita. Ajokustannukset on ensisijaisesti päivitetty vuoden 2005 hintatasoon aiempiin perusselvityksiin nojautuen. Ajokustannuksiin on tosin tehty eräitä rakenteellisia korjauksia, mutta ne määritetään edelleen samoin periaattein kuin aikaisemmin. Siten myös ajokustannusten perusteellinen menetelmäkuvaus löytyy edelleen taustaraporteista. Lähtöaineistoina on hyödynnetty tuoreita tilastotietoja. Tarkan tilastotiedon puuttuessa raportin kirjoittajat ovat määrittäneet lähtötietoja asiantuntijaarviona. Tietojen lähteet ja määrittämisperusteet tuodaan selkeästi esille. Ajokustannusten määrittämiseen on tehty seuraavat merkittävät muutokset: Ajoneuvokustannukset eivät enää sisällä kiinteitä ylläpito- ja pääomakustannuksia, vaan ainoastaan ajosuoritteesta selvästi riippuvat kustannukset (polttoaine- ja muut käyttökustannukset). Matka-aikasäästöjen arvon määrittämisestä on poistettu aiemmin käytössä ollut työssä matkustavien palkkatasoa koskeva korotuskerroin. Sen sijaan palkansaajaryhmä on valittu siten, että se vastaa työssä matkustavien ansiotasojakaumaa. Onnettomuuskustannuksia on korjattu verottoman laskennan mukaisiksi siten, että henkilövahinkoihin liittyvää hyvinvoinnin menetystä on alennettu välillisten verojen korjauskertoimella. Lisäksi on kehitetty materiaalivahinkojen ja hallinnollisten kustannusten esittämistapaa. Pakokaasupäästöjen kustannusten tason määrittäminen perustuu vuonna 2003 tehtyyn liikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen. Meluhaitan kustannusten määrittämistapaan ei ole tehty muutoksia. Lisäksi tyyppiajoneuvoluokitus on muutettu seuraavaksi: kevyt ajoneuvo, raskas ajoneuvo ja yhdistelmäajoneuvo. Jokainen ajokustannuslaji käsitellään pääluvussa, jonka lopussa tehdään suositukset ajokustannusten yksikköarvoiksi vuodelle 2005 sekä kuvataan muutosten vaikutuksia vaikutusarvioinnille. Yksikköarvojen muuttamisen vaikutuksia ajokustannushyötyjen jakaumiin sekä hankkeiden kannattavuuteen on arvioitu vertaillen entisten ja uusien yksikköarvojen mukaisia tuloksia 12 erityyppisellä tiehankkeella. Tulevista ajokustannusten päivityksistä tehdään erillisiä suosituksia. Tämän taustaraportin rakennetta suositellaan käytettävän ajokustannusten päivittämisten kuvaamisessa myös tulevaisuudessa.
12 10 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2 AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.1 Yleistä Ajoneuvokustannuksilla kuvataan ajosuoritteen mukaan määräytyviä ajoneuvojen käyttökustannuksia. Niihin kuuluvat polttoainekustannukset sekä merkittävimmät muut suoritteista selvästi riippuvat käyttökustannukset, eli korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset. Ajoneuvokustannukset määritellään ajoneuvokantaa edustaville keskimääräisille tyyppiajoneuvoille. Tyyppiajoneuvot muodostetaan eri ajoneuvolajien kantaosuuksien, suoriteosuuksien sekä polttoaineiden (bensiini/diesel) kulutuksen ja käyttöjakauman mukaan. Tyyppiajoneuvokohtaisilla ajoneuvokustannuksilla pyritään käsittelemään ajoneuvokannan ominaisuuksia yleistetysti siten, että hankearvioinnin tulokset kuvaavat tienpidon toimenpiteiden aikaan saamien ajoneuvokustannusvaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa. Ajoneuvokustannusten päivitys koskee kustannustason ja ajoneuvokannan koostumuksen päivittämisen ohella seuraavia määrittämistavan muutoksia: Ajoneuvokustannusten osatekijöitä huomioidaan nyt vähemmän aiempiin yksikköarvoihin nähden. Mukana eivät enää ole ajoneuvojen käytöstä riippumattomat ylläpitokustannukset (vuosiverot tai ammattiliikenteen hallinnolliset kulut), eikä ajoneuvojen arvon alenemista kuvaavat pääomakustannukset. Pois jätetyillä kustannustekijöillä ei ole selkeää yhteyttä tienpidon toimenpiteiden vaikutuksiin. Yleisempiä kustannustarkasteluja varten tietoa yksityisautoilun ja ammattiliikenteen kiinteistä kustannuksista voidaan hankkia etujärjestöiltä. 1 Tyyppiajoneuvoluokitusta on muutettu. Aikaisemmin ajoneuvokustannuksia käsiteltiin kahdessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ja raskaat ajoneuvot. Vastedes ajoneuvokustannuksia käsitellään kolmessa tyyppiajoneuvoluokassa: kevyet ajoneuvot, raskaat ajoneuvot sekä ajoneuvoyhdistelmät. Määrittämistavan muutokset ja päivitykset kuvataan yksityiskohtaisesti seuraavissa luvuissa. Ajoneuvokustannusten arvottamismenettelyn yleiskuvaus on esitetty kuvassa Autoliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Linja-autoliitto.
13 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 11 AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvokanta Tilastotieto Henkilöautot (ha) Pakettiautot (pa) Linjaautot (la) Kuorma-autot (kaip, kapp, kavp) Keskim. kulutus (l/100 km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Keskim. vuosisuorite (km); - ha (bensiini/diesel), pa (bensiini/diesel), la, kaip, kapp, kavp Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Tilastotieto/ asiantuntijaarvio Keskihinta: - bensiini - diesel Tilastotieto Käyttökustannukset - huolto, renkaat ja korjaus Kyselytieto Suoriteosuuspainoarvot ha/pa Suoriteosuuspainoarvot la/kaip Suoriteosuuspainoarvot kapp/kavp Ajoneuvokustannus kevyt tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus raskas tyyppiajoneuvo, c/km Ajoneuvokustannus yhdistelmätyyppiajoneuvo, c/km Kuva 2.1. Ajoneuvokustannusten muodostaminen.
14 12 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET 2.2 Tyyppiajoneuvon muodostaminen Ajoneuvolajit Tyyppiajoneuvot muodostetaan seuraavien ajoneuvolajien kanta- ja suoriteosuus- sekä polttoainekäyttötietojen avulla - henkilöauto (ha) bensiini/diesel - pakettiauto (pa) bensiini/diesel - linja-auto (la) - kuorma-auto ilman perävaunua (kaip) - kuorma-auto ja puoliperävaunu (kapp) - kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (kavp). Ajoneuvolajiluokitus edustaa ajoneuvokannan koostumusta varsin hyvin. Ajoneuvokantatilastot eivät tue tätä tarkempaa luokittelua. Ehkä merkittävimmät luokitusten ongelmat liittyvät isojen, usein kuormaautoksi rekisteröityjen, pakettiautojen ja varsinaisten kuorma-autojen välisiin ominaisuuseroihin sekä kaupungeissa liikkuvien bussien ja kaukoliikenteen linja-autojen välisiin ominaisuuseroihin. Todellisuudessa ominaisuuksien hajonta on laaja, eivätkä tyyppiajoneuvolle määritetyt keskimääräiset ominaisuudet (polttoaineen kulutus ja vuosisuorite) edusta hyvin kaikkia tyyppiajoneuvoluokkaan luettavia ajoneuvolajeja Ajoneuvokanta ja suoriteosuudet Ajoneuvokannan koostumus ja suoriteosuudet määräävät tyyppiajoneuvojen määrittämisessä käytettävät ajoneuvolajikohtaiset painoarvot. Ajoneuvokannan peruslähde on Tilastokeskuksen ajoneuvokantatilasto, joka perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteröintitietoihin. Täydentäviä tietoja on saatu autoilun ja ammattiliikenteen etujärjestöiltä (Autoalan tiedotuskeskus ja SKAL). Ajoneuvokantaan kuului vuonna 2004 Tilastokeskuksen mukaan ajoneuvoa. Ajoneuvokannan koostumus oli seuraava - henkilöautoja oli ajoneuvoa (keski-ikä 10,5 vuotta) 2 - pakettiautoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 10,6) - kuorma-autoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 9,5 vuotta) - linja-autoja oli ajoneuvoa (keski-ikä oli 11,4 vuotta). Taulukko 2.1 esittää kuorma-autokantaan lukeutuvien erityyppisten ajoneuvojen koostumuksen vuonna 2004 (SKAL/Airila, 2005). Kuva 2.2 esittää ajoneuvokannan koostumuksen eri ajoneuvolajeina. Taulukko 2.1. Kuorma-autokannan jakauma vuonna (Lähde: SKAL). Kaip Kapp Kavp Osuus kuorma-autokannasta (%) Keski-ikätietoa ei käytetä ajoneuvokustannusten määrittämisessä, mutta se selittää ajoneuvokannan keskimääräistä polttoaineen kulutusta ja päästötasoa.
