KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100"

Transkriptio

1 MENETELMÄSELOSTE KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannusten vuosimuutokset, tammikuu joulukuu % Pakettiautot ja kevyet kuorma-autot Perävaunuyhdistelmät Keskiraskaat ja raskaat kuorma-autot Sisällysluettelo KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000= TAUSTAA MITÄ INDEKSI MITTAA? AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE RAKENNE JA HINTASEURANTA KUSTANNUSTEKIJÖITTÄIN... 6 Kuljettajan palkka... 6 Välilliset palkat... 6 Päivärahat... 6 Polttoaineet... 6 Korjaus ja huolto... 6 Renkaat... 7 Pääoman poisto... 7 Korot... 7 Vakuutukset... 7 Liikennöimismaksut... 8 Hallinto... 8 Ylläpito INDEKSIN LASKENTA INDEKSIN TUOTANTO, TUOTTEET JA SAATAVUUS... 9 LIITTEET: KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSIN 2000=100 PISTELUVUT TAMMIKUU JOULUKUU

2 2(9) 1 Taustaa 2 Mitä indeksi mittaa? Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on tuotettu vuodesta 1974 lähtien, aluksi Tie- ja vesirakennushallituksen tekemänä ja Liikenneministeriön julkaisemana ja vuoden 1988 III neljänneksestä lähtien Tilastokeskuksen toimesta. Siirron yhteydessä indeksiä uusittiin: Uudeksi perusvuodeksi tuli 1985, kun se aikaisemmin oli Kokonaiskustannusindeksin lisäksi ryhdyttiin tuottamaan omia indeksejä kolmelle autotyypille, kevyille kuorma-autoille, raskaille kuorma-autoille ja perävaunuyhdistelmille. Kustannustekijän mukaisia osaindeksejä lisättiin kahdeksasta kahteentoista. Indeksejä ruvettiin myös tuottamaan kuukausittain aikaisemman neljännesvuosituotannon sijaan. Uudistuksesta on muistio: Liikenneministeriö, Julkaisuja 16/88, Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannusindeksityöryhmän muistio, Helsinki Muiden Tilastokeskuksen indeksien tapaan Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Vuonna 1992 toteutetun 1990=100-uudistuksen yhteydessä normaalien painorakennekorjauksen ja perusvuoden muutoksen lisäksi indeksiä laajennettiin uudella autoryhmällä pakettiautot. Myös tästä uudistuksesta on muistio: Tilastokeskus, Muistio nro 130, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 1990=100, Pirkko Hemmilä, Seuraavissa 1995=100 ja käsillä olevassa 2000=100 uudistuksissa indeksin perusrakenne on säilytetty pääosin ennallaan. Tarkistukset ovat koskeneet painorakenteen ja hintanimikkeiden päivityksiä samalla, kun uudeksi perusvuodeksi on tullut painorakennetta vastaava vuosi. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 1995=100 uudistukseen liittyvä muistio ( ) on ollut nähtävillä sähköisessä muodossa Tilastokeskuksen internetsivuilla samoin kuin käsillä oleva muistiokin. Vuoden 1995=100 uudistuksessa ajoneuvojen välinen painorakenne muuttui siten, että perävaunuyhdistelmien sekä kevyiden kuorma-autojen paino-osuudet kasvoivat. Vuoden 2000=100 uudistuksessa kevyiden kuorma-autojen osuus kasvoi edelleen, mutta myös raskaiden kuorma-autojen merkitys lisääntyi. Pakettiautojen, keskiraskaiden kuorma-autojen ja täysperävaunuyhdistelmien paino-osuudet kevenivät. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi mittaa ammattimaisen, luvanvaraisen, kuormaautoliikenteen kustannustekijöiden hintamuutoksia. Indeksi koskee tavallisia pakettiautoja ja kevyitä kuorma-autoja, keskiraskaita ja raskaita kuorma-autoja sekä puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmiä. Indeksi ei kuvaa sellaisten kuorma-autojen kustannuskehitystä, joiden kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti käsillä olevan indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta. Näin voi olla asianlaita esimerkiksi erityissuoritealojen kuorma-autoilla, jos kuorma-auton vuotuinen ajosuorite on poikkeuksellisen suuri tai poikkeuksellisen pieni. Indeksi ei sisällä myöskään terminaalitoimintojen kustannuksia, jotka ovat huomattavia kustannuseriä mm. linjaliikenteessä. Indeksimuutokset kuvaavat yrittäjien maksamaa hintaa työvoimasta, autokalustosta, polttoaineesta, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa siis palvelujen ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos. Kuorma-autoliikenteen kustannukset tuottavuus + toimintaylijäämä = Kuorma-autoliikenteen tavarakuljetuksen hinta Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäveron voimaantulon jälkeen kesäkuussa 1994, yritykset saivat tehdä arvonlisäverovähennyksen, joka näkyi indeksin pisteluvun pienenemisenä.

3 3(9) Indeksiä tuotetaan ja sitä käytetään pitkälti taustatietona kuorma-autoliikenteen yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä pitkäaikaisia kuljetussopimuksia käsittelevissä neuvotteluissa. 3 Ajoneuvotyypit ja painorakenne 2000 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin painorakenne perustuu tyyppiajoneuvoihin ja niiden arvioituihin vuosittaisiin ajosuoritteisiin. Laskelmissa on käytetty hyväksi kuorma- ja pakettiautoyritysten kustannustietoja sekä Autorekisterikeskuksen tietoja rekisteröidyistä ajoneuvoista. Kustannusjakautumat ja luokittelut ovat eri käyttäjäosapuolten sekä Liikenneja viestintäministeriön yhteisesti sopimat ja hyväksymät. Ajoneuvotyypit ovat seuraavat: 1. pakettiautot, 2. kevyet kuorma-autot (enintään 12 t), kokonaismassa 7 tonnia, 3. keskiraskaat kuorma-autot (2-aks. yli 12 t), kokonaismassa 18 tonnia, 4. raskaat kuorma-autot (vähintään 3-aks.), kokonaismassa 26 tonnia, 5. puoliperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 48 tonnia, 6. täysperävaunuyhdistelmät, kokonaismassa 60 tonnia. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen yhteenlaskettu osuus kokonaisindeksistä on uudistuksen jälkeen 10 prosenttia. Pakettiautojen paino-osuus laski 4,5 prosentista 4 prosenttiin ja kevyiden kuorma-autojen nousi 3,5 prosentista 6 prosenttiin. Keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen yhteenlaskettu paino kokonaisindeksistä on edelleen 22 prosenttia. Kun aikaisemmin kummankin paino-osuus oli yhtä suuri, nousi nyt raskaiden kuorma-autojen osuus 12 prosenttiin ja keskiraskaiden laski vastaavasti 10 prosenttiin. Puoliperävaunuyhdistelmien ja täysperävaunuyhdistelmien yhteenlaskettu paino laski parilla prosenttiyksiköllä, 68 prosenttiin kokonaisindeksistä. Lasku johtui täysperävaunuyhdistelmistä. Niiden osuus on edelleenkin suurin, nyt 53 prosenttia kokonaisindeksistä. Puoliperävaunuyhdistelmien paino-osuus säilyi 15 prosentissa. Kustannusjakautumien laskennassa käytetyt vuotuiset ajoneuvokohtaiset ajosuoritteet ovat 2000=100 indeksissä seuraavat: pakettiautot km kevyet kuorma-autot km keskiraskaat kuorma-autot km raskaat kuorma-autot km puoliperävaunuyhdistelmät km täysperävaunuyhdistelmät km Edelliseen indeksiin verrattuna perävaunuyhdistelmien ajosuoritteet ovat lisääntyneet jonkin verran, muilla ne ovat pysyneet samoina. Vuoden 2000=100 indeksin painorakenne eli kustannustekijöiden prosenttiosuudet kokonaiskustannuksista on esitetty taulukossa 1.

4 4(9) Taulukko 1. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2000 = 100 painorakenne Pakettiautot Kevyet kuormaautot Keskiraskaat kuormaautot Raskaat kuormaautot Puoliperävaunuyhdistelmät Täysperävaunuyhdistelmät Yhteensä (Ajoneuvotyyppien painot) (4) (6) (10) (12) (15) (53) (100) Palkat 36,97 33,50 28,10 25,35 21,55 19,95 23,15 Välilliset palkat 24,9 22,57 18,92 17,07 14,50 13,44 15,59 Päivärahat 1,30 2,20 1,36 Polttoaineet 9,43 11,70 16,15 17,90 24,85 26,15 22,43 Korjaus ja huolto 5,05 5,47 6,87 7,09 7,20 7,25 6,99 Työkustannukset 3,03 3,28 4,12 4,25 4,32 4,35 4,19 Varaosat 1,77 1,91 2,40 2,48 2,52 2,54 2,45 Voiteluaineet 0,25 0,27 0,34 0,35 0,36 0,36 0,35 Rengaskustannukset 1,4 1,71 1,87 2,30 3,61 4,22 3,40 Renkaat 1,26 1,54 0,94 1,15 1,81 2,11 1,76 Pinnoitteet 0,75 0,92 1,44 1,69 1,30 Rengastyöt 0,14 0,17 0,19 0,23 0,36 0,42 0,34 Pääoman poisto 8,85 11,10 12,60 12,60 11,80 12,82 12,36 Pakettiautot 8,85 0,35 Alustat 8,33 10,08 10,71 9,44 8,97 8,96 Päällirakenteet 2,78 2,52 1,89 1,19 1,28 Perävaunut 2,12 2,56 1,68 Varusteet 0,24 0,09 0,08 Korot 2,35 2,95 3,40 3,40 3,20 3,46 3,33 Vakuutusmaksut 3,20 3,55 4,47 5,61 4,90 4,27 4,46 Liikennevakuutus 2,08 2,31 2,46 2,81 1,96 1,62 1,96 Liikennevakuutus/ Perävaunut 0,10 0,09 0,06 Autovakuutus 0,86 0,96 1,79 2,64 1,72 1,54 1,66 Autovakuutus/ Perävaunut 0,73 0,73 0,49 Tiekuljetusvakuutus 0,26 0,28 0,22 0,17 0,39 0,30 0,29 Liikennöimismaksut 0,8 0,80 1,62 2,50 1,75 1,70 1,71 Moottoriajoneuvovero 0,36 0,62 1,46 2,33 1,58 1,55 1,53 Ajoneuvovero 0,28 0,01 Katsastusmaksut 0,10 0,12 0,13 0,15 0,16 0,14 0,14 Liikennelupamaksu 0,06 0,06 0,03 0,03 0,02 0,02 0,02 Hallintokustannukset 4,50 4,35 3,88 4,10 3,66 3,07 3,50 Toimihenkilöiden palkat 3,15 3,05 2,72 2,87 2,56 2,15 2,45 Kirjanpitokustannukset 0,45 0,44 0,39 0,41 0,37 0,31 0,35 Muut hallintokustannukset 0,90 0,87 0,78 0,82 0,73 0,61 0,70 Ylläpitokustannukset 2,55 2,30 2,12 2,08 1,68 1,47 1,73 Pesukustannukset 2,04 1,84 1,70 1,66 1,34 1,18 1,39 Sähkö 0,25 0,23 0,21 0,21 0,17 0,15 0,17 Muut ylläpitokustannukset 0,25 0,23 0,21 0,21 0,17 0,15 0,17 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,00

5 5(9) Taulukko 2, jossa on esitetty vuoden 2000 ja 1995 kustannusjakautumat sekä niiden välinen erotus, havainnollistaa painorakenteeseen tulleita muutoksia. Suurin muutos koskee polttoaineita, joiden osuus kaikista kustannuksista koko kuorma-autoliikenteessä kasvoi 16,1 prosentista 22,4 prosenttiin. Polttoainekulujen osuuden kasvuun vaikuttivat niiden nopeampi hintojen nousu muihin kustannuksiin verrattuna sekä laskentaperusteiden muutos, kun perävaunuyhdistelmien vuosittaisia ajokilometrimääriä lisättiin. Myös vakuutusmaksujen osuus kasvoi hieman johtuen muita kustannuksia nopeammasta hinnannoususta. Kaikkien muiden pääryhmätason kustannustekijöiden osuudet pienenivät. Eniten laskivat korkokulut, joiden osuus kaikista kustannuksista oli 5,7 prosenttia vuonna 1995 ja 3,3 prosenttia vuonna Tämä johtui korkokulujen huomattavasta alenemisesta verrattuna vuoteen Taulukko 2. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 1995 = 100 ja 2000 = 100, painot ja erotus Kustannustekijät Pakettiautot ja Keskiraskaat ja Perävaunuyhdistelmät Kokonaisindeksi kevyet kuorma-autot raskaat kuorma-autot erotus erotus erotus erotus (Ajoneuvotyyppien painot) (8) (10) (22) (22) (70) (68) (100) (100) Yhteensä Palkat 34,2 34,9 0,7 25,6 26,6 1,1 21,5 20,3-1,2 23,4 23,1-0,3 Välilliset palkat 22,8 23,5 0,7 17,0 17,9 0,9 14,3 13,7-0,6 15,6 15,6 0,0 Päivärahat 2,2 2,0-0,2 1,5 1,4-0,2 Polttoaineet 8,2 10,8 2,6 13,2 17,1 3,9 17,9 25,9 7,9 16,1 22,4 6,3 Korjaus ja huolto 5,9 5,3-0,6 7,9 7,0-0,9 7,7 7,2-0,5 7,6 7,0-0,6 Työkustannukset 2,9 3,2 0,2 4,0 4,2 0,2 3,9 4,3 0,5 3,8 4,2 0,4 Varaosat 2,6 1,9-0,8 3,6 2,4-1,1 3,5 2,5-0,9 3,4 2,4-1,0 Voiteluaineet 0,3 0,3 0,0 0,4 0,3 0,0 0,4 0,4 0,0 0,4 0,3 0,0 Rengaskustannukset 1,4 1,6 0,2 2,4 2,1-0,3 4,3 4,1-0,2 3,6 3,4-0,2 Renkaat 0,8 1,4 0,6 1,2 1,1-0,1 2,1 2,0 0,0 1,8 1,8 0,1 Pinnoitteet 0,3 0,0-0,3 1,0 0,8-0,2 1,8 1,6-0,2 1,5 1,3-0,3 Rengastyöt 0,3 0,2-0,1 0,2 0,2 0,0 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,0 Pääoman poisto 11,5 10,2-1,3 14,5 12,6-1,9 14,2 12,6-1,6 14,0 12,4-1,7 Pakettiautot 6,2 3,5-2,6 0,5 0,4-0,1 Alustat 4,1 5,0 0,9 12,5 10,4-2,1 10,4 9,1-1,3 10,3 9,0-1,4 Päällirakenteet 1,3 1,7 0,4 2,0 2,2 0,2 0,9 0,9 0,1 1,1 1,3 0,1 Perävaunut 2,8 2,5-0,4 2,0 1,7-0,3 Varusteet 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,0 Korot 4,3 2,7-1,6 5,8 3,4-2,4 5,8 3,4-2,4 5,7 3,3-2,3 Vakuutusmaksut 2,8 3,4 0,6 4,3 5,1 0,8 4,4 4,4 0,0 4,2 4,5 0,2 Liikennevakuutus 2,0 2,2 0,2 2,3 2,6 0,4 1,7 1,8 0,1 1,8 2,0 0,2 Autovakuutus 0,6 0,9 0,3 1,9 2,3 0,4 2,4 2,3-0,1 2,1 2,2 0,0 Tiekuljetusvakuutus 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,0 0,3 0,3 0,0 0,3 0,3 0,0 Liikennöimismaksut 0,8 0,8 0,0 2,1 2,1 0,0 1,9 1,7-0,2 1,8 1,7-0,1 Moottoriajoneuvovero (ml. ajoneuvovero) 0,6 0,6 0,0 2,0 1,9-0,1 1,8 1,6-0,2 1,8 1,5-0,2 Katsastusmaksut 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Liikennelupamaksu 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hallintokustannukset 5,5 4,4-1,1 5,2 4,0-1,2 4,2 3,2-1,0 4,5 3,5-1,0 Toimihenkilöiden palkat 4,4 3,1-1,3 4,2 2,8-1,4 3,4 2,2-1,1 3,6 2,4-1,2 Kirjanpito 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 Muut hallintokustannukset 1,1 0,9-0,2 1,0 0,8-0,2 0,8 0,6-0,2 0,9 0,7-0,2 Ylläpitokustannukset 2,6 2,4-0,2 2,1 2,1 0,0 1,6 1,5-0,1 1,8 1,7-0,1 Pesukustannukset 2,1 1,9-0,1 1,7 1,7 0,0 1,3 1,2-0,1 1,5 1,4-0,1 Muut ylläpitokustannukset 0,5 0,5 0,0 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,0 0,4 0,3 0,0

6 6(9) 4 Rakenne ja hintaseuranta kustannustekijöittäin Kuljettajan palkka Välilliset palkat Päivärahat Polttoaineet Korjaus ja huolto Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksissä ei seurata kaikkia yrittäjien kustannuksiin vaikuttavien tuotteiden hintoja vaan ns. edustavaan otokseen valittujen merkittävien tiedonantajien myydyimpien tuotteiden hintoja. Koska indeksissä kustannusten muutokset lasketaan otosjoukosta, eli osasta suurta kokonaisuutta, ovat hyödykkeiden hinnat ja tiedonantajatkin salaisia. Tiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne saadaan muista tilastoista tai julkaisuista. Tietolähteinä ovat yrityksiin kohdistuvien tiedustelujen lisäksi mm. Kuluttajahintaindeksi, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot. Tiedot kerätään kuukausittain koskien edellisen kuukauden keskiarvoa tai sen puoliväliä. Tiedustelut toteutetaan puhelimitse tai lomakkeella. Indeksi seuraa kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja. Mukana ovat pakettiauton, kuorma-auton, puoliperävaunun ja täysperävaunun kuljettajien tuntipalkat. Palkaksi lasketaan 8-12 vuotta ja yli 12 vuotta alalla olleiden tuntipalkkojen keskiarvo paikkakuntakalleusluokassa II, pakettiautonkuljettajilla kuitenkin paikkakuntakalleusluokassa I. Välillisiä palkkakustannuksia ovat ns. sosiaalipalkat ja sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomakorvaus, lomaltapaluuraha, sairasajan palkka, palkalliset vapaapäivät ml. työajan lyhentäminen (ns. Pekkaspäivät ) sekä tuuraajan lomakorvaus ja lomaltapaluuraha. Työehtosopimuksen mukaan palkallisia vapaapäiviä kertyy 19 vuonna Loppiaisen ajoittuminen viikonloppuun ei jatkossa enää vaikuta indeksin sosiaalipalkkakuluihin, kuten ei muissakaan vastaavissa indekseissä. Sosiaalivakuutusmaksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, TEL -maksu, tapaturma-, työttömyys- sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Välillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. Päivärahakuluja on vain perävaunuyhdistelmillä. Majoituskulujen seurannasta luovuttiin 2000=100 uudistuksessa niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Seurataan kuorma-autoalan työehtosopimuksen mukaista osapäivärahaa, kokopäivärahaa sekä erityispäivärahaa (vuorokausilevon ylittäessä yli 12 tuntia vieraalla paikkakunnalla). Edellä mainittujen päivärahojen sisäinen jakautuma on 70, 20 ja 10 prosenttia. Polttoainekustannuksia seurataan dieselöljyn hinnalla. Kyseessä on öljy-yhtiöiden saama kuukauden myynnin mukainen D-asemien keskihinta. Korjauksen ja huollon kustannuserä koostuu korjaamotyöstä (60 %), kulutus- ja varaosien hinnoista (35 %) sekä voiteluaineista (5 %).

7 7(9) Työkustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin osaindeksillä Huolto ja korjaus, raskaan kaluston huoltokorjauksen tuntiveloitushinnoilla sekä asentajan palkkakustannuksilla. Kulutus- ja varaosien hintamuutosten mittaamisessa käytetään kuorma-autojen hankintahintoja sekä alustan, moottorin ja ohjaamon varaosien hintoja. Voiteluaineiden osalta seurataan eniten myytyjen moottoriöljyjen hintakehitystä. Renkaat Rengaskustannukset koostuvat uusien renkaiden hinnoista, rengastyökustannuksista sekä renkaiden pinnoituksista. Kustannuserien väliset osuudet rengaskustannuksista vaihtelevat autotyypeittäin. Oletuksena on, että uusi rengas pinnoitetaan keskimäärin 1,6 kertaa. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaita ei pinnoiteta. Pakettiautoilla ja kevyillä kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus rengaskustannuksista on 90 prosenttia ja töiden osuus 10 prosenttia. Muilla kuorma-autoilla uusien renkaiden osuus on 50 prosenttia, pinnoitteiden 40 prosenttia ja rengastöiden 10 prosenttia. Seurataan uusien renkaiden ohjehintoja sekä kesä- ja talvirenkaiden pinnoitushintoja. Seurataan rengastöiden pakettihintoja sekä irrotus- ja kiinnitys-, vanne-, penkkitasapainotus- ja paikkakorjaustyön hintoja. Pääoman poisto Seurataan erimerkkisten pakettiautojen sekä kuorma-autojen alustojen, päällirakenteiden, perävaunujen ja lisälaitteiden hintoja. Päällirakenteina ja varusteina ovat avolava, umpikori, kippivarustus, vaihtolavalaitteet, vetokytkin, vetopöytä, peitekaaret ja kuormapeite. kevyet keskiraskaat raskaat puoliperäv. täysperäv. alusta 75 % 80 % 85 % 80 % 70 % päällirakenne 25 % 20 % 15 % 1 % 9,3 % perävaunu 18 % 20 % varuste 1 % 0,7 % Päällirakenteiden ja perävaunujen pitoajat ovat yleensä suuremmat kuin alustojen. Tämän vuoksi perävaunujen ja päällirakenteiden sekä niihin kuuluvien lisälaitteiden hinnoista 70 prosenttia on otettu huomioon painorakenteessa. Korot Koroissa on seurattu toistaiseksi talletuspankkien yritysluottojen antolainauskannan keskikorkoa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalta TOL 7. Tällaista toimialakohtaista korkoa ei ole jatkossa enää käytettävissä, joten se korvataan Suomen Pankin julkaisemilla 3:n ja 12 kuukauden euriborkoroilla (plus 1 prosentti, paino 50 %) sekä Suomen talletuspankkien yrityksille antamien lainojen kannan keskikorolla (50 %). Korkokustannuksiin vaikuttavat sekä korkoprosentti että pääoman hinta. Vakuutukset Seurataan eri vakuutusyhtiöiden liikennevakuutus- ja autovakuutusmaksuja sekä tiekuljetusvakuutusmaksua. Niiden osuudet kaikista vakuutuskustannuksista vaihtelevat autotyypistä riippuen. Liikennevakuutusmaksut koskevat pakettiautoja, kuorma-autoja ja perävaunuja tariffialueittain. Liikennevakuutuksen maksualueittainen jakautuminen vaihtelee autotyyppien välillä. Autovakuutuksissa on eri autotyyppien sekä puoli- ja täysperävaunujen kaskovakuutusmaksut ilman bonusoikeutta. Maksuissa otetaan huomioon vanhoille autoille myönnetty alennus 3 prosenttia/ vuosi. Autovakuutusmaksut määräytyvät autojen kokonaismassan ja suoritteen mukaan, jotka indeksiseurannassa on määritelty seuraaviksi:

8 8(9) Liikennöimismaksut Hallinto Ylläpito Kevyet kuorma-autot, kokonaismassa 7 000, jakelukuljetus, Keskiraskaat kuorma-autot, kokonaismassa , monialakuljetus, Raskaat kuorma-autot, kokonaismassa , monialakuljetus, Puoliperävaunun vetoauto, kokonaismassa , vetopöytä, Täysperävaunun vetoauto, kokonaismassa , monialakuljetus, Puoliperävaunu, telimassa , monialakuljetus, Täysperävaunu, kokonaismassa , monialakuljetus. Seurataan pakettiautojen sekä perävaunullisten että ilman perävaunua olevien kuormaautojen tiekuljetusvakuutusmaksuja. Liikennöimismaksuissa seurataan autotyyppien mukaisia moottoriajoneuvoveroja, autojen ja perävaunujen katsastusmaksuja, liikennelupamaksua sekä pakettiautoja koskevaa ajoneuvoveroa. Puoliperävaunujen käyttövoimaverossa on mukana sekä 2- että 3 akseliset vetoautot. Hallintokustannuksista 70 prosenttia koostuu palkoista, 20 prosenttia toimistokuluista ja 10 prosenttia kirjanpitokuluista. Seurataan kuljetusalan toimihenkilöiden palkkoja välillisine palkkakustannuksineen. Toimistokustannuksia seurataan kuluttajahintaindeksistä johdetuilla osaindekseillä, jotka mittaavat puhelin-, posti- ja pankkipalveluiden, ATK -kulujen, paperitavaran sekä lehtien ja ammattikirjallisuuden hintamuutoksia. Kirjanpitokustannuksia seurataan kirjanpidon kuukausiveloitushinnalla. Ylläpitokustannuksista on 80 prosenttia pesukustannuksia, 10 prosenttia sähkökuluja ja loput muita, kuten vesi- ja vuokrakuluja. Pesukustannuksia seurataan huoltoasemien veloittamilla kuorma-autojen pesuhinnoilla. Sähkökuluja seurataan kuluttajahintaindeksin sähkön hinnalla ja muita kustannuksia kuluttajahintaindeksin kokonaispisteluvulla. 5 Indeksin laskenta Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla, jossa perusvuoden painorakenne pysyy muuttumattomana. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen i i P = A * P 2000,t i= ,t missä P 2000,t = Hintaindeksi vuodesta 2000 ajankohtaan t i A = Kustannustekijän i suhteellinen osuus kokonaiskustannuksista vuonna i P = Hintaindeksi kustannustekijän i kustannuskehitykselle vuodesta ,t ajankohtaan t

9 9(9) Kiinteäpainoisen kustannusindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viimeistään viiden vuoden välein. Käytännössä hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan useammin kuin em. määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai korvautuminen toisella toteutetaan siten, että se ei vaikuta indeksin pistelukuihin. 6 Indeksin tuotanto, tuotteet ja saatavuus Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi tuotetaan kuukausittain aina kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden 17. päivänä. Uudistetun indeksin tuotanto aloitettiin syyskuusta Kokonaisindeksin lisäksi tuotetaan pistelukuja kolmelle autoryhmälle, pakettiautoille ja kevyille kuorma-autoille, keskiraskaille ja raskaille kuorma-autoille sekä perävaunuyhdistelmille. Kolmelle autoryhmälle tuotetaan myös kustannustekijöittäin eriteltyjä pistelukuja. Lisäksi saatavana on erilliset pisteluvut kuudelle autotyypille. Vanhojen 1995=100 ja 1990=100 indeksien tuotantoa jatketaan ketjuttamalla autoryhmien osalta (kuukausipaketin taulukot 1B ja 1C). Samoin vanhaa Ammattimaisen kuormaautoliikenteen kustannustekijöiden neljännesvuosittaista hintaindeksiä 1974=100 jatketaan ketjuttamalla. Sen ensimmäinen ketjutettu pisteluku koskee III neljännestä Ketjutuskuukautena kesäkuu Edellä kuvatulla tarkkuudella tuotetut indeksit sisältyvät kuukausittain ilmestyvään monistemuotoiseen tulosteeseen. Asiakkaiden toivomuksesta tulosteissa on myös laskelma kustannustekijöiden välisestä painorakenteesta, jossa vuodesta 2000 lähtien tapahtuneet hintojen muutokset on otettu huomioon (Taulu 6). Uutena lisänä tehdään laskelma kustannusten kehityksestä ilman polttoainekuluja (Taulu 1 E). Virallisena tilastona julkaistava neljännesvuosijulkaisu sisältää indeksipistelukuja kolmelta autoryhmältä sekä kustannustekijöittäin koko kuorma-autoliikenteestä. Lisäksi julkaistaan viimeisimmät pisteluvut vanhoista 1974=100, 1990=100 ja 1995=100 indekseistä. Vanhaa 1985=100 indeksiä ei jatketa enää. Sitä voi tarvittaessa jatkaa ketjuttamalla annettujen kerrointen avulla. Uuden 2000=100 kokonaisindeksin pisteluku kerrotaan luvulla 1, ko. kuukautta olevan 1985=100 -pisteluvun saamiseksi. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kerroin on 1,912523, raskaiden kuorma-autojen 1, ja perävaunuyhdistelmien 1, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksistä on mahdollista saada myös erityisindeksejä. Mikäli asiakkaan oma kustannusrakenne poikkeaa olennaisesti indeksin keskimääräisestä kustannusrakenteesta, voidaan tuottaa erityisindeksejä käyttäen asiakkaan omaa painorakennetta. Kuukausipaketti on tilattavissa myös sähköisenä Excel liitteenä ja neljännesvuosijulkaisu sähköisenä Pdf versiona. Kuukausipaketti ja erityisindeksit toimitetaan Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat yksiköstä ja neljännesvuosijulkaisu julkaisumyynnistä. Kuormaautoliikenteen kustannusindeksin tuoreita pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilastokeskuksen internetsivuilta. Muita vastaavia indeksejä Tilastokeskus tuottaa linja-auto- sekä taksi- ja sairaankuljetusliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista. Liitteet: Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin 2000=100 pisteluvut tammikuu joulukuu 2003

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 MENETELMÄSELOSTE 27.8.2004 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 6 5 4 % 3 2 1 0-1 2001 2002 2003 2004 Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maarakennuskustannusindeksi 2012, huhtikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat huhtikuussa prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat prosenttia

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maarakennuskustannusindeksi 2015, maaliskuu Maarakennusalan kustannukset laskivat maaliskuussa 2,0 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maarakennuskustannusindeksi 2016, maaliskuu Maarakennusalan kustannukset laskivat maaliskuussa 2,9 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 2. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 10,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2009, 1. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi nousi 1,0 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen 2016 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden neljännellä

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Julkisten menojen hintaindeksi 2016, 3. vuosineljännes Julkisten menojen hintaindeksi nousi kuntataloudessa ja valtiolla Julkisten menojen hintaindeksi nousi valtiolla Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Korjattu 1062015 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 993 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, heinäkuu Maatalouden tuottajahintaindeksi laski vuodessa 11,8 prosenttia Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 11,8 prosenttia vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes

Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi maaliskuussa 4,5 prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2017 Kiinteistöjen hinnat 2016, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2016 neljännellä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016

Autoalan suhdannekatsaus, kevät 2016 Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA Autoalan suhdannekatsaus, kevät 1 /1 AUTOALALLA PIENTÄ PIRISTYMISTÄ TYÖLLISYYS PARANEE TÄNÄ VUONNA AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT Uusia henkilöautoja

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Lipputuotteet ja asiakashinnat

Lipputuotteet ja asiakashinnat Lipputuotteet ja asiakashinnat Liikenteessä noudatetaan seuraavia lippu- ja maksujärjestelmää koskevia periaatteita, ellei yksittäisissä ostokohteissa ole toisin määrätty: 1) Kaikissa autoissa tulee voida

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2008 Teollisuuden varastotilasto Tehdasteollisuuden varastot kasvoivat vuoden takaisesta vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Tehdasteollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2008 syyskuun lopussa

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2010 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2010, 1. neljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat prosenttia tammi-maaliskuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2011 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2011, 2. vuosineljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat 2,1 prosenttia huhti kesäkuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 2. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat laskivat edelleen Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2

Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje. Sisällys. Päivitetty YLEISTÄ... 2 Sisäinen laskutus ja sisäiset lähetteet Käyttöohje Päivitetty 20.9.2012 Sisällys YLEISTÄ... 2 KÄYTTÖ MYYMÄLÖIDEN VÄLISTEN TAVARANSIIRTOJEN YHTEYDESSÄ... 2 PÄÄLLE LAITETTAVAT ASETUKSET... 2 ASIAKKAALLE

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 3. vuosineljännes Lannoitteiden hinnat laskivat viidenneksen vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 4. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,3 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Asuminen 2011 Kiinteistöjen hinnat 2010, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat

Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat Nykytilanne ja jatkosuunnitelmat Juho Ajo Kiekun kustannuslaskennan ratkaisun sisältö: tilanne 2.9.2013 Meno- ja tulokirjaukset siirretään esijärjestelmistä

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2015

Moottoriajoneuvokanta 2015 Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Opetuskäyttö: PYSYVÄ Liisa M. / Koutakoski Oy PÄIVÄKIRJA 7.12.2015

Opetuskäyttö: PYSYVÄ Liisa M. / Koutakoski Oy PÄIVÄKIRJA 7.12.2015 1 (6) : 1000-9999 nro: 1-999999 laji: 1-89 Pvm:1.11.2015-31.12.2015 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 1.9 1.11.2015 Avaava tase 1120 Rakennukset (24%) 50 000,00 1200 Kalusto ja muu irtain (alv) (24%) 30

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa laski vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Rakennuskustannusindeksi 2016, tammikuu Rakennuskustannukset laskivat tammikuussa hieman vuodentakaisesta Korjattu 15.2.2016 klo 14:30. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2010 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010 Keskivuokra 12,96 /m 2 /kk Kuva: Raimo Riski Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 16,88 /m 2

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Mikä indeksissä muuttui

Mikä indeksissä muuttui Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!

Lisätiedot

Tampereen Raitiotie. Esitys uudesta indeksijaosta KAS 1 vaiheen kustannusarvioon

Tampereen Raitiotie. Esitys uudesta indeksijaosta KAS 1 vaiheen kustannusarvioon Tampereen Raitiotie Esitys uudesta indeksijaosta KAS 1 vaiheen kustannusarvioon 13.9.2016 Uusi indeksi yhdistelmä Tampereen raitiotien allianssissa Mitä uudella indeksiyhdistelmällä tavoitellaan? Uuden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Rakennuskustannusindeksi 2016, toukokuu Rakennuskustannukset nousivat toukokuussa prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2016

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto Yritykset 2012 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 1. neljännes Varastojen arvo kasvoi teollisuudessa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot