VUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS

2 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Takaus ja perintä 5 Velkalinja 7 Omille jaloille -toiminta 8 Pienlaina 9 Viestintä 10 Koulutukset ja tapahtumat 11 Takuu-Säätiön muu kehittämistoiminta 12 Luottamusjohto ja henkilöstö 13 Tilinpäätös 15 TAKUU-SÄÄTIÖ Valtakunnallinen, yksityishenkilöiden velkojen ja taloudenhallinnan ratkaisemista edistävä sosiaalialan asiantuntijajärjestö. neuvoo puhelimitse, Velkalinja takaa järjestelylainoja tarjoaa Omille jaloille -tukihenkilötoimintaa kouluttaa talous- ja velka-asioissa edistää ja kehittää kotitalouden taloudenhallintaan ja sosiaaliturvaan liittyviä auttamiskeinoja sekä vapaaehtoisia velkojen järjestelyitä. Esimerkiksi Pienlaina-projekti aloitettiin vuonna vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja toimimalla asiantuntijatyöryhmissä Julkaisija: Takuu-Säätiö 2014, piirrokset: Mirkka Hietanen, valokuva: Riikka Hurri

3 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2013 Vuosi 2013 näyttää kotitalouksien velkakysymysten kannalta monelta osin muutosten vuodelta. Vuoden aikana tehtiin lainsäädännöllisiä ja muita uudistuksia, jotka toivottavasti vaikuttavat kotitalouksien ongelmavelkatilanteeseen. Olivatko toimenpiteet oikeita ja riittäviä nähdään kuitenkin vasta tulevien vuosien myötä. Takuu-Säätiön palveluiden kysyntä ei ainakaan vielä loppuvuoteen mennessä näyttänyt juurikaan laantumisen merkkejä. Kotitalouksien velkaantumisaste oli vuoden 2013 lopussa 119 prosenttia. Vuoden aikana se kasvoi yhteensä 1,4 prosenttiyksikköä. Alkuvuoden paikallaan pysynyt kotitalouksien velkaantuminen lähti uudelleen kasvuun kohti loppuvuotta. Velkaantuneista vain osa kohtaa ongelmia velkojen takaisinmaksussa. Valitettavasti tämä joukko on ollut viime aikoina vuosi vuodelta suurempi. Velkaongelmiin ajautuneiden joukkoa kuvataan useilla eri tunnusluvuilla. Suomen Asiakastieto Oy kerää rekisteriinsä tietoja niistä velallisista, joille on kirjattu maksuvaikeuksien perusteella maksuhäiriömerkintä. Näiden henkilöiden lukumäärän perusteella ongelmavelkaantuminen kasvoi edelleen koko vuoden. Vuoden lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli yhteensä suomalaisella. Tämä on noin kahdeksan prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä lähentelee jo 1990-luvun laman jälkeistä huippuvuotta. Todennäköistä on, että luku ylittyy vuonna Kotitalouksien vaikeasta velkaantumisesta kertoo myös se, että velkomusasioita käsittelevät käräjäoikeudet olivat vuoden aikana erittäin työllistettyjä. Tuomiot lisääntyivät loppuvuotta kohti, useiden käräjäoikeuksien alueilla kymmeniä prosentteja. Lainsäädännöllisistä muutoksista huolimatta myös pienistä tili- ja kertaluottosaatavista annetut velkomustuomiot näyttivät edelleen vain lisääntyvät. Vuoden 2013 alkupuolta väritti kiihtyvä pikavippikeskustelu ja valmistautuminen lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Kesän alussa voimaan tulleiden kuluttajasuojalain muutosten toivottiin purevan nopeasti pahenevaan pikavippiongelmaan. Uudet nostetut pikavipit alkoivat selkeästi vähetä loppuvuotta kohti ja markkinoilta poistui kymmeniä luotonantajia. Jäljelle kuitenkin jäi edelleen kymmeniä luottolaitoksia, jotka suurimmaksi osaksi