VUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS

2 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Takaushakemukset lisääntyivät 5 Velkalinja ruuhkautui 8 Omille jaloille - tukea oman talouden hallintaan 10 Koulutukset ja tilaisuudet 12 Yhteisvastuukeräyksellä varoja pienlainahankkeeseen 14 Takuu-Säätiö näkyi aiempaa enemmän mediassa 15 Luottamusjohto ja henkilöstö 17 Tilinpäätös 19 TAKUU-SÄÄTIÖ Valtakunnallinen, yksityishenkilöiden velkojen ja taloudenhallinnan ratkaisemista edistävä sosiaalialan asiantuntijajärjestö. neuvoo puhelimitse takaa järjestelylainoja järjestää tukitoimintaa velallisille kouluttaa edistää ja kehittää ihmisten taloudenhallintaan ja sosiaaliturvaan liittyviä auttamiskeinoja sekä vapaaehtoisia velkojen järjestelyitä vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja toimimalla asiantuntijatyöryhmissä Julkaisija: Takuu-Säätiö 2013, piirrokset: Mirkka Hietanen, valokuvat: Riikka Hurri ja Takuu-Säätiö, taitto: Elina Kelola

3 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2012 Vuosi 2012 näytti suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen näkökulmasta aiempia vuosia vaikeammalta. Kotitalouksien velkaantumisaste lisääntyi jokaisella vuosineljänneksellä. Viimeisten käytettävissä olevien Tilastokeskuksen lukujen mukaan se oli syksyllä 2012 jo 119 prosenttia, kun vuoden 2011 lopussa se oli 115 prosenttia. Syynä on erityisesti kotitalouksien lisääntynyt lainanotto. Vaikka suurella osalla suomalaisia menee taloudellisesti hyvin ja he suoriutuvat suuristakin velkataakoista, ei näin valitettavasti ole kuitenkaan kaikilla. Suomen Asiakastiedon ylläpitämän maksuhäiriörekisterin mukaan uusia maksuhäiriömerkintöjä annettiin vuonna 2012 yhteensä 1,7 miljoonaa kappaletta, mikä on lähes neljännesmiljoona edellistä vuotta enemmän. Henkilöitä maksuhäiriömerkintärekisterissä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä noin Luku on lähellä vuoden 1998 ennätyslukemia. Myös velkomustuomiot lisääntyivät loppuvuotta kohti. Erityisen huolestuttavaa on pienistä tili- ja kertaluottosaatavista annettujen velkomustuomioiden lisääntyminen. Käräjäoikeuksista annettujen tietojen mukaan ne ovat moninkertaistuneet useimpien käräjäoikeuksien alueilla vuoden 2012 aikana. Vuoden 2012 ehdottomasti suurin keskustelua herättänyt aihe velkamarkkinoilla oli pikavipit. Keskustelun vauhdittajana toimi paisuva pikavippiongelma, sillä vuoden loppuun mennessä pikavippejä arvioitiin myönnetyn jo 1,5 miljoonaa kappaletta, yhteensä noin 400 miljoonan euron arvosta. Kasvua edelliseen vuoteen ennakoitiin olevan toistakymmentä prosenttia. Pikavippiongelmaan etsittiin ratkaisua oikeusministeriön työryhmässä, jonka tavoitteena oli uudistaa lainsäädäntöä, jotta pikavippitoimintaa saataisiin kohtuullistettua. Työryhmä sai työnsä päätökseen kesään mennessä ja syksyllä lainsäädäntö oli eduskunnan käsittelyssä. Arvion mukaan uusi Vuosi 2012 näytti suomalaisten kotitalouksien velkaantumisen näkökulmasta aiempia vuosia vaikeammalta. Kaikkien palveluittemme kysyntä lisääntyi. Rajuimmin lisääntyivät Velkalinjan puheluyritykset, noin 50 prosenttia edellisestä vuodesta. 3