15 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 13 AJONEUVOKUSTANNUKSET Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun (eli vuoden 1997 ajoneuvokantaan) verrattuna on tapahtunut seuraavia muutoksia - henkilöautokanta on kasvanut noin 20 prosenttia - pakettiautokanta on kasvanut noin 28 prosenttia, - kuorma-autokanta on kasvanut noin 52 prosenttia 3 - linja-autokanta on kasvanut noin 27 prosenttia. Suomen ajoneuvokanta vuonna 2004 henkilöautot 86,1 % kavp 0,7 % kapp 0,2 % kaip 2,1 % erikoisautot 0,5 % pakettiautot 10,0 % linja-autot 0,4 % henkilöautot pakettiautot linja-autot erikoisautot kaip kapp kavp Kuva 2.2. Suomen ajoneuvokannan koostumus. Ajoneuvolajien keskimääräiset vuosisuoritteet arvioidaan eri lähteiden avulla. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun keskimääräiset vuosisuoritetiedot määritettiin laajoin kyselyin muilla tietolähteillä (mm. Tiehallinnon suoritearviot) täydentäen. Tässä selvityksessä ei ole tehty suoritekyselyjä. Ajoneuvolajien nykyisten vuosisuoritteiden arvioimiseksi Tiehallinnon liikennelaskentatietoihin perustuvista suoritetilastoista vertailtiin, miten eri ajoneuvolajien keskimääräiset suoritteet ovat muuttuneet edellisen julkaisun laatimisen jälkeen. Kuvassa 2.3 esitetään keskimääräisten vuosisuoritteiden kehitys Tiehallinnon tilastojen mukaan vuodesta 1995 alkaen. Eräillä ajoneuvolajeilla vuotuinen keskisuorite on alentunut runsaasti, mutta se ei välttämättä kuvaa tosiasiallista ajoneuvokohtaisen vuosisuoritteen muutosta. 4 3 Kuorma-autokannan erityisen voimakasta kasvua selittää isojen kuorma-autoksi rekisteröitävien pakettiautojen lisääntyminen. 4 Ajoneuvosuoritteiden tilastointiperusteet ovat muuttuneet Tiehallinnossa vuoden 1997 jälkeen. Myöhemmin tehdyissä liikennelaskennoissa liikennemäärät eroteltiin tarkemmin raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien osalta. Muutosten vaikutus on näkynyt vähitellen yhteenlasketuissa suoritteissa.
16 14 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Ajoneuvosuoritteiden kehitys vuosina Ajoneuvosuorite (km/a) Vuosi Henkilöautot Kuorma-autot Pakettiautot Linja-autot Kuva 2.3. Ajoneuvolajikohtaisten keskimääräisten ajoneuvosuoritteiden kehittyminen liikennelaskentojen mukaan vuosina Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräisen vuosisuoritteen muutos on ollut hyvin maltillinen. Pakettiautojen ajoneuvoa kohti arvioitu keskimääräinen vuosisuorite näyttää laskeneen hieman henkilöautoja enemmän. Linja-autojen ja kuorma-autojen keskimääräisissä vuosisuoritteissa on tapahtunut merkittävämpiä muutoksia, jotka johtunevat osittain tilastointiperusteiden muutoksesta. Kuvan 2.3 mukaisia vuoden 2004 suoritemääriä ei nyt käytetä suoraan keskimääräisten ajoneuvolajikohtaisten vuosisuoritteiden määrittämisessä, koska ne poikkeavat osin merkittävästi Tieliikenteen ajokustannukset julkaisun suoritteista. Koska suoritteet määritettiin tuolloin tarkempien tutkimusten perusteella, oletetaan niiden edelleen kuvaavan todellisia keskimääräisiä vuosisuoritteita Tiehallinnon nykyisiä suoritetilastoja tarkemmin. Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun ja tämän raportin kirjoittajien tekemän asiantuntija-arvion pohjalta on päädytty taulukon 2.2 kuvaamaan arvioon ajoneuvolajikohtaisista keskimääräisistä vuosisuoritteista. Tietoja käytetään nyt tyyppiajoneuvokohtaisten ajoneuvokustannusten määrittämisessä painotettaessa eri ajoneuvolajien välisiä suoritteita.
