KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100"

Transkriptio

1 MENETELMÄSELOSTE KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannusten vuosimuutokset, tammikuu joulukuu % Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot Perävaunuyhdistelmät Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot Sisällysluettelo KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000= TAUSTAA MITÄ INDEKSI MITTAA? AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE RAKENNE JA HINTASEURANTA KUSTANNUSTEKIJÖITTÄIN... 6 Kuljettajan palkka... 6 Välilliset palkat... 6 Päivärahat... 6 Polttoaineet... 6 Korjaus ja huolto... 6 Renkaat... 7 Pääoman poisto... 7 Korot... 7 Vakuutukset... 7 Liikennöimismaksut... 8 Hallinto... 8 Ylläpito INDEKSIN LASKENTA INDEKSIN TUOTANTO, TUOTTEET JA SAATAVUUS... 9 LIITTEET: KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSIN 2000=100 PISTELUVUT TAMMIKUU JOULUKUU

2 2(9) 1 Taustaa 2 Mitä indeksi mittaa? Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on tuotettu vuodesta 1974 lähtien, aluksi Tie- ja vesirakennushallituksen tekemänä ja Liikenneministeriön julkaisemana ja vuoden 1988 III neljänneksestä lähtien Tilastokeskuksen toimesta. Siirron yhteydessä indeksiä uusittiin: Uudeksi perusvuodeksi tuli 1985, kun se aikaisemmin oli Kokonaiskustannusindeksin lisäksi ryhdyttiin tuottamaan omia indeksejä kolmelle autotyypille, kevyille kuorma-autoille, raskaille kuorma-autoille ja perävaunuyhdistelmille. Kustannustekijän mukaisia osaindeksejä lisättiin kahdeksasta kahteentoista. Indeksejä ruvettiin myös tuottamaan kuukausittain aikaisemman neljännesvuosituotannon sijaan. Uudistuksesta on muistio: Liikenneministeriö, Julkaisuja 16/88, Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannusindeksityöryhmän muistio, Helsinki Muiden Tilastokeskuksen indeksien tapaan Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Vuonna 1992 toteutetun 1990=100-uudistuksen yhteydessä normaalien painorakennekorjauksen ja perusvuoden muutoksen lisäksi indeksiä laajennettiin uudella autoryhmällä pakettiautot. Myös tästä uudistuksesta on muistio: Tilastokeskus, Muistio nro 130, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 1990=100, Pirkko Hemmilä, Seuraavissa 1995=100 ja käsillä olevassa 2000=100 uudistuksissa indeksin perusrakenne on säilytetty pääosin ennallaan. Tarkistukset ovat koskeneet painorakenteen ja hintanimikkeiden päivityksiä samalla, kun uudeksi perusvuodeksi on tullut painorakennetta vastaava vuosi. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 1995=100 uudistukseen liittyvä muistio ( ) on ollut nähtävillä sähköisessä muodossa Tilastokeskuksen internetsivuilla samoin kuin käsillä oleva muistiokin. Vuoden 1995=100 uudistuksessa ajoneuvojen välinen painorakenne muuttui siten, että perävaunuyhdistelmien sekä kevyiden kuorma-autojen paino-osuudet kasvoivat. Vuoden 2000=100 uudistuksessa kevyiden kuorma-autojen osuus kasvoi edelleen, mutta myös raskaiden kuorma-autojen merkitys lisääntyi. Pakettiautojen, keskiraskaiden kuorma-autojen ja täysperävaunuyhdistelmien paino-osuudet kevenivät. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen, luvanvaraisen, kuormaautoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Indeksi koskee tavallisia pakettiautoja ja kevyitä kuorma-autoja, keskiraskaita ja raskaita kuorma-autoja sekä puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmiä. Indeksi ei kuvaa sellaisten kuorma-autojen kustannuskehitystä, joiden kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti käsillä olevan indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta. Näin voi olla asianlaita esimerkiksi erityissuoritealojen kuorma-autoilla, jos kuorma-auton vuotuinen ajosuorite on poikkeuksellisen suuri tai poikkeuksellisen pieni. Indeksi ei sisällä myöskään terminaalitoimintojen kustannuksia, jotka ovat huomattavia kustannuseriä mm. linjaliikenteessä. Indeksimuutokset kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, autokalustosta, polttoaineesta, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa siis palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Kuorma-autoliikenteen kustannukset tuottavuus + toimintaylijäämä = Kuorma-autoliikenteen tavarakuljetuksen hinta Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäveron voimaantulon jälkeen kesäkuussa 1994, yritykset saivat tehdä arvonlisäverovähennyksen, joka näkyi indeksin pisteluvun pienenemisenä.