4 VUOSIKERTOMUS 2012 lainsäädäntö saattaa jopa lopettaa nykyisenkaltaisen pikavippitoiminnan. Nähtäväksi jää, korvautuvatko lainatuotteet uusilla ja kohtuuehtoisemmilla vai löytävätkö alan toimijat uusia mahdollisuuksia tehdä nopeasti suuria voittoja ja aiheuttaa samalla merkittävää ongelmavelkaantumista. Myös perintälaki uudistui vuoden 2012 aikana. Uusi perintälainsäädäntö tuli voimaan maaliskuussa 2013 ja se on velallisen kannalta huomattavasti aikaisempaa kohtuullisempi. Merkittävimmät uudistukset ovat perintätoimien kokonaismäärän rajoitukset, kulukatto ja muutokset perinnän kohdistusjärjestyksessä. Lisäksi velalliselle tulee oikeus pyytää velan siirtämistä oikeudelliseen perintään, jos saatava on kokonaisuudessaan erääntynyt. Muutoksia kansalaisten velkatilanteessa indikoi vahvasti myös Takuu-Säätiön omien palveluiden kysyntä. Kaikkien palveluittemme kysyntä lisääntyi vuonna Kaikkein rajuimmin lisääntyivät Velkalinjan puheluyritykset, noin 50 prosenttia edellisestä vuodesta. Jo edellisen vuoden kappaleen soittoyritysmäärää pidettiin suurena, mutta toimintavuonna niitä oli yhteensä yli kappaletta. Velkalinjaan tulleista puheluyrityksistä kyettiin vastaamaan noin viidennekseen. Myös takaushakemukset lisääntyivät lähes viidenneksen. Hakijoiden velkatilanteet ovat yhä monimutkaisempia. Takuu-Säätiöllä oli kunnia olla vuoden 2012 Kirkon Yhteisvastuukeräyksen kotimaan pääkohde. Keräysvaroilla aloitetaan vuonna 2013 kokeilutoiminta sosiaalisen pienluototuksen mallin kehittämiseksi. Tavoitteena on tuottaa käytännön ratkaisumalleja Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattuun sosiaalisen luototuksen kehittämishaasteeseen. Sosiaalisen luototuksen kehittämiseen onkin todellista tarvetta, sillä niitä myönnetään vain noin 30 kunnassa ja niissäkin suurelta osin aikaisempien velkojen maksuun eikä velkaantumisen ehkäisyyn. Raha-automaattiyhdistyksen avustus on säätiön pääasiallinen rahoituslähde. Säätiö on toistuvasti 4 selvittänyt myös, voisiko Raha-automaattiyhdistyksen takaustoiminnan katteeksi myöntämän avustuksen saada siirrettyä valtion varoista rahoitettavaksi. Takaustoiminnan jatkuminen turvattiin kuitenkin edelleen raha-automaattivaroin, kun helmikuussa 2012 Raha-automaattiyhdistys teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen avustuksen käyttöajan jatkamisesta vuoden 2017 loppuun saakka. Vuosi 2012 oli Takuu-Säätiössä myös strategisen ajattelun uudistamisen vuosi. Säätiön edellinen strategiakausi oli päättymässä ja kuluneen vuoden aikana säätiölle rakennettiin uusi strategia nelivuotiskaudelle Strategiatyö tehtiin säätiön luottamusjohdon ja toimiston yhteisenä prosessina, jonka yhteydessä kuultiin henkilöstön ja luottamusjohdon lisäksi satoja säätiön yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajia. Säätiön strategia pitää sisällään joukon konkreettisia kehittämiskohteita tuleville vuosille ja on kiinnostuneitten luettavissa säätiön internetsivuilla. Strategisen suunnittelun uudistamisen lisäksi vuosi 2012 oli Takuu-Säätiössä myös merkittävien henkilöstövaihdosten vuosi. Säätiön toiminnassa alusta asti mukana olleista toimijoista toiminnanjohtaja Leena Veikkola jäi eläkkeelle ja valtuuskunnan puheenjohtaja Aapo Kaisti päätti pitkän puheenjohtajakautensa. Heidän vaikutuksensa säätiön toiminnan muotoutumiseen on ollut vuosien varrella enemmän kuin merkittävä, eikä ilman heitä säätiö olisi nykyisenkaltainen merkittävä valtakunnallinen toimija ja vaikuttaja. Lämpimät kiitokset Leenalle ja Aapolle. Vuodesta 2012 erityiset kiitokset kuuluvat myös säätiön osaavalle ja asiantuntevalle hallitukselle sekä henkilökunnalle, jonka vankkumattomalla ammattitaidolla, osaamisella ja sitkeydellä säätiö pystyi menestyksellä vastaamaan toimintavuoden muutoksiin ja kasvaneisiin haasteisiin. Juha A. Pantzar toiminnanjohtaja