17 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 15 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.2. Eri ajoneuvolajien keskimääräiset vuotuiset ajosuoritteet (arvio). Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Ajosuorite (km/a) Polttoaineiden kulutus ja käytön osuus Eri ajoneuvolajien keskimääräisen polttoaineen kulutuksen oletetaan nyt olevan samalla tasolla kuin Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa (taulukko 2.3). 5 Henkilö- ja pakettiautojen keskimääräiset kulutustiedot määritettiin alun perin eri kokoluokkien bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuuksia painottaen. Keskikulutus kuvaa siten bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen kulutustiedot yhtenä lukuna. Raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien tiedoissa painotettiin eri liikennöintityyppejä. Bensiiniä ja dieseliä käyttävien henkilö- ja pakettiautojen osuus ajoneuvokannasta sekä suoritteesta päivitetään nyt autokannan hallintamallin (AH- MA) tiedoilla. Henkilöautoista 88 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 12 prosenttia. Pakettiautoista 13 prosenttia on bensiinikäyttöisiä ja dieselkäyttöisiä on 87 prosenttia. Henkilöautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 82 prosenttia ja dieselkäyttöisten osuus 18 prosenttia. Pakettiautojen kokonaissuoritteesta bensiinikäyttöisten osuus on 10 prosenttia ja dieselkäyttöisten 90 prosenttia. Linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät käyttävät polttoaineenaan yksinomaan dieseliä. Taulukko 2.3. Eri ajoneuvolajien arvioitu keskimääräinen polttoaineen kulutus sekä bensiini- ja dieselkäytön osuus (Lähteet: Tielaitos, 1999b ja AHMA-malli). Ominaisuus Ha Pa La Kaip Kapp Kavp Polttoaineen kulutus (l/100 km) 8,0 10,2 30,5 28,7 38,9 47,0 Bensiinikäyttöisten osuus kannasta (%) Dieselkäyttöisiä kannasta (%) Bensiinikäyttöisten osuus suoritteesta (%) 82* 10** Dieselkäyttöisten osuus suoritteesta (%) 18* 90** * Henkilöautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli miljoonaa kilometriä. ** Pakettiautojen kokonaissuorite oli vuonna 2004 yhteensä noin miljoonaa kilometriä, josta dieseleiden osuus oli miljoonaa kilometriä. 5 Ajoneuvojen keskikulutus laskee teknisen kehityksen ansiosta, mutta toisaalta ajoneuvojen keskikoko ajoneuvokannassa kasvaa. Tähän viittaa esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kehitys.
18 16 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Tyyppiajoneuvot ja ajosuoritteiden painoarvot Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa tyyppiajoneuvoja oli kaksi; kevyt ja raskas tyyppiajoneuvo. Raskaiden ajoneuvojen osalta tyyppiajoneuvon keskimääräiset ominaisuudet muodostuivat kuitenkin sellaisiksi, etteivät ne vastanneet mitään ryhmään sisällytetyistä ajoneuvoista (linja-autot, kuorma-autot sekä ajoneuvoyhdistelmät), jolloin esimerkiksi polttoaineenkulutusmallien luotettavuutta ei voitu varmistaa mittauksilla. Tienpidon toimenpiteiden ajoneuvokustannusvaikutuksia on sen vuoksi arvioitu raskaalle liikenteelle epätarkasti. Nyt siirrytään käsittelemään kolmea tyyppiajoneuvoa kevyt ajoneuvo (henkilöautot ja pakettiautot) raskas ajoneuvo (linja-autot sekä kuorma-autot ilman perävaunua) ajoneuvoyhdistelmä (perävaunulliset kuorma-autot). Liikennelaskentamenetelmien kehittyminen tukee kolmeen tyyppiajoneuvoon siirtymistä. Nykyiset menetelmät erittelevät raskaat ajoneuvot akselimäärän mukaan. Joidenkin tienpidon toimenpiteiden vaikutusarviointimenetelmien tarvitsemat vanhat tyyppiajoneuvot voidaan tarvittaessa edelleen muodostaa uusien tyyppiajoneuvoluokkien avulla. Kevyt tyyppiajoneuvo Kevyt tyyppiajoneuvo kuvaa henkilö- ja pakettiautoja. Henkilö- ja pakettiautoille määritetään edustavuusosuudet Tiehallinnon niille vuodelle 2003 arvioimien suoritteiden perusteella. Bensiini- ja dieselkäyttöisten ajoneuvojen suoriteosuudet on määritetty taulukossa 2.3. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.4. Kuva 2.4. Kevyen tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot.
19 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 17 AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas tyyppiajoneuvo Raskas tyyppiajoneuvo kuvaa linja-autoja ja perävaunuttomia kuormaautoja. Suoriteosuuksien määrityksessä käytetään linja-autojen osalta Tiehallinnon vuodelle 2003 määrittämiä suoritearvoja ja perävaunuttomien kuorma-autojen osalta Tilastokeskuksen määrittämiä suoritearvoja. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen esitetään kuvassa 2.5. Kuva 2.5. Raskaan tyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. Yhdistelmätyyppiajoneuvo Perävaunullisista kuorma-autoista muodostetaan oma tyyppiajoneuvo. Ajosuoritteiden painot sekä puoliperävaunullisille että täysperävaunullisille ajoneuvoille määritetään käyttämällä Tilastokeskuksen suoritetietoja. Ajoneuvoyhdistelmä-tyypin muodostuminen esitetään kuvassa Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisua vastaava raskas tyyppiajoneuvo voidaan määrittää raskaan ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän avulla. Ajosuoritteiden painot ovat tällöin: raskas ajoneuvo 48 % ja ajoneuvoyhdistelmä 52 %.
20 18 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Kuva 2.6. Yhdistelmätyyppiajoneuvon muodostuminen ja ajosuoritteiden painot. 2.3 Kustannustekijöiden päivittäminen Polttoaineen hinta Tyyppiajoneuvojen polttoainekustannusten määrittämisessä käytetään Öljyja kaasualan keskusliiton polttoaineiden myyntihintatilastoja. Taulukossa 2.4 on esitetty bensiinin ja dieselöljyn verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat sekä verojen osuus hinnasta vuonna Bensiinin tiedot koskevat oktaanilukua 95, koska sen osuus moottoribensiinien kokonaismyynnistä oli vuonna 2004 noin 88 prosenttia. Dieselöljyn tiedot huomioivat kesä- ja talvilaatujen hintaeron. Taulukko 2.4. Polttoaineiden verottomat ja verolliset myyntimäärillä painotetut keskihinnat vuonna 2004 (Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto). snt/l Veroton hinta Verojen osuus*** Verollinen hinta Bensiini* 34,9 79,4 114,3 Dieselöljy** 37,7 47,3 85,0 * Oktaanin 95 keskihinta ja verot. ** Myynnissä olevien laatujen (kesä-/talvilaadut) suhteessa. Myydyt laadut ovat käytännössä rikittömiä. *** Polttoainevero, huoltovarmuusmaksu ja arvonlisävero; reformuloitu bensiini ja rikitön dieselöljy. Polttoaineiden verollisen hinnan suurin osatekijä on energiaverotus (taulukko 2.5). Verot esitetään tässä siksi, että verollisten hintojen muodostaminen voidaan tehdä tarvittaessa tämän raportin tiedoilla (ks. luku 2.7). Raakaaineiden hinnan, valmistuksen ja jakeluketjun osuus verollisesta hinnasta on bensiinien osalta vajaa kolmannes ja dieselöljyn osalta noin puolet. Arvonlisäveroa maksetaan sekä valmistus- ja jakelukustannusten että energiaverojen osalta. Tiehankkeiden kannattavuusarvioinnissa käytetään joka tapauksessa verottomia polttoaineiden hintoja.
21 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 19 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.5. Eniten myytyjen polttoainelaatujen energiaverot alkaen (Lähde: kauppa- ja teollisuusministeriö). snt/l Perusvero Lisävero* Huoltovarmuusmaksu Lyijytön bensiini reformuloitu 53,85 4,23 0,68 Dieselöljy rikitön 26,83 4,76 0,35 * Hiilisisällön mukaan määräytyvä vero Muut käyttökustannukset Kevyt ajoneuvo Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisussa kevyiden ajoneuvojen ajoneuvokustannusten osatekijät korjaus, huolto ja voitelu sekä renkaat käsiteltiin erikseen. Nyt ne yhdistetään osatekijäksi korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset kuvaamaan ajoneuvojen muita käyttökustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Kevyen ajoneuvon korjaus-, huolto- ja rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun esittämien tietojen pohjalta. Kustannusindeksinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijää korjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). Tämä kustannusosaindeksi kuvaa ensisijaisesti ammattiliikenteessä olevien kevyiden ajoneuvojen korjaus-, huolto- ja rengaskustannusten kehitystä, mutta nyt oletetaan, että se kuvaa riittävässä määrin myös kotitalouksien käyttämien kevyiden ajoneuvojen käyttökustannusten kehitystä. 7 Tilastokeskuksen mukaan taksi- ja sairaankuljetusliikenteen korjaus-, huoltoja rengaskustannukset ovat nousseet 13 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2004 (taulukko 2.6). Taulukko 2.6. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksin osatekijäkorjaus-, huolto- ja rengaskustannuksille (Tilastokeskus, 2005a). 8 Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) ,0 7 Ammattikäytössä olevia ajoneuvoja ajetaan vuosittain keskimäärin enemmän kuin yksityisiä ajoneuvoja, joten ammattiliikenteellä on korkeammat huolto- ja korjauskustannukset. 8 Pois lukien hälytysvalmiuden kustannukset.
22 20 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen AJONEUVOKUSTANNUKSET Raskas ajoneuvo sekä ajoneuvoyhdistelmä Tieliikenteen ajokustannukset julkaisussa käsitelty korjaus, huolto ja voitelu käsitetään vastedes raskaille ajoneuvoille sekä ajoneuvoyhdistelmille kustannustekijäksi korjaus ja huolto. Aikaisemman kanssa yhtenevästi käsitellään erikseen kustannustekijää renkaat. Raskaiden ajoneuvojen sekä ajoneuvoyhdistelmien korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset määritetään indeksimuutoksena Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun pohjalta, huomioiden tyyppiajoneuvoluokitusten uusi jaottelu. Kustannusindekseinä käytetään Tilastokeskuksen määrittämää kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä sekä linja-autoliikenteen kustannusindeksiä (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Kuorma-autoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen ammattikäytössä olevien pakettiautojen, kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannuksia. Linjaautoliikenteen kokonaisindeksi lasketaan painottaen liikennelaitosten, sopimusliikenteen, kaupunkiliikenteen, maaseutuliikenteen, pikavuoroliikenteen ja tilausliikenteen kustannuksia. Jokaiselle mainitulle ajoneuvotyypille sekä liikenteen tyypille on olemassa myös erillinen indeksikuvaaja. Kustannusindeksien osatekijät, jotka kuvaavat korjaus- ja huolto- sekä rengaskuluja (ks. taulukko 2.7), eivät tarkalleen vastaa ajoneuvokustannusten kustannusosamäärityksiä, mutta indeksien katsotaan kuvaavaan kustannustason muutoksia riittävästi. Taulukko 2.7. Kuorma-auto- ja linja-autoliikenteen kustannusindeksin osatekijät korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset (Tilastokeskus, 2005b ja 2005c). Vuosi Indeksi (ilman arvonlisäveroa) Kuorma-auto Linja-auto Korjaus ja huolto Renkaat Korjaus ja huolto* Renkaat** ,6 119,5 116,6 110,9 * Ei sisällä voiteluaineita. **Sisältää myös varaosakustannuksia. 2.4 Kevyen tyyppiajoneuvon ajoneuvokustannukset Polttoainekustannukset Taulukossa 2.8 esitetään tiedot, joilla lasketaan henkilöauton ja pakettiauton keskimääräiset polttoainekustannukset. Ne lasketaan ajosuoritteen, keskikulutuksen ja polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) suhteessa, käyttäen polttoaineiden verottomia keskihintoja (bensiini 34,9 snt/l ja diesel 37,7 snt/l). Ajoneuvolajikohtaisia polttoainekustannuksia suoriteosuuksilla painottaen määritetään kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannus.
23 Tieliikenteen ajokustannukset 2005 Yksikköarvojen määrittäminen 21 AJONEUVOKUSTANNUKSET Taulukko 2.8. Kevyen tyyppiajoneuvon polttoainekustannusten määrittämisessä käytetyt suorite- ja polttoainekäyttötiedot sekä ajosuori-t teen painot. Ominaisuus Ha Pa Ajosuorite (km/a) Polttoaineen kulutus (l/100 km)* 8,0 10,2 Bensiinikäytön osuus (%) Dieselkäytön osuus (%) Ajosuoritteen painoarvo (%) 92 8 * Huomioitu bensiini- ja dieselkäytön painoarvot. Taulukon 2.9 mukaan vuoden 2004 hinnoilla määritettynä henkilöautojen verottomat polttoainekustannukset ovat keskimäärin 2,83 snt/km ja pakettiautojen 3,82 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset ovat suoriteosuuksilla painotettuna 2,91 snt/km. Polttoainekustannusten nimellinen arvo (hinnan muutos ilman yleisen kustannustason muutoksen huomiointia) nousee kevyelle tyyppiajoneuvolle Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisuun nähden lähes 30 prosenttia. Tämä on seurausta polttoaineiden raaka-ainehintojen sekä jalostuskustannusten noususta. Yksikköarvojen muutoksiin vaikuttavat myös suoriteosuuspainotusten, polttoainekäytön jakauman (bensiini/diesel) sekä polttoaineiden hintasuhteiden muuttuminen. Taulukko 2.9. Kevyen tyyppiajoneuvon verottomat polttoainekustannukset vuosina 2000 ja Henkilöauto snt/km Pakettiauto snt/km Kevyt ajoneuvo snt/km Polttoainekustannus ,18 3,03 2,26 Polttoainekustannus ,83 3,82 2,91 Nimellishinnan muutos 30 % 26 % 29 % Muut käyttökustannukset Henkilöauton ja pakettiauton sekä kevyen ajoneuvon muut verottomat käyttökustannukset päivitetään vuoden 2004 hintatasoon suoraan Tieliikenteen ajokustannukset 2000-julkaisun tietojen pohjalta indeksillä (taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi). Kustannusten nousu on siten 13 prosenttia kaikille yksikköarvoille (taulukko 2.10). Vuoden 2004 hintoihin määritetyt henkilöautojen muut verottomat käyttökustannukset ovat keskimäärin 2,85 snt/km ja pakettiautojen 3,42 snt/km. Kevyen tyyppiajoneuvon muut käyttökustannukset ovat uusilla suoriteosuuspainotuksilla määritettynä siten 2,90 snt/km.
Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005
Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Julkaisun nimi 1 Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen kuva: JT-Con. ISBN 951-803-606-3
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010
21 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Liikenneviraston ohjeita 21/2010 Liikennevirasto
LisätiedotTieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2010
33 2010 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti 2010 Juha Tervonen, Jukka
LisätiedotJUHA TERVONEN HEIKKI METSÄRANTA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2013
2015 JUHA TERVONEN HEIKKI METSÄRANTA Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen määrittäminen vuodelle 2013 Juha Tervonen, Heikki Metsäranta Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvojen
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotTieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011
1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2011.
LisätiedotLuk enne vira sto. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja
Luk enne vira sto 3 3 2 0 1 0 L IIK E N N E V IR A S T O N T U T K IM U K S IA JA S E L V IT Y K S IÄ Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen
LisätiedotTiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin.
1 (29) 20.4.2007 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2006 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2006. Merkittäviä muutoksia
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2012 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2012, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 6,6 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotLinja-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2013 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2013, kesäkuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat kesäkuussa 1,5 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2013 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2012, joulukuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat joulukuussa prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotLiikennevirasto Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet
Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet Ei sisällä kevyttä liikennettä ja vesiliikenteen osalta sisältää vain Suomenlinnan lautan 1 2016 milj. milj.
LisätiedotAjankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotMaarakennusalan konekustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset
LisätiedotItä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala
1 (28) Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 9.4.2008 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2007 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion
LisätiedotTieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009
1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2009.
LisätiedotTieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010
1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2010.
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013
1 2015 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 Liikenneviraston ohjeita 1/2015 Liikennevirasto
LisätiedotTieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012
1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2012.
LisätiedotTieliikenteen ajokustannukset 2000
Tieliikenteen ajokustannukset 2000 Tieliikenteen ajokustannukset 2000 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2001 ISBN 951-726-781-9 TIEH 2123614-01 Edita Oyj Helsinki 2001 Julkaisua myy/saatavana:
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotLiikenneväylähankkeet
Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotMetsäalan kone- ja autokustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.
LisätiedotAjoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011
Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2014
Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2011
Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2013
Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2009
Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotUudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä
10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotEnergian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotTieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003
Juha Tervonen Tieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003 Juha Tervonen Tieliikenteen ajokustannusten päivittämistarpeet Sisäisiä julkaisuja 30/2003 Tiehallinto Helsinki
LisätiedotAutotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita
Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotTuloksia valmistuneista ja valmistuvista VAHA-selvityksistä
1 Tuloksia valmistuneista ja valmistuvista VAHA-selvityksistä Verojen käsittely vaikutusarvioinnissa ja yksikköarvoissa Ajokustannuslaskelmien käytön tehostaminen Liikenteen palvelutason määritelmiä, tekijöitä
LisätiedotSähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön
LisätiedotÖljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä
LisätiedotLämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat
Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotTieliikenteen ajokustannusten laskenta
Tieliikenteen ajokustannusten laskenta Tieliikenteen ajokustannusten laskenta Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen kuva: JT-Con ISBN 951-803-604-7 TIEH 2100038-05 Verkkojulkaisu
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotEnergian hinnat laskivat toisella neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.
LisätiedotMuut ehdotukset ja säästöjen laskenta Arviot Lisätietoja. Lääkärintodistusten vähentäminen
Lääkärintodistusten vähentäminen Vammaispalvelut: kolmasosa kuljetuspalvelujen asiakkaista/v. * lääkärintodistuksen kustannus (terveyskeskuslääkärin tuntipalkka (63,3 euroa)*20 min.) 0,7 Kelan kuntoutuspäätökset
LisätiedotAjoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1
Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)
LisätiedotJohdanto Matkamittariaineiston ja laskentamenetelmän kuvaus... 3
Tieliikenteen suoritelaskenta 2018 1 (30) Sisällys Johdanto... 2 Matkamittariaineiston ja laskentamenetelmän kuvaus... 3 1.1 Matkamittariaineiston kattavuus...3 1.2 Matkamittariaineiston osittaminen...4
LisätiedotLämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
LisätiedotSuomen Motoristit ry - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin
1 (6) 13.11.2018 - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin vaatii moottoripyörien autoveron alentamista verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi,
LisätiedotKuljetusyritykset 1999-2002
Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotMaantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,
LisätiedotLämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
LisätiedotHenkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2
1 Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2 TRANSECO-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusseminaari 3.11.2011 Hanna Kalenoja, TTY TTY & VTT Liikennevirasto, LVM, Trafi, VM, Tieliikenteen tietokeskus
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotEnergian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä
Energia 2017 Energian hinnat 2017, 2. neljännes Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui myös vuoden toisella neljänneksellä.
LisätiedotEnergian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä
Energia 2017 Energian hinnat 2017, 3. neljännes Energian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä Energian hinnat nousivat vuoden kolmannella neljänneksellä lähes kautta koko linjan. Tilastokeskuksen
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotTuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden
LisätiedotLIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen
M2T0131 LIISA-laskentajärjestelmän uudistaminen Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 203 MOBILE2-raporttikaavake 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi 1.1.2001 31.12.2001 Projektin
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010
22 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 Liikenneviraston ohjeita 22/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010
LisätiedotTuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä
Energia 2018 Energian hinnat 2018, 2. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat nousivat huomattavasti vuoden
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2009 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 2. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät huhti-kesäkuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotLuk enne vira sto LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010
Luk enne vira sto 2 1 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Liikenneviraston ohjeita
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotKUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100
MENETELMÄSELOSTE 19.1.2004 KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannusten
LisätiedotTaulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)
MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta
LisätiedotLiikenneverotus Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Liikenneverotus 23.03.2017 Leo Parkkonen Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä Esityksen rakenne Liikenneverotuksen rakenne, tasot ja toiminta Verotuotot Ajoneuvokannan kehitys Yhteenveto verojärjestelmästä
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2009 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 1. neljännes Kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä väheni rajusti tammi-maaliskuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
LisätiedotIndeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi
Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat
LisätiedotHeikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET
Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden
LisätiedotAutoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen
Autoveron sopeuttaminen pakokaasupäästöjen mittaustavan muutokseen Hallituksen esitys autoverolain liitteen muuttamisesta HE 276/218 vp Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 7.12.218 Hanna Kalenoja Tieliikenteen
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2018 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2018, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotÖljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä
LisätiedotHyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus
Tielaitos TIEHALLINTO Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus Tie- ja liikennetekniikka Y H T E I S K U N T A T A L O U D E L L I N E N Kannattavuuslaskelma... H/K K A N N A T T A V U U S Hankearvioinnin
LisätiedotEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilö- ja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO 2 -raja-arvoiksi U 67/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 1. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät tammi maaliskuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotEnergian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2017 Energian hinnat 2017, 1. neljännes Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä Viime vuoden lopulla alkanut energian hintojen nousu jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
LisätiedotEnergiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1
Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)
LisätiedotIlmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta
Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotEnergian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä
Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä
LisätiedotEnergian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2016
Liikenne ja matkailu 2017 Moottoriajoneuvokanta 2016 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2016 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2016 päättyessä 6 316 531 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 996 194 ajoneuvoa.
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
Lisätiedot