muuttivat toimintaansa uuden lain edellytysten mukaiseksi. Monet niistä ryhtyivät tarjoamaan pidempiä luottosopimuksia. Niissä luottoa haetaan suoraan useampi tuhat euroa, mutta sitä on mahdollista nostaa pienissä erissä kuten pikavippejä. Se, millaiseksi ilmiöksi nämä uudenlaiset kulutusluotot muokkautuvat jää nähtäväksi tulevien vuosien aikana. Vuoden 2014 alkuun mennessä ratkottavana olevat kotitalouksien velkaongelmat koostuivat rästimaksujen lisäksi vielä suurimmalta osin ennen lainsäädännön voimaantuloa otetuista luotoista. VELKAANTUNEISTA VAIN OSA KOHTAA ONGELMIA VELKOJEN TAKAISINMAKSUSSA. VALITETTAVASTI TÄMÄ JOUKKO ON OLLUT VIIME AIKOINA VUOSI VUODELTA SUUREMPI. Ongelmavelkaisten tilanteeseen vaikuttavat myös perintäkäytännöt ja niitä ohjaava lainsäädäntö. Uusi perintälainsäädäntö astui voimaan alkukeväällä Uudistuksen vaikutuksia ei ole vielä tarkemmin selvitetty, mutta alkuvaiheen arvioiden mukaan lainsäädännöllä on onnistuttu parantamaan ja 3

4 VUOSIKATSAUS 2013 selkiinnyttämään sekä perintäprosesseja että kohtuullistamaan perintätoimen asiakkaiden asemaa. Vuonna 2013 laajan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena olivat myös nuorten taloudenhallintataidot. Hyvänä konkreettisena osoituksena tästä oli muun muassa toimintansa käynnistänyt Mun talous -verkosto. Siihen oli vuoden loppuun mennessä ilmoittautunut mukaan jo noin 50 toimijatahoa yhteiskunnan eri toimialueilta pankeista järjestöihin ja valtiollisiin toimijoihin. Yhteisenä intressinä niillä kaikilla on, että tulevien aikuisten arjen talousosaaminen olisi entistä parempaa. Takuu-Säätiön oma palvelukysyntä jatkui voimavaroihin nähden suurena. Velkalinjan puheluyritysten määrä laski jonkin verran edellisen vuoden huippulukemasta, mutta oli edelleen 35 prosenttia enemmän kuin vuonna Säätiön internetsivuilta neuvoja hakeneiden kävijöiden lukumäärä kasvoi kymmeniä prosentteja. Takaushakemuksia saapui edellisen vuoden tapaan runsaasti. Myös asiakkaiden tilanteet olivat edelleen yhä monimutkaisempia. Molemmat tekijät yhdessä pidensivät jonoa ja käsittelyaikoja. Monelta osin vuosi 2013 oli myös Takuu-Säätiössä uuden toiminnan edellytysten luomista. Vuoden 2012 Kirkon Yhteisvastuukeräyksen ja Raha-automaattiyhdistyksen kehittämishankeavustuksen turvin käynnistyvässä pienlainakokeilussa luotiin kuluneen vuoden aikana ohjelmisto ja säännöstö. Niiden avulla säätiö voi käynnistää kokeilun pienlainojen myöntämiseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Säätiön strategisen ohjauksen kannalta vuosi oli uuden strategian ensimmäinen voimassaolovuosi. Strategian jalkauttamisessa keskityttiin erityisesti uudistamaan säätiön strategisen ohjauksen ja seurannan välineistöä. Raha-automaattiyhdistyksen avustus on säätiön pääasiallinen rahoituslähde. Säätiö on toistuvasti selvittänyt, voisiko Raha-automaattiyhdistyksen takaustoiminnan katteeksi myöntämän määräaikaisen avustuksen tilalle löytää jatkuvakestoisen vaihtoehdon. Neuvottelut asian suhteen käynnistyivät loppuvuonna ja niitä jatketaan tulevien toimintavuosien aikana. Takuu-Säätiön toiminnan taustalla oli koko vuoden 2013 ajan sitoutunut ja osaava luottamusjohto sekä ammattitaitoinen ja tehokas henkilökunta. Kiitokset menestyksellisestä toiminnasta kuuluu kaikille heille. Juha A. Pantzar toiminnanjohtaja 4