3 3(9) Indeksiä tuotetaan ja sitä käytetään pitkälti taustatietona kuorma-autoliikenteen yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä pitkäaikaisia kuljetussopimuksia käsittelevissä neuvotteluissa. 3 Ajoneuvotyypit ja painorakenne 2000 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenne perustuu tyyppiajoneuvoihin ja niiden arvioituihin vuosittaisiin ajosuoritteisiin. Laskelmissa on käytetty hyväksi kuorma- ja pakettiautoyritysten kustannustietoja sekä Autorekisterikeskuksen tietoja rekisteröidyistä ajoneuvoista. Kustannusjakautumat ja luokittelut ovat eri käyttäjäosapuolten sekä Liikenneja viestintäministeriön yhteisesti sopimat ja hyväksymät. Ajoneuvotyypit ovat seuraavat: 1. pakettiautot, 2. kevyet kuorma-autot (enintään 12 t), kokonaismassa 7 tonnia, 3. keskiraskaat kuorma-autot (2-aks. yli 12 t), kokonaismassa 18 tonnia, 4. raskaat kuorma-autot (vähintään 3-aks.), kokonaismassa 26 tonnia, 5. puoliperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 48 tonnia, 6. täysperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 60 tonnia. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen yhteenlaskettu osuus kokonaisindeksistä on uudistuksen jälkeen 10 prosenttia. Pakettiautojen paino-osuus laski 4,5 prosentista 4 prosenttiin ja kevyiden kuorma-autojen nousi 3,5 prosentista 6 prosenttiin. Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen yhteenlaskettu paino kokonaisindeksistä on edelleen 22 prosenttia. Kun aikaisemmin kummankin paino-osuus oli yhtä suuri, nousi nyt raskaiden kuorma-autojen osuus 12 prosenttiin ja keskiraskaiden laski vastaavasti 10 prosenttiin. Puoliperävaunuyhdistelmien ja täysperävaunuyhdistelmien yhteenlaskettu paino laski parilla prosenttiyksiköllä, 68 prosenttiin kokonaisindeksistä. Lasku johtui täysperävaunuyhdistelmistä. Niiden osuus on edelleenkin suurin, nyt 53 prosenttia kokonaisindeksistä. Puoliperävaunuyhdistelmien paino-osuus säilyi 15 prosentissa. Kustannusjakautumien laskennassa käytetyt vuotuiset ajoneuvokohtaiset ajosuoritteet ovat 2000=100 indeksissä seuraavat: pakettiautot km kevyet kuorma-autot km keskiraskaat kuorma-autot km raskaat kuorma-autot km puoliperävaunuyhdistelmät km täysperävaunuyhdistelmät km Edelliseen indeksiin verrattuna perävaunuyhdistelmien ajosuoritteet ovat lisääntyneet jonkin verran, muilla ne ovat pysyneet samoina. Vuoden 2000=100 indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista on esitetty taulukossa 1.

