2 Saavutettavuustyö ja sen käsitteitä

Transkriptio

1 2 Saavutettavuustyö ja sen käsitteitä Mihin saavutettavuus liittyy, kuka sen käytännössä määrittelee, mistä ajatus on peräisin ja mitä asian taustoista on hyvä tietää? Saavutettavuuden osa-alueet Luonnehdintoja: YK, eeurooppa, W3C, Section 508, Suomi Saavutettavuus vs. käytettävyys Kognitiivinen saavutettavuus? 16

2 2.1 Saavutettavuustyön osa-alueita / ulottuvuuksia Saavutettavuus esitetään joskus vain jostakin tietystä näkökulmasta (syynä käytännöllinen rajaus, eduntavoittelu yms.) käytännössä saavutettavuuden eri osa-alueet ovat lopputuloksen kannalta usein samanarvoisia: fyysinen saavutettavuus informaation saavutettavuus tietotekninen ympäristö (laitteet ja ohjelmistot), fyysinen ympäristö,... taloudellissosiaalinen saavutettavuus palvelujen ja välineiden hinnat (tuottaminen ja hyödyntäminen), arvot ja asenteet, koulutus, politiikka,... tietotekninen ympäristö (ohjelmistot, tiedostot ja sisällöt, käyttöliittymät), kognitiiviset vaatimukset, kieli, kommunikaatio,... Toisinaan yksi saavutettavuuden osa-alue (fyysinen, informaation, taloudellis-sosiaalinen) yritetään virheellisesti "kokonaan ratkaista" olettamalla jokin toinen osa-alue ongelmattomaksi 17

3 2.2 Saavutettavuuden luonnehdintoja: YK Yhdistyneet kansakunnat luonnehtii ja kehittää tasa-arvoista maailmaa (esim. vammaisten oikeuksien julistus 1975) The Standard Rules on the Equalization of Opportunities for Persons with Disabilities / Target Areas for Equal Participation (YK Enable, 1993) - "States should recognize the overall importance of accessibility in the process of the equalization of opportunities in all spheres of society. For persons with disabilities of any kind, States should (a) introduce programmes of action to make the physical environment accessible; and (b) undertake measures to provide access to information and communication. " 18

4 2.3 Saavutettavuus on YK:n tasolla "pelkkää strategiaa" Mutta: informaation saavutettavuus sähköisen viestinnän sovelluksissa ei ole YK:n polttavin ongelma Maailmanlaajuisesti esim. varallisuus, lukutaito ja koulutustaso yms. ovat merkittäviä tekijöitä: - maailmassa n. 900M lukutaidotonta (vrt. koko Euroopan väkiluku on n. 800M) Muita YK Enablen "Target Areas for Equal Participation" osa-alueita: - Education, Employment, Income maintenance and social security, Family life and personal integrity, Culture, Recreation and sports, Religion - Ks. 19

5 2.4 Saavutettavuus Euroopan tasolla? (EU) EU pyrkii kehittämään tasa-arvoista Euroopan Unionia (arvioitu väkiluku v n. 500M) - EU:n alueella vaikuttaa 37 miljoona vammaista, "people with disabilities" (EU-komissio) -...ja väestön keski-ikä kasvaa eeurooppa on aloite vuodelta 1999 (tai ohjelmasarja) joka tähtää tieto- ja viestintätekniikan edistämiseen EU:ssa (pitkälti talousnäkökulma) - "kaikille mahdollisuus osallistua tietotalouteen" - " julkisen sektorin verkkosivut ja niiden sisältö jäsenvaltioissa ja Euroopan yhteisöjen toimielimissä on suunniteltava niin, että vammaisilla on pääsy tietoihin ja kaikki mahdollisuudet hyötyä sähköisistä viranomaispalveluista". (e-accessibility) 20

6 2.5 EU: määritelmiä ja tavoitteita Uusi slogan: e-inclusion: "e-inclusion aims to prevent risks of 'digital exclusion', that is to ensure that disadvantaged people are not left behind and to avoid new forms of exclusion due to lack of digital literacy or of Internet access." Saavutettavuusohjeistuksen näkökulmasta EU:n lausumissa kyse on pitkälti W3C:n WAI-ohjeistuksen käytön suosittamisesta EU-komission tiedonanto: eeurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuus - Tavoitteen toteutuksesta vastaavat Euroopan yhteisöjen toimielimet ja Euroopan unionin 15 jäsenvaltiota toteuttamalla: Verkon saavutettavuutta koskevan aloitteen (WAI) suuntaviivat julkisen sektorin verkkosivuja varten vuoden 2001 loppuun mennessä. Ei lainvoimaa (vielä?), mutta suosituksia esim. julkishallinnon hankinnoille 21

7 2.6 World Wide Web Consortium ja Saavutettavuusaloite World Wide Web Consortium (W3C) asettaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä standardeja Web-teknologioista (ks. Suora saav. määritelmä (Web Content Accessibility Guidelines 1.0) joka yleisyydessään ei kuitenkaan ole kovin hyödyllinen: - Content is accessible when it may be used by someone with a disability. Tarkoituksena ei ole kielenhuolto, vaan ohjeistaa saavutettavuuden minimitaso: ns. WAI-ohjeistus vuodesta 1995 (Web Accessibility Initiative) Saavutettavuusohjeiden nyk. osa-alueet: - Verkkosisältö (usein WAI:lla tark. juuri tätä) - Sisällöntuotantovälineet - Käyttäjäagentit (selaimet) - XML Huom. Ohjeistus on melko lähellä toteutustasoa (ks. 22

8 2.7 W3C ja saavutettavuustyö WAI:n motto: Webin käytön esteiden poistaminen (todellakin minitavoite!) WAI-ohjeistus on nyt merkittävää kolmesta syystä: - W3C tekee myös muita keskeisiä Webstandardeja, -...joissa WAI-ohjeistus huomioidaan ja - monet normatiiviset ohjeet mukailevat WAI:ta Kuva: W3C,

9 2.8 Lakimääräinen saavutettavuus: USA & Section 508 USA:ssa liittovaltion julkisen hallinnon hankintojen reunaehtona on ICTsovellusten ja informaation saavutettavuus (voimaan 2001): Section 508 of the Rehabilation Act (USA:n kuntoutuslaki): - liittovaltion hallitus: Access Board ( - Section 508:n mukaisia standardeja, WAI:ta mukaillen - Section 508 ohjaa hankintoja = vaikutusvaltainen! Tuloksena saav. (lakitekstimäinen) määritelmä: - The term accessible was defined in the proposed rule in terms of compliance with the standards in this part, as is common with other accessibility standards. As proposed, if a product complies with the standards in this part, it is "accessible"; if it does not comply, it is not accessible. 24

10 2.9 Saavutettavuustyö Suomessa (1/2) Poimintoja: Suomen tietoyhteiskuntaohjelman (Vanhasen hallituksen politiikkaohjelma) vaikuttavuustavoitteita: - Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta - Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuvat tietotekniikan perustaidot, medialukutaidot sekä valmiudet tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen Poimintoja: Tietoliikenne ja Digi-TV: - Laajakaistastrategian toteutus siten, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kohtuuhintaan kaikkien kansalaisten saatavilla v Ts. eeurooppaa mukailevia "varovaisen kannustavia" tasa-arvolausumia 25

11 2.10 Saavutettavuustyö Suomessa (2/2) Suomessa julkishallinnon saavutettavuutta ohjeistaa mm. JUHTA: julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (valtion ja kuntien tietohallinnon yhteisten hankkeiden kehittämisfoorumi) Julkisen hallinnon suositusjärjestelmä (JHS) v : - JHS 129: Julkishallinnon WWW-siv. suunnittelun ohjeet Muuta huomionarvoista tässä asiayhteydessä: VVM & Julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristö Yritysten yms. omat viestintästrategiat (pohjana kuntalaki jne.) JHS-järjestelmän, laatukriteeristön, WAI ja Section ohjeistusten suhde on hieman ongelmallinen (kokit/reseptit) Myös esim. Tieke sekä erityis- ja vammaisryhmien etujärjestöt tarjoavat lisäksi saavutettavuustietoutta. Poliittinen toiminta: Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE 26

12 2.11 Saavutettavuus vs. käytettävyys? (1/3) Käytettävyys (usability) Nielsenin (1993) mukaan, osana käyttökelpoisuutta (usefulness) ja edelleen hyväksyttävyyttä (acceptability): Utility System acceptability Social acceptability Uselfulness Practical acceptability Cost Compatibility Reliability Etc. Usability Easy to learn Efficient to use Easy to remember Few errors Subjectively pleasing 27

13 2.12 Saavutettavuus vs. käytettävyys? (2/3) Muitakin käytettävyyden määritelmä löytyy, esim.: - ISO13407: Tarkkuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä Ahtaasti katsottuna saavutettavuus on siten osa käytettävyyttä. Keskeiset erot: - konkreettiset ohjeet jolla saavutettavuuteen pyritään (minimitaso!) - tiettyjen sovellusten painottaminen (esim. verkkosisältö) - ohjeistuksen kytkös lainsäädäntöön (esim. tasa-arvoiset palvelut) 28

14 2.13 Saavutettavuus vs. käytettävyys? (3/3) Laajemmin saav on yhdistelmä käyttökelpoisuutta, hyödyllisyyttä ja hyväksyttävyyttä: se tähtää myös muutokseen tavoitteissa ja asenteissa - sovelluksesta ei ole mitään hyötyä jos sitä ei pysty käyttämään! - määritellyt käyttäjät "kaikki käyttäjät" - tehokkuus ja tarkkuus tehokkuus ja tarkkuus sekä "käytön esteiden" poistaminen 29

15 2.14 Retoriikkaa vai konkreettista toimintaa? (1/2) Eri määritelmiin ei kannata takertua liiaksi: asiat ovat ytimeltään melko konkreettisia - hyvä nyrkkisääntö: saavutettavuus on perusehto sille että tyypilliset käytettävyystavoitteet voisivat toteutua - oleellista on tavoitteellinen toiminta ("henki") ja ohjeistuksen verifioitu noudattaminen ("kirjain") Ohjeistuksen tasolla saavutettavuuden ja käytettävyyden käsitteet sekoittuvat kyse on puhtaasti tavoitteiden rajauksesta Esimerkiksi todennäköisyyden käsite voidaan määritellä paitsi "klassisesti" alkeistapahtumien, myös uskomuksen asteen perusteella - tn on suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä jaettuna kaikkien alkeistapahtumien lukumäärällä (P(nopan silmäluku on 6) = 1/6) - tn on rationaalisen uskomuksen aste (rahapanos vedonlyönnissä) 30

16 2.15 Retoriikkaa vai konkreettista toimintaa? (2/2) Käytettävyys ja saavutettavuus voitaisiin perustellusti määritellä myös näin: - Ota sovellus ja kehitä sen käytettävyyttä/saavutettavuutta uusia toimintoja lisäämättä. - Sovelluksen subjektiivinen käytettävyyttä/saavutettavuutta (tai sen muutosta) voidaan mitata rahassa, ts. paljonko käyttäjät ovat valmiita sovelluksesta maksamaan (tai erotus) Aivan kaikkea ei kuitenkaan kannata mitata suoraan rahassa (tai asia pitää ymmärtää niin että myös arvot ohjaavat rahankäyttöä) -... onko esim. "kuluttajalla" vaihtoehtoja? 31

17 2.16 Yleistys: Universal Design, Design for All Universal Design: (Ron Mace [The Center for Universal Design, NC State University]) - Universal design is the design of products and environments to be usable by all people, to the greatest extent possible, without the need for adaptation or specialized design. (ns. mainstreaming) Design for All (Stakes/DfA-suomi): - Design for All tarkoittaa sosiaalisesti vastuullista suunnittelua. Se merkitsee tuotteissa helppokäyttöisyyttä, ympäristöissä esteettömyyttä ja palveluissa saavutettavuutta ja toimivuutta. Kuva: Lehtikuva Oy,

18 2.17 Merkittävä haaste: Kognitiivinen saavutettavuus Käytännössä kognitiivisen saavutettavuuden ohjeistus soittaa saavutettavuusohjeissa usein "toista viulua" (jää vähäiselle huomiolle): Vrt: - "Tarjoa tekstivastine jokaiselle eitekstimuotoiselle elementille." - "Käytä niin selkeätä ja yksinkertaista kieltä kuin sisällön kannalta suinkin on mahdollista." Keskeiset syyt: käytännön haasteet: - aihepiirin syvälliset vaikeudet ja toteutusten mitattavuus (esim. juuri Section 508) Silti kyse on yleensä heuristiikoista! (Palaamme asiaan myöhemmin.) 33