5 Takaus ja perintä Takuu-Säätiöön saapui toimintavuonna noin takaushakemusta kuten viime vuonnakin. Hakemusmäärä on vaihdellut vuoden 2006 jälkeen vähän alle tuhannesta hakemuksesta yli tuhanteen. Kuluneen vuoden aikana tehtiin edellisvuotta enemmän takauspäätöksiä. Kaikkiaan hakijoille annettiin päätöstä. Tämä on yli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Erityisesti myönteiset päätökset lisääntyivät. Niitä tehtiin 336 hakemukseen, mikä oli lähes 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi myönnetyt takaukset olivat euromäärältään suurempia, mikä näkyi keskimääräisessä takaussummassa. Se oli toimintavuonna euroa, noin viisi prosenttia suurempi kuin vuonna Näiden luonnollisena seurauksena oli se, että toimintavuonna myönnettiin lähes 20 prosenttia edellisvuotta enemmän takauksia, yhteensä euroa. Takaushakemusten käsittely on viimeisten vuosien aikana tullut monella tavoin työläämmäksi. Takauksenhakijoiden velkojen kappalemäärät ovat kasvaneet tasaisesti jo useita vuosia. Lisäksi KULUNEEN VUODEN AIKANA TEHTIIN EDELLISVUOTTA ENEMMÄN TAKAUSPÄÄTÖKSIÄ. ihmisten tuntuma omaan velkaantumiseensa on usein heikko eli kaikkia velkoja ja velkojia ei muisteta velkatilannetta kartoitettaessa. Toimintavuonna hakijoiden velkaluetteloissa oli keskimäärin yli 20 velkaa, mutta hajonta velkojen lukumäärissä on suuri. Velkatilanteen epäselvyyden vuoksi päätöksiä jouduttiin muuttamaan takauksen myöntämisen jälkeen. Tämä lisää päätöstä kohti käytettävää käsittelyaikaa ja kasvattaa osaltaan jonoja. Kuluttajansuojalakia ja korkolakia kiristettiin toimintavuonna, koska näin haluttiin rajoittaa pikaluottomarkkinoiden kaikkein räikeimpiä ilmiöitä. Muutoksen myötä pikaluottoa myöntävien yritysten määrä väheni olennaisesti ja siitä johtuen myös pikaluottojen myöntö väheni loppuvuotta kohti. Muutos ei kuitenkaan vielä näkynyt säätiön takaushakemuksissa. Takauksia voimassa Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % * * 5-5 Saapuneet hakemukset Ratkaisut hakemuksiin ** Myönnetyt Hylätyt Muut ratkaisut Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2013 ja * Sisältää myös vuoden vaihteessa nostamattomat takaukset. ** Vuoden 2013 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2013 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2014 puolella. 5

6 Takauksen hakijoiden velat ovat usein syntyneet pitkän ajan kuluessa, jolloin lainsäädäntömuutos näkyy takaushakemuksissa vasta viiveellä. Voimassa olevat takausvastuut pankeille ja takauslupaukset vielä nostamatta oleviin järjestelylainoihin olivat vuoden päättyessä euroa. Myönteisten päätösten lisääntyminen heijastui myös säätiön takausvastuisiin ja -lupauksiin, sillä niitä syntyi vuoden 2013 aikana noin kolme prosenttia viime vuotta enemmän. Lisäksi velalliset lyhensivät säätiön takaamia järjestelylainoja vuoden aikana noin euroa edellisvuotta vähemmän, yhteensä noin euroa. Myös säätiön takaamia järjestelylainojen maksuohjelmia muutettiin edellisvuotta enemmän. Toimintavuonna muutettiin yhteensä 274 maksuohjelmaa, mikä on noin neljänneksen enemmän vuoteen 2012 verrattuna. Usein vaikeuksien taustalla on selkeä muutos elämäntilanteessa kuten parisuhdeero, työttömyys, lomautus tai sairastuminen. Tämä kertonee ihmisten elämäntilanteiden vaikeutumisesta, mistä puolestaan seuraa yhä enemmän vaikeuksia suoriutua myös järjestelylainan lyhennyksistä. Pankit irtisanoivat järjestelylainoja aiempaa vähemmän jo vuonna 2012 ja sama suunta jatkui myös vuonna Säätiön perintään päätyi yhteensä 47 säätiön takaajana pankeille maksamaa järjestelyluottoa. Summaltaan ne olivat yhteensä euroa, mikä oli runsas seitsemän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskimääräinen järjestelylaina oli TAKAUSHAKEMUSTEN KÄSITTELY ON VIIMEISTEN VUOSIEN AIKANA TULLUT MONELLA TAVOIN TYÖLÄÄMMÄKSI. TAKAUKSENHAKIJOIDEN VELKOJEN KAPPALEMÄÄRÄT OVAT KASVANEET TASAISESTI JO USEITA VUOSIA. LISÄKSI IHMISTEN TUNTUMA OMAAN VELKAANTUMISEENSA ON USEIN HEIKKO. irtisanottaessa noin euroa ja sitä oli lyhennetty pankille noin neljä ja puoli vuotta. Säätiön perintään päätyneitä pankin irtisanomia lainoja asiakkaat maksoivat vuonna 2013 yhteensä euroa. Tämä on lähes euroa enemmän kuin edellisvuonna. Runsaasti yli puolet perintään päätyneistä asiakkaista oli velkaantunut lisää takauksen aikana. Lähes kaikille oli tullut myös luottotietomerkintöjä. Osalla uudet velat olivat tulleet esiin jo aikaisemmin, kun he olivat hakeneet muutosta järjestelylainaansa, mutta usein lisävelkaantumisen määrä ja laajuus paljastuu vasta perinnän käynnistyttyä. Luottotappioita kirjattiin vuodelle 2013 yhteensä euroa. VUOSIKATSAUS

7 Velkalinja Takuu-Säätiön maksuttomaan valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen Velkalinjaan tuli toimintavuonna yhteensä soittoyritystä. Suurimman osan vuotta linja oli yhtä ruuhkainen kuin edellisenä ennätysvuonna. Loppuvuonna soittopaine kuitenkin hellitti, jolloin koko vuoden soitot vähenivät edellisestä vuodesta noin soitolla. Hiljaisimpinakin kuukausina soittoja oli kuitenkin kaksin verroin enemmän kuin mitä niihin kyettiin vastaamaan. Säätiön päivystäjät neuvoivat linjalla vuoden aikana runsaat soittajaa, mikä oli vain hieman yli 100 puhelua vähemmän kuin edellisenä vuotena. AIEMPAA HARVEMMIN VELKAONGELMIEN SYYNÄ OLI SELLAINEN TALOUDEN HALLITSEMATTOMUUS, JOKA NÄYTTÄISI JOHTUVAN ENIMMÄKSEEN HARKITSEMATTOMASTA YLIKULUTTAMISESTA LUOTOILLA. Pienyrittäjien lisääntyneet toimintavaikeudet ovat näkyneet Velkalinjalla jo parin vuoden ajan. Toimintavuonna jo useampi kuin joka kymmenes soittaja oli pienyrittäjä. Mahdollisuus ohjata heidät yrittäjille tarkoitettuun Talousapu-puhelimeen on ollut tarpeen, kun on tarvittu asiantuntemusta yritystoiminnan jatkamisen arviointiin. Pääasialliset velkaantumisen syyt ovat edelleen sairaus, ero, työttömyys, lomautukset ja pätkätyöt. Noin puolet soittajista pitää velkaongelmiaan näiden tapahtumien seurauksena. Aiempaa harvemmin velkaongelmien syynä oli sellainen talouden hallitsemattomuus, joka näyttäisi johtuvan enimmäkseen harkitsemattomasta ylikuluttamisesta luotoilla. Soittajien velkatilanteet eivät olleet kuitenkaan huonontuneet. Edelleen vain joka viidennellä ratkaisun saaminen velkatilanteeseen näytti epämääräiseltä tai, että heillä ei ollut voimia asioiden hoitamiseen. Puhelut eivät myöskään olleet aiempaa kuormittavampia, vaikka niissä tuli esiin soittajien jaksaminen edellisvuotta useammin. Joka kolmas soittaja kertoi psyykkisestä oirehtimisestaan, kun vuonna 2012 tästä kertoi noin joka neljäs. Lakimuutosten tavoite hillitä pikavippi-ilmiötä näkyi hienoisesti Velkalinjalla. Ensisijaisesti pikavipeistä velkaantuneiden ihmisten soitot linjalle lisääntyivät vuosi vuodelta aina 2000-luvun puolivälin jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2012 heitä oli kaksin verroin enemmän kuin vuonna 2010, mutta toimintavuonna näitä soittoja kirjattiin jo muutama prosenttiyksikkö vähemmän. Sen sijaan pääasiassa muista kulutusluotoista velkaantuneiden soitot vastaavasti lisääntyivät. Lähes 70 prosentilla soittajista ongelmat johtuivat pääasiassa tavanomaisista kulutusluotoista ja hieman yli 10 prosentilla pikavipeistä. Pikalainayritysten uusien luottotuotteiden, pikkuvippien sijaan tulleista yli 2000 euron suuruisista jousto- tai limiitti -tyyppisistä lainoista ei vielä ollut havaintoja Velkalinjaan tulleet soittoyritykset ja neuvontapuhelut vuosina Soittoyritykset Neuvontapuhelut 7

8 Omille jaloille -toiminta VUOSIKATSAUS 2013 Takuu-Säätiön Omille jaloille -toiminta jatkui vuonna 2013 seitsemättä vuotta. Toiminnalla on luotu vapaaehtoisina toimivien tukihenkilöiden verkosto, joka tukee syrjäytymisvaarassa ja vaikeissa velkaongelmissa olevia ihmisiä sekä ohjaa heitä tarvittavien asiantuntijapalveluiden piiriin. Vuoden lopulla 20 paikkakunnalla toimi 97 tukihenkilöä, joista osalla on oma vertaiskokemus velkaongelmista selviytymisestä. Tukihenkilöt käyttivät toimintaan itse määrittelemänsä tuntimäärän. Tilastoituja tukisuhteita kirjattiin 220, ja niiden kuluessa tuettavia tavattiin kertaa. Kirjaamisen ulkopuolelle jäi lisäksi hyvin runsaasti satunnaisempia lyhyitä kontakteja. Kaikkiaan vapaaehtoistoimijat tavoittivat vuoden aikana noin 350 tuettavaa. Yksilötukisuhteiden lisäksi toiminnan osaksi vakiintui vuoden aikana vertaisryhmätoiminta (PA-ryhmät), jota pyritään edelleen laajentamaan. Ryhmiä toimi viidellä paikkakunnalla ja niissä oli 438 käyntikertaa. Vuoden aikana järjestettiin kolme uusien tukihenkilöiden koulutusta vapaaehtoistyölle tyypillisen tukihenkilöiden vaihtuvuuden vuoksi. Niissä Omille jaloille -toimintaan perehdytettiin 44 uutta tukihenkilöä. Jo kymmenkunta tukihenkilöä on ollut mukana toiminnassa yli viisi vuotta yhtäjaksoisesti. Kaikille toiminnassa mukana oleville tukihenkilöille järjestetään kerran vuodessa päivityskoulutus. Vuoden aikana näitä koulutuksia järjestettiin kolme. Lisäksi Omille jaloille -toiminnassa pidettiin vuoden aikana noin 30 muuta koulutus- ja infotilaisuutta, joihin osallistui noin henkilöä. Tilaisuudet pidettiin pääosin yhteistyössä Omille jaloille -toiminnan kumppanuusjärjestöjen kanssa. Myös tukihenkilöt olivat aiempaa enemmän puhujina näissä tilaisuuksissa. Toimintaa rahoitetaan RAY:n myöntämällä AKavustuksella sekä osin Takuu-Säätiön perusrahaston varoilla. Takuu-Säätiön järjestökumppaneina toiminnassa ovat mukana A-Kiltojen Liitto, Kris-Suomen keskusliitto, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Luettelo Omille jaloille -toimintapaikkakunnista yhteystietoineen löytyy nettisivuilta NOIN 100 VAPAAEHTOISTA VELKA- JA TALOUSASIOIHIN PEREHDYTETTYÄ TUKIHENKILÖÄ TAVOITTI YLI 300 TUETTAVAA ERI PUOLILLA SUOMEA. 8

9 Pienlaina Takuu-Säätiö oli vuoden 2012 Kirkon yhteisvastuukeräyksen kotimaan pääkohde. Saatu keräyspääoma ( ,43 euroa) on rahastoitu ja siitä myönnetään euron suuruisia lainoja pienituloisille hakijoille, jotka eivät muutoin kykene rahoittamaan välttämätöntä kertaluotoista menoaan tai hankintaansa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä velkaongelmien syntyä tarjoamalla kohtuuehtoista pienlainaa. Pienlaina-projektin tavoitteena on projektiaikana ( ) laatia nykyistä sosiaalista luototusta täydentävä pienlainoituksen toimintamalli, joka on otettavissa yleiseen käyttöön kehittämisprojektin päätyttyä. Henkilöstökulut ja muut kokeilutoiminnan menot rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Vuoden 2013 aikana käytiin yhteistyöneuvotteluja pienlainatoiminnan käytännön järjestämiseksi kokeilupaikkakunnilla, joita ovat Tampere, Seinäjoki, Kajaani ja Paltamo. Lisäksi vuoden aikana kehitettiin, testattiin ja otettiin käyttöön pienlainoituksessa tarvittavat päätöksenteko- ja lainanhallintaohjelmat sekä laadittiin pienlainahakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa koskevat toimintaohjeet ja -säännöt, pienlainoituksen asiakirjat ja lomakkeet sekä sidosryhmille tarkoitetut koulutus- ja tiedotusmateriaalit. Vuoden 2013 aikana saatiin näin ollen valmiiksi pienlainoituksen toimintarakenteet siten, että varsinainen lainaustoiminta voidaan aloittaa heti vuoden 2014 alusta alkaen. KOHTUUEHTOISTA PIENLAINAA VELKAONGELMIEN EHKÄISEMISEKSI. 9

10 Viestintä Toimintavuonna median kiinnostusta herättivät pikavippirajoitukset sekä säätiön tiedotteet takausasiakkaiden useista kymmenistä kulutusluotoista ja asuntovelkaisten hakijoiden lisääntymisestä sekä iäkkäiden ihmisten lisääntyneet velkaongelmat. Vuoden aikana Säätiön asiantuntijoita haastateltiin valtakunnallisiin ja paikallisiin lehtiin. Säätiön näkyi myös televisioissa useita kertoja. Toiminnanjohtajaa ja viestintäpäällikköä haastateltiin muun muassa Ylen ja MTV3:n uutisissa sekä Ylen Aamu-TV:ssä. Lisäksi säätiö oli mukana yhdessä Kirsi ja himoshoppaajat -tv-ohjelman jaksossa sekä Studio55-ohjelmassa. Takuu-Säätiö oli vuonna 2013 oman seurannan perusteella esillä mediassa yli 140 kertaa. Medianäkyvyys laski hieman edellisvuoteen verrattuna, jolloin säätiö sai näkyvyyttä erityisesti kirkon Yhteisvastuukeräyksen kautta. Takuu-Säätiön nettisivujen vierailijat ja sivuilla vierailut ovat lisääntyneet tasaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Viime vuonna yksittäisiä kävijöitä oli yli , mikä oli noin kolmanneksen enemmän vuoteen 2012 verrattuna. Samoin käyntejä sivuilla oli lähes kolmannes edellisvuotta enemmän, yhteensä noin kappaletta. Suurin muutos on näkynyt älypuhelimien ja tablettien käytössä. Toimintavuonna jo lähes viidesosa käynneistä oli mobiililaitteilla, kun pari kolme vuotta aiemmin niitä oli vain pari prosenttia. Erityisesti sivuilta haettiin tietoa säätiön takauksesta, avun hakemisesta, veloista ja niiden järjestelykeinoista sekä raha-asioiden selvittelystä ja suunnittelusta. Suurin osa Velkalinjan soittajista oli saanut tiedon Takuu-Säätiöstä ja neuvontanumerosta netistä. Se on tiedonjakokanavana entistä tärkeämpi. Sivustoon tehtiin pieniä muutoksi, jotka helpottaisivat tiedon löydettävyyttä. Toimintavuonna aloitettiin myös nettisivupalautteen kerääminen ajatellen vuonna 2014 alkavaa laajaa nettisivu-uudistusta. Lisäksi vuoden 2013 aikana säätiön takaustoiminnasta laadittiin esite, joka korosti säätiön takauksen riskittömyyttä pankille. Syynä oli se, että pankkien kiristyneen luotonannon vuoksi myönteisen takauspäätöksen saaneilla asiakkailla havaittiin aiempaa useammin lainansaantivaikeuksia. Takuu-Säätiön nettisivujen yksilöidyt kävijämäärät ja käynnit vuosina VUOSIKATSAUS Kävijät Käynnit 10

11 Koulutukset ja tapahtumat Säätiön koulutustoiminnan uutena avauksena oli Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä, joka järjestettiin muutamien vuosien tauon jälkeen. Joulukuussa Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui yli 120 taloudenhallinnan ammattilaista. Lisäksi säätiöltä pyydettiin entiseen tapaan talous- ja velkakoulutusta eri-ikäisille työttömille; erityisesti nuorille, nuorille aikuisille, mutta myös aikuisille ja työttömiä ohjaaville tai kohtaaville ammattilaisille. Muun muassa kurssiyhteistyö taloudenhallinnan asioista Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n kanssa jatkui. Kaikkiaan näitä eri tilaisuuksia oli vuoden aikana 12 ja osallistujia niissä oli yhteensä 250. Talous- ja velkaneuvojia tavattiin heidän valtakunnallisilla koulutuspäivillään ja käytiin läpi takaustoiminnan ajankohtaisasioita. Myös vuosittainen uusien neuvojien perehdytyskoulutus säätiön takauksen hakemiseen jatkui. Lisäksi säätiö osallistui syksyllä Velkaneuvonta ry:n 25-vuotisjuhlaseminaariin ja iltajuhlaan. Säätiö oli mukana Kuluttajaliiton koordinoimassa Kuluttajaparlamentissa. Parlamentti otti kantaa muun muassa kouluissa annettavan talousopetuksen lisäämiseksi. Kannanotossa vaadittiin, että opetuksessa keskityttäisiin entistä enemmän henkilökohtaisen talouden osaamiseen. Takuu-Säätiö oli kolmatta kertaa mukana Suomen Asiakastieto Oy:n järjestämässä nuorille suunnatussa Tarkka Fyrkka -tapahtumassa. Se antoi 650:lle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle vuotiaalle nuorelle tietoa ja herättäviä esimerkkejä oman talouden hallintaan. Yhteistyökumppaneina olivat myös työ- ja elinkeinoministeriö sekä Nuori Yrittäjyys ry. 11

12 Takuu-Säätiön muu kehittämistoiminta Pienlaina-hankkeen sekä perustoiminnan ja kouluttamisen kehittämisen ohella merkittävin kehittämisaskel vuonna 2013 oli nuorten taloudenhallintataitojen edistäminen. Takuu-Säätiö on ollut rakentamassa vuodesta 2012 Mun talous -verkostohanketta yhdessä Nuorisoasuntoliiton, Nuorisosäätiön ja Suomen Setlementtiliiton kanssa. Vuosi 2013 oli hankkeen ensimmäinen RAY:n resursoima toimintavuosi, jolloin hankkeesta vastaavalla Suomen Setlementtiliitolla oli palkattuna työntekijöitä. Muut kumppanuusjärjestöt palkkaavat omat työntekijänsä hankkeeseen vuonna Toimintavuoden aikana käynnistettiin verkostotyö, joka organisoitui erityisesti isoksi seminaaritilaisuuksiksi, tiedonvälitykseksi uutiskirjeissä sekä konkreettisempaan työskentelyyn viidessä eri aihealuekohtaisessa työryhmässä. Verkostoon kuuluu lähes 50 tahoa yhteiskunnan eri toiminta-alueilta. VUOSIKATSAUS 2013 TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2013 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto ECDN, European Consumer Debt Network Taloudenhallinnan neuvottelukunta LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 2013 Lausunto hallituksen esitykseen säätiön valvontamaksusta ( ) Kuluttajaparlamentin kannanotto: Talousosaaminen tulee sisällyttää perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmiin poikkileikkaavaksi teemaksi ( ) 12

13 Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Jäsen Varajäsen henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho (pj) Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä kehittämisjohtaja Ari Saarto (vpj) A-klinikkasäätiö asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallitus ylitarkastaja Eila Lempiäinen Rikosseuraamuslaitos hallintojohtaja Hannu Kallio Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä neuvotteleva virkamies Anja Heikkinen Oikeusministeriö verkkokriisityön päällikkö Satu Raappana-Jokinen Suomen Mielenterveysseura ry. diakoniajohtaja Jarmo Kökkö Helsingin Diakonissalaitos keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry hallintojohtaja Raimo Viiansuo A-klinikkasäätiö työalasihteeri Sami Puumala KDS erityisdiakoniaviran haltija Sinikka Vilen Rovaniemen seurakunta Viestintäjohtaja Tarja Heiskanen Suomen Mielenterveysseura yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe Tampereen ev.lut. seurakunnat diakoniatyön koordinaattori Liisa Rahkola Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä johtava ylilääkäri Pekka Heinälä A-klinikkasäätiö asiantuntija Irene Nummela Kirkkohallitus erityisasiantuntija Ulla Knuuti Rikosseuraamuslaitos yhteiskunnallisen työn pastori Petri Laitinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä erikoissuunnittelija Riitta Punju Oikeusministeriö tiedottaja Sami Liukkonen Suomen Mielenterveysseura ry. kehitysjohtaja Hannu Harri Kirkkopalvelut ry palvelujohtaja Mikko Kettunen Kirkkopalvelut ry talousjohtaja Kari Pätynen A-klinikkasäätiö työalasihteeri Elina Juntunen KDS päihdetyöntekijä Matti Kononov Suomen Katulähetysliitto ry koulutuspäällikkö Pentti Kivinen-Aalto Suomen Mielenterveysseura hallintojohtaja Matti Ilveskoski Tampereen ev.lut. seurakunnat 13

14 HALLITUS Jäsen toiminnanjohtaja Jukka Mäki (pj) Kriminaalihuollon tukisäätiö oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen (vpj) johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseura ry. toimitusjohtaja Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö johtava talous-ja velkaneuvoja Erkki Leistén Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonta Varajäsen asiamiessosiaalityöntekijä Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto ry kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseura ry. diakoniajohtaja Hannu Suihkonen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä kriisirahaston sihteeri Liisa Merivuori Helsingin seurakuntayhtymä, Yhteinen seurakuntatyö HENKILÖSTÖ Takuu-Säätiön toimistossa Pasilassa oli toimintavuonna yhteensä 17 työntekijää: toiminnanjohtaja, viestinnässä kaksi henkilöä, takaustoiminnassa ja perinnässä yhteensä kymmenen, toimiston tietotekniikassa ja puhelinvaihteessa yhteensä kaksi, Pienlaina-hankkeessa yksi sekä Omille jaloille -toiminnassa yksi työntekijä. Omille jaloille -toiminnassa oli lisäksi kaksi aluetyöntekijää, toinen Rovaniemellä ja toinen Tampereella. Yksi Velkalinjan päivystäjä työskenteli Hämeenlinnassa. VUOSIKATSAUS