4 4(9) Taulukko 1. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2000 = 100 painorakenne Pakettiautot Kevyet kuormaautot Keskiraskaat kuormaautot Raskaat kuormaautot Puoliperävaunuyhdistelmät Täysperävaunuyhdistelmät Yhteensä (Ajoneuvotyyppien painot) (4) (6) (10) (12) (15) (53) (100) Palkat 36,97 33,50 28,10 25,35 21,55 19,95 23,15 Välilliset palkat 24,9 22,57 18,92 17,07 14,50 13,44 15,59 Päivärahat 1,30 2,20 1,36 Polttoaineet 9,43 11,70 16,15 17,90 24,85 26,15 22,43 Korjaus ja huolto 5,05 5,47 6,87 7,09 7,20 7,25 6,99 Työkustannukset 3,03 3,28 4,12 4,25 4,32 4,35 4,19 Varaosat 1,77 1,91 2,40 2,48 2,52 2,54 2,45 Voiteluaineet 0,25 0,27 0,34 0,35 0,36 0,36 0,35 Rengaskustannukset 1,4 1,71 1,87 2,30 3,61 4,22 3,40 Renkaat 1,26 1,54 0,94 1,15 1,81 2,11 1,76 Pinnoitteet 0,75 0,92 1,44 1,69 1,30 Rengastyöt 0,14 0,17 0,19 0,23 0,36 0,42 0,34 Pääoman poisto 8,85 11,10 12,60 12,60 11,80 12,82 12,36 Pakettiautot 8,85 0,35 Alustat 8,33 10,08 10,71 9,44 8,97 8,96 Päällirakenteet 2,78 2,52 1,89 1,19 1,28 Perävaunut 2,12 2,56 1,68 Varusteet 0,24 0,09 0,08 Korot 2,35 2,95 3,40 3,40 3,20 3,46 3,33 Vakuutusmaksut 3,20 3,55 4,47 5,61 4,90 4,27 4,46 Liikennevakuutus 2,08 2,31 2,46 2,81 1,96 1,62 1,96 Liikennevakuutus/ Perävaunut 0,10 0,09 0,06 Autovakuutus 0,86 0,96 1,79 2,64 1,72 1,54 1,66 Autovakuutus/ Perävaunut 0,73 0,73 0,49 Tiekuljetusvakuutus 0,26 0,28 0,22 0,17 0,39 0,30 0,29 Liikennöimismaksut 0,8 0,80 1,62 2,50 1,75 1,70 1,71 Moottoriajoneuvovero 0,36 0,62 1,46 2,33 1,58 1,55 1,53 Ajoneuvovero 0,28 0,01 Katsastusmaksut 0,10 0,12 0,13 0,15 0,16 0,14 0,14 Liikennelupamaksu 0,06 0,06 0,03 0,03 0,02 0,02 0,02 Hallintokustannukset 4,50 4,35 3,88 4,10 3,66 3,07 3,50 Toimihenkilöiden palkat 3,15 3,05 2,72 2,87 2,56 2,15 2,45 Kirjanpitokustannukset 0,45 0,44 0,39 0,41 0,37 0,31 0,35 Muut hallintokustannukset 0,90 0,87 0,78 0,82 0,73 0,61 0,70 Ylläpitokustannukset 2,55 2,30 2,12 2,08 1,68 1,47 1,73 Pesukustannukset 2,04 1,84 1,70 1,66 1,34 1,18 1,39 Sähkö 0,25 0,23 0,21 0,21 0,17 0,15 0,17 Muut ylläpitokustannukset 0,25 0,23 0,21 0,21 0,17 0,15 0,17 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,00

