Raitiotieallianssi. TAMPEREEN RAITIOTIE Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raitiotieallianssi. TAMPEREEN RAITIOTIE Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema"

Transkriptio

1 Raitiotieallianssi TAMPEREEN RAITIOTIE Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema

2 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 HANKEALUEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN, KAUPUNKIKUVAN JA MAISEMAN YLEISKUVAUS Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Kaupunkikuva ja maisema 4 3 HO 1.1 PIRKANKATU 5 4 HO 1.3 HÄMEENKATU, LÄNSI 7 5 HO 1.3 HÄMEENKATU, ITÄ 8 6 HO 1.4 ITSENÄISYYDENKATU 10 7 HO 1.5 SAMMONKATU 11 8 HO 1.6 RIEVÄKATU 13 9 HO 1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ HO 1.8 INSINÖÖRIKATU HO 1.9 TOHTORINPUISTO HO 1.10 MAKKARAJÄRVI HO 2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU HO 2.2 VARIKKO HO 3.1 TEISKONTIE HO 3.2 TEKUNKATU HO 3.3 KUNTOKATU HO 3.4 VIERITIE HO 3.5 TENNISKATU LÄHTEET ASIANTUNTIJATUKI JA YHTEISTYÖTAHOT 22 Liitteet Kulttuuriympäristöarvoja Maisemallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja

3 1 JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu tiedot Tampereen raitiotiehankkeen osan 1 alueella sijaitsevista kulttuuriympäristön kohteista sekä kaupunkikuvallisista ja maisemallisista arvoista (liitekartat). Tietoja päivitetään ja ylläpidetään koko hankkeen ajan. Raportissa on esitetty alustava arviointi kulttuuriympäristön kohteisiin sekä kaupunkikuvaan ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, joiden perusteella on annettu ohjeita ja suosituksia kohteiden huomioon ottamisesta raitiotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarkastelu on tehty katuosuuksittain (kuva 1). Tiedot kulttuuriympäristön kohteista sekä kaupunkikuvallisista ja maisemallisista arvoista on koostettu tehdyistä selvityksistä ja ohjeistuksista. Käytetyt tietolähteet ja yhteistyötahot on mainittu raportin lopussa. Selvityksen yhteydessä ei ole tehty maastotutkimuksia. Raitiotieallianssissa raportin kokosi Eeva Rapola Pöyry Finland Oy:stä. Lisäksi työhön osallistuivat Tampereen kaupungilta Minna Seppänen keskustahankkeesta sekä Saija Kouko ja Juha-Pekka Reilin kaupunkiympäristön kehittämisestä. Paikkatietoaineistot liitekartoille on koosti Saija Kouko Tampereen kaupungilta. Kuva 1. Hankerajaus Osa 1.

4 2 HANKEALUEEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN, KAUPUNKIKUVAN JA MAISEMAN YLEISKUVAUS 2.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Raitiotien linjalle sijoittuu useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Keskustassa Hämeenpuisto, Hämeenkatu, Keskustori, Tammerkoski sekä Tampereen rautatieasema ja veturitallit kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Tammerkosken teollisuusympäristö sisältyy lisäksi Suomen kansallismaisemiin. Asuinalueiden valtakunnallisia arvoalueita ovat Kalevan kirkko ja kaupunginosa sekä Hervannan keskusakseli. Museoviraston inventoimat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on kerätty RKY2009 tietokantaan. Raitiotien linjan varrella sijoittuvien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen kaupunkikuva vaihtelee huomattavasti. Linjalle suunniteltavien yhtenäisten perusratkaisujen lisäksi on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen ja kaupunkikuvan erilaiset piirteet ja sovitettava uudet rakenteet huolellisesti niihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkien ja niiden ympäristön, uusittavien puukujanteiden sekä suurempien rakennelmien, kuten sähkönsyöttöasemien suunnitteluun ja toteutukseen. Raitiotien linjalle sijoittuvia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä: Pyynikinrinne Hämeenpuisto Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Tammerkosken teollisuusmaisema Tampereen rautatieasema ja veturitallit Kalevan kirkko ja kaupunginosa Hervannan keskusakseli 2.2 Muinaisjäännökset Raitiotien hankealueelta on tiedossa vain kaksi muinaisjäännöstä, Pyynikin kirkkopuiston hautausmaa ja Kalevankangas. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu Iidesjärven kohdalla Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka ja Turtolassa Messukylän vanha kylätontti, jotka tulee ottaa huomioon hankkeeseen liittyvässä muussa suunnittelussa mm. liityntäyhteyksien suunnittelu. Raitiotien suunnittelualueelta on tehty tarkennettuja arkeologisia inventointeja asemakaavojen yhteydessä Hallilan ja Hervannan suunnitellun varikon alueilta sekä Tampereen keskustan osa-yleiskaavaan liittyen. 2.3 Kaupunkikuva ja maisema Tampereen maiseman arvokkaita ominaispiirteitä ovat Tammerkoski, järvet, kaupunkia halkova harjujakso, Iidesjärvi-Kaukajärvi-murroslaakso sekä etelä- ja pohjoisosien maastorakenteeltaan vaihtelevat moreeniselänteet. Merkittäviä näkymiä avautuu

5 Tammerkosken rannoilta ja silloilta sekä harju- ja selännealueilta. Kaupungin identiteetin tekijöitä ovat myös torit, puistot, puistokadut ja rannat. Raitiotien hankealueella kaupunkikuvallisesti tärkeitä puistoja ovat erityisesti koskenrannan puistot, Hämeenpuisto, Pyynikin kirkkopuisto ja Kalevanpuistoakseli. Lisäksi tärkeitä puistomaisia ympäristöjä ovat Kalevan asuinympäristö ja TAYS:in sairaala-alue. Raitiotien rakentaminen tuo muutoksia kaupunkikuvaan, mutta antaa mahdollisuuden myös kehittää ja parantaa kaupunkikuvaa rakentamisen edellyttämän katutilojen uusimisen yhteydessä. Kehitettäviksi erityiskohteiksi raitiotien hankealueelta on määritelty kaupunkikuvallisesti merkittävät aukiot ja paikat: Pyynikintori Metso, Aleksanterinkirkko, Hämeenpuisto Keskustori Rautatieasema Tulli Sammonaukio Rieväaukio Vuohenojan silta/ liittymä Turtola Hallila DUO/ Pietilänaukio Ilmarinaukio TAMK TAYS Elämänaukio 3 HO 1.1 PIRKANKATU Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä alue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Pyynikin kaupunkiympäristö on edustava 1900-luvun alkupuolella rakennettu viihtyisä puutarhakaupunginosa, joka on säilyttänyt hyvin alkuperäiset tyylipiirteensä. Rakennuskanta on enimmäkseen ajallisesti yhtenäistä ja uudistunut varsin vähän. Pyynikintoria rajaavat suuret koulu- ja asuinrakennukset muodostavat edustavan torimiljöön. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Pyynikin kirkkopuiston ympäristöön sisältyvät Hämeenpuiston ja Pirkankadun risteyksen tuntumassa sijaitsevat julkiset kaupunkitilat ja -rakennukset. Ne muodostavat historiallisesti kerroksellisen, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuuriltaan rikkaan

6 kokonaisuuden. Kokonaisuudelle ovat ominaista pitkät moneen suuntaan avautuvat näkymät sekä iältään ja kaupunkitilalliselta rooliltaan moninainen rakennuskanta. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan. Merkittävä solmukohta on puiston keskivaiheilla, missä Hämeenkatu ja -puisto kohtaavat. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Hämeenpuisto on keskeinen etelä-pohjoissuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys, yhdistäen Näsinpuiston ja Eteläpuiston. Puisto on kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila. Muinaisjäännösalue Pyynikin kirkkopuisto on ollut hautausmaana vuodesta luvun loppupuolelle ja se on suojeltu kiinteä muinaisjäännös. Hautausmaa on säilynyt kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta pohjoislaitaa, jossa siitä on tuhoutunut noin 10 metriä leveä kaistale Pirkantien leventämisen myötä. Hankeosa-alue on kaupunkikuvallisesti erityiskohde koko matkalta. Pirkankatu on lisäksi merkittävä läntinen sisääntuloväylä Tampereen keskustaan. Nykyisellään Pirkankadulla Taidemuseon ympäristön ja Pyynikintorin liittyminen katutilaan on selkiytymätöntä ja alue on kaupunkikuvallisesti kehitettävä kohde. Tavoitteena on häivyttää Pirkankadun estevaikutusta museon ja torin välillä. Raitiotien pysäkkiympäristön suunnittelussa voidaan vähentää autoliikenteen estevaikutusta jalankululle ja kevyelle liikenteelle. Raitiotien yleissuunnitelmassa Taidemuseon ja Pyynikintorin välille on esitetty sähkösyöttöasema, joka ei sovellu alueen kaupunkikuvaan aiheuttamatta siihen merkittävää häiriötä. Hämeenpuiston kohdalla henkilöautoliikenteen yhteys Hämeenkadulta Pirkankadulle poistuisi, mikä vähentää autoliikenteen estevaikutusta jalankululle ja kevyelle liikenteelle. Raitiotien linjaus edellyttää alueen uudelleen jäsentelyä, mutta mahdollistaa myös puiston kehittämisen. Raitiotien sovittamisesta katutilaan johtuvat jalkakäytävän muutokset voivat vaarantaa Pyynikin kirkkopuiston muinaisjäännösalueen katutilaan rajautuvan alueen hautakivien ja puiden säilymisen. Raitiotien rakentamiseen liittyviä vaikutuksia myös liityntäyhteyksien järjestelyistä. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettäviä kaupunkikuvallisia erityiskohteita ovat Pyynikintorin ympäristö sekä Metson, Aleksanterinkirkon ja Hämeenpuiston ympäristö. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta.

7 Pyynikintori on rakennustaiteellisesta, kaupunkikuvallista ja kulttuurihistoriallista merkittävä kohde, jonka ympäristöä tulee kehittää paikan hyvin säilynyt alkuperäisyysaste. Pyynikintorin sähkönsyöttöasema tulee suunnitella arkkitehtoniseksi osaksi kaupunkikuvaa tai tutkia jatkosuunnittelussa sijoitusta maanalle tai sivummalle keskeisiltä yleisiltä alueilta. Aleksanterinkirkon kohdalla jalkakäytävän linjauksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon kirkon edusta-alueen arvopuut ja niiden säilyminen sekä rakentamisen aikainen suojaaminen. Hämeenpuiston kohdalla tulee ottaa huomioon tärkeän viheryhteyden jatkuvuus jalankulun ja kevyenliikenteen sujuvuudessa, puistobulevardin yhtenäisyydessä sekä avoimen näkymälinjan säilyttämisessä. Raitiotieympäristöä tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena ottaen suunnitteluun mukaan myös alueella olevien veistosten ympäristö. Liiallista kiveämistä ja pinnoittamista tulee välttää. Suunnittelussa tulee ohjeistaa rakentamisvaiheen aikainen Pyynikin kirkkopuiston puiden ja hautakivien suojaaminen. Rakentaminen ei saa ulottua hautausmaan ja puiston puolelle. Muinaisjäännösalueen huomioon ottamisesta suunnittelussa ja sen reunaalueen käsittelystä tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja tarkemmat suunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten. Toteutusvaiheessa tulee ottaa huomioon, mikäli työmaavaiheessa havaitaan Pirkankadun-Hämeenkadun vanhaan tielinjaukseen liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai löytöjä, tulee työt muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi museoviranomaisille (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). 4 HO 1.3 HÄMEENKATU, LÄNSI Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merkittävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keskittyvät. Akseli risteää rautatien kanssa ja muodostaa merkittävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun ilmeeseen kuuluvat olennaisena osana bulevardi-istutukset. Hämeenkadun läntisenä päätteenä on 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko ja itäisenä vuonna 1936 valmistunut rautatieasema torneineen. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rautatieasemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rautatieaseman alittava vilkasliikenteinen tunneli. Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaiseman muodostama kokonaisuus on Tampereen julkisten kaupunkitilojen ydin ja monien tapahtumien keskus. Keskustorin laidalla sijaitsee monia kaupungin kehityshistorian kannalta merkittäviä rakennuksia eri aikakausilta. Raatihuoneen, teatterin, vanhan kirkon sekä tyylikkäiden jugendrakennusten rajaama monumentaalinen tori toimii monenlaisten tapahtumien

8 näyttämönä ja joukkoliikenteen solmukohtana. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Raitiotie tuo Hämeenkadulle uuden, kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan elementin. Raitiotien myötä katualueen uudelleen jäsentely mahdollistaa kadun viihtyisyyden lisäämiseen mm. kehittämällä ja parantamalla jalankulun ja kevyen liikenteen sujuvuutta sekä lisäämällä katukalusteita ja levähdyspaikkoja. Alueen kulttuuriympäristön arvot on mahdollista ottaa huomioon laadukkaiden pintamateriaalien ja kalusteiden käytöllä. Yleissuunnitelmassa esitetyt katutilan muutokset edellyttävät nykyisten puurivien uusimista, millä on merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Uudistamalla puurivit voidaan kuitenkin yhtenäistään Hämeenkadun ilmettä, nykyisten puiden ollessa osin hyvin eri-ikäistä ja kokoista. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on keskustori. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kadun arvokkaan ilmeen säilyttämiseen yhtenä kaupungin pääkatuna. Kadun kaupunkikuvallinen tavoite on materiaaleiltaan yhtenäinen ja toiminnoiltaan elävä kaupunkibulevardi. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta ja Tampereen ydinkeskustan katutilaohjetta. Hämeenkadulla käytetään pintamateriaalina alueen kaupunkikuvallisen merkittävyyden vuoksi luonnonkiveä. Toteutusvaiheessa tulee ottaa huomioon, mikäli työmaavaiheessa havaitaan Pirkankadun-Hämeenkadun vanhaan tielinjaukseen liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai löytöjä, tulee työt muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi museoviranomaisille (Muinaismuistolaki 14 ja 16 ). 5 HO 1.3 HÄMEENKATU, ITÄ Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Tammerkosken kaupunkimaisemaan tiivistyy koko kaupungin kehityshistoria. Alueen ytimen muodostaa koski ja sen rannoille syntyneet teollisuusrakennukset, mutta niiden tuntumassa sijaitsee myös kaupungin hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Tammerkoski valittiin vuonna 1992 yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta, jotka

9 ilmentävät maamme eri osien luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Maiseman ja maiseman tarkastelun kannalta tärkeitä ovat myös kosken ylittävät sillat. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merkittävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keskittyvät. Akseli risteää rautatien kanssa ja muodostaa merkittävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun ilmeeseen kuuluvat olennaisena osana bulevardi-istutukset. Hämeenkadun läntisenä päätteenä on 1881 valmistunut Aleksanterin kirkko ja itäisenä vuonna 1936 valmistunut rautatieasema torneineen. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rautatieasemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rautatieaseman alittava vilkasliikenteinen tunneli. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Raitiotie tuo Hämeenkadulle uuden, kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttavan elementin. Raitiotien myötä katualueen uudelleen jäsentely mahdollistaa kadun viihtyisyyden lisäämiseen mm. kehittämällä ja parantamalla jalankulun ja kevyen liikenteen sujuvuutta sekä lisäämällä katukalusteita ja levähdyspaikkoja. Alueen kulttuuriympäristön arvot on mahdollista ottaa huomioon laadukkaiden pintamateriaalien ja kalusteiden käytöllä. Yleissuunnitelmassa esitetyt katutilan muutokset edellyttävät nykyisten puurivien uusimista, millä on merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Uudistamalla puurivit voidaan kuitenkin yhtenäistään Hämeenkadun ilmettä, nykyisten puiden ollessa osin hyvin eri-ikäistä ja kokoista. Osa Hämeenkadun itäosan puista on kasvanut myös kohtalaisen vinoon. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on rautatieaseman ympäristö. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kadun arvokkaan ilmeen säilyttämiseen yhtenä kaupungin pääkatuna. Kadun kaupunkikuvallinen tavoite on materiaaleiltaan yhtenäinen ja toiminnoiltaan elävä kaupunkibulevardi. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta ja Tampereen ydinkeskustan katutilaohjetta. Hämeenkadulla käytetään pintamateriaalina alueen kaupunkikuvallisen merkittävyyden vuoksi luonnonkiveä.

10 6 HO 1.4 ITSENÄISYYDENKATU Hankeosa-alueella useita tunnistettuja kulttuuriympäristön arvoja, Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat keskustan merkittävimmän akselin, jonka varteen kaupunkielämä ja toiminnot keskittyvät. Akseli risteää rautatien kanssa ja muodostaa merkittävän liikenteellisen solmukohdan. Hämeenkadun itäinen jatke on Tammelan kaupunginosaa halkova Itsenäisyydenkatu rautatieasemalta Kalevan kirkolle. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun taitekohtaa leimaa rautatieaseman alittava vilkasliikenteinen tunneli. Itsenäisyydenkatu kertoo kaupunkialueen laajenemisesta itään 1800-luvun lopulla ja erityisesti 1900-luvun kaupunkiarkkitehtuurista. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Raitiotien eteläpuolelle sijoittuva Tullin alue muodostaa tärkeän ja omaleimaisen kokonaisuuden koko kaupungin kehityshistorian kuvaajana. Alue rakennettiin rautatietä palvelevaksi varastoalueeksi ja rakennuskannassa on nähtävissä monenikäistä teollisuuden ja rautatien synnyttämää arkkitehtuuria. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Tullinaukio on kaupunkikuvallisesti tärkeä avoin maisematila ja aukio sekä merkittävä kohtauspaikka. Sammonaukio on useiden rakennustaiteellisesti arvokkaiden kohteiden ympäröimä ja pääkatujen risteyskohta. Aukio on kaupunkirakenteellinen solmukohta ja merkittävä julkinen kaupunkitila sekä tärkeä saapumissuunta Tammelan stadionille. Tullinaukion kulttuuriympäristön arvot on mahdollista ottaa huomioon ja kehittää ympäristöä laadukkaiden pintamateriaalien ja kalusteiden käytöllä, jolloin vaikutukset alueeseen ovat myönteisiä. Itsenäisyyskadun pysäkkialueen levennys Yliopistokadun kohdalta aiheuttaa muutoksia suojellun ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Attilan entisen kenkätehtaan tukimuuri/sokkeliin. Yleissuunnitelmassa esitetyt katutilan muutokset edellyttävät nykyisten puurivien uusimista pääosin. Lisäksi puiden määrä tulee vähentymään raitiotien pysäkkien kohdalla. Puurivien muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Sammonaukiotila hajoaa nykyisellään erilaisten ajoratojen jakamaksi laajaksi liittymäalueeksi, jonka näkymää leimaavat liikennejärjestelyt sekä liikenteenohjausportaalit ja muut liikenteeseen liittyvät laitteet. Uusilla liikennejärjestelyillä voidaan kehittää ja lisätä Sammonaukion viihtyisyyttä ja kaupunkikuvallista näyttävyyttä mm. supistamalla ja selkeyttämällä liikenneväyliä sekä muodostamalla liittymän keskiosaan yhtenäisiä avoimia saarekkeita. Raitiotien yleissuunnitelmassa Sammonaukiolle on esitetty sähkösyöttöasema, joka ei sovellu alueen kaupunkikuvaan aiheuttamatta siihen merkittävää häiriötä.

11 Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on Tullin ympäristö ja Sammonaukio. Itsenäisyydenkadun suunnittelussa erityistä huomiota kiinnittää Tullikamarinaukion ja Attilan entisen kenkätehtaan kohdan arvokkaan ilmeen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Katualueen pintamateriaalien käyttö tulee sovittaa Tullinaukion ilmeeseen mm. ottaen huomioon nykyinen luonnonkiven käyttö. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Itsenäisyydenkadun katutilan viihtyisyyden kannalta on tärkeää pyrkiä säilyttämään puurivit tai ainakin korvata ne uusilla. Attilan entisen kenkätehtaan tukimuuri/sokkelin muutokset tulee suunnitella huolella ottaen rakennuksen arkkitehtoniset arvot huomioon. Näkymä Sammonaukiolta Kalevan kirkolle tulee säilyttää avoimena. Raitiotien ja katuja valaistuksen pylväät ja laitteet sekä liikenteenohjauslaitteet tulee sijoittaa niin, että ne eivät peitä avointa näkymää. Sammonaukion sähkönsyöttöasema tulee suunnitella arkkitehtoniseksi osaksi kaupunkikuvaa tai tutkia jatkosuunnittelussa sijoitusta maanalle tai sivummalle keskeisiltä yleisiltä alueilta. Kalevanpuistotie on merkitty keskustan strategisessa osayleiskaavassa kehitettäväksi viher- ja virkistysvyöhykkeeksi, jota on kehitettävä viher- ja virkistyspalveluiden laatua ja jatkuvuutta siten, että Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavutettavuus keskustasta sekä yhteydet järveltä paranevat. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana. Suunnittelussa pyritään parantamaan jalankulun- ja pyöräilyn alueita ja jatkuvuutta katujen ylityskohdissa sekä säilyttämään ja lisäämään katuviheralueita. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 7 HO 1.5 SAMMONKATU Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009, maakunallisesti arvokas kulttuuriympäristö (luonnos), kaupunkikuvallisesti merkittäväalue Kaupunkikuvallisesti yhtenäinen Kalevan kaupunginosa koostuu useasta osasta, joista kullakin on omat ajalliset ja tyylilliset piirteensä. Alue on yksi maamme laajimmista luvun asuinalueista ja edustavimmista jälleenrakennuskauden arkkitehtuurikokonaisuuksista. Se edustaa monin tavoin aikakaudelle ominaisia funktionalistisia ja rationalistisia kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuuriperiaatteita. Katuverkko on keskustan ja Tammelan ruutukaavaa vapaamuotoisempi koostuen säteittäisistä pääkaduista (Teiskontie ja Sammonkatu) ja hieman kaarevista kokooja- ja tonttikaduista. Korttelirakenne on avoin ja painottaa luonnonvalon, puistoaluiden ja

12 puistomaisten kerrostalopihojen merkitystä. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Tärkein maamerkki on muuta ympäristöä korkeammalla ja keskeisesti sijaitseva monumentaalinen, arkkitehtuuriltaan muusta ympäristöstä poikkeava Kalevan kirkko, joka yhdessä Liisanpuiston kanssa muodostaa päätteen Itsenäisyydenkadulle. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Liisanpuisto on myös keskeinen länsi-itäsuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys sekä kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila. Uusi kauppaoppilaitos (Sammonkatu 45) edustaa 1960-luvun arkkitehtuuria ja on kaupunkikuvassa viheriön ympäröimänä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö, joka liittyy suunnitteluhistorialtaan kiinteästi alueen muihin tärkeisiin kulttuuriympäristökohteisiin Ratinan stadioniin ja Sampolan kouluun. Raitiovaunulinjalla ja sen pysäkeillä sekä niihin liittyvillä katumuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa edellytetään pääkatujen kaupunkimaisen ja moderni ilmeen säilyttämistä. Kadun perusluonne pystytään säilyttämään raitiotien selkeällä linjauksella kulkemaan puurivien keskellä. Lisäksi yhtenäiset puurivit viherkaistoilla linjataan kadun koko matkalle kuten nykyisellään. Katutilan muutokset mahdollistavat erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet kadun molemmille puolille mikä lisää viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Katupuurivit ovat oleellinen osa kaupunkikuvaa. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa on esitetty 1960-luvulla istutetut puurivit säilytettäväksi. Raitiotien edellyttämien katutilamuutoksien vuoksi suunnitelma edellyttää puurivien uusimista. Katupuiden periaate on mahdollista säilyttää likimain nykyisellään, mutta pysäkkien kohdille tulee katkeamia puuriveihin. Puurivien uusiminen aiheuttaa merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Bulevardimainen näyttävyys palaa vähitellen vuosien kuluessa, kun uusi istutettu puusto saavuttaa täyden mittansa. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Raitiotien linjauksessa ja katutilan muutoksien suunnittelussa tulee huolehtia, että ratkaisut sovitetaan alueen ominaispiirteisiin. Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta.

13 8 HO 1.6 RIEVÄKATU Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (ehdotus) Maisemarakenteellisesti merkittävä alue Muinaisjäännösalue Luonnon maamerkkinä toimivan Kalevanharjun selänne kehystävää ympäröivää maisemaa. Se on sekä geologisesti että maisemallisesti arvokas osa kaupungin halki kulkevaa harjujaksoa. Harjun alueelta on löytynyt muinaisjäännökseksi katsottavia hiilimiiluja ja merkkejä vuoden 1918 sodan tapahtumista. Alue on inventoitu kiinteäksi muinaisjäännökseksi historiallisena taistelupaikkana. Maisemakuvaa hallitsee Prismakeskuksen liikerakennus mainostorneineen ja laajat asfaltoidut pysäköintialueet. Kalevanharjun rinnemetsä toimii alueen maisemakuvan rajana ja jäsentäjänä. Harjun rinnettä on osin leikattu ja luiskattu sepeliverhouksella. Alue on kehittyvää ja tiivistyvää kaupan aluetta, joka tulee rakentuessaan eheytymään ja muuttumaan kaupunkimaisemmaksi. Raitiotie on linjattu Prismakeskuksen pysäkin jälkeen Rieväkadun Kalevanharjun puoleiseen reunaan. Katumuutokset aiheuttavat jonkin verran maanleikkauksia harjun rinteeseen. Rinteen käsittely istutuksin mahdollistaa Kalevanharjun toimimisen näyttävänä maisemakuvan rajana. Muinaisjäännösalueen huomioon ottamisesta suunnittelussa tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa ja tarkemmat suunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseolle lausuntoa varten. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on alueen kehittymisen myötä muodostuva uusi Rieväaukio. Suunnittelussa tämä otetaan huomioon Rieväaukion pysäkkiympäristön kehittämisessä korkeatasoisin pintamateriaalein sekä liittyminen alueen muihin suunnitelmiin. Kalevanharjun rinnealuetta tulee kehittää puistomaisena alueena yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Asemakaavan määräyksen mukaisesti rinteeseen on istutettava puita ja pensaita, jotta siitä muodostuu puistometsän reunavyöhyke. Luiskattuja sepeliverhouksia tulee muuttaa kasvillisuuspeitteisiksi. Mahdolliset tukimuurit on toteutettava korkeatasoisina. Kohteesta on tehty asemakaavoituksen yhteydessä Kalevanharjun viherverkostosuunnitelma. Hervannan valtaväylän kohdalle on määritelty Hakametsän yleissuunnitelmassa kävelyn ja pyöräilyn ylitystarve, joka tarkempi sijaintikohta ja ylitykseen varautuminen tulee selvittää suunnittelun yhteydessä Tampereen kaupungilta. Kalevanharjun muinaisjäännösalueen huomioon ottamisesta suunnittelussa tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta.

14 9 HO 1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ Maisemallisesti merkittäviä kohteita Hervannan valtaväylän linjaus kulkee kahden maisemallisesti merkittävän murroslaakson halki. Murroslaaksojen viheralueet tuovat hyvin esille alueen maastorakenteen. Keskeinen Hervannan valtaväylän maisemassa näkyvä maastorakenteen elementti on Pyhäjärvi Iidesjärvi Kaukajärvi -murroslaakso. Hervannan valtaväylän länsipuolella sijaitseva Iidesjärvi on kaupunkirakenteessa merkittävä avoin maisematila. (Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat 2015) Iidesjärven alue sekä valtaväylän itäpuolella sijaitseva Kirkkosuonnotko ovat merkittäviä viherverkon osia ja osana kantakaupungin keskuspuistoverkostoa. Tärkeä näkymälinja IIdesjärvelle avautuu Sotilaankadun/Nekalantien ja Hervannan valtaväylän risteyskohdalta, Huringin peltoalueen yli. Vihiojan varsi toimii kaupunkirakenteen kannalta merkittävänä avoimien maisematilojen sarjana. Vihiojalla on erittäin merkittävä rooli seudullisena ekologisena yhteytenä ja ainutlaatuinen asema itä-länsisuuntaisesti läpi kaupungin kulkevana, lähes yhtenäisenä viheralueiden ketjuna. (Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat 2015) Hervannan kanjoni on geologisesti ja maisemallisesti merkittävä murroslaakso, jonka korkeusero Hervannan kaupunkirakenteeseen on jyrkimmillään n. 30m. Kajoni toimii tärkeänä kevyen liikenteen reittinä ja osana keskuspuistoverkostoa. Valtaväylältä avautuu näkymiä kanjoniin etenkin Kaukajärven suuntaan. (KYMS 2008) Muinaisjäännökset Hankealueen läheisyyteen sijoittuu kaksi kiinteää muinaisjäännöstä; Iidesjärven kohdalle, Vuohenojan eteläpuolelle Kokinpellon kivikautinen asuinpaikka sekä Turtolassa Messukylän vanha kylätontti. Hervannan valtaväylän linjaus on haasteelliseen maaston vaihtelevan topografian vuoksi. Murroslaaksojen, purolaaksojen sekä teiden ja ramppien ylitykset edellyttävät siltojen rakentamista raitiotietä varten. Sillat näkyvät maisematilassa uutena elementtinä ja laajentavat jonkin verran liikenneväylien ympäristöä entisestään. Raitiotien väylälle on määritelty erityiskohteina Vuohenoja, Turtola ja Hallila, joiden tuleviin pysäkkiympäristöihin on suunnitteilla kaupunkikuvallista kohotusta. Hallilan pysäkkialueeseen liittyy tavoite täydennysrakentamista, josta pyritään tekemään kaupunkikuvallisesti korkeatasoista. Muutoksilla on mahdollisuus tukea alueiden identiteettiä ja kehittää liikennealueiden ympäristöä. Iidesjärven kohdalla raitiotie mahdollistaa näkymäakselin kehittämisen avaamalla näkymiä järvelle, jolloin maisematilakokemus vahvistuu. Näkymien avaamisessa järvelle tulee kuitenkin ensisijaisesti ottaa huomioon luontoarvot. Iidesjärven rauhoitus luonnonsuojelualueeksi on vireillä ja alueesta on tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka määrittelee.

15 Hervannan kanjonin ylittävä raitiotiesilta näkyy maisemassa uutena elementtinä. Nykyinen alueen sisääntulomaisema ei ole tällä hetkellä niin näyttävä kuin maisemallinen sijainti mahdollistaisi vaan vaatisi siltaympäristön edustavuuden kehittämistä. Muinaisjäännökset sijoittuvat etäämmälle hankealueesta eikä raitiotiellä ole niihin siten vaikutuksia. Raitiotiehen on kuitenkin suunnitteilla jatkossa liityntäyhteyksiä, jolloin muinaisjäännökset tulee huomioida. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettäviä kaupunkikuvallisia erityiskohteita ovat Vuohenojan silta/liityntäalue, Turtolan Laulunmaansillan ympäristö ja Hallilan pysäkki ympäristö, johon liittyy tavoitteita lisärakentamisesta. Raitiotie risteää usean tärkeän jalankulun ja pyöräilyn reitin kanssa ja aiheuttaa niihin osin muutoksiakin. Siltaympäristöjä tulee kehittää ottaen huomioon ulkoilureittien toimivuus ja viihtyisyys. Vesiuomien varteen tulee varata riittävät suojavyöhykkeet hulevesien käsittelyä varten, jolloin ne voidaan rakentaa myös ympäristörakentamisen keinoin korkeatasoisesti ja luonnonmukaisesti. Luiskien käsittelyssä tulee ottaa huomioon alueen luonnonpiirteiden kehittäminen ja vahvistaminen sekä niiden näkyminen tiemaisemassa. Tukimuurit näkyvät vahvasti Hervannan valtaväylän maisemassa ja niiden laadukkaaseen toteutukseen tulee panostaa. Yksi kantakaupungin tärkeimmistä näkymälinjoista avautuu Nekalantieltä/Sotilaankadulta luoteeseen Iidesjärven yli kohti kaupungin keskustaa. Tämä tulee ottaa huomioon raitiotiepylväiden ja laitteiden sijoittelussa ja sopivuudessa ympäristöön. Toinen suunnittelussa huomioon otettava näkymälinja avautuu Kanjonin sillalta Kaukajärvelle. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 10 HO 1.8 INSINÖÖRIKATU Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Insinöörinkadun keskivaiheilla sijaitseva liikekeskuksen ja julkisten palveluiden rakennuskompleksi muodostaa Hervannan keskusakselin 1970-luvulla rakennetun lähiön ytimeksi. Ympäröivän betonisen kerrostalorakennusten kontrastiksi on toteutettu Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat punatiiliset rakennukset. Asuntoalueen oma selkeä identiteetti muodostuu keskusakselisommitelman tiiliarkkitehtuurin ja viherympäristön kokonaisuudesta. Liikekeskusta laajennettiin itäpuolelle arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnitelmin. Kokonaisuuden nimeksi tuli kauppakeskus DUO. (RKY 2009) Duon kauppakeskuksen ja monitoimitalon alue on Insinöörinkadun toiminnallinen ja liikenteellinen keskittymä. Raitiotiellä ja sen pysäkeiden suunnittelulla voidaan

16 hyödyntää muutostilanne kaupunkikuvan kohentamiseen ja saavuttaa siten myönteisiä vaikutuksia. Insinöörinkadun katukuvaa rytmittävät jaksoittaiset koivurivit. Puurivit ovat tärkeä osa kadun ilmettävä, muita katualueen istutuksia ei juuri ole. Raitiotien kohdalta joudutaan poistamaan nykyisiä katualueen puukujanteita. Kaupunkikuvallinen muutos on merkittävä, jos poistuvia puita ei tilanpuutteesta johtuen voida korvata uusilla. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on punatiilisten kauppakeskus Duo:n ja Hervannan toimintakeskuksen rakennusten muodostama yhtenäinen ja erityisen omaleimainen kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Koko RKY-alueen pintamateriaalien, valaistuksen ja kadunkalusteiden käytöstä tulee tehdä yleissuunnitelma/kokonaistarkastelu. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös muun alueen vahva omaleimaisuus. Opiskelijankatu edustaa alkuperäistä Hervantaa ja kadulla on nähtävissä Ruusuvuoren alkuperäisen suunnitelman kaupunkirakenteellisia lähtökohtia: ruutukaava, julkinen rakentaminen ja asuinrakentaminen omilla tonteillaan, umpinaiset asuinkorttelit, jalankulun erottaminen omille raiteilleen sekä jalankulkusillat. Opiskelijankadun pysäkin ympäristö ja risteysalue ovat myös erittäin tärkeä kaupunkikuvallinen kohta, jossa erotetun kevyenliikenteen järjestelyjen luonnehtimaa kaupunkikuvaa kivettyine jalkakäytävineen, viherkaistoineen ja puuriveineen tulisi vaalia. Myös vaihtopysäkin suunnitteluun tulee panostaa. Insinöörinkadun puukujanneosuuksia tulee pyrkiä säilyttämään tai korvaamaan uusilla tai parantaa kaupunkikuvaa muulla katuvihreällä. Katupuulajina tulee käyttää nykyistä. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 11 HO 1.9 TOHTORINPUISTO Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Raidelinjaus sijoittuu Hervannan valtaväylän varteen metsäalueen laitaan, nykyisen kevyenliikenteenreitin kohdalle. Raitiotie kaventaa nykyistä metsäaluetta. Kevyenliikenteenreitti siirretään etäämmälle. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 12 HO 1.10 MAKKARAJÄRVI Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Raitiotielinjaus sijoittuu nykyisin luonnontilaiseen metsään. Alueelle on suunnitteilla maankäytön muutoksia.

17 Raitiotien materiaaleissa tulee ottaa huomioon sovittaminen suunnitellun asuinalueen kaupunkikuvaan. Lisäksi suunnittelussa tulee tarkastella mahdollisuutta kehittää raitiotielle omaleimainen päätepysäkki. 13 HO 2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Hermiankadun varrella sijaitsee Tampereen teknillinen yliopisto ja muita kookkaita toimitilarakennuksia ja katukuvalla on merkitystä niiden viihtyisänä ja edustavana sisääntulona alueelle. Alueen kaupunkikuvaan ja viihtyisyyteen vaikuttavat merkittävästi kadun varren viherkaistat puuriveineen. Hermiakadun puurivit tulee pyrkiä säilyttämään tai korvata uusilla istutuksilla. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 14 HO 2.2 VARIKKO Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Raitiotien suunniteltu varikkoalue on nykyisellään metsäinen kalliomäki. Katutiloja rajaavat metsänreunat ja mäkialueet sekä Hervannantien ja Kauhakorvenkadun katupuurivit ovat katukuvallisesti tärkeitä. Alueen kaupunkikuva muuttuu varikon rakentumisen myötä merkittävästi kaupunkimaisemmaksi. Maisemallisesti merkittäviä vaikutuksia aiheuttavat varikkoalueen tasaamisen johdosta tehtävät louhinta- ja täyttötyöt. Varikon kaupunkikuvallista ilmettä voidaan parantaa säilyttämällä nykyiset katupuut sekä uusin suoja- ja katupuuistutuksin. Kaupunkikuvallisesti tärkeintä on maisemoida laaja varikkokenttä toimintoineen ympäröivään maisemaan suojaistutuksin. Varikkoalueesta on tehty viheralueiden yleissuunnitelma Hervannan raitiovaunuvarikon viheralueiden yleissuunnitelma HO 3.1 TEISKONTIE Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY 2009, kaupunkikuvallisesti merkittäväalue

18 Kaupunkikuvallisesti yhtenäinen Kalevan kaupunginosa koostuu useasta osasta, joista kullakin on omat ajalliset ja tyylilliset piirteensä. Alue on yksi maamme laajimmista luvun asuinalueista ja edustavimmista jälleenrakennuskauden arkkitehtuurikokonaisuuksista. Se edustaa monin tavoin aikakaudelle ominaisia funktionalistisia ja rationalistisia kaupunkisuunnittelu- ja arkkitehtuuriperiaatteita. Katuverkko on keskustan ja Tammelan ruutukaavaa vapaamuotoisempi koostuen säteittäisistä pääkaduista (Teiskontie ja Sammonkatu) ja hieman kaarevista kokooja- ja tonttikaduista. Korttelirakenne on avoin ja painottaa luonnonvalon, puistoaluiden ja puistomaisten kerrostalopihojen merkitystä. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Tärkein maamerkki on muuta ympäristöä korkeammalla ja keskeisesti sijaitseva monumentaalinen, arkkitehtuuriltaan muusta ympäristöstä poikkeava Kalevan kirkko, joka yhdessä Liisanpuiston kanssa muodostaa päätteen Itsenäisyydenkadulle. (Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012) Liisanpuisto on myös keskeinen länsi-itäsuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys sekä kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila. Raitiovaunulinjalla ja sen pysäkeillä sekä niihin liittyvillä katumuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa edellytetään pääkatujen kaupunkimaisen ja moderni ilmeen säilyttämistä. Kadun perusluonne pystytään säilyttämään raitiotien selkeällä linjauksella kulkemaan puurivien keskellä. Lisäksi yhtenäiset puurivit viherkaistoilla linjataan kadun koko matkalle kuten nykyisellään. Katutilan muutokset mahdollistavat erotellut jalkakäytävät ja pyörätiet kadun molemmille puolille mikä lisää viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Katupuurivit ovat oleellinen osa kaupunkikuvaa. RTO: Kaleva Kaupunkikuvaohjeissa on esitetty 1960-luvulla istutetut puurivit säilytettäväksi. Raitiotien edellyttämien katutilamuutoksien vuoksi suunnitelma edellyttää puurivien uusimista. Katupuiden periaate on mahdollista säilyttää likimain nykyisellään, mutta pysäkkien kohdille tulee katkeamia puuriveihin. Puurivien uusiminen aiheuttaa merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan. Bulevardimainen näyttävyys palaa vähitellen vuosien kuluessa, kun uusi istutettu puusto saavuttaa täyden mittansa. Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta näkyy maisemassa uutena elementtinä. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on Ilmarinaukio, joka on osa tärkeää kehitettävää viher- ja virkistysyhteyttä Kalevan puistoalueiden ja Kaupin välillä. Suunnittelussa pyritään parantamaan jalankulun- ja pyöräilyn alueita ja jatkuvuutta katujen ylityskohdissa sekä säilyttämään ja lisäämään katuviheralueita ottaen huomioon alueen kulttuuriympäristön luonne. Kadunkalusteissa, valaistuksessa ja pinnoitteissa tulee ottaa huomioon RKY-alueen luonne ja noudattaa yksinkertaista selväpiirteisyyttä. Alueen luonne edellyttää myös raitiotiepylväiden ja laitteiden korkeatasoisuutta ja sopivuutta ympäristöön. Raitiotien linjauksessa ja katutilan muutoksien suunnittelussa tulee huolehtia, että ratkaisut sovitetaan alueen ominaispiirteisiin.

19 Mittava puurivien uudistaminen voi herättää vastustusta asukkaissa. Puurivit uusitaan nykyisen kaltaisiksi. Suunnittelussa tulee varautua riittävän määrään korkealaatuisten taimien saantiin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 16 HO 3.2 TEKUNKATU Kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö Tekunkatu rajautuu luoteispuolelta Litukan siirtolapuutarha-alueeseen ja kaakkoispuolelta Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alueeseen (TAMK), joka Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) kanssa muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Kekkosentien ylittävän raitiotiesillan järjestelyt ja tukimuurit muuttavat pienimittakaavaisen siirtolapuutarhan maisemaa merkittävästi kaupunkimaiseen suuntaan. Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on TAMK:n kampusalue, jossa raitiotien suunnittelussa tulee tarkastella liittymistä alueen muuhun kehittämiseen. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 17 HO 3.3 KUNTOKATU Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö Kerroksellisesti 1950-luvulta lähtien kehittynyt Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYS) ja Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alue (TAMK) muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Teiskontietä reunustaa puistomainen vyöhyke ja korkealaatuista arkkitehtuuria edustavat keskussairaalan ja ammattikorkeakoulun rakennusryhmät. Teiskontie muodostaa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tärkeän sisääntulomaisematilan kaupunkiin saavuttaessa. Raitiovaunulinjalla ja sen pysäkeillä sekä niihin liittyvillä katumuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja ympäristöön. Keskussairaalan Kuntokadun puoleisen sisääntulon edusaukiolla ja viheralueilla on kaupunkikuvassa tärkeä rooli mm. alueelle avautuu näkymiä Teiskontieltä. Muutoksilla on mahdollisuus tukea alueen identiteettiä ja vahvistaa keskussairaalan sisäänkäyntiaukiota. Pysäkin sijainnilla ja materiaaleilla voidaan parantaa pääsisäänkäynnin erottuvuutta ja saavutettavuutta.

20 Hankeosa-alueella raitiotien kehitettävä kaupunkikuvallinen erityiskohde on TAYS:n Elämänaukio, jossa raitiotie ja pysäkkialueet tulee sovittaa sairaalan tonttialueeseen luontevasti ja saumattomasti. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon sairaala-alueen puistomaisen ympäristön ominaispiirteiden säilyttäminen. Kaupin kampuksen rakentamistapaohjeessa ja viheryleissuunnitelmassa on esitetty raitiotien pintamateriaaliksi nurmikiveä tai vastaavaa. Lisääntyneen rakentamisen vuoksi alueella tulee vastapainoksi olla vihreää nurmialuetta puistomaisuuden säilyttämiseksi. Pikaraitiotien ympäristö ja pysäkkialueet on viimeisteltävä korkeatasoisin, rakennusten arkkitehtuuriin sopivin materiaalein, kalustein sekä istutuksin. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 18 HO 3.4 VIERITIE Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, kaupunkikuvallisesti merkittävä ympäristö Kerroksellisesti 1950-luvulta lähtien kehittynyt Tampereen yliopistollinen keskussairaala (TAYS) muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Teiskontietä reunustaa puistomainen vyöhyke ja korkealaatuista arkkitehtuuria edustavat keskussairaalan ja ammattikorkeakoulun rakennusryhmät. Teiskontie muodostaa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tärkeän sisääntulomaisematilan kaupunkiin saavuttaessa. Alueen ilmeeseen vaikuttavat merkittävästi Teiskontien varressa oleva puusto ja hoidetut viheralueet molemmin puolin tietä. Puusto suojaa autoliikenteen todellisilta ja koetuilta haittavaikutuksilta. Teiskontien kehittäminen joukkoliikenteenkäytävänä ja Vieritien raitiotien suunniteltu rakentaminen saattavat edellyttää tienvarsipuuston melko laajaa häviämistä niiden väliltä. Puuvyöhykkeen poistumisella on merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Teiskontien katukuvaan, koska se muodostaa sisääntulonäkymän kaupunkiin. Vieritien ja Teiskontien välistä vihervyöhykettä tulee kehittää ottaen huomioon Teiskontien ympäristön puistomainen kokonaisilmeen säilyminen ja jatkuvuus. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 19 HO 3.5 TENNISKATU Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Kaupunkikuvaa hallitsevat muutamat toimitilarakennukset ja niiden avarat pysäköintialueet.

21 Tenniskadun katujärjestelyt muuttuvat merkittävästi. Lisäksi alueella on suunnitteilla muita maankäytön muutoksia, jotka yhdessä vaikuttavat kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävästi muuttaen aluetta kaupunkimaisemmaksi. Suunnittelussa noudatetaan yleisesti Tampereen raitiotien katutilaohjetta. 20 LÄHTEET Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos Tampereen kaupunki. Hervannan raitiovaunuvarikon viheralueiden yleissuunnitelma. Tampereen kaupunki Hervantajärvi, asemakaavan 8192 selostus ja viheryleissuunnitelma Kalevan Prisman hypermarketalue ja Hervannan valtaväylän katualue, asemakaavan 8500 selostus ja viherverkostosuunnitelma Kalevan RKY-alue, selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje. Tampereen kaupunki Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, Kaupin Kampus, asemakaavan 8311 selostus, rakentamistapaohje ja viheralueiden yleissuunnitelma Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Sami Raninen. Pirkanmaan maakuntamuseo 2014 Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Pirkanmaan maakuntakaava Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus Hervannassa. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Pirkankatu, Itsenäisyydenkatu ja Sammonkatu. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus Teiskontiellä ja TAYSin alueella. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus Insinöörinkadulla ja Hermiankadulla. Tampereen kaupunki, raitiotiehanke Tampere Hallilan täydennysrakentamisen asemakaavan nro 8604 arkeologinen selvitys. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Tampere Rusko, Raitiotien varikkoalueen asemakaan nro 8600 arkeologinen selvitys. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015.

22 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat selvitys. Tampereen kaupunki /Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö A-insinöörit. Tampereen kaupunki, Tampereen raitiotien katutilaohje. Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen Luonnos Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma. Tampereen kaupunki Tampereen raitiotie, yleissuunnitelman Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto Tampereen vihreä keskusta. Keskustan viherverkko ja sen kehittäminen. Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen ydinkeskustan katutilaohje. Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY2009). Museovirasto, 21 ASIANTUNTIJATUKI JA YHTEISTYÖTAHOT Museovirasto Kulttuuriympäristön suojelu Kaija Kiiveri-Hakkarainen Kulttuuriympäristön suojelu Anu Kiiveri Pirkanmaan maakuntamuseo Arkeologiset kohteet Vadim Adel Rakennuskulttuuri ja suojelu Hannele Kuitunen Tampereen kaupungin keskustahanke Hankepäällikkö Sakari Leinonen Arkkitehti Minna Seppänen Hankepäällikkö Veikko Vänskä Tampereen kaupunki, maankäytönsuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen Arkkitehti Eeva Hakola Tampereen kaupunki, maisemasuunnittelu Kaupunginpuutarhuri Timo Koski Maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki Ympäristösuunnittelija Juha-Pekka Reilin

23

24

25

26

27

28

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO Nro Kohteen nimi Maisematilatyyppi Suositus Kehitetään kulttuurihistoriallisten arvojen ehdoilla. Avoimen maisematilan ketjumaisen kansallismaisema,

Lisätiedot

Hankkeen esittely ja päivän tilanne

Hankkeen esittely ja päivän tilanne Hankkeen esittely ja päivän tilanne Tampereen raitiotieallianssin hankintapäivä ammattilaisille Galleria Nottbeck, 30.5.2016 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen infra

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS Ratikka Tammelassa ja Kalevassa

YLEISÖTILAISUUS Ratikka Tammelassa ja Kalevassa YLEISÖTILAISUUS Ratikka Tammelassa ja Kalevassa 13.4.2016 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Lähtökohdat Tampereen raitiotien yleissuunnitelma (4/2014) Hyväksytty valtuustossa 16.6.2014. Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Kysely Tampereen raitiotiekaduista

Kysely Tampereen raitiotiekaduista Kysely Tampereen raitiotiekaduista www.tampere.fi/kaotie Tu lo k se t k e säku u 2 01 5 Kysely Tampereen raitiotiekaduista Tulokset kesäkuu 2015 Sisällysluettelo sivu 1. Kyselyn toteutus 3 2. Tiivistelmä

Lisätiedot

Tampereen raitiotien osan 1 Työmaatukikohdat ja varastoalueet

Tampereen raitiotien osan 1 Työmaatukikohdat ja varastoalueet Tampereen raitiotien osan 1 Työmaatukikohdat ja varastoalueet Alustava suunnitelma 18.8.2016 Kari Simonen, Sari Yrjölä Työmaatukikohdat ja varastoalueet Raitiotieallianssi on neuvotellut työmaan käyttöön

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : 12:43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Kuva Selitys A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Yleisten rakennusten korttelialue, jolla

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

ALEVA, PETSAMO JA KAUPPI, KEKKOSENTIE - TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA

ALEVA, PETSAMO JA KAUPPI, KEKKOSENTIE - TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA ALEVA, PETSAMO JA KAUPPI, KEKKOSENTIE - TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA Suunnittelualueen esittely: Asemakaavan muutos alue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja

Lisätiedot

Palaute- ja vastineraportti

Palaute- ja vastineraportti TAMPEREEN KAUPUNKI 29.05.2017 Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit. Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45. Katu- ja virkistysaluetta, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

Suunnitelmien hyväksyttämisprosessi liite /5

Suunnitelmien hyväksyttämisprosessi liite /5 Suunnitelmien hyväksyttämisprosessi liite 15.9.2016 1/5 KOKO HANKE HYVÄKSYJÄ Katusuunnitelmat Liikennesuunnittelu Katuympäristö Eeva Rapola Juha-Pekka Reilin Timo Koski Katuvalaistus Pentti Putaja Mika

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET

ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET ELÄINTARHAN ALUE MAISEMALLISET KEHITTÄMISTAVOITTEET 17.3.2014 Kaupunkisuunnitteluvirasto, ympäristötoimisto Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti Esityksen historialliset

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA VOIMASSA OLEV KAAV 1 J07 UUSIKYLÄ II G E78 UUSIKYLÄ II A 2 Kohde Asemakaavan muutos: Uusikylä II L: korttelit 41 osa 42, 43, 44 ja 53 sekä katu- ja puistoalueita. Hakija/ Aloite

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS 8.6.2015 HAUKILUOMA II - VIITESUUNNITELMALUONNOKSET Viitesuunnitelma koskee Haukiluoman kaupunginosaan Länsi-Tampereella

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI

TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI 4.9.2015 NALKALA (III), KAAKINMAA (VI), RATINA (XIII), ETELÄPUISTO JA LÄHIYMPÄRISTÖ Asemakaava nro 8581 Diaarinumero: TRE: 714/10.02.01/2015 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNKI. KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Kaupunkikuvaselvitys (OTE. KESKUSTA, KIRKON YMPÄRISTÖ)

YLIVIESKAN KAUPUNKI. KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Kaupunkikuvaselvitys (OTE. KESKUSTA, KIRKON YMPÄRISTÖ) YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Kaupunkikuvaselvitys 12.10.2007 (OTE. KESKUSTA, KIRKON YMPÄRISTÖ) FCG Suunnittelukeskus Oy Kaupunkikuvaselvitys 1 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 KAUPUNKIKUVA...

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset

Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 16.8.2016 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Kempeleen seurakunta Viite Suomen Lähikauppa Oy:n aloite uuden lähikaupan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN

KALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 1/17 Kalajoen kaupunki Kalajoen keskustan osayleiskaava Sp 2/17 1 NYKYTILA Kalajoen keskustan läpi kulkeva valtatie E8 on yksi keskustan näkyvimmistä elementeistä. Valtatien varsi on tällä hetkellä hajanainen

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU. Kaisa Äijö

RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU. Kaisa Äijö RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU Kaisa Äijö KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU 14.10.2009-15.4.2010 KESKIKAUPUNKI TULEVAISUUDEN NÄKÖKULMA Tienvarsialueesta viihtyisäksi kaupungiksi SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Rataosa Geometria-paaluväli Tavoitenopeustaso [km / h]: Täyttäjä Viimeinen muutos Pirkankatu - Hämeenpuisto MNy (YS-tarkistuksesta)

Rataosa Geometria-paaluväli Tavoitenopeustaso [km / h]: Täyttäjä Viimeinen muutos Pirkankatu - Hämeenpuisto MNy (YS-tarkistuksesta) Pirkankatu - Hämeenpuisto 0-420 MNy 11.8.2016 (YS-tarkistuksesta) LIIKENNETURVALLISUUSKRITEERIT Kommentti Keskustelu 2.11. 1. Jk+pp erottelu muusta liikenteestä Jk+pp fyysisesti eroteltu molemmin puolin

Lisätiedot

Väinö Pokki, rakennuslupajaoston puheenjohtaja

Väinö Pokki, rakennuslupajaoston puheenjohtaja Aika klo 8.30 10.30 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Hannu Jaakkola, arkkitehti Hanna Keskinen, puistosuunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

KALEVA-PETSAMO-KAUPPI, KEKKOSENTIE-TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA, LIIKENNE- JA KATUALUETTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8602

KALEVA-PETSAMO-KAUPPI, KEKKOSENTIE-TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA, LIIKENNE- JA KATUALUETTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8602 KALEVA-PETSAMO-KAUPPI, KEKKOSENTIE-TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA, LIIKENNE- JA KATUALUETTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8602 Asemakaavamuutoksen selostus 4.2.2016, luonnos Kaava-alue ja sen lähivaikutusalue

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015

SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.

Lisätiedot

KUNKUN PARKKI ASEMAKAAVAN NRO 8437 VALMISTELUAINEISTOON LIITTYVÄN KAAVAKARTTALUONNOKSEN KUVAUS

KUNKUN PARKKI ASEMAKAAVAN NRO 8437 VALMISTELUAINEISTOON LIITTYVÄN KAAVAKARTTALUONNOKSEN KUVAUS KUNKUN PARKKI ASEMAKAAVAN NRO 8437 VALMISTELUAINEISTOON LIITTYVÄN KAAVAKARTTALUONNOKSEN KUVAUS. 22.9.2016 TAMPERE 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 4 1. KAAVAN TARKOITUS... 5 2. LÄHTÖKOHDAT... 6 3. TARKASTELLUT

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA

RANTA-TAMPELLAN VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Tampereen kaupunki RANTA-TAMPELLAN VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA 2.8.2010 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 LÄHTÖKOHDAT 4 SUUNNITELMA 4 VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA 6 VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA, vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 29.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/2 1 a 2 HANASAAREN YLEISTEN ALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kslk Karttaruutu H3/R4, hankenro 0942 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Hanasaaren yleisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/1610/2015 VP 44/3.9.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TOEJOKI 52. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 16 TONTTI 1001 (KESKIKATU 26) JA PUISTON RIITAVIIKIN AUKION (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1668 Maankäyttö-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 19.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 OP-POHJOLAN VALLILA-KORTTELIN LAAJENNUKSEN SUUNNITTELUKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kslk 2011-175 Hankenumero 2981_1, karttaruutu H4 Teollisuuskatu 1a-1b,

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu

VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu Aitolahdentie Johdanto Juvankadulla Kaukajärvellä ja Aitolahdentiellä Koilliskeskuksessa on todettu liikenteellisiä ongelmia, niin ruuhkautumiseen kuin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu 1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu Viistokuva Blom WEB 11.07.2014 Rakentamistapaohjeet 6.2.2017 2 1 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43 YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Linikkala I F: Linikkalan kaupunginosan

Lisätiedot