Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Takaustoiminta ja perintä 5 Velkalinja 9 Omille jaloille 11 Työllä tukea vankien velanhoitoon 13 Koulutukset ja tapahtumat 14 Viestintä 15 Luottamusjohto ja henkilöstö 17 Tilinpäätös 19 Julkaisija: Takuu-Säätiö 2012, kuvitus: Mirkka Hietanen, valokuvat Riikka Hurri, taitto: Elina Kelola

3 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2011 Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten velkaantumisaste on viime vuosina noussut kaikissa tuloryhmissä. Suhteellisesti eniten velkaantuivat pienituloisimmat kotitaloudet. Toimintavuoden 2011 lopussa Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämässä maksuhäiriörekisterissä oli lähes henkilöä. Maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi kolmen viime vuoden aikana, vaikka merkintöjen määrä on lisääntynyt. Merkinnät siis kasaantuivat usein samoille ihmiselle, mikä kertoo pahoista maksuvaikeuksista ja ylivelkaantumisesta. Joka kahdeksannella täysi-ikäisellä suomalaisella on vähintään yksi voimassaoleva maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2011 suomalaiset nostivat lähes puolitoista miljoonaa uutta pikalainaa, yhteensä 322,1 miljoonan euron arvosta. Lainanottajat maksoivat niistä yhteensä yli 79 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Myönnettyjen pikalainojen määrä lisääntyi vuoden 2011 jokaisella vuosineljänneksellä. Lokajoulukuussa niitä myönnettiin yli kappaletta, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Oikeusministeriö asetti syksyllä työryhmän pohtimaan pikalainojen rajoittamista sekä muita toimia, joilla voitaisiin vähentää niistä syntyviä maksuongelmia. Työryhmän on selvitettävä, miten pikalainojen ongelmia voitaisiin ehkäistä aiheuttamatta vaikeuksia toisaalla. Toimintavuoden lopussa ulosotossa oli velka-asioita vireillä yli velallisella, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää oli perintäkulujen huomattava lisääntyminen, sillä niitä kertyi noin 70 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perintäkuluihin sisältyy lähinnä perimistoimistojen ja suurten kuntien kuluja. Takuu-Säätiö kiinnitti jo vuonna 2010 huomiota siihen, miten nopeasti kunnat ovat lisänneet laskutuksensa ja saataviensa perinnän ulkoistamista. Käytännössä se tarkoittaa perintäkustannusten siirtämistä kunnalta velalliselle. Kärsijöinä ovat usein maksukyvyttömät pienituloiset henkilöt, joiden sinänsä vähäiset terveyskeskus- ja sairaalamaksut monikertaistuvat perinnän vuoksi. Sosiaalietuuksien alikäyttö, jälkeenjääneisyys ja viivästykset niiden saamisessa aiheuttavat kiistatta ongelmia, ja luovat paineita muun muassa pikalainojen ottamiseen. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata sosiaalisella luototuksella, mikäli sitä olisi saatavissa kattavasti koko maan alueella. Vuoden lopussa alle 30 kuntaa tarjosi sosiaalista luototusta. Elokuussa 2011 Takuu-Säätiö valittiin vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi keräyskohteeksi. Keräystuotolla säätiö käynnistää vuoden 2013 aikana pienlainatoiminnan muutamalla kokeilupaikkakunnalla. Pienlainat eivät ole pikaluottojen tai sosiaalisen luototuksen kilpailija, vaan tarjoavat 3

4 yhden uuden keinon sosiaali- ja diakoniatyöntekijöille asiakkaiden auttamiseksi. Lainoja myönnetään pienituloisille hakijoille, jotka tarvitsevat lainan välttämättömiin kertaluontoisiin hankintoihin tai menoihin. Vuoden 2011 tammi-syyskuussa käräjäoikeuksiin jätettiin yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 353 kappaletta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vuonna 2011 Takuu-Säätiöön saapui takaushakemuksia lähes saman verran kuin edellisenä vuotena. Velkajärjestelylain maksuohjelman lyhentäminen vuoden 2010 loppupuolella ei vähentänyt hakemusmääriä, vaikka niin ennakoitiin käyvän. Takuu-Säätiön maksuton Velkalinja-neuvontanumero osoittautui entistä tärkeämmäksi palveluksi velallisille, jotka kaipasivat apua ja neuvoja tilanteensa selkiyttämiseen. Vuoden aikana puhelinneuvonnan ruuhkaisuus lisääntyi entisestään muun muassa tiedottamisen vuoksi, eikä neuvonnan päivystys riittänyt purkamaan kyselypainetta. Vain runsas neljännes soittoyrityksistä johti neuvontapuheluun. takaustoiminnan katteeksi myöntämän avustuksen siirtää valtion vastuulle. Asia ei kuitenkaan edennyt vuoden 2011 aikana, mutta heti vuoden 2012 alussa Raha-automaattiyhdistys ilmoitti tehneensä Sosiaalija terveysministeriölle esityksen niin sanotun takauslimiitin jatkamisesta vuoden 2017 loppuun saakka. Tämä turvaa takaustoiminnan jatkumisen. Vuosi 2011 oli viimeinen kokonainen vuoteni Takuu- Säätiön toiminnanjohtajana. Kuluneet 21 vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia, ja olen niistä kiitollinen. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, valtuuskuntaa, hallitusta ja henkilökuntaa kuluneista vuosista. Lisäksi toivotan onnea ja menestystä uudelle toiminnanjohtajalle Juha Pantzarille. Leena Veikkola toiminnanjohtaja Raha-automaattiyhdistyksen avustus on säätiön pääasiallinen rahoituslähde. Säätiö selvitti edelleen, voisiko Raha-automaattiyhdistyksen VUOSIKERTOMUS

5 Takaustoiminta ja perintä akuu-säätiöön saapui toimintavuonna 983 T järjestelylainan takaushakemusta, mikä oli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Myönteisen tai hylkäävän takauspäätöksen sai yhteensä 796 hakijaa, neljänneksen vähemmän kuin vuonna Sen sijaan myönteisten ja hylkäävien päätösten suhde pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna: noin joka kolmas päätös oli myönteinen. Myönteisten ja hylkäävien päätösten lisäksi noin 117 hakemuksen käsittely päätyi hakemuksen palauttamiseen, peruuttamiseen tai raukeamiseen. Näitä oli lähes puolet edellisvuotta vähemmän. Myönteisten päätösten väheneminen näkyi myös euroissa. Toimintavuonna takauksia myönnettiin noin 2,3 miljoonaa edellisvuotta vähemmän, yhteensä lähes 4,8 miljoonaa euroa. Myös säätiön takausvastuut pankeille vähenivät. Ne olivat vuoden 2011 lopussa 14,7 miljoonaa euroa ja edellisvuonna 16,5 miljoonaa euroa. Velalliset lyhensivät Takuu-Säätiön takaamia järjestelylainoja lähes yhtä paljon kuin vuonna 2010, yhteensä 6,1 miljoonaa euroa Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % Takauksia voimassa Saapuneet hakemukset Ratkaisut hakemuksiin * Myönnetyt Hylätyt Muut ratkaisut Taulukko 1. Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2011 ja * Vuoden 2011 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2011 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2012 puolella. 5

6 Hylkäämisen syynä oli kuten edellisinäkin vuosina valtaosin asiakkaan tulo-, meno- tai muun elämäntilanteen vakiintumattomuus, lisävelkaantuminen takauksen hakuaikana tai se, ettei hän kyennyt antamaan näyttöä kyvystään hoitaa velkoja maksuvaran suuruisella summalla. Lähes joka viides hakemus jouduttiin hylkäämään maksukyvyttömyyden vuoksi, koska hakijan maksuvara ei riittänyt tarvittavan lainan hoitamiseen edes kahdeksassa vuodessa. Tavanomaisin yksittäinen velkaantumisen syy (kuva 1) oli useiden viime vuosien tapaan talouden hallitsemattomuus. Takuu-Säätiössä nähtiin, että hakijalla olisi ollut tulojensa puolesta mahdollisuus välttää velkakierteeseen joutuminen huolellisella rahankäytöllä. Toiseksi yleisin syy oli jokin perheolojen muutos, tavallisimmin parisuhde-ero, mutta myös lasten syntymä tai uusperhetilanne velkaannuttivat. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 Sairaus 1 Ty myys, lomautus, pätkätyöt tms 2 Avo- tai avioero 4 Talouden hallitsema omuus Kuva 1. Suurimmat yksittäiset velkaantumisen syyt vuosina käsitellyissä hakemuksissa. n=972 (2010) ja n=946 (2011) 25% 20% 15% VUOSIKERTOMUS % 5% 0% 1 Työ ömyys, lomautus, pätkätyöt tms 2 Avo- tai avioero 2 Väl ämä ömät menot 4 Talouden hallitsema omuus Kuva 2. Suurimmat yksittäiset velkaantumisen syyt muutoshakemuksissa vuosina käsitellyissä muutoshakemuksissa. n=198 (2010) ja n=214 (2011)

7 Työllistymisvaikeudet olivat edellisvuotta tavallisempia. Vuonna 2011 niitä oli jo useammalla kuin joka kymmenennellä hakijalla. Velkaantuminen oli jonkin verran useammin seurausta menojen lisääntymisestä kuin niiden vähenemisestä. Joka kolmannella sairaus tai perheolojen muutokset olivat kasvattaneet menoja ja joka neljännellä vähentäneet tuloja. Keskimääräinen järjestelylainan takaus oli toimintavuonna noin euroa. Se ei enää lisääntynyt edellisestä vuodesta kuten useana aiempana vuonna. Keskimääräinen takausaika oli edelleen noin neljä vuotta. Noin joka toisessa viime vuonna käsitellyissä hakemuksessa oli vähintään yksi pikalaina. Keskimäärin niitä oli hakijalla noin kahdeksan kappaletta. Pikalainojen osuus euroissa oli noin 7,5 prosenttia myönnetyistä takauksista. Pikavipeistä velkaantuneiden ihmisten hakemuksia ei hylätty sen useammin kuin niitä hakemuksia, joissa pikalainoja ei ollut. Pikalainat olivat tavallisimpia noin vuotiaiden nuorten aikuisten hakemuksissa. Heistä yli puolella oli pikalainaa, mikä oli lähes neljänneksen enemmän, kun heitä verrataan vuotiaisiin tai vuotiaisiin hakijoihin. Todennäköisesti pikalainoja on kuitenkin ollut hakijoilla, myös yli 35-vuotiailla, enemmän kuin mitä hakemustilastot näyttävät. Toisinaan hakemuksen käsittelyssä ilmeni, että hakijan jokin suurempi kulutusluotto oli otettu pikalainojen ja laskujen poismaksuun. Kun itse tehdyt järjestelyt eivät auttaneet, velalliset hakeutuivat velkaneuvontaan, jossa päädyttiin takauksen hakemiseen. Pikalainojen ongelmallisuus takaustoiminnassa ilmenee siten, että hakijoiden on vaikea saada velkakierrettään päättymään etenkin, jos he haluavat välttää luottohäiriömerkintää ja velkojen perintätoimenpiteitä. Kun pikalainoja ja pikalainavelkojia on useita, velkojen maksujärjestelyistä on erittäin hankalaa päästä sopimukseen. Pikavipit lykkäävät järjestelylainan saamista, ellei takauksen saaja saa pikavippikierrettään loppumaan, eikä kykene hoitamaan velkojaan säätiön edellyttämällä kuukausisummalla. Myös muilla kuin pikalainoista velkaantuneilla on vaikeuksia saada lisävelkaantuminen, velkojen maksu ja muu rahankäyttö hallintaan. Ellei hakijan näyttö talouden hallinnasta ja kyvystä hoitaa velkoja maksuvaransa mukaisesti ole riittävä, hänen hakemuksensa käsittelyä voidaan siirtää muutamalla kuukaudella. Usein hakijalle annettu lisäaika ei kuitenkaan johda myönteiseen takauspäätökseen, joten hakemusten siirtämistä tästä syystä vähennettiin loppuvuodesta Siirtopäätöksen sijaan hakemus hylättiin ja hakijaa neuvottiin hakemaan takausta uudelleen, kun taloudenhallinta on kunnossa. Tämä näkyi vuoden 2011 siirtopäätöksissä siten, että niitä tehtiin enää 76 kappaletta, mikä oli puolet vähemmän kuin edellisenä vuotena. Päätöksen antamista siirrettiin myös muista syistä, esimerkiksi työpaikan koeajan tai vakinaistamisen, asumisasioiden järjestymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. TAKAUSTOIMINNAN RAHOITUS Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt säätiön käyttöön yhteensä 6,7 miljoonan euron suuruisen avustuksen takauskuluihin. Takuu-Säätiö voi Finanssialan Keskusliiton (aik. Suomen Pankkiyhdistyksen) kanssa tehdyn puitesopimuksen mukaisesti myöntää takauksia 47 miljoonaan euroon asti. Tämän sopimuksen perusteella Takuu-u- Säätiö voi antaa pankeille uusia takauksia vuodesta 2012 alkaen vielä 20,6 miljoonan n euroon asti. 7

8 Toimintavuonna hakija joutui odottamaan keskimäärin yhdestä kahteen kuukauteen ennen kuin hänen hakemuksensa otettiin käsittelyyn. Tämän jälkeen vei keskimäärin puolitoista kuukautta, kunnes hän sai myönteisen tai hylkäävän päätöksen tai hakemuksen käsittely päättyi muulla tavoin. Mikäli lisäselvitettävää ei ollut, hakija sai päätöksen nopeammin. Asiakas voi hakea tarvittaessa järjestelyluottoonsa maksuohjelman muutosta. Muutoksia tehtiin kaikkiaan noin 500 kappaletta, puolet muutoshakemuksista käsiteltiin säätiössä. Lähes kaikkiin myönnettiin muutos. Eroa edelliseen vuoteen ei juuri ollut. Perhemuutokset, pääasiassa parisuhde-ero tai vain rahankäytön hallitsemattomuus olivat järjestelylainan muutoksen tavallisimmat syyt. Kaksi viidesosaa ilmoitti jomman kumman syyksi maksuvaikeuksiinsa. Työttömyys tai muu työllistymisvaikeus oli noin joka kymmenen asiakkaan perusteena hakea maksuohjelman muutosta. (Kuva 2.) Perintään erääntyi aiempaa suurempia järjestelylainoja luotot olivat keskimäärin selvästi aikaisempaa suurempia. Joka toinen eräännytetty luotto oli myönnetty alle kolme vuotta sitten. Lopullisia luottotappioita vuonna 2011 kirjattiin yhteensä euroa. VUOSIKERTOMUS 2011 Perinnän tulos parani selvästi vuoteen 2010 verrattuna. Perintäasiakkaat maksoivat säätiölle yhteensä euroa, mikä oli yli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toisaalta vuoden 2011 aikana säätiö maksoi takaajana pankeille 68 takaamaansa järjestelyluottoa. Maksettujen luottojen yhteismäärä oli euroa, mikä oli lähes 20 prosenttia suurempi kuin vuonna Perintään tulleet takaukset ovat lukumäärältään pysyneet lähes ennallaan, mutta erääntyneet Asiakkaasta itsestään riippumattomat syyt, kuten työttömyys, sairaus ja kuolema, olivat yli puolessa tapauksista syynä velan perittäväksi päätymiseen. Talouden hallitsemattomuus ja selvä lisävelkaantuminen olivat syynä lähes joka toisen järjestelyluoton eräännyttämiseen. Lisävelkaantuminen vaikeutti selvästi vapaaehtoisten maksusopimusten tekemistä. Lähes 80 prosenttia suorituksista tuli ulosoton kautta, mikä oli noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. 8

9 Velkalinja Velkalinjan soittoyritykset lisääntyivät toimintavuonna noin kolmanneksen verrattuna edelliseen vuoteen. Niitä kertyi kaikkiaan lähes kappaletta. Soittopainetta lisäsi säätiön oma Velkalinjan markkinointi ja tiedottaminen sekä erityisesti loppuvuonna pikalaina-keskustelu mediassa. Lisäksi vuoden alusta lähtien Suomen Asiakastieto Oy liitti velallisille lähettämäänsä maksuhäiriöilmoitukseen Velkalinjan yhteystiedot. Soittopaineen myötä myös neuvontapuheluita kertyi hieman edellisvuotta enemmän, yhteensä lähes kappaletta. Vuoden 2009 syksystä alkaen linjalla on ollut pääsääntöisesti kaksi päivystäjää kerrallaan. Velkalinja palveli myös verkossa. Velkalinja.fi keräsi yhteensä 312 verkkokyselyä. Ne lisääntyivät kuukaudessa keskimäärin kolmanneksella verrattuna edelliseen vuoteen. Naisia oli kysyjissä neljäsosa enemmän kuin miehiä, ja eniten kysymyksiä tuli vuotiailta. Yli puolet kysymyksistä koski Takuu-Säätiön takausta ja joka viidennen soittajan kysymys koski joko yksityisenhenkilön velkajärjestelyä tai muuta vapaaehtoisratkaisua. Velkalinjan puhelinkeskusteluissa, eikä tyypillisen soittajan profiilissa ole ollut toimintavuonna suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Perhe- ja ihmissuhdeongelmat nousivat keskusteluissa hieman aiempaa useammin esiin ja samoin havainnot soittajien velkaongelmien taustalla olevasta taloudenhallitsemattomuudesta lisääntyivät jonkin verran Soi oyritykset Vastatut puhelut Kuva 3. Velkalinjaan tulleet soittoyritykset ja neuvontapuhelut vuosina Sen sijaan vuoden lopulla mediassa virinnyt pikalainakeskustelu lisäsi pääasiassa pikalainakierteessä olevien soittajien yhteydenottoja. Ne kaksinkertaistuivat normaalitilanteeseen verrattuna. Myös muiden kulutusluottojen lisäksi pikalainoja ottaneita soittajia oli tavallista enemmän. Koko toimintavuoden aikana keskimäärin noin yhdellä kymmenestä soittajasta oli pääasiassa pikalainakierre ja muista soittajista lähes joka kolmas oli ottanut sitä kulutusluottokierteensä jatkeeksi. Valtaosa soittajien velkaongelmista perustuu edelleenkin tavanomaisiin vakuudettomiin 9

10 kulutusluottoihin, mutta pikalainavelkaantuneiden soitot ovat lisääntyneet vähittäin 2000-luvun loppuvuosista alkaen. Keskustelu pikalainojen ongelmista ja niiden ratkaisemisesta loka-marraskuussa sai pienlainayritykset puolustamaan toimintaansa. Heidän mukaansa pikalainoista on muodostunut helppo syntipukki suomalaisten ylivelkaantumiselle, ja että muut kulutusluotot aiheuttavat ylivelkaantuneille euromääräisesti suurempia velkataakkoja, samoin enemmän maksuhäiriömerkintöjä. Muun muassa Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelutietoja käytettiin esimerkkinä. Puhelukeskustelujen perusteella pikalainojen ongelmallisuus on tapaus- tai velkojen euromäärien sijaan niiden helpossa saatavuudessa ja siinä, että ne johtavat pienituloiset tai muiden kulutusvelkojen hoidon vuoksi taloudellisessa ahdingossa olevat ihmiset nopeasti pikalainakierteeseen. Pikalainavelkaantuminen tuntuu aiheuttavan yleensä vielä enemmän häpeää ja ahdistuksen tunteita kuin muunlainen kulutusluottovelkaantuminen. Lisäksi se vaikeuttaa asiakkaiden neuvontaa, koska mahdollisuus neuvotella velkojien kanssa heikkenee huomattavasti. Lisäksi ne vaikeuttavat ja lykkäävät sekä lakisääteisen että vapaaehtoisten velkojen järjestelyjen hakemista ja saamista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti laadullisen tutkimuksen pienlainan ottajista. Tutkimuksessa analysoitiin myös Velkalinjan puhelutietoja. Vuoden 2012 puolella julkaistun tutkimuksen Vippikierteen muotokuvan mukaan pikalainat korostuivat soittajan velkaongelmissa todennäköisimmin, jos hän oli työtön tai opiskelija eli vähätuloinen. Hänellä oli usein pikavippien lisäksi myös kulutusluottoja sekä hieman rästilaskuja, vuokravelkaa tai opintolainaa. Sen sijaan kulutusluottovelkaantumisen taustalla oli yleensä sairautta tai perheolojen muutos, eikä kulutusluottojen lisänä ollut juurikaan muita velkatyyppejä kuin pikavippejä. TYYPILLISEN VELKALINJASOITTAJAN PROFIILI Soittaja on yksinasuva mies tai nainen, joka käy työssä ja asuu vuokralla. Pääosa hänen veloistaan on tavanomaisia rahoitusyhtiöstä otettuja vakuudettomia kulutusluottoja ja niitä on yhteensä euroa. Velkaantumisen taustalla on usein talouden hallitsemattomuutta, mutta yhtä hyvin velkaantuminen on ollut avioeron, sairastelun tai pienituloisuuden seurausta. Velkahuolien lisäksi hän kertoo epäselvästä elämäntilanteestaan, perhe- tai muista ihmissuhdeongelmista sekä psyykkisestä oireilustaan. VUOSIKERTOMUS 2011 Velat ovat vielä pääosin hoidossa, eikä hän ole saanut ammattiapua. Soittaja on etsinyt tietoa netistä ja linjalle soittaessaan hänen ratkaisuajatuksenaan on velkojen yhdistäminen joko Takuu-Säätiön takauksella tai sosiaalisella luotolla. Puhelinkeskustelun perusteella soittajalla arvioidaan olevan mahdollisuus joko velkojen yhdistämiseen tai muuhun velkojen järjestelyyn lähiaikana tai jonkin ajan päästä ja hänet ohjataan talous- ja velkaneuvontaan. Puhelun päättyessä soittaja vaikuttaa huojentuneelta ja ilmaisee lähtevänsä selvittelemään tilannettaan saamiensa neuvojen perusteella. 10

11 Omille jaloille Vuonna 2011 Omille jaloille -toiminta oli käynnissä viidettä vuotta. Toiminnassa oli vuoden lopussa mukana 84 vapaaehtoista tukihenkilöä 22 eri paikkakunnalla. Edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna aktiivisesti toimivien tukihenkilöiden määrä on kasvanut 49 henkilöllä ja toiminta on aloitettu seitsemällä uudella paikkakunnalla. Nykyisillä työntekijäresursseilla toimintaa ei ole enää mahdollista laajentaa uusille paikkakunnille, mutta sitä pyritään vahvistamaan niillä paikkakunnilla, joissa toimita on jo käynnissä. Erimuotoisia tukisuhteita Omille jaloille -toiminnassa kertyi vuoden aikana noin 190. Vuoteen 2010 verrattuna kontaktien määrä kasvoi 46 prosenttia. Tukisuhteista suurin osa oli akuutteja kysymyksiä käsitelleitä lyhyitä, 1-5 kerran mittaisia kontakteja, mutta toiminnassa syntyi myös pitkiä, yli vuoden mittaisia säännöllisiin tapaamisiin perustuvia tukisuhteita. Varsinaisten tukisuhteitten lisäksi tehtiin runsaasti matalan kynnyksen kertaluonteisia neuvontoja, joita ei ole tilastoitu erikseen. Hyvin niukalla toimeentulolla vaikeissa velkaongelmissa elävien henkilöitten tukisuhteille Omille jaloille -toiminnassa asetetaan kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin on pyrittävä etsimään ratkaisuja kulloinkin käsillä oleviin akuutteihin ongelmiin, ja tarvittaessa ohjaamaan tuettavia ammattiavun piiriin. Lukuisten pienten käytännön ratkaisujen ohella toiminta tukee myös suurten muutosten toteutumista, sillä ensimmäisiä toiminnan aikana käynnistyneitä viiden vuoden velkajärjestelyohjelmia on suoritettu kertomusvuonna loppuun. Toiseksi Omille jaloille -toiminnassa on tuettava ja rohkaistava tuettavia myös niissä tilanteissa, joissa ratkaisuja ei ole näköpiirissä, tai tuettavien voimavarat eivät riitä niiden toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana työskentelyssä on aiempaa enemmän huomioitu talouden hallintaan ja niukassa arjessa sinnittelyyn tarvittavien taitojen edistämistä. Omille jaloille -toiminta piti yllä taloustietopisteitä 17 paikkakunnalla. Pisteissä on saatavilla taloudenhallintaan ja velkakysymyksiin liittyvää materiaalia, 11

12 ja osassa on tavattavissa aukioloaikoina päivystävä tukihenkilö. Toimintavuonna järjestettiin neljä 2-3 päivän mittaista tukihenkilökoulutusta, joissa perehdytettiin 54 uutta vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi toiminnassa mukana oleville tukihenkilöille pidettiin kolme kahden päivän täydennyskoulutusta. Kuten muussakin vapaaehtoistyössä, myös Omille jaloille -toiminnassa tukihenkilöiden vaihtuvuus on huomattavaa. vaihtelivat parin tunnin informaatiotilaisuuksista päivän mittaisiin koulutuksiin, ja niihin osallistui noin 740 henkilöä. Tilaisuudet olivat muutaman messutyyppisen tapahtuman lisäksi suunnattu sille sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimahallinnon ja muiden yhteistyötahojen henkilöstölle, joka työssään kohtaa talousvaikeuksissa olevia asiakkaita. Koulutusten tavoitteena oli lisätä heidän tietämystään talous- ja velkaongelmien käsittelyssä. Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin vuoden aikana myös 32 tiedotus- ja koulutustilaisuutta. Ne TUKEA OMAN TALOUDEN HALLINTAAN Matalan kynnyksen Omille jaloille -toiminnan tarkoituksena on tukea kaikkein vaikeimmissa velkaongelmissa olevia ihmisiä, ja ohjata heitä tarvittavien palvelujen piiriin vapaaehtoisen tukihenkilöverkoston avulla. Tuettavat ovat usein mielenterveys- tai päihdekuntoutujia tai heillä on peliongelmia tai rikostausta. Tuettavat kokevat kynnyksen viralliseen palvelujärjestelmään siirtymiselle hyvin korkeaksi ja heistä useat ovat hakemassa apua talous- ja velkaongelmiinsa ensimmäistä kertaa. Takuu-Säätiön järjestökumppaneina Omille jaloille -toiminnassa ovat: A-Kiltojen Liitto Kriminaalihuollon tukisäätiö Mielenterveyden keskusliitto Suomen Mielenterveysseura VUOSIKERTOMUS 2011 Säätiö vastaa toiminnan vaatimasta koulutuksesta, materiaalituotannosta ja tiedotuksesta sekä ylläpitää osaltaan vapaaehtoisverkostoja. Paikallisjärjestöt tarjoavat keskusjärjestöjensä tuella toimintaympäristöjä ja toiminnanohjausta sekä tiedottavat t toiminnasta omassa jäsenkentässään. Omille jaloille -toimintaa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. 12

13 Työllä tukea vankien velanhoitoon Takuu-Säätiö ja Oikeusministeriö käynnistivät vuonna 2010 Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektin, jossa selvitettiin onko vangeilla jo vankeusaikana mahdollisuus ryhtyä maksamaan velkojaan ja miten se voitaisiin toteuttaa. Neuvoja aloitti työnsä Takuu-Säätiön toimitiloissa elokuussa 2010 ja projekti päättyi huhtikuun 2011 lopussa. Yhteistyövankiloiksi valikoituivat Suomenlinnan työsiirtola ja Satakunnan vankilan Huittisten ja Köyliön osastot, joissa neuvoja tapasi vankeja henkilökohtaisesti sekä videoyhteyden välityksellä. on mahdollisuus saada säätiöstä puhelinneuvontaa. Lisäksi säätiön työntekijä käy pyydettäessä vankiloissa puhumassa vankiryhmille velkojen selvittelystä ja järjestelystä ja samalla voidaan antaa jonkin verran myös yksilöllistä ohjausta. Takuu-Säätiö jatkaa myös 2000-luvun lopulla alkanutta koulutusyhteistyötä vankilatyöntekijöiden koulutuspäivillä. Projekti osoitti, että velkaneuvonnalle on tarvetta jo vankeusaikana. Neuvonnalla voitaisiin ehkäistä uusintarikollisuutta etenkin kun vanki on nuori, joilla ei ole ammattikoulutusta eikä työkokemusta. Projektin loppuraportissa ehdotettuun erityiseen vankien velkaneuvojaan ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Oikeusministeriö ja Takuu-Säätiö jatkoivat kuitenkin projektin työtä vielä siten, että velkaneuvoja laati kesän 2011 aikana opasmateriaalia tueksi vankien velkatilanteen selvittelyyn. Säätiö ylläpitää laadittua aineistoa ja vangeilla ja vankilatyöntekijöillä 13

14 Koulutukset ja tapahtumat Takuu-Säätiön työntekijät kouluttivat velkojen järjestelystä ja oman talouden hallinnasta noin yhdessätoista tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Osallistujia tilaisuuksissa oli lähes parisataa, joista puolet oli ammattilaisia, kuten diakonia- ja sosiaalityöntekijöitä, ja puolet erilaisilla työllistämiskurssilla olevia ihmisiä, jotka olivat pääasiassa alle 30-vuotiaita. SAK:lainen Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry. aloitti Kuksa-projektin, jossa työttömille nuorille tarjottiin elämänhallinnan koulutuspaketteja. Säätiön kouluttajat vastasivat Oman elämän taloustaito -osiosta neljässä eri tilaisuudessa. Kuksa-koulutusyhteistyö jatkuu myös vuonna VUOSIKERTOMUS 2011 Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin vuoden aikana yli 30 tiedotus- ja koulutustilaisuutta. Tarkemmat tiedot näistä koulutuksista on koottu vuosikertomuksen sivulle 12. Asiakastieto Oy järjesti toukokuussa Helsingin Lasipalatsissa pääkaupunkiseudun oppilaitosten opiskelijoille Tarkka Fyrkka -tapahtuman, jossa Takuu-Säätiö sekä työ- ja elinkeinoministeriö olivat yhteistyökumppaneina. Noin 600 nuorta keränneessä tilaisuudessa heräteltiin miettimään raha-asioita ja kulutusta sekä valistettiin maksuhäiriömerkinnöistä ja velkaantumisen vaaroista. Kaksi Takuu-Säätiön takauksen saanutta nuorta oli kertomassa oman tarinansa ja kokemuksensa velkaantumisesta. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjesti kansanedustajille ja kansalaisille Pikkuparlamentissa köyhyyskeskustelun, jota veti säätiön järjestöpäällikkö. Takuu-Säätiön toiminnan ja palvelujen esittelyjä sekä sidosryhmätapaamisia järjestettiin vuoden mittaan seitsemän. Velallisten tilanteesta ja säätiön toiminnasta käytiin kertomassa velkojille Suomen Asiakastieto Oy:n järjestämässä tilaisuudessa ja Luottokunnassa. Keväällä säätiöön tutustuivat neuvontapiste Ne-RÅ:ssa työskentelevät sosiaalialan opiskelijat ja keväällä kaksi kansainvälistä sosiaalialan opiskelijaryhmää opettajineen. Vuoden lopussa Helsingin velkaneuvontayksikkö vieraili säätiössä. Asiakas- ja hakemustilannetta päivitettiin puolin ja toisin. 14

15 Viestintä Takuu-Säätiö oli toimintavuonna 2011 oman seurannan perusteella mediassa noin 60 kertaa. Toimittajat ottivat aktiivisesti yhteyttä säätiöön ja haastattelupyyntöjen lisäksi he kartoittivat ja taustoittivat juttuaiheita. Vuoden aikana säätiötä koskevissa artikkeleissa aiheina olivat pääasiassa pikalainat, kulutusluottovelkaantuminen sekä Velkalinja. Kesä- ja elokuussa julkaistiin lehdistötiedotteet, jotka käsittelivät Velkalinjaa. Kesäkuun tiedotteessa kerrottiin, että kuluvana vuonna Velkalinjaan tulleissa puheluissa on korostunut talouden hallintavaikeudet ja elokuussa tiedotettiin Velkalinjan lisääntyneestä soittajamäärästä. Pikalainat olivat vahvasti esillä mediassa loka-joulukuussa, kun keskustelua pikavippien mahdollisesta kieltämisestä tai lainsäädännön tiukentamisesta käytiin vilkkaasti sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Takuu-Säätiö osallistui keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomissa julkaistulla mielipidekirjoituksella ja lehdistötiedotteella Pikavipit pitkittävät ihmisten velkakierteitä. Pikalaina-keskustelun myötä säätiön näkyvyys mediassa kasvoi vuoden loppua kohden Kuva 4. Yksittäiset kävijät takuu-saatio.fi -sivustolla kuukausittain 07/ /2011. Takuu-Säätiön verkkosivujen kävijämäärä lisääntyi Googlen kävijätietoseurannan mukaan vuoden 2011 heinä-joulukuussa lähes 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verkkosivuilla vieraili vuoden aikana kaikkiaan yli yksittäistä kävijää (kuva 4) ja Talouspäiväkirja.fi -palvelussa noin kävijää. Takuu-Säätiön verkkonäkyvyyden lisäämiseksi säätiölle avattiin marraskuussa 2011 myös omat Facebook-sivut. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin kaksi Googlen verkkomainontakampanjaa. Toinen kampanja oli huhti-kesäkuussa ja toinen elokuussa. Velkalinja-mainosta näytettiin kampanjoiden aikana verkossa yli kertaa ja klikkauksia säätiön kotisivuille mainoksen kautta tuli noin 900 kappaletta. Myös Velkalinjan soitot lisääntyivät kampanjakuukausien myötä. 15

16 Vuoden aikana Omille jaloille -toiminnan verkkosivujen sisältöä uudistettiin ja siirrettiin samalle alustalle Takuu-Säätiön verkkosivujen kanssa. Uudet sivut julkaistiin elokuussa Alli Paasikiven Säätiö myönsi huhtikuussa avustuksen Takuu-Säätiön ja Kuluttajaliiton Tukea lapsiperheiden talouteen -yhteistyöhankkeeseen. Takuu-Säätiö aloitti syksyn aikana hankkeeseen liittyvän Hihna poikki -nimisen videon suunnittelun ja toteutuksen. Videon tarkoituksena on herätellä talous- ja velkavaikeuksissa olevia henkilöitä selvittämään omaa tilannettaan ja hakemaan tarvittaessa apua. Video ja siitä tehty lyhyt TV-spotti valmistuivat vuoden 2012 alussa. TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2011 Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto (Takuu-Säätiö) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen neuvottelukunta (toiminnanjohtaja) EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (Takuu-Säätiö) ECDN, European Consumer Debt Network (Takuu-Säätiö) Taloudenhallinnan neuvottelukunta (Takuu-Säätiö) Jäsenyys järjestöjen hallinnossa (toiminnanjohtaja): VUOSIKERTOMUS 2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Kriminaalihuollon Tukisäätiö LAUSUNNOT Lausunto velkajärjestelylain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (11/2011) 16

17 Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. kauppatieteiden maisteri Aapo Kaisti (pj), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä hallintojohtaja Hannu Kallio, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (varajäsen) varatuomari Jussi-Pekka Alanen (varapj), Suomen Mielenterveysseura johtaja Eila Okkonen, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (varajäsen) seurakuntadiakonia-sihteeri Irene Nummela, Kirkkohallitus johtaja Kalle Kuusimäki, Kirkkohallitus (varajäsen) Ylitarkastaja Vuokko Karsikas, Rikosseuraamuslaitos Erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos (varajäsen) Neuvotteleva virkamies Anja Heikkinen, Oikeusministeriö Erikoissuunnittelija Riitta Punju, Oikeusministeriö johtaja Antti Lemmetyinen, Helsingin Diakonialaitos johtaja Hannu Harri, Seurakuntaopiston Säätiö (varajäsen) keräysjohtaja Tapio Pajunen, Kirkkopalvelut ry kampanjasuunnittelija Laura Hakoköngäs, Kirkkopalvelut ry (varajäsen) kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö johtava ylilääkäri Pekka Heinälä, A-klinikkasäätiö (varajäsen) projektipäällikkö Raimo Viiansuo, A-klinikkasäätiö talousjohtaja Kari Pätynen, A-klinikkasäätiö (varajäsen) kriminaalityön sihteeri Sami Puumala, KDY päihdetyön sihteeri Seppo Lusikka, KDY (varajäsen) hallintopäällikkö Seppo Pitkäaho, Oulun ev.-lut.seurakunnat johtava diakoniatyöntekijä Liisa Rahkola, Oulun ev.-lut.seurakunnat (varajäsen) diakoni Henna Laitinen, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia päihdetyöntekijä Matti Kononov, Katulähetysliitto (varajäsen) terveydenhuollon lehtori, kriisipsykoterapeutti Pirkko Syrjälä, Suomen Mielenterveysseura ry hallintojohtaja Alli Brummer, Suomen Mielenterveysseura ry (varajäsen) diakoniajohtaja Matti Helin, Tampereen ev.-lut.seurakunnat hallintojohtaja Matti Ilveskoski, Tampereen ev.-lut.seurakunnat (varajäsen) 17

18 HALLITUS Valtuuskunta nimittää hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen (pj) lakimies Timo Mutalahti, Helsingin Diakonissalaitos (varajäsen) toiminnanjohtaja Jukka Mäki, Kriminaalihuollon tukisäätiö (varapj) kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila, Kriminaalihuollon tukisäätiö (varajäsen) HENKILÖSTÖ Takuu-Säätiön Helsingin toimistossa oli toimintavuonna yhteensä 15 työntekijää: toiminnanjohtaja, säätiön lakimies/takausjohtaja, viestinnässä kaksi henkilöä, takaustoiminnassa ja perinnässä yhteensä kahdeksan, toimistossa kaksi henkilöä sekä Omille jaloille -toiminnassa ja Vanki-projektissa kummassakin yksi. Lisäksi Omille jaloille -toiminnassa oli kaksi aluetyöntekijää, toinen Rovaniemellä ja toinen Tampereella sekä Velkalinjan etäpäivystäjä työskenteli Hämeenlinnasta käsin. toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (varajäsen) työalasihteeri Tiina Saarela, Kirkkohallitus avustusvalmistelija Jaana Valtonen, Kirkon Diakoniarahasto (varajäsen) kehittämisjohtaja Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura johtaja Outi Ruishalme, Suomen Mielenterveysseura (varajäsen) VUOSIKERTOMUS

19 Tilinpäätös 19

20 VUOSIKERTOMUS