5 5(9) Taulukko 2, jossa on esitetty vuoden 2000 ja 1995 kustannusjakautumat sekä niiden välinen erotus, havainnollistaa painorakenteeseen tulleita muutoksia. Suurin muutos koskee polttoaineita, joiden osuus kaikista kustannuksista koko kuorma-autoliikenteessä kasvoi 16,1 prosentista 22,4 prosenttiin. Polttoainekulujen osuuden kasvuun vaikuttivat niiden nopeampi hintojen nousu muihin kustannuksiin verrattuna sekä laskentaperusteiden muutos, kun perävaunuyhdistelmien vuosittaisia ajokilometrimääriä lisättiin. Myös vakuutusmaksujen osuus kasvoi hieman johtuen muita kustannuksia nopeammasta hinnannoususta. Kaikkien muiden pääryhmätason kustannustekijöiden osuudet pienenivät. Eniten laskivat korkokulut, joiden osuus kaikista kustannuksista oli 5,7 prosenttia vuonna 1995 ja 3,3 prosenttia vuonna Tämä johtui korkokulujen huomattavasta alenemisesta verrattuna vuoteen Taulukko 2. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 1995 = 100 ja 2000 = 100, painot ja erotus Kustannustekijät Pakettiautot ja Keskiraskaat ja Perävaunuyhdistelmät Kokonaisindeksi kevyet kuorma-autot raskaat kuorma-autot erotus erotus erotus erotus (Ajoneuvotyyppien painot) (8) (10) (22) (22) (70) (68) (100) (100) Yhteensä Palkat 34,2 34,9 0,7 25,6 26,6 1,1 21,5 20,3-1,2 23,4 23,1-0,3 Välilliset palkat 22,8 23,5 0,7 17,0 17,9 0,9 14,3 13,7-0,6 15,6 15,6 0,0 Päivärahat 2,2 2,0-0,2 1,5 1,4-0,2 Polttoaineet 8,2 10,8 2,6 13,2 17,1 3,9 17,9 25,9 7,9 16,1 22,4 6,3 Korjaus ja huolto 5,9 5,3-0,6 7,9 7,0-0,9 7,7 7,2-0,5 7,6 7,0-0,6 Työkustannukset 2,9 3,2 0,2 4,0 4,2 0,2 3,9 4,3 0,5 3,8 4,2 0,4 Varaosat 2,6 1,9-0,8 3,6 2,4-1,1 3,5 2,5-0,9 3,4 2,4-1,0 Voiteluaineet 0,3 0,3 0,0 0,4 0,3 0,0 0,4 0,4 0,0 0,4 0,3 0,0 Rengaskustannukset 1,4 1,6 0,2 2,4 2,1-0,3 4,3 4,1-0,2 3,6 3,4-0,2 Renkaat 0,8 1,4 0,6 1,2 1,1-0,1 2,1 2,0 0,0 1,8 1,8 0,1 Pinnoitteet 0,3 0,0-0,3 1,0 0,8-0,2 1,8 1,6-0,2 1,5 1,3-0,3 Rengastyöt 0,3 0,2-0,1 0,2 0,2 0,0 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,0 Pääoman poisto 11,5 10,2-1,3 14,5 12,6-1,9 14,2 12,6-1,6 14,0 12,4-1,7 Pakettiautot 6,2 3,5-2,6 0,5 0,4-0,1 Alustat 4,1 5,0 0,9 12,5 10,4-2,1 10,4 9,1-1,3 10,3 9,0-1,4 Päällirakenteet 1,3 1,7 0,4 2,0 2,2 0,2 0,9 0,9 0,1 1,1 1,3 0,1 Perävaunut 2,8 2,5-0,4 2,0 1,7-0,3 Varusteet 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 Korot 4,3 2,7-1,6 5,8 3,4-2,4 5,8 3,4-2,4 5,7 3,3-2,3 Vakuutusmaksut 2,8 3,4 0,6 4,3 5,1 0,8 4,4 4,4 0,0 4,2 4,5 0,2 Liikennevakuutus 2,0 2,2 0,2 2,3 2,6 0,4 1,7 1,8 0,1 1,8 2,0 0,2 Autovakuutus 0,6 0,9 0,3 1,9 2,3 0,4 2,4 2,3-0,1 2,1 2,2 0,0 Tiekuljetusvakuutus 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,0 0,3 0,3 0,0 0,3 0,3 0,0 Liikennöimismaksut 0,8 0,8 0,0 2,1 2,1 0,0 1,9 1,7-0,2 1,8 1,7-0,1 Moottoriajoneuvovero (ml. ajoneuvovero) 0,6 0,6 0,0 2,0 1,9-0,1 1,8 1,6-0,2 1,8 1,5-0,2 Katsastusmaksut 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Liikennelupamaksu 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hallintokustannukset 5,5 4,4-1,1 5,2 4,0-1,2 4,2 3,2-1,0 4,5 3,5-1,0 Toimihenkilöiden palkat 4,4 3,1-1,3 4,2 2,8-1,4 3,4 2,2-1,1 3,6 2,4-1,2 Kirjanpito 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 Muut hallintokustannukset 1,1 0,9-0,2 1,0 0,8-0,2 0,8 0,6-0,2 0,9 0,7-0,2 Ylläpitokustannukset 2,6 2,4-0,2 2,1 2,1 0,0 1,6 1,5-0,1 1,8 1,7-0,1 Pesukustannukset 2,1 1,9-0,1 1,7 1,7 0,0 1,3 1,2-0,1 1,5 1,4-0,1 Muut ylläpitokustannukset 0,5 0,5 0,0 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,0 0,4 0,3 0,0

6 6(9) 4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin Kuljettajan palkka Välilliset palkat Päivärahat Polttoaineet Korjaus ja huolto Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä ei seurata kaikkia yrittäjien kustannuksiin vaikuttavien tuotteiden hintoja vaan ns. edustavaan otokseen valittujen merkittävien tiedonantajien myydyimpien tuotteiden hintoja. Koska indeksissä kustannusten muutokset lasketaan otosjoukosta, eli osasta suurta kokonaisuutta, ovat hyödykkeiden hinnat ja tiedonantajatkin salaisia. Tiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäksi mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. Tiedot kerätään kuukausittain koskien edellisen kuukauden keskiarvoa tai sen puoliväliä. Tiedustelut toteutetaan puhelimitse tai lomakkeella. Indeksi seuraa kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat pakettiauton, kuorma-auton, puoliperävaunun ja täysperävaunun kuljettajien tuntipalkat. Palkaksi lasketaan 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden tuntipalkkojen keskiarvo paikkakuntakalleusluokassa II, pakettiautonkuljettajilla kuitenkin paikkakuntakalleusluokassa I. Välillisiä palkkakustannuksia ovat ns. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairasajan palkka, palkalliset vapaapäivät ml. työajan lyhentäminen (ns. Pekkaspäivät ) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapaluuraha. Työehtosopimuksen mukaan palkallisia vapaapäiviä kertyy 19 vuonna Loppiaisen ajoittuminen viikonloppuun ei jatkossa enää vaikuta indeksin sosiaalipalkkakuluihin, kuten ei muissakaan vastaavissa indekseissä. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TEL -maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Välillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. Päivärahakuluja on vain perävaunuyhdistelmillä. Majoituskulujen seurannasta luovuttiin 2000=100 uudistuksessa niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Seurataan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaista osapäivärahaa, kokopäivärahaa sekä erityispäivärahaa (vuorokausilevon ylittäessä yli 12 tuntia vieraalla paikkakunnalla). Edellä mainittujen päivärahojen sisäinen jakautuma on 70, 20 ja 10 prosenttia. Polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden saama kuukauden myynnin mukainen D-asemien keskihinta. Korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu korjaamotyöstä (60 %), kulutus- ja varaosien hinnoista (35 %) sekä voiteluaineista (5 %).

7 7(9) Työkustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä Huolto ja korjaus, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla sekä asentajan palkkakustannuksilla. Kulutus- ja varaosien hintamuutosten mittaamisessa käytetään kuorma-autojen hankintahintoja sekä alustan, moottorin ja ohjaamon varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen moottoriöljyjen hintakehitystä. Renkaat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Kustannuserien väliset osuudet rengaskustannuksista vaihtelevat autotyypeittäin. Oletuksena on, että uusi rengas pinnoitetaan keskimäärin 1,6 kertaa. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaita ei pinnoiteta. Pakettiautoilla ja kevyillä kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 90 prosenttia ja töiden osuus 10 prosenttia. Muilla kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia. Seurataan uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pinnoitushintoja. Seurataan rengastöiden pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinnitys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. Pääoman poisto Seurataan erimerkkisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden, perävaunujen ja lisälaitteiden hintoja. Päällirakenteina ja varusteina ovat avolava, umpikori, kippivarustus, vaihtolavalaitteet, vetokytkin, vetopöytä, peitekaaret ja kuormapeite. kevyet keskiraskaat raskaat puoliperäv. täysperäv. alusta 75 % 80 % 85 % 80 % 70 % päällirakenne 25 % 20 % 15 % 1 % 9,3 % perävaunu 18 % 20 % varuste 1 % 0,7 % Päällirakenteiden ja perävaunujen pitoajat ovat yleensä suuremmat kuin alustojen. Tämän vuoksi perävaunujen ja päällirakenteiden sekä niihin kuuluvien lisälaitteiden hinnoista 70 prosenttia on otettu huomioon painorakenteessa. Korot Koroissa on seurattu toistaiseksi talletuspankkien yritysluottojen antolainauskannan keskikorkoa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalta TOL 7. Tällaista toimialakohtaista korkoa ei ole jatkossa enää käytettävissä, joten se korvataan Suomen Pankin julkaisemilla 3:n ja 12 kuukauden euriborkoroilla (plus 1 prosentti, paino 50 %) sekä Suomen talletuspankkien yrityksille antamien lainojen kannan keskikorolla (50 %). Korkokustannuksiin vaikuttavat sekä korkoprosentti että pääoman hinta. Vakuutukset Seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä tiekuljetusvakuutusmaksua. Niiden osuudet kaikista vakuutuskustannuksista vaihtelevat autotyypistä riippuen. Liikennevakuutusmaksut koskevat pakettiautoja, kuorma-autoja ja perävaunuja tariffialueittain. Liikennevakuutuksen maksualueittainen jakautuminen vaihtelee autotyyppien välillä. Autovakuutuksissa on eri autotyyppien sekä puoli- ja täysperävaunujen kaskovakuutusmaksut ilman bonusoikeutta. Maksuissa otetaan huomioon vanhoille autoille myönnetty alennus 3 prosenttia/ vuosi. Autovakuutusmaksut määräytyvät autojen kokonaismassan ja suoritteen mukaan, jotka indeksiseurannassa on määritelty seuraaviksi:

8 8(9) Liikennöimismaksut Hallinto Ylläpito Kevyet kuorma-autot, kokonaismassa 7 000, jakelukuljetus, Keskiraskaat kuorma-autot, kokonaismassa , monialakuljetus, Raskaat kuorma-autot, kokonaismassa , monialakuljetus, Puoliperävaunun vetoauto, kokonaismassa , vetopöytä, Täysperävaunun vetoauto, kokonaismassa , monialakuljetus, Puoliperävaunu, telimassa , monialakuljetus, Täysperävaunu, kokonaismassa , monialakuljetus. Seurataan pakettiautojen sekä perävaunullisten että ilman perävaunua olevien kuormaautojen tiekuljetusvakuutusmaksuja. Liikennöimismaksuissa seurataan autotyyppien mukaisia moottoriajoneuvoveroja, autojen ja perävaunujen katsastusmaksuja, liikennelupamaksua sekä pakettiautoja koskevaa ajoneuvoveroa. Puoliperävaunujen käyttövoimaverossa on mukana sekä 2- että 3 akseliset vetoautot. Hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista. Seurataan kuljetusalan toimihenkilöiden palkkoja välillisine palkkakustannuksineen. Toimistokustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksistä johdetuilla osaindekseillä, jotka mittaavat puhelin-, posti- ja pankkipalveluiden, ATK -kulujen, paperitavaran sekä lehtien ja ammattikirjallisuuden hintamuutoksia. Kirjanpitokustannuksia seurataan kirjanpidon kuukausiveloitushinnalla. Ylläpitokustannuksista on 80 prosenttia pesukustannuksia, 10 prosenttia sähkökuluja ja loput muita, kuten vesi- ja vuokrakuluja. Pesukustannuksia seurataan huoltoasemien veloittamilla kuorma-autojen pesuhinnoilla. Sähkökuluja seurataan kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia kuluttajahintaindeksin kokonaispisteluvulla. 5 Indeksin laskenta Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla, jossa perusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen i i P = A * P 2000,t i= ,t missä P 2000,t = Hintaindeksi vuodesta 2000 ajankohtaan t i A = Kustannustekijän i suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista vuonna i P = Hintaindeksi kustannustekijän i kustannuskehitykselle vuodesta ,t ajankohtaan t

9 9(9) Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan useammin kuin em. määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan siten, että se ei vaikuta indeksin pistelukuihin. 6 Indeksin tuotanto, tuotteet ja saatavuus Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi tuotetaan kuukausittain aina kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden 17. päivänä. Uudistetun indeksin tuotanto aloitettiin syyskuusta Kokonaisindeksin lisäksi tuotetaan pistelukuja kolmelle autoryhmälle, pakettiautoille ja kevyille kuorma-autoille, keskiraskaille ja raskaille kuorma-autoille sekä perävaunuyhdistelmille. Kolmelle autoryhmälle tuotetaan myös kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja. Lisäksi saatavana on erilliset pisteluvut kuudelle autotyypille. Vanhojen 1995=100 ja 1990=100 indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla autoryhmien osalta (kuukausipaketin taulukot 1B ja 1C). Samoin vanhaa Ammattimaisen kuormaautoliikenteen kustannustekijöiden neljännesvuosittaista hintaindeksiä 1974=100 jatketaan ketjuttamalla. Sen ensimmäinen ketjutettu pisteluku koskee III neljännestä Ketjutuskuukautena kesäkuu Edellä kuvatulla tarkkuudella tuotetut indeksit sisältyvät kuukausittain ilmestyvään monistemuotoiseen tulosteeseen. Asiakkaiden toivomuksesta tulosteissa on myös laskelma kustannustekijöiden välisestä painorakenteesta, jossa vuodesta 2000 lähtien tapahtuneet hintojen muutokset on otettu huomioon (Taulu 6). Uutena lisänä tehdään laskelma kustannusten kehityksestä ilman polttoainekuluja (Taulu 1 E). Virallisena tilastona julkaistava neljännesvuosijulkaisu sisältää indeksipistelukuja kolmelta autoryhmältä sekä kustannustekijöittäin koko kuorma-autoliikenteestä. Lisäksi julkaistaan viimeisimmät pisteluvut vanhoista 1974=100, 1990=100 ja 1995=100 indekseistä. Vanhaa 1985=100 indeksiä ei jatketa enää. Sitä voi tarvittaessa jatkaa ketjuttamalla annettujen kerrointen avulla. Uuden 2000=100 kokonaisindeksin pisteluku kerrotaan luvulla 1, ko. kuukautta olevan 1985=100 -pisteluvun saamiseksi. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kerroin on 1,912523, raskaiden kuorma-autojen 1, ja perävaunuyhdistelmien 1, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painorakennetta. Kuukausipaketti on tilattavissa myös sähköisenä Excel liitteenä ja neljännesvuosijulkaisu sähköisenä Pdf versiona. Kuukausipaketti ja erityisindeksit toimitetaan Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat yksiköstä ja neljännesvuosijulkaisu julkaisumyynnistä. Kuormaautoliikenteen kustannusindeksin tuoreita pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilastokeskuksen internetsivuilta. Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa linja-auto- sekä taksi- ja sairaankuljetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista. Liitteet: Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2000=100 pisteluvut tammikuu joulukuu 2003

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100 Menetelmäseloste 26.6.2007 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE... 4 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE... 3 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Käsikirjoja 49 Käsikirjoja 49 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Helsinki 2012 Tiedustelut: Matias

Lisätiedot

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100 MENETELMÄSELOSTE 16.9.2004 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100 Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 8 6 % 4 2 0-2 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100

MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100 MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100 MENETELMÄSELOSTE Perinteisten maarakennuskoneiden, kunnossapitokoneiden ja ajoneuvonosturien kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2000 - kesäkuu 2005

Lisätiedot

Menetelmäseloste 23.5.2014. Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) 2010 = 100

Menetelmäseloste 23.5.2014. Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) 2010 = 100 Menetelmäseloste 23.5.2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) 2010 = 100 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Indeksin määritelmä ja käyttö... 3 3 Painorakenne... 4 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin...

Lisätiedot

Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100

Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE Syyskuu 2007 Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100 Sisältö 1. Taustaa 2 2. Indeksin määritelmä ja käyttö 2 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100

Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100 1 MENETELMÄSELOSTE 27.01.2009 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100 Sisällysluettelo 1 Taustaa...2 2 Indeksin määritelmä ja käyttö...3 3 Painorakenne...3 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin...6

Lisätiedot

Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2010 = 100

Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2010 = 100 MENETELMÄSELOSTE Heinäkuu 2012 Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2010 = 100 Sisältö 1. Taustaa 2 2. Indeksin määritelmä ja käyttö 2 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot

Lisätiedot

M E T S Ä A LAN K O N E - JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI M E K K I 2010 = 100

M E T S Ä A LAN K O N E - JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI M E K K I 2010 = 100 MENETELMÄSELOSTE 25.9.2013 M E T S Ä A LAN K O N E - JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI M E K K I 2010 = 100 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksien vuosimuutokset 1/2007-8/2013, % 2 METSÄALAN KONE- JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI

Lisätiedot

HAKKURIEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100

HAKKURIEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE 5.5.2011 HAKKURIEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 Sisältö 1 TAUSTAA... 1 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 2 3 PAINORAKENNE JA PERUSVUOSI... 2 4 INDEKSIN PERUSTEET... 3 5 KUSTANNUSTEKIJÄT

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 MENETELMÄSELOSTE 27.8.2004 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 6 5 4 % 3 2 1 0-1 2001 2002 2003 2004 Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, helmikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa 0,8 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8

Lisätiedot

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE 25.4.2008 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100 Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2003 joulukuu 2007 8 6 % 4 2 0-2 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennuskustannusindeksi 2014, tammikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat 1,2 prosenttia tammikuussa Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 1,2

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, huhtikuu Maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE 3.10.2007 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA... 3 Liikennelaitokset... 3 Sopimusliikenne...

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100 MENETELMÄSELOSTE 8.8.2011 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA... 3 Sopimusliikenne... 3 Kaupunkiliikenne...

Lisätiedot

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, Hakkuri-indeksi 2011 Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, 1 Hakkuri-indeksi 2011 Kustannusindeksit ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, konetyöalojen ja autokuljetuksen

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2014, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO... 1 1 LASKENTAPERUSTEET... 1 1.1. Ajoneuvon uushankintahinta...

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 2. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 7,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2008, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi nousi 11,7 prosenttia

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2010, 1. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 10,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 21.6.2010. Maidon jälkitilitys

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit Sivu 1/8 ja niiden käyttö Indeksi on jono lukuja, joilla seurataan jonkin hyödykkeen tai palvelun hinnan muuttumista ajan kuluessa. Indekseillä kuvataan hintatason tai määrien muuttumista. Eri maita koskevissa

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 1. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 4,4 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 3. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 11,7 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta 1 3.10.2011/TELA/Tuotonlaskentaryhmä/R.Vanne Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointi 1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta FIVAn määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2013, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Korjattu 732014 klo 10:30 Korjaus on merkitty punaisella, oli aiemmin vuodessa

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kaikkien kustannusten ja polttoainekustannusten vuosimuutokset 1/2007-12/2011, %