5 Takaushakemukset lisääntyivät Takuu-Säätiöön saapui takaushakemuksia vuonna 2012 lähes viidennes edellisvuotta enemmän. Yhteensä 750 asiakasta sai vuoden aikana päätöksen hakemukseensa. Myönteistä oli se, että aiempaa useammalle voitiin myöntää takaus. Kymmenestä hakijasta neljä sai takauksen, kun vuonna 2011 sen sai kolme kymmenestä. Myönteiset päätökset näkyivät myös euroissa. Takauksia myönnettiin noin miljoona euroa edellisvuotta enemmän, yhteensä yli 5,8 miljoonaa euroa. Keskimääräinen järjestelylainan takaus oli toimintavuonna samaa suuruusluokka kuin muutamana aikaisempanakin vuotena eli noin euroa. Asiakkaiden velkasummat kasvoivat vuosittain 2000-luvun puolivälin jälkeen jopa lähes eurolla. Vuodesta 2011 summat eivät ole lisääntyneet, mutta sen sijaan velkojen lukumäärä on. Toimintavuonna hakijoiden velkaluetteloissa oli keskimäärin 20 velkaa. Suurin syy lisääntymiseen näyttää olevan pikavipit, sillä niihin tukeutuneilla oli keskimäärin viisi, mutta usein velkaa enemmän kuin muilla hakijoilla. Suurin velkaluetteloissa ollut pikavippimäärä on 66 kappaletta. Todellisuudessa vippejä on ollut kuitenkin tilastoitua enemmän, varsinkin hakijoilla, joille takausta ei ole voitu myöntää. Velallisen itsenäiset keinot selviytyä velkakierteistään heikkenevät mitä useimpia velkoja ja velkojia hänellä on. Erityisesti lukuisat pikavipit vaikeuttavat NOIN JOKA TOISESSA TAKUU- SÄÄTIÖÖN SAAPUNEESSA HAKEMUKSESSA OLI VÄHINTÄÄN YKSI PIKAVIPPI. KESKIMÄÄRIN JOKA NELJÄS VELKALUETTELON VELKA OLI PIKAVIPPI. Takauksia voimassa Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % Saapuneet hakemukset Ratkaisut hakemuksiin * Myönnetyt Hylätyt Muut ratkaisut Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2012 ja * Vuoden 2012 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2012 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2013 puolella. 5

6 neuvotteluratkaisua. Vuoden aikana vahvistui tuntuma myös siitä, että luotonantajat ovat tulleet aiempaa varovaisemmiksi. Asiakkaat eivät saa lainaa velkojen yhdistämiseen yhtä helposti kuin aiemmin. Toisaalta pikavippien ottamisesta seuraa erittäin helposti myös maksuhäiriömerkintä. Viimeistään se on esteenä sille, että velallinen saisi yhdisteltyä velkansa ilman Takuu-Säätiön takausta. Säätiön takausvastuut pankeille pienenivät noin puoli miljoonaa euroa. Ne olivat vuoden 2012 lopussa noin 14,3 miljoonaa euroa. Velalliset lyhensivät Takuu-Säätiön takaamia järjestelylainoja vuonna 2012 lähes edellisen vuoden tapaan, yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Asiakkaat hakivat järjestelylainojensa maksuohjelmiin muutoksia neljä kertaa vähemmän kuin edellisvuonna. Taloudellisesti epävarmoina aikoina asiakkaat saattavat sinnitellä, jotta velka tulisi maksetuksi alkuperäisessä aikataulussa. LÄHES TAKUU-SÄÄTIÖN ASIAKASTA ON SAANUT TAKAUKSEN, JA LAINOJA ON MYÖNNETTY YHTEENSÄ YLI 133 MILJOONAA EUROA VUOSINA LISÄKSI JÄRJESTELY ON VÄHENTÄNYT LÄHES KAHDEN TUHANNEN ASIAKKAITTEMME VELOISSA OLLEEN TAKAAJAN TAI PANTINANTAJAN RISKIÄ JA VASTUUTA. Uusia velkoja erääntyi perittäviksi viidennes vähemmän Pankin irtisanomia järjestelylainoja kaatui Takuu- Säätiön perintään vähemmän kuin edellisenä vuotena. Säätiö maksoi vuoden aikana takaajana pankeille 60 järjestelyluottoa, yhteensä noin euroa. Maksettu summa oli viidenneksen pienempi kuin vuonna Perintään tulleet takaukset ovat VUOSIKERTOMUS 2012 TAKUU-SÄÄTIÖ MYÖNTÄÄ TAKAUKSIA JÄRJESTELYLAINOIHIN Takuu-Säätiö auttaa velkaongelmissa olevia ihmisiä selviytymään itsenäisesti velkojensa maksamisesta. Säätiö myöntää velalliselle takauksen pankista nostettavaan järjestelylainaan, jolla hän voi maksaa useat eri reaalivakuudettomat velkansa kerralla pois. Tarkoituksena on, että velkojen yhdistämisen jälkeen velallisen maksukyky riittää velanmaksuun, velkakierre päättyy ja hän saa oman taloutensa hallintaan. Järjestelylainan takaus voi olla euroa, ja takaisinmaksuaika enintään 8 vuotta. Takauksia myönnetään Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Takuu-Säätiölle myöntämää pääomavarausta vastaan. 6

