Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Takaustoiminta ja perintä 5 Velkalinja 9 Omille jaloille 11 Työllä tukea vankien velanhoitoon 13 Koulutukset ja tapahtumat 14 Viestintä 15 Luottamusjohto ja henkilöstö 17 Tilinpäätös 19 Julkaisija: Takuu-Säätiö 2012, kuvitus: Mirkka Hietanen, valokuvat Riikka Hurri, taitto: Elina Kelola

3 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2011 Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten velkaantumisaste on viime vuosina noussut kaikissa tuloryhmissä. Suhteellisesti eniten velkaantuivat pienituloisimmat kotitaloudet. Toimintavuoden 2011 lopussa Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämässä maksuhäiriörekisterissä oli lähes henkilöä. Maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi kolmen viime vuoden aikana, vaikka merkintöjen määrä on lisääntynyt. Merkinnät siis kasaantuivat usein samoille ihmiselle, mikä kertoo pahoista maksuvaikeuksista ja ylivelkaantumisesta. Joka kahdeksannella täysi-ikäisellä suomalaisella on vähintään yksi voimassaoleva maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2011 suomalaiset nostivat lähes puolitoista miljoonaa uutta pikalainaa, yhteensä 322,1 miljoonan euron arvosta. Lainanottajat maksoivat niistä yhteensä yli 79 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Myönnettyjen pikalainojen määrä lisääntyi vuoden 2011 jokaisella vuosineljänneksellä. Lokajoulukuussa niitä myönnettiin yli kappaletta, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Oikeusministeriö asetti syksyllä työryhmän pohtimaan pikalainojen rajoittamista sekä muita toimia, joilla voitaisiin vähentää niistä syntyviä maksuongelmia. Työryhmän on selvitettävä, miten pikalainojen ongelmia voitaisiin ehkäistä aiheuttamatta vaikeuksia toisaalla. Toimintavuoden lopussa ulosotossa oli velka-asioita vireillä yli velallisella, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää oli perintäkulujen huomattava lisääntyminen, sillä niitä kertyi noin 70 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perintäkuluihin sisältyy lähinnä perimistoimistojen ja suurten kuntien kuluja. Takuu-Säätiö kiinnitti jo vuonna 2010 huomiota siihen, miten nopeasti kunnat ovat lisänneet laskutuksensa ja saataviensa perinnän ulkoistamista. Käytännössä se tarkoittaa perintäkustannusten siirtämistä kunnalta velalliselle. Kärsijöinä ovat usein maksukyvyttömät pienituloiset henkilöt, joiden sinänsä vähäiset terveyskeskus- ja sairaalamaksut monikertaistuvat perinnän vuoksi. Sosiaalietuuksien alikäyttö, jälkeenjääneisyys ja viivästykset niiden saamisessa aiheuttavat kiistatta ongelmia, ja luovat paineita muun muassa pikalainojen ottamiseen. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata sosiaalisella luototuksella, mikäli sitä olisi saatavissa kattavasti koko maan alueella. Vuoden lopussa alle 30 kuntaa tarjosi sosiaalista luototusta. Elokuussa 2011 Takuu-Säätiö valittiin vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi keräyskohteeksi. Keräystuotolla säätiö käynnistää vuoden 2013 aikana pienlainatoiminnan muutamalla kokeilupaikkakunnalla. Pienlainat eivät ole pikaluottojen tai sosiaalisen luototuksen kilpailija, vaan tarjoavat 3

4 yhden uuden keinon sosiaali- ja diakoniatyöntekijöille asiakkaiden auttamiseksi. Lainoja myönnetään pienituloisille hakijoille, jotka tarvitsevat lainan välttämättömiin kertaluontoisiin hankintoihin tai menoihin. Vuoden 2011 tammi-syyskuussa käräjäoikeuksiin jätettiin yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 353 kappaletta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vuonna 2011 Takuu-Säätiöön saapui takaushakemuksia lähes saman verran kuin edellisenä vuotena. Velkajärjestelylain maksuohjelman lyhentäminen vuoden 2010 loppupuolella ei vähentänyt hakemusmääriä, vaikka niin ennakoitiin käyvän. Takuu-Säätiön maksuton Velkalinja-neuvontanumero osoittautui entistä tärkeämmäksi palveluksi velallisille, jotka kaipasivat apua ja neuvoja tilanteensa selkiyttämiseen. Vuoden aikana puhelinneuvonnan ruuhkaisuus lisääntyi entisestään muun muassa tiedottamisen vuoksi, eikä neuvonnan päivystys riittänyt purkamaan kyselypainetta. Vain runsas neljännes soittoyrityksistä johti neuvontapuheluun. takaustoiminnan katteeksi myöntämän avustuksen siirtää valtion vastuulle. Asia ei kuitenkaan edennyt vuoden 2011 aikana, mutta heti vuoden 2012 alussa Raha-automaattiyhdistys ilmoitti tehneensä Sosiaalija terveysministeriölle esityksen niin sanotun takauslimiitin jatkamisesta vuoden 2017 loppuun saakka. Tämä turvaa takaustoiminnan jatkumisen. Vuosi 2011 oli viimeinen kokonainen vuoteni Takuu- Säätiön toiminnanjohtajana. Kuluneet 21 vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia, ja olen niistä kiitollinen. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, valtuuskuntaa, hallitusta ja henkilökuntaa kuluneista vuosista. Lisäksi toivotan onnea ja menestystä uudelle toiminnanjohtajalle Juha Pantzarille. Leena Veikkola toiminnanjohtaja Raha-automaattiyhdistyksen avustus on säätiön pääasiallinen rahoituslähde. Säätiö selvitti edelleen, voisiko Raha-automaattiyhdistyksen VUOSIKERTOMUS

5 Takaustoiminta ja perintä akuu-säätiöön saapui toimintavuonna 983 T järjestelylainan takaushakemusta, mikä oli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Myönteisen tai hylkäävän takauspäätöksen sai yhteensä 796 hakijaa, neljänneksen vähemmän kuin vuonna Sen sijaan myönteisten ja hylkäävien päätösten suhde pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna: noin joka kolmas päätös oli myönteinen. Myönteisten ja hylkäävien päätösten lisäksi noin 117 hakemuksen käsittely päätyi hakemuksen palauttamiseen, peruuttamiseen tai raukeamiseen. Näitä oli lähes puolet edellisvuotta vähemmän. Myönteisten päätösten väheneminen näkyi myös euroissa. Toimintavuonna takauksia myönnettiin noin 2,3 miljoonaa edellisvuotta vähemmän, yhteensä lähes 4,8 miljoonaa euroa. Myös säätiön takausvastuut pankeille vähenivät. Ne olivat vuoden 2011 lopussa 14,7 miljoonaa euroa ja edellisvuonna 16,5 miljoonaa euroa. Velalliset lyhensivät Takuu-Säätiön takaamia järjestelylainoja lähes yhtä paljon kuin vuonna 2010, yhteensä 6,1 miljoonaa euroa Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % Takauksia voimassa Saapuneet hakemukset Ratkaisut hakemuksiin * Myönnetyt Hylätyt Muut ratkaisut Taulukko 1. Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2011 ja * Vuoden 2011 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2011 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2012 puolella. 5

6 Hylkäämisen syynä oli kuten edellisinäkin vuosina valtaosin asiakkaan tulo-, meno- tai muun elämäntilanteen vakiintumattomuus, lisävelkaantuminen takauksen hakuaikana tai se, ettei hän kyennyt antamaan näyttöä kyvystään hoitaa velkoja maksuvaran suuruisella summalla. Lähes joka viides hakemus jouduttiin hylkäämään maksukyvyttömyyden vuoksi, koska hakijan maksuvara ei riittänyt tarvittavan lainan hoitamiseen edes kahdeksassa vuodessa. Tavanomaisin yksittäinen velkaantumisen syy (kuva 1) oli useiden viime vuosien tapaan talouden hallitsemattomuus. Takuu-Säätiössä nähtiin, että hakijalla olisi ollut tulojensa puolesta mahdollisuus välttää velkakierteeseen joutuminen huolellisella rahankäytöllä. Toiseksi yleisin syy oli jokin perheolojen muutos, tavallisimmin parisuhde-ero, mutta myös lasten syntymä tai uusperhetilanne velkaannuttivat. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 Sairaus 1 Ty myys, lomautus, pätkätyöt tms 2 Avo- tai avioero 4 Talouden hallitsema omuus Kuva 1. Suurimmat yksittäiset velkaantumisen syyt vuosina käsitellyissä hakemuksissa. n=972 (2010) ja n=946 (2011) 25% 20% 15% VUOSIKERTOMUS % 5% 0% 1 Työ ömyys, lomautus, pätkätyöt tms 2 Avo- tai avioero 2 Väl ämä ömät menot 4 Talouden hallitsema omuus Kuva 2. Suurimmat yksittäiset velkaantumisen syyt muutoshakemuksissa vuosina käsitellyissä muutoshakemuksissa. n=198 (2010) ja n=214 (2011)

7 Työllistymisvaikeudet olivat edellisvuotta tavallisempia. Vuonna 2011 niitä oli jo useammalla kuin joka kymmenennellä hakijalla. Velkaantuminen oli jonkin verran useammin seurausta menojen lisääntymisestä kuin niiden vähenemisestä. Joka kolmannella sairaus tai perheolojen muutokset olivat kasvattaneet menoja ja joka neljännellä vähentäneet tuloja. Keskimääräinen järjestelylainan takaus oli toimintavuonna noin euroa. Se ei enää lisääntynyt edellisestä vuodesta kuten useana aiempana vuonna. Keskimääräinen takausaika oli edelleen noin neljä vuotta. Noin joka toisessa viime vuonna käsitellyissä hakemuksessa oli vähintään yksi pikalaina. Keskimäärin niitä oli hakijalla noin kahdeksan kappaletta. Pikalainojen osuus euroissa oli noin 7,5 prosenttia myönnetyistä takauksista. Pikavipeistä velkaantuneiden ihmisten hakemuksia ei hylätty sen useammin kuin niitä hakemuksia, joissa pikalainoja ei ollut. Pikalainat olivat tavallisimpia noin vuotiaiden nuorten aikuisten hakemuksissa. Heistä yli puolella oli pikalainaa, mikä oli lähes neljänneksen enemmän, kun heitä verrataan vuotiaisiin tai vuotiaisiin hakijoihin. Todennäköisesti pikalainoja on kuitenkin ollut hakijoilla, myös yli 35-vuotiailla, enemmän kuin mitä hakemustilastot näyttävät. Toisinaan hakemuksen käsittelyssä ilmeni, että hakijan jokin suurempi kulutusluotto oli otettu pikalainojen ja laskujen poismaksuun. Kun itse tehdyt järjestelyt eivät auttaneet, velalliset hakeutuivat velkaneuvontaan, jossa päädyttiin takauksen hakemiseen. Pikalainojen ongelmallisuus takaustoiminnassa ilmenee siten, että hakijoiden on vaikea saada velkakierrettään päättymään etenkin, jos he haluavat välttää luottohäiriömerkintää ja velkojen perintätoimenpiteitä. Kun pikalainoja ja pikalainavelkojia on useita, velkojen maksujärjestelyistä on erittäin hankalaa päästä sopimukseen. Pikavipit lykkäävät järjestelylainan saamista, ellei takauksen saaja saa pikavippikierrettään loppumaan, eikä kykene hoitamaan velkojaan säätiön edellyttämällä kuukausisummalla. Myös muilla kuin pikalainoista velkaantuneilla on vaikeuksia saada lisävelkaantuminen, velkojen maksu ja muu rahankäyttö hallintaan. Ellei hakijan näyttö talouden hallinnasta ja kyvystä hoitaa velkoja maksuvaransa mukaisesti ole riittävä, hänen hakemuksensa käsittelyä voidaan siirtää muutamalla kuukaudella. Usein hakijalle annettu lisäaika ei kuitenkaan johda myönteiseen takauspäätökseen, joten hakemusten siirtämistä tästä syystä vähennettiin loppuvuodesta Siirtopäätöksen sijaan hakemus hylättiin ja hakijaa neuvottiin hakemaan takausta uudelleen, kun taloudenhallinta on kunnossa. Tämä näkyi vuoden 2011 siirtopäätöksissä siten, että niitä tehtiin enää 76 kappaletta, mikä oli puolet vähemmän kuin edellisenä vuotena. Päätöksen antamista siirrettiin myös muista syistä, esimerkiksi työpaikan koeajan tai vakinaistamisen, asumisasioiden järjestymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. TAKAUSTOIMINNAN RAHOITUS Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt säätiön käyttöön yhteensä 6,7 miljoonan euron suuruisen avustuksen takauskuluihin. Takuu-Säätiö voi Finanssialan Keskusliiton (aik. Suomen Pankkiyhdistyksen) kanssa tehdyn puitesopimuksen mukaisesti myöntää takauksia 47 miljoonaan euroon asti. Tämän sopimuksen perusteella Takuu-u- Säätiö voi antaa pankeille uusia takauksia vuodesta 2012 alkaen vielä 20,6 miljoonan n euroon asti. 7

8 Toimintavuonna hakija joutui odottamaan keskimäärin yhdestä kahteen kuukauteen ennen kuin hänen hakemuksensa otettiin käsittelyyn. Tämän jälkeen vei keskimäärin puolitoista kuukautta, kunnes hän sai myönteisen tai hylkäävän päätöksen tai hakemuksen käsittely päättyi muulla tavoin. Mikäli lisäselvitettävää ei ollut, hakija sai päätöksen nopeammin. Asiakas voi hakea tarvittaessa järjestelyluottoonsa maksuohjelman muutosta. Muutoksia tehtiin kaikkiaan noin 500 kappaletta, puolet muutoshakemuksista käsiteltiin säätiössä. Lähes kaikkiin myönnettiin muutos. Eroa edelliseen vuoteen ei juuri ollut. Perhemuutokset, pääasiassa parisuhde-ero tai vain rahankäytön hallitsemattomuus olivat järjestelylainan muutoksen tavallisimmat syyt. Kaksi viidesosaa ilmoitti jomman kumman syyksi maksuvaikeuksiinsa. Työttömyys tai muu työllistymisvaikeus oli noin joka kymmenen asiakkaan perusteena hakea maksuohjelman muutosta. (Kuva 2.) Perintään erääntyi aiempaa suurempia järjestelylainoja luotot olivat keskimäärin selvästi aikaisempaa suurempia. Joka toinen eräännytetty luotto oli myönnetty alle kolme vuotta sitten. Lopullisia luottotappioita vuonna 2011 kirjattiin yhteensä euroa. VUOSIKERTOMUS 2011 Perinnän tulos parani selvästi vuoteen 2010 verrattuna. Perintäasiakkaat maksoivat säätiölle yhteensä euroa, mikä oli yli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toisaalta vuoden 2011 aikana säätiö maksoi takaajana pankeille 68 takaamaansa järjestelyluottoa. Maksettujen luottojen yhteismäärä oli euroa, mikä oli lähes 20 prosenttia suurempi kuin vuonna Perintään tulleet takaukset ovat lukumäärältään pysyneet lähes ennallaan, mutta erääntyneet Asiakkaasta itsestään riippumattomat syyt, kuten työttömyys, sairaus ja kuolema, olivat yli puolessa tapauksista syynä velan perittäväksi päätymiseen. Talouden hallitsemattomuus ja selvä lisävelkaantuminen olivat syynä lähes joka toisen järjestelyluoton eräännyttämiseen. Lisävelkaantuminen vaikeutti selvästi vapaaehtoisten maksusopimusten tekemistä. Lähes 80 prosenttia suorituksista tuli ulosoton kautta, mikä oli noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. 8

9 Velkalinja Velkalinjan soittoyritykset lisääntyivät toimintavuonna noin kolmanneksen verrattuna edelliseen vuoteen. Niitä kertyi kaikkiaan lähes kappaletta. Soittopainetta lisäsi säätiön oma Velkalinjan markkinointi ja tiedottaminen sekä erityisesti loppuvuonna pikalaina-keskustelu mediassa. Lisäksi vuoden alusta lähtien Suomen Asiakastieto Oy liitti velallisille lähettämäänsä maksuhäiriöilmoitukseen Velkalinjan yhteystiedot. Soittopaineen myötä myös neuvontapuheluita kertyi hieman edellisvuotta enemmän, yhteensä lähes kappaletta. Vuoden 2009 syksystä alkaen linjalla on ollut pääsääntöisesti kaksi päivystäjää kerrallaan. Velkalinja palveli myös verkossa. Velkalinja.fi keräsi yhteensä 312 verkkokyselyä. Ne lisääntyivät kuukaudessa keskimäärin kolmanneksella verrattuna edelliseen vuoteen. Naisia oli kysyjissä neljäsosa enemmän kuin miehiä, ja eniten kysymyksiä tuli vuotiailta. Yli puolet kysymyksistä koski Takuu-Säätiön takausta ja joka viidennen soittajan kysymys koski joko yksityisenhenkilön velkajärjestelyä tai muuta vapaaehtoisratkaisua. Velkalinjan puhelinkeskusteluissa, eikä tyypillisen soittajan profiilissa ole ollut toimintavuonna suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Perhe- ja ihmissuhdeongelmat nousivat keskusteluissa hieman aiempaa useammin esiin ja samoin havainnot soittajien velkaongelmien taustalla olevasta taloudenhallitsemattomuudesta lisääntyivät jonkin verran Soi oyritykset Vastatut puhelut Kuva 3. Velkalinjaan tulleet soittoyritykset ja neuvontapuhelut vuosina Sen sijaan vuoden lopulla mediassa virinnyt pikalainakeskustelu lisäsi pääasiassa pikalainakierteessä olevien soittajien yhteydenottoja. Ne kaksinkertaistuivat normaalitilanteeseen verrattuna. Myös muiden kulutusluottojen lisäksi pikalainoja ottaneita soittajia oli tavallista enemmän. Koko toimintavuoden aikana keskimäärin noin yhdellä kymmenestä soittajasta oli pääasiassa pikalainakierre ja muista soittajista lähes joka kolmas oli ottanut sitä kulutusluottokierteensä jatkeeksi. Valtaosa soittajien velkaongelmista perustuu edelleenkin tavanomaisiin vakuudettomiin 9

10 kulutusluottoihin, mutta pikalainavelkaantuneiden soitot ovat lisääntyneet vähittäin 2000-luvun loppuvuosista alkaen. Keskustelu pikalainojen ongelmista ja niiden ratkaisemisesta loka-marraskuussa sai pienlainayritykset puolustamaan toimintaansa. Heidän mukaansa pikalainoista on muodostunut helppo syntipukki suomalaisten ylivelkaantumiselle, ja että muut kulutusluotot aiheuttavat ylivelkaantuneille euromääräisesti suurempia velkataakkoja, samoin enemmän maksuhäiriömerkintöjä. Muun muassa Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelutietoja käytettiin esimerkkinä. Puhelukeskustelujen perusteella pikalainojen ongelmallisuus on tapaus- tai velkojen euromäärien sijaan niiden helpossa saatavuudessa ja siinä, että ne johtavat pienituloiset tai muiden kulutusvelkojen hoidon vuoksi taloudellisessa ahdingossa olevat ihmiset nopeasti pikalainakierteeseen. Pikalainavelkaantuminen tuntuu aiheuttavan yleensä vielä enemmän häpeää ja ahdistuksen tunteita kuin muunlainen kulutusluottovelkaantuminen. Lisäksi se vaikeuttaa asiakkaiden neuvontaa, koska mahdollisuus neuvotella velkojien kanssa heikkenee huomattavasti. Lisäksi ne vaikeuttavat ja lykkäävät sekä lakisääteisen että vapaaehtoisten velkojen järjestelyjen hakemista ja saamista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti laadullisen tutkimuksen pienlainan ottajista. Tutkimuksessa analysoitiin myös Velkalinjan puhelutietoja. Vuoden 2012 puolella julkaistun tutkimuksen Vippikierteen muotokuvan mukaan pikalainat korostuivat soittajan velkaongelmissa todennäköisimmin, jos hän oli työtön tai opiskelija eli vähätuloinen. Hänellä oli usein pikavippien lisäksi myös kulutusluottoja sekä hieman rästilaskuja, vuokravelkaa tai opintolainaa. Sen sijaan kulutusluottovelkaantumisen taustalla oli yleensä sairautta tai perheolojen muutos, eikä kulutusluottojen lisänä ollut juurikaan muita velkatyyppejä kuin pikavippejä. TYYPILLISEN VELKALINJASOITTAJAN PROFIILI Soittaja on yksinasuva mies tai nainen, joka käy työssä ja asuu vuokralla. Pääosa hänen veloistaan on tavanomaisia rahoitusyhtiöstä otettuja vakuudettomia kulutusluottoja ja niitä on yhteensä euroa. Velkaantumisen taustalla on usein talouden hallitsemattomuutta, mutta yhtä hyvin velkaantuminen on ollut avioeron, sairastelun tai pienituloisuuden seurausta. Velkahuolien lisäksi hän kertoo epäselvästä elämäntilanteestaan, perhe- tai muista ihmissuhdeongelmista sekä psyykkisestä oireilustaan. VUOSIKERTOMUS 2011 Velat ovat vielä pääosin hoidossa, eikä hän ole saanut ammattiapua. Soittaja on etsinyt tietoa netistä ja linjalle soittaessaan hänen ratkaisuajatuksenaan on velkojen yhdistäminen joko Takuu-Säätiön takauksella tai sosiaalisella luotolla. Puhelinkeskustelun perusteella soittajalla arvioidaan olevan mahdollisuus joko velkojen yhdistämiseen tai muuhun velkojen järjestelyyn lähiaikana tai jonkin ajan päästä ja hänet ohjataan talous- ja velkaneuvontaan. Puhelun päättyessä soittaja vaikuttaa huojentuneelta ja ilmaisee lähtevänsä selvittelemään tilannettaan saamiensa neuvojen perusteella. 10

11 Omille jaloille Vuonna 2011 Omille jaloille -toiminta oli käynnissä viidettä vuotta. Toiminnassa oli vuoden lopussa mukana 84 vapaaehtoista tukihenkilöä 22 eri paikkakunnalla. Edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna aktiivisesti toimivien tukihenkilöiden määrä on kasvanut 49 henkilöllä ja toiminta on aloitettu seitsemällä uudella paikkakunnalla. Nykyisillä työntekijäresursseilla toimintaa ei ole enää mahdollista laajentaa uusille paikkakunnille, mutta sitä pyritään vahvistamaan niillä paikkakunnilla, joissa toimita on jo käynnissä. Erimuotoisia tukisuhteita Omille jaloille -toiminnassa kertyi vuoden aikana noin 190. Vuoteen 2010 verrattuna kontaktien määrä kasvoi 46 prosenttia. Tukisuhteista suurin osa oli akuutteja kysymyksiä käsitelleitä lyhyitä, 1-5 kerran mittaisia kontakteja, mutta toiminnassa syntyi myös pitkiä, yli vuoden mittaisia säännöllisiin tapaamisiin perustuvia tukisuhteita. Varsinaisten tukisuhteitten lisäksi tehtiin runsaasti matalan kynnyksen kertaluonteisia neuvontoja, joita ei ole tilastoitu erikseen. Hyvin niukalla toimeentulolla vaikeissa velkaongelmissa elävien henkilöitten tukisuhteille Omille jaloille -toiminnassa asetetaan kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin on pyrittävä etsimään ratkaisuja kulloinkin käsillä oleviin akuutteihin ongelmiin, ja tarvittaessa ohjaamaan tuettavia ammattiavun piiriin. Lukuisten pienten käytännön ratkaisujen ohella toiminta tukee myös suurten muutosten toteutumista, sillä ensimmäisiä toiminnan aikana käynnistyneitä viiden vuoden velkajärjestelyohjelmia on suoritettu kertomusvuonna loppuun. Toiseksi Omille jaloille -toiminnassa on tuettava ja rohkaistava tuettavia myös niissä tilanteissa, joissa ratkaisuja ei ole näköpiirissä, tai tuettavien voimavarat eivät riitä niiden toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana työskentelyssä on aiempaa enemmän huomioitu talouden hallintaan ja niukassa arjessa sinnittelyyn tarvittavien taitojen edistämistä. Omille jaloille -toiminta piti yllä taloustietopisteitä 17 paikkakunnalla. Pisteissä on saatavilla taloudenhallintaan ja velkakysymyksiin liittyvää materiaalia, 11

12 ja osassa on tavattavissa aukioloaikoina päivystävä tukihenkilö. Toimintavuonna järjestettiin neljä 2-3 päivän mittaista tukihenkilökoulutusta, joissa perehdytettiin 54 uutta vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi toiminnassa mukana oleville tukihenkilöille pidettiin kolme kahden päivän täydennyskoulutusta. Kuten muussakin vapaaehtoistyössä, myös Omille jaloille -toiminnassa tukihenkilöiden vaihtuvuus on huomattavaa. vaihtelivat parin tunnin informaatiotilaisuuksista päivän mittaisiin koulutuksiin, ja niihin osallistui noin 740 henkilöä. Tilaisuudet olivat muutaman messutyyppisen tapahtuman lisäksi suunnattu sille sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimahallinnon ja muiden yhteistyötahojen henkilöstölle, joka työssään kohtaa talousvaikeuksissa olevia asiakkaita. Koulutusten tavoitteena oli lisätä heidän tietämystään talous- ja velkaongelmien käsittelyssä. Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin vuoden aikana myös 32 tiedotus- ja koulutustilaisuutta. Ne TUKEA OMAN TALOUDEN HALLINTAAN Matalan kynnyksen Omille jaloille -toiminnan tarkoituksena on tukea kaikkein vaikeimmissa velkaongelmissa olevia ihmisiä, ja ohjata heitä tarvittavien palvelujen piiriin vapaaehtoisen tukihenkilöverkoston avulla. Tuettavat ovat usein mielenterveys- tai päihdekuntoutujia tai heillä on peliongelmia tai rikostausta. Tuettavat kokevat kynnyksen viralliseen palvelujärjestelmään siirtymiselle hyvin korkeaksi ja heistä useat ovat hakemassa apua talous- ja velkaongelmiinsa ensimmäistä kertaa. Takuu-Säätiön järjestökumppaneina Omille jaloille -toiminnassa ovat: A-Kiltojen Liitto Kriminaalihuollon tukisäätiö Mielenterveyden keskusliitto Suomen Mielenterveysseura VUOSIKERTOMUS 2011 Säätiö vastaa toiminnan vaatimasta koulutuksesta, materiaalituotannosta ja tiedotuksesta sekä ylläpitää osaltaan vapaaehtoisverkostoja. Paikallisjärjestöt tarjoavat keskusjärjestöjensä tuella toimintaympäristöjä ja toiminnanohjausta sekä tiedottavat t toiminnasta omassa jäsenkentässään. Omille jaloille -toimintaa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. 12

13 Työllä tukea vankien velanhoitoon Takuu-Säätiö ja Oikeusministeriö käynnistivät vuonna 2010 Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektin, jossa selvitettiin onko vangeilla jo vankeusaikana mahdollisuus ryhtyä maksamaan velkojaan ja miten se voitaisiin toteuttaa. Neuvoja aloitti työnsä Takuu-Säätiön toimitiloissa elokuussa 2010 ja projekti päättyi huhtikuun 2011 lopussa. Yhteistyövankiloiksi valikoituivat Suomenlinnan työsiirtola ja Satakunnan vankilan Huittisten ja Köyliön osastot, joissa neuvoja tapasi vankeja henkilökohtaisesti sekä videoyhteyden välityksellä. on mahdollisuus saada säätiöstä puhelinneuvontaa. Lisäksi säätiön työntekijä käy pyydettäessä vankiloissa puhumassa vankiryhmille velkojen selvittelystä ja järjestelystä ja samalla voidaan antaa jonkin verran myös yksilöllistä ohjausta. Takuu-Säätiö jatkaa myös 2000-luvun lopulla alkanutta koulutusyhteistyötä vankilatyöntekijöiden koulutuspäivillä. Projekti osoitti, että velkaneuvonnalle on tarvetta jo vankeusaikana. Neuvonnalla voitaisiin ehkäistä uusintarikollisuutta etenkin kun vanki on nuori, joilla ei ole ammattikoulutusta eikä työkokemusta. Projektin loppuraportissa ehdotettuun erityiseen vankien velkaneuvojaan ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Oikeusministeriö ja Takuu-Säätiö jatkoivat kuitenkin projektin työtä vielä siten, että velkaneuvoja laati kesän 2011 aikana opasmateriaalia tueksi vankien velkatilanteen selvittelyyn. Säätiö ylläpitää laadittua aineistoa ja vangeilla ja vankilatyöntekijöillä 13

14 Koulutukset ja tapahtumat Takuu-Säätiön työntekijät kouluttivat velkojen järjestelystä ja oman talouden hallinnasta noin yhdessätoista tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Osallistujia tilaisuuksissa oli lähes parisataa, joista puolet oli ammattilaisia, kuten diakonia- ja sosiaalityöntekijöitä, ja puolet erilaisilla työllistämiskurssilla olevia ihmisiä, jotka olivat pääasiassa alle 30-vuotiaita. SAK:lainen Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry. aloitti Kuksa-projektin, jossa työttömille nuorille tarjottiin elämänhallinnan koulutuspaketteja. Säätiön kouluttajat vastasivat Oman elämän taloustaito -osiosta neljässä eri tilaisuudessa. Kuksa-koulutusyhteistyö jatkuu myös vuonna VUOSIKERTOMUS 2011 Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin vuoden aikana yli 30 tiedotus- ja koulutustilaisuutta. Tarkemmat tiedot näistä koulutuksista on koottu vuosikertomuksen sivulle 12. Asiakastieto Oy järjesti toukokuussa Helsingin Lasipalatsissa pääkaupunkiseudun oppilaitosten opiskelijoille Tarkka Fyrkka -tapahtuman, jossa Takuu-Säätiö sekä työ- ja elinkeinoministeriö olivat yhteistyökumppaneina. Noin 600 nuorta keränneessä tilaisuudessa heräteltiin miettimään raha-asioita ja kulutusta sekä valistettiin maksuhäiriömerkinnöistä ja velkaantumisen vaaroista. Kaksi Takuu-Säätiön takauksen saanutta nuorta oli kertomassa oman tarinansa ja kokemuksensa velkaantumisesta. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjesti kansanedustajille ja kansalaisille Pikkuparlamentissa köyhyyskeskustelun, jota veti säätiön järjestöpäällikkö. Takuu-Säätiön toiminnan ja palvelujen esittelyjä sekä sidosryhmätapaamisia järjestettiin vuoden mittaan seitsemän. Velallisten tilanteesta ja säätiön toiminnasta käytiin kertomassa velkojille Suomen Asiakastieto Oy:n järjestämässä tilaisuudessa ja Luottokunnassa. Keväällä säätiöön tutustuivat neuvontapiste Ne-RÅ:ssa työskentelevät sosiaalialan opiskelijat ja keväällä kaksi kansainvälistä sosiaalialan opiskelijaryhmää opettajineen. Vuoden lopussa Helsingin velkaneuvontayksikkö vieraili säätiössä. Asiakas- ja hakemustilannetta päivitettiin puolin ja toisin. 14

15 Viestintä Takuu-Säätiö oli toimintavuonna 2011 oman seurannan perusteella mediassa noin 60 kertaa. Toimittajat ottivat aktiivisesti yhteyttä säätiöön ja haastattelupyyntöjen lisäksi he kartoittivat ja taustoittivat juttuaiheita. Vuoden aikana säätiötä koskevissa artikkeleissa aiheina olivat pääasiassa pikalainat, kulutusluottovelkaantuminen sekä Velkalinja. Kesä- ja elokuussa julkaistiin lehdistötiedotteet, jotka käsittelivät Velkalinjaa. Kesäkuun tiedotteessa kerrottiin, että kuluvana vuonna Velkalinjaan tulleissa puheluissa on korostunut talouden hallintavaikeudet ja elokuussa tiedotettiin Velkalinjan lisääntyneestä soittajamäärästä. Pikalainat olivat vahvasti esillä mediassa loka-joulukuussa, kun keskustelua pikavippien mahdollisesta kieltämisestä tai lainsäädännön tiukentamisesta käytiin vilkkaasti sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Takuu-Säätiö osallistui keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomissa julkaistulla mielipidekirjoituksella ja lehdistötiedotteella Pikavipit pitkittävät ihmisten velkakierteitä. Pikalaina-keskustelun myötä säätiön näkyvyys mediassa kasvoi vuoden loppua kohden Kuva 4. Yksittäiset kävijät takuu-saatio.fi -sivustolla kuukausittain 07/ /2011. Takuu-Säätiön verkkosivujen kävijämäärä lisääntyi Googlen kävijätietoseurannan mukaan vuoden 2011 heinä-joulukuussa lähes 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verkkosivuilla vieraili vuoden aikana kaikkiaan yli yksittäistä kävijää (kuva 4) ja Talouspäiväkirja.fi -palvelussa noin kävijää. Takuu-Säätiön verkkonäkyvyyden lisäämiseksi säätiölle avattiin marraskuussa 2011 myös omat Facebook-sivut. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin kaksi Googlen verkkomainontakampanjaa. Toinen kampanja oli huhti-kesäkuussa ja toinen elokuussa. Velkalinja-mainosta näytettiin kampanjoiden aikana verkossa yli kertaa ja klikkauksia säätiön kotisivuille mainoksen kautta tuli noin 900 kappaletta. Myös Velkalinjan soitot lisääntyivät kampanjakuukausien myötä. 15

16 Vuoden aikana Omille jaloille -toiminnan verkkosivujen sisältöä uudistettiin ja siirrettiin samalle alustalle Takuu-Säätiön verkkosivujen kanssa. Uudet sivut julkaistiin elokuussa Alli Paasikiven Säätiö myönsi huhtikuussa avustuksen Takuu-Säätiön ja Kuluttajaliiton Tukea lapsiperheiden talouteen -yhteistyöhankkeeseen. Takuu-Säätiö aloitti syksyn aikana hankkeeseen liittyvän Hihna poikki -nimisen videon suunnittelun ja toteutuksen. Videon tarkoituksena on herätellä talous- ja velkavaikeuksissa olevia henkilöitä selvittämään omaa tilannettaan ja hakemaan tarvittaessa apua. Video ja siitä tehty lyhyt TV-spotti valmistuivat vuoden 2012 alussa. TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2011 Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto (Takuu-Säätiö) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen neuvottelukunta (toiminnanjohtaja) EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (Takuu-Säätiö) ECDN, European Consumer Debt Network (Takuu-Säätiö) Taloudenhallinnan neuvottelukunta (Takuu-Säätiö) Jäsenyys järjestöjen hallinnossa (toiminnanjohtaja): VUOSIKERTOMUS 2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Kriminaalihuollon Tukisäätiö LAUSUNNOT Lausunto velkajärjestelylain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (11/2011) 16

17 Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. kauppatieteiden maisteri Aapo Kaisti (pj), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä hallintojohtaja Hannu Kallio, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (varajäsen) varatuomari Jussi-Pekka Alanen (varapj), Suomen Mielenterveysseura johtaja Eila Okkonen, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (varajäsen) seurakuntadiakonia-sihteeri Irene Nummela, Kirkkohallitus johtaja Kalle Kuusimäki, Kirkkohallitus (varajäsen) Ylitarkastaja Vuokko Karsikas, Rikosseuraamuslaitos Erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos (varajäsen) Neuvotteleva virkamies Anja Heikkinen, Oikeusministeriö Erikoissuunnittelija Riitta Punju, Oikeusministeriö johtaja Antti Lemmetyinen, Helsingin Diakonialaitos johtaja Hannu Harri, Seurakuntaopiston Säätiö (varajäsen) keräysjohtaja Tapio Pajunen, Kirkkopalvelut ry kampanjasuunnittelija Laura Hakoköngäs, Kirkkopalvelut ry (varajäsen) kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö johtava ylilääkäri Pekka Heinälä, A-klinikkasäätiö (varajäsen) projektipäällikkö Raimo Viiansuo, A-klinikkasäätiö talousjohtaja Kari Pätynen, A-klinikkasäätiö (varajäsen) kriminaalityön sihteeri Sami Puumala, KDY päihdetyön sihteeri Seppo Lusikka, KDY (varajäsen) hallintopäällikkö Seppo Pitkäaho, Oulun ev.-lut.seurakunnat johtava diakoniatyöntekijä Liisa Rahkola, Oulun ev.-lut.seurakunnat (varajäsen) diakoni Henna Laitinen, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia päihdetyöntekijä Matti Kononov, Katulähetysliitto (varajäsen) terveydenhuollon lehtori, kriisipsykoterapeutti Pirkko Syrjälä, Suomen Mielenterveysseura ry hallintojohtaja Alli Brummer, Suomen Mielenterveysseura ry (varajäsen) diakoniajohtaja Matti Helin, Tampereen ev.-lut.seurakunnat hallintojohtaja Matti Ilveskoski, Tampereen ev.-lut.seurakunnat (varajäsen) 17

18 HALLITUS Valtuuskunta nimittää hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen (pj) lakimies Timo Mutalahti, Helsingin Diakonissalaitos (varajäsen) toiminnanjohtaja Jukka Mäki, Kriminaalihuollon tukisäätiö (varapj) kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila, Kriminaalihuollon tukisäätiö (varajäsen) HENKILÖSTÖ Takuu-Säätiön Helsingin toimistossa oli toimintavuonna yhteensä 15 työntekijää: toiminnanjohtaja, säätiön lakimies/takausjohtaja, viestinnässä kaksi henkilöä, takaustoiminnassa ja perinnässä yhteensä kahdeksan, toimistossa kaksi henkilöä sekä Omille jaloille -toiminnassa ja Vanki-projektissa kummassakin yksi. Lisäksi Omille jaloille -toiminnassa oli kaksi aluetyöntekijää, toinen Rovaniemellä ja toinen Tampereella sekä Velkalinjan etäpäivystäjä työskenteli Hämeenlinnasta käsin. toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (varajäsen) työalasihteeri Tiina Saarela, Kirkkohallitus avustusvalmistelija Jaana Valtonen, Kirkon Diakoniarahasto (varajäsen) kehittämisjohtaja Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura johtaja Outi Ruishalme, Suomen Mielenterveysseura (varajäsen) VUOSIKERTOMUS

19 Tilinpäätös 19

20 VUOSIKERTOMUS

VUOSIKATSAUS 2012. www.takuu-saatio.fi

VUOSIKATSAUS 2012. www.takuu-saatio.fi VUOSIKATSAUS 2012 www.takuu-saatio.fi Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2012 3 Takaushakemukset lisääntyivät 5 Velkalinja ruuhkautui 8 Omille jaloille - tukea oman talouden hallintaan 10 Koulutukset

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2013. www.takuu-saatio.fi

VUOSIKATSAUS 2013. www.takuu-saatio.fi VUOSIKATSAUS 2013 www.takuu-saatio.fi Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2013 3 Takaus ja perintä 5 Velkalinja 7 Omille jaloille -toiminta 8 Pienlaina 9 Viestintä 10 Koulutukset ja tapahtumat 11

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

TAKUU-SÄÄTIÖ Vuosikertomus 2009 1

TAKUU-SÄÄTIÖ Vuosikertomus 2009 1 TAKUU-SÄÄTIÖ Vuosikertomus 2009 1 TAKUU-SÄÄTIÖ Valtakunnallinen, yksityishenkilöiden velkojen ja taloudenhallinnan ratkaisemista edistävä sosiaalialan asiantuntijajärjestö. ARVOMME Asiakaskeskeisyys Asiakas

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen 1 Historiaa Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta astui voimaan 1.9.2000 Aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 w w w. t a k u u - s a a t i o. f i

Vuosikatsaus 2014 w w w. t a k u u - s a a t i o. f i Vuosikatsaus 2014 w w w. t a k u u - s a a t i o. f i Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2014 3 Takaus ja perintä 5 Neuvontapuhelin Velkalinja 7 Omille jaloille -toiminta 9 Viestintä 10 Pienlaina-projekti

Lisätiedot

Velkaantuminen ja pienlaina

Velkaantuminen ja pienlaina Velkaantuminen ja pienlaina tutkija-arvioitsija Sari Nyholm ja projektisuunnittelija Virpi Muilu Takuusäätiö 5.4.2017 Takuusäätiö - neuvoja, tukea ja ratkaisuja talous- ja velkaongelmiin Neuvomme Velkalinjassa

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla / 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Takuu-Säätiö edistää ennalta-arvaamattomasta

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot KOUVOLA 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot TAMPERE 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 2015 www.takuu-saatio.fi Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2015 3 Takaus ja perintä 5 Neuvonta 7 Vapaaehtoisten koulutus talous- ja velka-asioissa (Omille jaloille -toiminta) 9 Viestintä

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Toimitus: Takuu-Säätiö viestintä, Provia Viestintä, Kuvitukset: Mirkka Hietanen, Graafinen suunnittelu: Mervi Nygård, Duo oy

Toimitus: Takuu-Säätiö viestintä, Provia Viestintä, Kuvitukset: Mirkka Hietanen, Graafinen suunnittelu: Mervi Nygård, Duo oy VUOSIKERTOMUS 2010 2 Sisällys Hallituksen puheenjohtajalta 3 Toiminnanjohtajan katsaus 4 Juhlavuoden tapahtumat 7 20-vuotisjuhla 8 Velkatori-tapahtuma 18 Takaus ja perintä 20 Neuvontaa velkalinjassa 23

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot TURKU 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Talous- ja velka- asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka- asioissa auttavat tahot Talous- ja velka- asioissa auttavat tahot 2014 OMILLE JALOILLE -TUKIHENKILÖT Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta

Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta Perintätoimiston rooli osana talousja velkaneuvonnan kokonaisuutta 14.12.2016 Riitta Lehvä-Korpi, ryhmäesimies Riitta.lehva-korpi@intrum.com Puh. 09-2291 1355 Taustaa Aktiivinen velkojen perintä Fokuksessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot OULU 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (6) SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ Yleistä Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan 1.1.2003 (1133/2002). Sosiaalisen luototuksen

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2 Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Minna toimi puheenjohtajana ja Mia sihteerinä. 2. Esittelykierros

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu?

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Verkkokatsauksia 18/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 2 2

Lisätiedot

Katsaus kotitalouksien talous- ja velkaongelmiin. Velka-päivä Takausjohtaja Minna Backman

Katsaus kotitalouksien talous- ja velkaongelmiin. Velka-päivä Takausjohtaja Minna Backman Katsaus kotitalouksien talous- ja velkaongelmiin Velka-päivä 27.9.2016 Takausjohtaja Minna Backman Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia tai taloudellisesti

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot

Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot Talous- ja velka-asioissa auttavat tahot HELSINKI 2014 OMILLE JALOILLE TOIMINTA Omille jaloille -tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita. He toimivat tavallisen ihmisen taidoin omien voimiensa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Siviilipalvelusvelvollinen ja verot. Verohallinto vero.fi

Siviilipalvelusvelvollinen ja verot. Verohallinto vero.fi Siviilipalvelusvelvollinen ja verot Verohallinto vero.fi 2017 Verovaroilla kustannetaan Esimerkkejä käyttökohteista: terveydenhoito eli sairaalat, terveysasemat ja palvelutalot koulutus, opettajien palkat,

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Toimiva verkkosivusto lehdelle Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Miksi? Tavoitteet Mitä myyt? Mitä ja miten haluat asiakkaillesi

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot