Laitos vs. pienkoti. K-S VammaisKaste Kari Räty

Transkriptio

1 Laitos vs. pienkoti K-S VammaisKaste

2 Historiaa Goffman, Erving ( 1961 ): Asylums: Essays on the social situation of mental patients and other inmates, suom. Auli Tarkka & Riitta Suominen. Minuuden riistäjät. Tutkielma totaalisista laitoksista.

3 Bengt Nirje (1969). The Normalization Principle and its Human Management Implications. In R B Kugel & W Wolfensberger (Eds.) Changing Patterns in Residential Services for the Mentally Retarded Chapter 7, pp Washington DC: President s Committee on Mental Retardation. This short paper is generally accepted as the first definitive statement of the concept of normalisation which had slipped into the world as part of Danish Act No. 192 of 5 June, This granted devolved powers to the Danish National Service for the Mentally Retarded to provide people with learning disabilities with living conditions as close to those of others in society as possible (Bank-Mikkelsen, 1969). Ruotsin hallituksen asettama komitea jo v samalla asialla.

4 Wolfensberger, Wolf (1972): The principle of Normalization in human services. Toronto: National Institute on Mental Retardation

5 Kaipio Kalevi, Weckroth Lasse ym. ( 1986 ): Laitoshuollon asema kehitysvammahuollossa. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta.

6 Suuntaviivat tänään Hallintosihteeri Jaana Huhta STM Lähtökohtana on asumisen ja riittävien palvelujen järjestäminen lähiyhteisössä sekä laitoshoidon vähentäminen ja uusien laitossijoitusten välttäminen

7 Perusperiaatteita vaikeavammaisten lasten kohdalla Olennaista on tukea ensisijaisesti perheitä ja järjestää palvelut niin, että lapsella on mahdollisuus asua vanhempiensa kanssa. Jos se ei ole lapsen edun mukaista tai jostain syystä ei ole mahdollinen, tulee pyrkiä perheenomaisiin ratkaisuihin kuten perhehoito riittävine tukitoimineen. Jos kumpikaan ei mahdollistu, voidaan järjestää ympärivuorokautinen hoito pienryhmäkodissa.

8 Lähtökohtia vammaisten lasten palveluille Joustavat, yksilölliset, perhekohtaiset tilanteet huomioonottavat palvelut. Palvelut järjestetään niin, ettei rajoitustoimenpiteitä tarvitse käyttää. Lainsäädäntöhanke vireillä lähtökohtana rajoitustoimenpiteiden käytön vähentäminen.

9 Suuntaviivoja/ hallitusneuvos Pirjo Kainulainen STM Pienryhmäkoteja ei sijoiteta muiden palvelujen yhteyteen, vaan ne sijaitsevat asuinalueilla ja vastaavat mahdollisimman pitkälle normaaleja asumisolosuhteita. Lasten pienryhmäkodit ovat maksimissaan 3-4 paikkaisia. Keskeistä on turvata palvelujen jatkuvuus. Lapsen perusturvallisuus ja kiintymyssuhteen muodostuminen vaarantuvat, jos häntä hoitavat työntekijät vaihtuvat usein.

10 Jatkuu KvL 42 mukaan erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus vaatii. Pakotteiden ja rajoitusten käyttäminen on säännöksen nojalla katsottu mahdolliseksi myös vapaaehtoisuuteen perustuvassa avoja laitoshoidossa. Henkilön välttämätön huolenpito voi joissakin tilanteissa vaatia henkilökohtaisen vapauden rajoittamista.

11 Kataisen hallitusohjelmassa Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Jatketaan meneillään olevaa kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehitetään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta. Uudistamiseen sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden vaatimukset sekä YK:n vammaissopimuksen edellytykset.