7 vähentyneet vuodesta 2010, jolloin pankeille maksettiin 71 takausta. Irtisanottujen järjestelylainojen pääomat olivat keskimäärin noin euroa. Asiakkaat olivat ehtineet lyhentää lainastaan noin puolet ennen säätiön perintään päätymistä. Alkuperäinen takaus oli ollut keskimäärin vajaat euroa. Lainat oli myönnetty vuosien aikana. Järjestelylaina erääntyy todennäköisimmin neljän tai viiden takaisinmaksuvuoden jälkeen. Kahdeksan kymmenestä irtisanotusta luotosta oli myönnetty alle viisi vuotta sitten ja lähes joka toinen alle kolme vuotta sitten. velkoja maksettiin ulosottosuorituksilla ja asiakkaiden kanssa tehdyillä maksusopimuksilla lähes entiseen tapaan. Sen sijaan muunlaiset maksut vähenivät lähes 45 prosenttia. Näitä maksuja ovat muun muassa vakuuden realisointitulot tai velallisen ja takaajien vapaaehtoiset maksut. Luottotappiota kirjattiin vuonna 2012 yhteensä noin euroa. Niiden syynä oli useimmiten joko varaton kuolinpesä tai velkajärjestelyn päättyminen. Asiakkaat maksoivat perinnässä olevia lainojaan noin kymmenyksen vähemmän kuin edellisvuonna, yhteensä lähes euroa. Säännölliset maksusuoritukset pysyivät kuitenkin ennallaan ja 7

8 Velkalinja ruuhkautui Velalliset hakivat neuvontanumerosta apua sitkeämmin kuin moneen vuoteen. Vuoden aikana tuli noin soittoyritystä, mikä oli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisen kerran Velkalinja oli yhtä ruuhkainen lähes kymmenen vuotta sitten. Soittoruuhkaa oli pitkin vuotta, mutta erityisesti tammi-maaliskuussa, jolloin soitot lähes kaksinkertaistuivat. Tuolloin julkisuudessa käyty tiivis keskustelu pikavippiongelmista ja vippien kieltämisestä herätteli velallisia etsimään apua ongelmiinsa. Yhteisvastuukeräyskampanja sekä säätiön työntekijöiden haastattelut ja kommentit mediassa lisäsivät Takuu-Säätiön tunnettuutta, mikä auttoi ihmisiä löytämään myös Velkalinjan numeron. Lisäksi maksuhäiriömerkintöjen lisääntyminen aktivoi soittoja. Toukokuun alkuun mennessä kymmenet tuhannet velalliset saivat uusia merkintöjä ja heistä useat tuhannet ensimmäisen merkintänsä. Suomen Asiakastieto Oy lähettää velalliselle ensimmäisestä merkinnästä maksuhäiriöilmoituksen, jossa on Velkalinjan yhteystiedot. Vuoden aikana neuvoja annettiin lähes soittajalle. Neuvontaa ei voitu lisätä, sillä päivystäjien määrä pysyi entisellään. Vain noin joka viidenteen soittoon kyettiin vastaamaan. Aiemmin neuvontaa on annettu myös Velkalinja verkossa -palvelussa, mutta se oli suljettuna vuoden alusta alkaen toimintahäiriöiden ja myös vastaajaresurssien puutteen vuoksi. Verkkopalveluun tulleiden kysymysten tapaisia tiedusteluja saapui sen sijaan säätiön sähköpostiin aiempaa enemmän. Yli 500 kyselijää sai opastusta tätä kautta. VUOSIKERTOMUS 2012 Velkalinjaan tulleet soittoyritykset ja neuvontapuhelut vuosina

9 Pikavippien esilläolo mediassa herätteli ihmisiä hakemaan ratkaisua velkakierteeseensä. Joka kolmannella soittajalla oli pikavippiongelmia. Yhä useampi kertoi velkaantuneensa pääasiassa niistä. Heitä oli nyt kaksin verroin enemmän kuin vuonna Myös alun perin muiden velkojen vuoksi talousvaikeuksiin joutuneita ja nyttemmin pikavippiä ottaneiden soittajien määrä lisääntyi edelleen. Heitä oli kolmannes enemmän kuin pari vuotta sitten. Pienlainoja ehtii kertyä lyhyessä ajassa lukuisia, jolloin velkojien kanssa on jopa mahdotonta neuvotella. Vain noin yksi kymmenestä soittajasta näytti enää selviytyvän sillä, että neuvottelee velkojien kanssa ja/tai ryhtyy maksamaan velkojaan aiempaa VELKALINJA OLI ENNÄTYSRUUHKAINEN. VAIN JOKA VIIDENTEEN PUHELUUN KYETTIIN VASTAAMAAN. reippaammin pois. Vuosina näillä neuvoilla näytti selviytyvän joka viides soittaja. Lähes kaikilla soittajilla oli perintä tai ulosotto alkamassa tai velkoja oli jo perinnässä tai ulosotossa. Kolmella neljästä soittajasta arvioitiin kuitenkin olevan mahdollisuus jonkin tyyppiseen velkojen järjestelyyn ja heitä kannustettiin ottamaan yhteyttä talous- ja velkaneuvojaan. VELKALINJA TARJOAA MAKSUTONTA NEUVONTAA TALOUSVAIKEUKSISSA puh , arkisin klo Takuu-Säätiön valtakunnallinen neuvontanumero Velkalinja palvelee maksu- ja velkavaikeuksissa olevia ihmisiä sekä heidän läheisiään. Pienikin huoli riittää soiton aiheeksi. Luottamuksellisissa puheluissa kartoitetaan maksuvaikeuksia ja kokonaisvelkatilannetta, kerrotaan velkojen eri järjestelykeinoista ja ohjataan eteenpäin ongelmien selvittämiseksi. Puhelut ovat soittajille maksuttomia ja niihin vastaavat säätiön työntekijät. Takuu-Säätiö on ylläpitänyt Velkalinjaa vuodesta

10 Omille jaloille - tukea oman talouden hallintaan Vuonna 2012 Takuu-Säätiö ylläpiti Omille jaloille -toimintaa kuudetta vuotta. RAY:n myöntämä toimintaavustus oli odotettua pienempi, mutta toimintaa ylläpidettiin osin Takuu-Säätiön perusrahaston tuotoilla. Vuoden lopulla oli kaikkiaan 84 aktiivisesti toimivaa tukihenkilöä 18 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tuettavia oli mukana vuoden aikana vähän yli 300. Joka toisella heistä oli yksilötukisuhde tukihenkilönsä kanssa. Yksilö- ja ryhmätapaamisia oli kaikkiaan noin Lisäksi toteutui lukuisia tilastoimattomia kertaluonteisia neuvontakontakteja. Yksilötukisuhteiden rinnalle kehitettiin yhdessä tukihenkilöiden kanssa vertaisryhmätoiminta. Suunnittelua tuki aiheesta samanaikaisesti laadittu opinnäytetyö. Vertaisryhmät käynnistyvät viidellä paikkakunnalla ja ne nimettiin vastaavanlaisen Penniless Anonymous -toiminnan inspiroimana PA-ryhmiksi. Ryhmät ovat avoimia kaikille, jotka kokevat, että heillä saattaisi olla talous- ja velkavaikeuksia. Vuonna 2012 niihin osallistui yhteensä 167 tuettavaa. Erimuotoiset vertaisryhmät pyritään vakiinnuttamaan jatkossa pysyväksi Omille jaloille -toimintamuodoksi. Tukihenkilöiden perus- ja täydennyskoulutus on tärkeä osa Omille jaloille -toimintaa. Vuoden aikana järjestettiin kolme uusien tukihenkilöiden koulutustilaisuutta sekä kaksi päivityskoulutusta pitkään toimineille tukihenkilöille. Motivoitumista ja niukassa arjessa sinnittelemisen taitoja halutaan jatkossa painottaa aiempaa VUOSIKERTOMUS PA-vertaisryhmien kehittämispäivät pidettiin syyskuun lopussa Lammilla. Kehittämiseen ja ideointiin osallistui 20 ryhmätoiminnassa mukana ollutta tai toiminnasta kiinnostunutta henkilöä.

11 enemmän velkakysymysten selvittelyn rinnalla. Talouden hallintaan keskittyviä Talous tasapainoon -kursseja järjestettiin Oulussa ja Helsingissä, ja tukihenkilöitä rohkaistiin ylipäänsä talouden hallinnan puheeksi ottamiseen tukisuhteissa. Hankkeen työntekijät järjestivät vuoden aikana 32 velkakysymyksiä käsittelevää informaatio- ja koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 740 henkilöä. Lisäksi vapaaehtoisten tukihenkilöiden pitämiä tiedotus- ja infotilaisuuksia oli 28 yhteensä 350 kuulijalle. aukioloaikoina. Vuonna 2012 toiminnassa oli 22 tietopistettä. Tukihenkilöiden ja Taloustietopisteiden yhteystiedot löytyvät Omille jaloille -toiminnan internetsivuilta Omille jaloille -toiminta ylläpitää myös Taloustietopisteitä, joissa on saatavilla kirjallista materiaalia taloudenhallinnasta ja velkakysymyksistä. Osassa pisteitä on tavattavissa myös tukihenkilö tiettyinä OMILLE JALOILLE -TOIMINTA Matalan kynnyksen Omille jaloille -toiminnassa tuetaan kaikkein vaikeimmissa velkaongelmissa olevia ihmisiä ja ohjataan heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Tukijoina ovat vapaaehtoiset tukihenkilöt. Tuettavat ovat usein mielenterveys- tai päihdekuntoutujia tai heillä on peliongelmia tai rikostausta. He kokevat kynnyksen viralliseen palvelujärjestelmään siirtymiselle hyvin korkeaksi ja heistä useat ovat hakemassa apua talousongelmiinsa ensimmäistä kertaa. Takuu-Säätiön järjestökumppaneina Omille jaloille -toiminnassa ovat A-Kiltojen Liitto, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Toimintaa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. 11

12 Koulutukset ja tilaisuudet Takuu-Säätiöstä pyydettiin asiantuntija puhumaan noin kolmeenkymmeneen muiden tahojen järjestämään tilaisuuteen. Perustietoa talous- ja velkaasioista sekä niiden ratkaisukeinoista sai vuoden aikana kaikkiaan 550 kuulijaa. Eniten ihmisiä kohdattiin työttömien työpajoissa, joissa tietoa pystyttiin antamaan erityisesti alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Vuoden aikana tavoitettiin lähes 300 työpajalaista, jotka olivat pääasiassa SAK:n Kuksa-projektin elämänhallinnan kurssilaisia. Kuksa-yhteistyö alkoi jo vuonna Säätiön työntekijä koulutti vankien velka-asioiden selvittelemisestä Rikosseuraamuslaitoksen vankilatyöntekijöiden koulutustilaisuudessa ja vieraili myös Helsingin vankilassa opastamassa vankeja. Lisäksi perustietoa vankien velkaongelmista annettiin Marttaliiton koulutuspäivässä, joka järjestettiin piirijärjestöjen vankiprojektiohjaajille. Pelaajille ja heidän ohjaajilleen käytiin puhumassa Peliklinikan ja Pelirajat on -toiminnan tilaisuuksissa. Talous- ja velkaneuvojia tavattiin neuvojien vuosittaisessa laivaseminaarissa sekä peruskurssilla, jossa säätiö koulutti takauksen hakemisesta. Takaustoiminnan käytännöistä ja velkaongelmien ratkaisemisesta kerrottiin myös muutamassa velkojien ja perintätyöntekijöiden tilaisuudessa sekä Kotka- Kymin seurakunnan sosiaalisen luototuksen työntekijöilleen järjestämässä perehdytyskoulutuksessa. Lisäksi Takuu-Säätiön Omille jaloille -toiminta järjesti tukihenkilöille, ammattilaisille ja velallisille suunnattuja koulutuksia, joista voit lukea sivuilta Takuu-Säätiö järjesti maaliskuun alussa juhlaseminaariin pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Leena Veikkolan siirtyessä eläkkeelle. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa millaisia vaikeuksia nykyisessä luottoyhteiskunnassa eläminen aiheuttaa kuluttajille sekä köyhyyden kokemuksia Suomessa vuodesta Kuvakoosteen seminaarista löydät seuraavalta sivulta. Säätiö oli toista kertaa yhteistyökumppanina Suomen Asiakastieto Oy:n vuosittain organisoimassa Tarkka Fyrkka -tapahtumassa Helsingin Lasipalatsissa. Noin 500 toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta heräteltiin miettimään raha-asioita ja valistettiin maksuhäiriömerkinnöistä sekä velkaantumisen vaaroista. VUOSIKERTOMUS

13 Takuu-Säätiön juhlaseminaari Leena Veikkola (kuva 1) aloitti Takuu-Säätiön ensimmäisenä toiminnanjohtajana yli 20 vuotta sitten. Hän esitteli järjestetyssä juhlaseminaarissa seuraajansa, uuden toiminnanjohtajan Juha A. Pantzarin (kuva 2). Juhlaseminaarin avasi Takuu-Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Aapo Kaisti (kuva 3). Puhujina olivat johtaja Kaija Erjanti Finanssialan Keskusliitosta (kuva 4), ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen Kuluttajavirastosta (kuva 5) sekä sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta (kuva 6). Päätössanat lausui ja kukat ojensi säätiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Mäki sekä varapuheenjohtaja Kirsti Rissanen (kuva 7, oik. ja kesk.). Suomen Kansallisoopperassa pidetyssä seminaarissa oli noin 130 osallistujaa (kuva 8)

14 Yhteisvastuukeräyksellä varoja pienlainahankkeeseen Vuoden 2012 Kirkon Yhteisvastuukeräyksen teemana oli ylivelkaantumisen torjuminen ja keräyksen kotimaan pääkohteeksi valittiin Takuu-Säätiön pienlainahanke. Säätiölle kerättiin pääoma, josta voidaan myöntää lainoja pienituloisille ihmisille välttämättömiin, kertaluotoisiin menoihin tai hankintoihin. Keräyksen tuotto, noin euroa luovutettiin Takuu-Säätiölle marraskuussa. Lisäksi säätiö haki Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta pienlainatoiminnan käyttökustannuksiin. Ennakointi myönteisestä avustuspäätöksestä saatiin vuoden 2012 lopulla. Pienlainahanke aloitetaan vuoden 2013 aikana muutamilla kokeilupaikkakunnilla. Lainat voivat olla euroa ja takaisinmaksuaika on korkeintaan kaksi vuotta. Lainoja ei myönnetä aikaisemmin syntyneiden velkojen järjestelemiseen. Maksuehdoiltaan kohtuullisilla lainoilla halutaan ennaltaehkäistä ylivelkaantumista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on laatia sosiaalista luototusta täydentävä toimintamalli, joka voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön valtakunnallisesti. Takuu-Säätiö oli Yhteisvastuukeräyksen kohteena toista kertaa Takuu-Säätiölle yhteisvastuukeräyksellä on perustavanlaatuinen merkitys ja ilman keräystä säätiötä tuskin olisi edes olemassa. Yli 20 vuotta sitten järjestetystä keräyksestä luovutettiin pääoma, jolla käynnistettiin takaustoiminta auttamaan erittäin vaikeassa asemassa olevien, usein laitostaustaisten yksityishenkilöitten velkaantumisongelman selvittämisessä. Tätä työtä tekemään perustettiin Takuu-Säätiö. VUOSIKERTOMUS Yhteisvastuukeräyksen velkakuilu Helsingin Kampin kauppakeskuksessa (lue lisää sivuilta 16). Kuva: Kirkkopalvelut/Yhteisvastuu

15 Takuu-Säätiö näkyi aiempaa enemmän mediassa Takuu-Säätiö sai toimintavuonna aiempaa huomattavasti enemmän mediahuomiota. Huomio painottui erityisesti alkuvuoteen, jolloin sitä ylläpiti pikavippikeskustelu ja Yhteisvastuukeräyksen käynnistyminen. Viestinnän oman mediaseurannan mukaan saatiin yhteensä yli 180 osumaa, kun vuonna 2011 mediaosumia oli noin 60 kappaletta. Osumia oli kuitenkin todellisuudessa enemmän, sillä omassa seurannassa on mukana pääasiassa vain sähköinen media. Vuonna 2012 Takuu-Säätiön internetsivuilta haettiin tietoa aiempaa enemmän. Sivuilla on yksittäisiä kävijöitä lähes puolet enemmän kuin edellisvuonna. Sivuilla vieraili kaiken kaikkiaan yli kävijää, kun vuonna 2011 kävijöitä oli Myös käynnit lisääntyivät lähes yhtä paljon. Käyntejä oli yhteensä noin kappaletta, kun vuonna 2011 niitä oli noin kappaletta. Säätiö ylläpitää myös Talouspäiväkirja.fi -sivustoa, jossa ihmiset voivat maksutta käydä laatimassa itselleen taloussuunnitelman sekä pitää kirjaa tuloistaan, menoistaan ja veloistaan. Sivuilla oli yhteensä kävijää (vuonna 2011 yhteensä 5 370) ja käyntejä oli yhteensä lähes kappaletta (vuonna 2011 yhteensä ). Kävijämäärä aleni jonkin verran edellisestä vuodesta, koska sivujen yhteydessä ollutta, vuonna 2010 käynnistynyttä verkkovastauspalvelua ei enää jatkettu toimintavuonna. Takuu-Säätiö julkaisi tammikuussa Hihna poikki -nimisen videon internetissä. Videon tarkoituksena on herätellä talous- ja velkavaikeuksissa olevia ihmisiä selvittelemään tilannettaan ja hakemaan ajoissa apua. Videosta tehtiin myös TV-spotti, jota näytettiin helmikuussa yhden viikon ajan YLEn kanavilla yhteiskunnallisena mainoksena. TV-spotin nettopeitto eli vähintään yhden spotin kampanjan aikana Takuu-saatio.fi -verkkosivujen yksilöidyt kävijämäärät ja käynnit vuosina (kpl). 15

16 näki noin 1,3 miljoonaa katsojaa. Rahoitus videoon saatiin Alli Paasikiven Säätiöltä vuonna Lisäksi säätiö sai näkyvyyttä, kun YLEn kanavilla näytettiin muutaman minuutin pituisia Yhteisvastuudokumentteja keväällä Dokumenteissa kaksi velallista kertoi oman tarinansa siitä, miten he olivat joutuneet vaikeuksiin ja millaista elämä on, kun jokainen sentti on tärkeä. Yhteisvastuu-kampanja ja Takuu-Säätiö olivat esillä myös Helsingin, Turun ja Jyväskylän kauppakeskuksissa helmikuussa. Kappakeskusten lattiaan tuotettiin suuri kolmiulotteinen velkakuilu-tarra, jonka avulla haluttiin saada suomalaiset miettimään, millaista elämä velkakuilun partaalla voi olla. Säätiön asiantuntijat olivat mukana eri kaupunkien tempauksissa. TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto ECDN, European Consumer Debt Network Taloudenhallinnan neuvottelukunta VUOSIKERTOMUS 2012 LAUSUNNOT 2012 Kuulemislausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 :n muuttamisesta, Lausunto sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisryhmän mietintöön, Kuulemislausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista, laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi, Lausunto Pikaluotto työryhmän mietintöön, 2.5. Lausunto Kilpailuviraston, Kuluttajaviraston ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhdistämistä koskevassa asiassa, Lausunto kuluttajansuojalain muutostarpeista koskevasta arviomuistiosta, Kuulemislausunto Pikaluotto työryhmän mietintöön, 8.3. Lausunto maksuviivästystyöryhmän mietinnöstä maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa ja perintälain uudistamista koskevassa asiassa,

17 Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Jäsen Varajäsen kauppatieteiden maisteri Aapo Kaisti (pj) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä varatuomari Jussi-Pekka Alanen (varapj) Suomen Mielenterveysseura seurakuntadiakonia-sihteeri Irene Nummela Kirkkohallitus ylitarkastaja Vuokko Karsikas Rikosseuraamuslaitos neuvotteleva virkamies Anja Heikkinen Oikeusministeriö johtaja Antti Lemmetyinen Helsingin Diakonissalaitos keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry kehittämisjohtaja Ari Saarto A-klinikkasäätiö hallintojohtaja Raimo Viiansuo A-klinikkasäätiö työalasihteeri Sami Puumala Suomen ev.lut. kirkko (KDS) henkilöstöpäällikkö Seppo Pitkäaho Oulun ev.-lut.seurakunnat puheenjohtaja Sinikka Vilen Suomen Katulähetysliitto ry viestintäjohtaja Tarja Heiskanen Suomen Mielenterveysseura ry yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe Tampereen ev.-lut.seurakunnat hallintojohtaja Hannu Kallio Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseura johtaja Kalle Kuusimäki Kirkkohallitus erityisasiantuntija Ulla Knuuti Rikosseuraamuslaitos erikoissuunnittelija Riitta Punju Oikeusministeriö johtaja Hannu Harri Seurakuntaopiston Säätiö kampanjasuunnittelija Laura Hakoköngäs Kirkkopalvelut ry johtava ylilääkäri Pekka Heinälä A-klinikkasäätiö talousjohtaja Kari Pätynen A-klinikkasäätiö työalasihteeri Elina Juntunen Suomen ev.lut. kirkko (KDS) johtava diakoniatyöntekijä Liisa Rahkola Oulun ev.-lut.seurakunnat päihdetyöntekijä Matti Kononov Suomen Katulähetysliitto ry koulutuspäällikkö Pentti Kivinen-Aalto Suomen Mielenterveysseura ry hallintojohtaja Matti Ilveskoski Tampereen ev.-lut.seurakunnat 17

18 HALLITUS Valtuuskunta nimittää hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen toiminnanjohtaja Jukka Mäki Kriminaalihuollon tukisäätiö (pj) oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen (varapj) toimitusjohtaja Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö työalasihteeri Tiina Saarela Kirkkohallitus johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseura Varajäsen kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila Kriminaalihuollon tukisäätiö, 2/2012 asti asiamiessosiaalityöntekijä Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö, 3/2012 lähtien lakimies Timo Mutalahti Helsingin Diakonissalaitos diakoniajohtaja Hannu Suihkonen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä avustusvalmistelija Jaana Valtonen Kirkon Diakoniarahasto koulutusjohtaja Eila Okkonen, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus, 10/2012 asti kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter, Suomen Mielenterveysseura, 11/2012 lähtien VUOSIKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖ Takuu-Säätiön toimistossa Pasilassa oli toimintavuonna yhteensä 17 työntekijää: toiminnanjohtaja, säätiön lakimies, viestinnässä kaksi henkilöä, takaustoiminnassa ja perinnässä yhteensä kymmenen, toimiston tietotekniikassa ja puhelinvaihteessa yhteensä kaksi sekä Omille jaloille -toiminnassa yksi työntekijä. Omille jaloille -toiminnassa oli lisäksi kaksi aluetyöntekijää, toinen Rovaniemellä ja toinen Tampereella. Yksi Velkalinjan päivystäjistä työskenteli Hämeenlinnassa. 18

19 Tilinpäätös 19

20 VUOSIKERTOMUS