Kuorma-autoliikenteen kaikkien kustannusten ja polttoainekustannusten vuosimuutokset 1/2007-12/2011, % jäsentiedote 1/2012 OSA A 31.1.2012 HYVÄ SKAL S JÄSEN - Kustannusindeksi joulukuu 2011 - Yhdistyksen vuosikokous ja kesäpäivät (vuosikokous 21.4. Mikkeli, kesäpäivät 4.-5.8. Tallinna) - Suomen Säilöautoliitto

Lisätiedot

MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI MAKU 2000 = 100

MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI MAKU 2000 = 100 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI MAKU 2000 = 100 MENETELMÄSELOSTE Maarakennuskustannusindeksin (Maku) ja maarakennusalan konekustannusindeksin (Markki) vuosimuutokset, tammikuu 2001 - kesäkuu 2005 10 8 6 4

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2011.

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 2. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, elokuu Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 3,7 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuoden elokuussa edellisen vuoden elokuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, heinäkuu Rakennuskustannukset nousivat heinäkuussa 3,6 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,6 prosenttia vuoden heinäkuussa edellisen vuoden heinäkuuhun

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, syyskuu Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 3,6 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,6 prosenttia vuoden syyskuussa edellisen vuoden syyskuuhun

Lisätiedot

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2013, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2014, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2014 ensimmäisellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2015 Kiinteistöjen hinnat 2015, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, huhtikuu Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 3,7 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuoden huhtikuussa edellisen vuoden huhtikuuhun

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 2,2 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Menetelmäseloste 3.3.2014 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI (MAKU) 2010=100

Menetelmäseloste 3.3.2014 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI (MAKU) 2010=100 Menetelmäseloste 3.3.2014 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI (MAKU) 2010=100 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LYHYESTI INDEKSEISTÄ... 4 3 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSIN KÄSITTEET, RAKENNE JA HYÖDYNNETYT TYYPPIURAKAT...

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Rakennuskustannusindeksi 2014, huhtikuu Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 0,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 0,2

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Menetelmäseloste 15.5.2009

Menetelmäseloste 15.5.2009 Menetelmäseloste 15.5.2009 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2005=100 2 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 MAATALOUDEN HINTAINDEKSIN RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvokanta 2011 Liikenne ja matkailu 2012 Moottoriajoneuvokanta 2011 Ajoneuvokanta kasvoi 3,9 prosenttia vuonna 2011 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2011 päättyessä 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen

Lisätiedot

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin.

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin. 1 (29) 20.4.2007 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2006 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2006. Merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksin (MAKU) ja maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) vuosimuutokset, tammikuu 2006 - huhtikuu 2009

Maarakennuskustannusindeksin (MAKU) ja maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) vuosimuutokset, tammikuu 2006 - huhtikuu 2009 % M A ARAKENNUSKUST ANNUSINDEKSI M A KU 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE Maarakennuskustannusindeksin (MAKU) ja maarakennusalan konekustannusindeksin (MARKKI) vuosimuutokset, tammikuu 2006 - huhtikuu 2009 14

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2012 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2012, 1. vuosineljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat 2,6 prosenttia tammi maaliskuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, marraskuu Rakennuskustannukset nousivat marraskuussa 0,3 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden marraskuussa

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, toukokuu Rakennuskustannukset nousivat toukokuussa 0,5 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden toukokuussa

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2012 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2011, 4. vuosineljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat 2,2 prosenttia loka joulukuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

J Ä S E N T I E D O T E

J Ä S E N T I E D O T E Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry J Ä S E N T I E D O T E Tässä numerossa: 5 / 2011 19.10.2011 Syyskokouskutsu Vakuutusasiaa Polttoaineiden valmistevero Kuljettajien palkankorotus edelleen auki Reumasäätiö

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

J Ä S E N T I E D O T E

J Ä S E N T I E D O T E Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry ry J Ä S E N T I E D O T E 21 // 2010 2006 17.2.2006 19.3.2010 KULJETUSYRITTÄJIEN VUOSIKOKOUS PIDETTY 13.3.2010 Tässä numerossa: Kuljetusyrittäjien vuosikokous pidetty

Lisätiedot

Energia hintaindekseissä. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Energia hintaindekseissä. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Energia hintaindekseissä Kehittämispäällikkö Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 ENERGIA TUOTTAJAHINTAINDEKSEISSÄ TOL Paino o/oo NIMI THI Vienti Tuonti KMPHI TUKKU CA 1,1 91,1 31,8

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2012.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala 1 (28) Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 9.4.2008 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2007 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot