Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen Takaustoiminta ja perintä 5 Velkalinja 9 Omille jaloille 11 Työllä tukea vankien velanhoitoon 13 Koulutukset ja tapahtumat 14 Viestintä 15 Luottamusjohto ja henkilöstö 17 Tilinpäätös 19 Julkaisija: Takuu-Säätiö 2012, kuvitus: Mirkka Hietanen, valokuvat Riikka Hurri, taitto: Elina Kelola

3 Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2011 Suomalaisten velkaantuminen ja maksuvaikeudet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten velkaantumisaste on viime vuosina noussut kaikissa tuloryhmissä. Suhteellisesti eniten velkaantuivat pienituloisimmat kotitaloudet. Toimintavuoden 2011 lopussa Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämässä maksuhäiriörekisterissä oli lähes henkilöä. Maksuhäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi kolmen viime vuoden aikana, vaikka merkintöjen määrä on lisääntynyt. Merkinnät siis kasaantuivat usein samoille ihmiselle, mikä kertoo pahoista maksuvaikeuksista ja ylivelkaantumisesta. Joka kahdeksannella täysi-ikäisellä suomalaisella on vähintään yksi voimassaoleva maksuhäiriömerkintä. Vuonna 2011 suomalaiset nostivat lähes puolitoista miljoonaa uutta pikalainaa, yhteensä 322,1 miljoonan euron arvosta. Lainanottajat maksoivat niistä yhteensä yli 79 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Myönnettyjen pikalainojen määrä lisääntyi vuoden 2011 jokaisella vuosineljänneksellä. Lokajoulukuussa niitä myönnettiin yli kappaletta, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Oikeusministeriö asetti syksyllä työryhmän pohtimaan pikalainojen rajoittamista sekä muita toimia, joilla voitaisiin vähentää niistä syntyviä maksuongelmia. Työryhmän on selvitettävä, miten pikalainojen ongelmia voitaisiin ehkäistä aiheuttamatta vaikeuksia toisaalla. Toimintavuoden lopussa ulosotossa oli velka-asioita vireillä yli velallisella, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää oli perintäkulujen huomattava lisääntyminen, sillä niitä kertyi noin 70 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perintäkuluihin sisältyy lähinnä perimistoimistojen ja suurten kuntien kuluja. Takuu-Säätiö kiinnitti jo vuonna 2010 huomiota siihen, miten nopeasti kunnat ovat lisänneet laskutuksensa ja saataviensa perinnän ulkoistamista. Käytännössä se tarkoittaa perintäkustannusten siirtämistä kunnalta velalliselle. Kärsijöinä ovat usein maksukyvyttömät pienituloiset henkilöt, joiden sinänsä vähäiset terveyskeskus- ja sairaalamaksut monikertaistuvat perinnän vuoksi. Sosiaalietuuksien alikäyttö, jälkeenjääneisyys ja viivästykset niiden saamisessa aiheuttavat kiistatta ongelmia, ja luovat paineita muun muassa pikalainojen ottamiseen. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata sosiaalisella luototuksella, mikäli sitä olisi saatavissa kattavasti koko maan alueella. Vuoden lopussa alle 30 kuntaa tarjosi sosiaalista luototusta. Elokuussa 2011 Takuu-Säätiö valittiin vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimaiseksi keräyskohteeksi. Keräystuotolla säätiö käynnistää vuoden 2013 aikana pienlainatoiminnan muutamalla kokeilupaikkakunnalla. Pienlainat eivät ole pikaluottojen tai sosiaalisen luototuksen kilpailija, vaan tarjoavat 3

4 yhden uuden keinon sosiaali- ja diakoniatyöntekijöille asiakkaiden auttamiseksi. Lainoja myönnetään pienituloisille hakijoille, jotka tarvitsevat lainan välttämättömiin kertaluontoisiin hankintoihin tai menoihin. Vuoden 2011 tammi-syyskuussa käräjäoikeuksiin jätettiin yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, mikä on 353 kappaletta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vuonna 2011 Takuu-Säätiöön saapui takaushakemuksia lähes saman verran kuin edellisenä vuotena. Velkajärjestelylain maksuohjelman lyhentäminen vuoden 2010 loppupuolella ei vähentänyt hakemusmääriä, vaikka niin ennakoitiin käyvän. Takuu-Säätiön maksuton Velkalinja-neuvontanumero osoittautui entistä tärkeämmäksi palveluksi velallisille, jotka kaipasivat apua ja neuvoja tilanteensa selkiyttämiseen. Vuoden aikana puhelinneuvonnan ruuhkaisuus lisääntyi entisestään muun muassa tiedottamisen vuoksi, eikä neuvonnan päivystys riittänyt purkamaan kyselypainetta. Vain runsas neljännes soittoyrityksistä johti neuvontapuheluun. takaustoiminnan katteeksi myöntämän avustuksen siirtää valtion vastuulle. Asia ei kuitenkaan edennyt vuoden 2011 aikana, mutta heti vuoden 2012 alussa Raha-automaattiyhdistys ilmoitti tehneensä Sosiaalija terveysministeriölle esityksen niin sanotun takauslimiitin jatkamisesta vuoden 2017 loppuun saakka. Tämä turvaa takaustoiminnan jatkumisen. Vuosi 2011 oli viimeinen kokonainen vuoteni Takuu- Säätiön toiminnanjohtajana. Kuluneet 21 vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia, ja olen niistä kiitollinen. Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, valtuuskuntaa, hallitusta ja henkilökuntaa kuluneista vuosista. Lisäksi toivotan onnea ja menestystä uudelle toiminnanjohtajalle Juha Pantzarille. Leena Veikkola toiminnanjohtaja Raha-automaattiyhdistyksen avustus on säätiön pääasiallinen rahoituslähde. Säätiö selvitti edelleen, voisiko Raha-automaattiyhdistyksen VUOSIKERTOMUS

5 Takaustoiminta ja perintä akuu-säätiöön saapui toimintavuonna 983 T järjestelylainan takaushakemusta, mikä oli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Myönteisen tai hylkäävän takauspäätöksen sai yhteensä 796 hakijaa, neljänneksen vähemmän kuin vuonna Sen sijaan myönteisten ja hylkäävien päätösten suhde pysyi lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna: noin joka kolmas päätös oli myönteinen. Myönteisten ja hylkäävien päätösten lisäksi noin 117 hakemuksen käsittely päätyi hakemuksen palauttamiseen, peruuttamiseen tai raukeamiseen. Näitä oli lähes puolet edellisvuotta vähemmän. Myönteisten päätösten väheneminen näkyi myös euroissa. Toimintavuonna takauksia myönnettiin noin 2,3 miljoonaa edellisvuotta vähemmän, yhteensä lähes 4,8 miljoonaa euroa. Myös säätiön takausvastuut pankeille vähenivät. Ne olivat vuoden 2011 lopussa 14,7 miljoonaa euroa ja edellisvuonna 16,5 miljoonaa euroa. Velalliset lyhensivät Takuu-Säätiön takaamia järjestelylainoja lähes yhtä paljon kuin vuonna 2010, yhteensä 6,1 miljoonaa euroa Muutos Eur Kpl Eur Kpl Eur % Kpl % Takauksia voimassa Saapuneet hakemukset Ratkaisut hakemuksiin * Myönnetyt Hylätyt Muut ratkaisut Taulukko 1. Takaustoiminnan tunnuslukuja vuosina 2011 ja * Vuoden 2011 ratkaistuissa hakemuksissa on myös edellisen vuoden lopussa saapuneita hakemuksia ja vastaavasti osa vuoden 2011 lopussa saapuneista hakemuksista käsitellään vuoden 2012 puolella. 5

6 Hylkäämisen syynä oli kuten edellisinäkin vuosina valtaosin asiakkaan tulo-, meno- tai muun elämäntilanteen vakiintumattomuus, lisävelkaantuminen takauksen hakuaikana tai se, ettei hän kyennyt antamaan näyttöä kyvystään hoitaa velkoja maksuvaran suuruisella summalla. Lähes joka viides hakemus jouduttiin hylkäämään maksukyvyttömyyden vuoksi, koska hakijan maksuvara ei riittänyt tarvittavan lainan hoitamiseen edes kahdeksassa vuodessa. Tavanomaisin yksittäinen velkaantumisen syy (kuva 1) oli useiden viime vuosien tapaan talouden hallitsemattomuus. Takuu-Säätiössä nähtiin, että hakijalla olisi ollut tulojensa puolesta mahdollisuus välttää velkakierteeseen joutuminen huolellisella rahankäytöllä. Toiseksi yleisin syy oli jokin perheolojen muutos, tavallisimmin parisuhde-ero, mutta myös lasten syntymä tai uusperhetilanne velkaannuttivat. 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1 Sairaus 1 Ty myys, lomautus, pätkätyöt tms 2 Avo- tai avioero 4 Talouden hallitsema omuus Kuva 1. Suurimmat yksittäiset velkaantumisen syyt vuosina käsitellyissä hakemuksissa. n=972 (2010) ja n=946 (2011) 25% 20% 15% VUOSIKERTOMUS % 5% 0% 1 Työ ömyys, lomautus, pätkätyöt tms 2 Avo- tai avioero 2 Väl ämä ömät menot 4 Talouden hallitsema omuus Kuva 2. Suurimmat yksittäiset velkaantumisen syyt muutoshakemuksissa vuosina käsitellyissä muutoshakemuksissa. n=198 (2010) ja n=214 (2011)

7 Työllistymisvaikeudet olivat edellisvuotta tavallisempia. Vuonna 2011 niitä oli jo useammalla kuin joka kymmenennellä hakijalla. Velkaantuminen oli jonkin verran useammin seurausta menojen lisääntymisestä kuin niiden vähenemisestä. Joka kolmannella sairaus tai perheolojen muutokset olivat kasvattaneet menoja ja joka neljännellä vähentäneet tuloja. Keskimääräinen järjestelylainan takaus oli toimintavuonna noin euroa. Se ei enää lisääntynyt edellisestä vuodesta kuten useana aiempana vuonna. Keskimääräinen takausaika oli edelleen noin neljä vuotta. Noin joka toisessa viime vuonna käsitellyissä hakemuksessa oli vähintään yksi pikalaina. Keskimäärin niitä oli hakijalla noin kahdeksan kappaletta. Pikalainojen osuus euroissa oli noin 7,5 prosenttia myönnetyistä takauksista. Pikavipeistä velkaantuneiden ihmisten hakemuksia ei hylätty sen useammin kuin niitä hakemuksia, joissa pikalainoja ei ollut. Pikalainat olivat tavallisimpia noin vuotiaiden nuorten aikuisten hakemuksissa. Heistä yli puolella oli pikalainaa, mikä oli lähes neljänneksen enemmän, kun heitä verrataan vuotiaisiin tai vuotiaisiin hakijoihin. Todennäköisesti pikalainoja on kuitenkin ollut hakijoilla, myös yli 35-vuotiailla, enemmän kuin mitä hakemustilastot näyttävät. Toisinaan hakemuksen käsittelyssä ilmeni, että hakijan jokin suurempi kulutusluotto oli otettu pikalainojen ja laskujen poismaksuun. Kun itse tehdyt järjestelyt eivät auttaneet, velalliset hakeutuivat velkaneuvontaan, jossa päädyttiin takauksen hakemiseen. Pikalainojen ongelmallisuus takaustoiminnassa ilmenee siten, että hakijoiden on vaikea saada velkakierrettään päättymään etenkin, jos he haluavat välttää luottohäiriömerkintää ja velkojen perintätoimenpiteitä. Kun pikalainoja ja pikalainavelkojia on useita, velkojen maksujärjestelyistä on erittäin hankalaa päästä sopimukseen. Pikavipit lykkäävät järjestelylainan saamista, ellei takauksen saaja saa pikavippikierrettään loppumaan, eikä kykene hoitamaan velkojaan säätiön edellyttämällä kuukausisummalla. Myös muilla kuin pikalainoista velkaantuneilla on vaikeuksia saada lisävelkaantuminen, velkojen maksu ja muu rahankäyttö hallintaan. Ellei hakijan näyttö talouden hallinnasta ja kyvystä hoitaa velkoja maksuvaransa mukaisesti ole riittävä, hänen hakemuksensa käsittelyä voidaan siirtää muutamalla kuukaudella. Usein hakijalle annettu lisäaika ei kuitenkaan johda myönteiseen takauspäätökseen, joten hakemusten siirtämistä tästä syystä vähennettiin loppuvuodesta Siirtopäätöksen sijaan hakemus hylättiin ja hakijaa neuvottiin hakemaan takausta uudelleen, kun taloudenhallinta on kunnossa. Tämä näkyi vuoden 2011 siirtopäätöksissä siten, että niitä tehtiin enää 76 kappaletta, mikä oli puolet vähemmän kuin edellisenä vuotena. Päätöksen antamista siirrettiin myös muista syistä, esimerkiksi työpaikan koeajan tai vakinaistamisen, asumisasioiden järjestymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. TAKAUSTOIMINNAN RAHOITUS Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt säätiön käyttöön yhteensä 6,7 miljoonan euron suuruisen avustuksen takauskuluihin. Takuu-Säätiö voi Finanssialan Keskusliiton (aik. Suomen Pankkiyhdistyksen) kanssa tehdyn puitesopimuksen mukaisesti myöntää takauksia 47 miljoonaan euroon asti. Tämän sopimuksen perusteella Takuu-u- Säätiö voi antaa pankeille uusia takauksia vuodesta 2012 alkaen vielä 20,6 miljoonan n euroon asti. 7

8 Toimintavuonna hakija joutui odottamaan keskimäärin yhdestä kahteen kuukauteen ennen kuin hänen hakemuksensa otettiin käsittelyyn. Tämän jälkeen vei keskimäärin puolitoista kuukautta, kunnes hän sai myönteisen tai hylkäävän päätöksen tai hakemuksen käsittely päättyi muulla tavoin. Mikäli lisäselvitettävää ei ollut, hakija sai päätöksen nopeammin. Asiakas voi hakea tarvittaessa järjestelyluottoonsa maksuohjelman muutosta. Muutoksia tehtiin kaikkiaan noin 500 kappaletta, puolet muutoshakemuksista käsiteltiin säätiössä. Lähes kaikkiin myönnettiin muutos. Eroa edelliseen vuoteen ei juuri ollut. Perhemuutokset, pääasiassa parisuhde-ero tai vain rahankäytön hallitsemattomuus olivat järjestelylainan muutoksen tavallisimmat syyt. Kaksi viidesosaa ilmoitti jomman kumman syyksi maksuvaikeuksiinsa. Työttömyys tai muu työllistymisvaikeus oli noin joka kymmenen asiakkaan perusteena hakea maksuohjelman muutosta. (Kuva 2.) Perintään erääntyi aiempaa suurempia järjestelylainoja luotot olivat keskimäärin selvästi aikaisempaa suurempia. Joka toinen eräännytetty luotto oli myönnetty alle kolme vuotta sitten. Lopullisia luottotappioita vuonna 2011 kirjattiin yhteensä euroa. VUOSIKERTOMUS 2011 Perinnän tulos parani selvästi vuoteen 2010 verrattuna. Perintäasiakkaat maksoivat säätiölle yhteensä euroa, mikä oli yli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toisaalta vuoden 2011 aikana säätiö maksoi takaajana pankeille 68 takaamaansa järjestelyluottoa. Maksettujen luottojen yhteismäärä oli euroa, mikä oli lähes 20 prosenttia suurempi kuin vuonna Perintään tulleet takaukset ovat lukumäärältään pysyneet lähes ennallaan, mutta erääntyneet Asiakkaasta itsestään riippumattomat syyt, kuten työttömyys, sairaus ja kuolema, olivat yli puolessa tapauksista syynä velan perittäväksi päätymiseen. Talouden hallitsemattomuus ja selvä lisävelkaantuminen olivat syynä lähes joka toisen järjestelyluoton eräännyttämiseen. Lisävelkaantuminen vaikeutti selvästi vapaaehtoisten maksusopimusten tekemistä. Lähes 80 prosenttia suorituksista tuli ulosoton kautta, mikä oli noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. 8

9 Velkalinja Velkalinjan soittoyritykset lisääntyivät toimintavuonna noin kolmanneksen verrattuna edelliseen vuoteen. Niitä kertyi kaikkiaan lähes kappaletta. Soittopainetta lisäsi säätiön oma Velkalinjan markkinointi ja tiedottaminen sekä erityisesti loppuvuonna pikalaina-keskustelu mediassa. Lisäksi vuoden alusta lähtien Suomen Asiakastieto Oy liitti velallisille lähettämäänsä maksuhäiriöilmoitukseen Velkalinjan yhteystiedot. Soittopaineen myötä myös neuvontapuheluita kertyi hieman edellisvuotta enemmän, yhteensä lähes kappaletta. Vuoden 2009 syksystä alkaen linjalla on ollut pääsääntöisesti kaksi päivystäjää kerrallaan. Velkalinja palveli myös verkossa. Velkalinja.fi keräsi yhteensä 312 verkkokyselyä. Ne lisääntyivät kuukaudessa keskimäärin kolmanneksella verrattuna edelliseen vuoteen. Naisia oli kysyjissä neljäsosa enemmän kuin miehiä, ja eniten kysymyksiä tuli vuotiailta. Yli puolet kysymyksistä koski Takuu-Säätiön takausta ja joka viidennen soittajan kysymys koski joko yksityisenhenkilön velkajärjestelyä tai muuta vapaaehtoisratkaisua. Velkalinjan puhelinkeskusteluissa, eikä tyypillisen soittajan profiilissa ole ollut toimintavuonna suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Perhe- ja ihmissuhdeongelmat nousivat keskusteluissa hieman aiempaa useammin esiin ja samoin havainnot soittajien velkaongelmien taustalla olevasta taloudenhallitsemattomuudesta lisääntyivät jonkin verran Soi oyritykset Vastatut puhelut Kuva 3. Velkalinjaan tulleet soittoyritykset ja neuvontapuhelut vuosina Sen sijaan vuoden lopulla mediassa virinnyt pikalainakeskustelu lisäsi pääasiassa pikalainakierteessä olevien soittajien yhteydenottoja. Ne kaksinkertaistuivat normaalitilanteeseen verrattuna. Myös muiden kulutusluottojen lisäksi pikalainoja ottaneita soittajia oli tavallista enemmän. Koko toimintavuoden aikana keskimäärin noin yhdellä kymmenestä soittajasta oli pääasiassa pikalainakierre ja muista soittajista lähes joka kolmas oli ottanut sitä kulutusluottokierteensä jatkeeksi. Valtaosa soittajien velkaongelmista perustuu edelleenkin tavanomaisiin vakuudettomiin 9

10 kulutusluottoihin, mutta pikalainavelkaantuneiden soitot ovat lisääntyneet vähittäin 2000-luvun loppuvuosista alkaen. Keskustelu pikalainojen ongelmista ja niiden ratkaisemisesta loka-marraskuussa sai pienlainayritykset puolustamaan toimintaansa. Heidän mukaansa pikalainoista on muodostunut helppo syntipukki suomalaisten ylivelkaantumiselle, ja että muut kulutusluotot aiheuttavat ylivelkaantuneille euromääräisesti suurempia velkataakkoja, samoin enemmän maksuhäiriömerkintöjä. Muun muassa Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelutietoja käytettiin esimerkkinä. Puhelukeskustelujen perusteella pikalainojen ongelmallisuus on tapaus- tai velkojen euromäärien sijaan niiden helpossa saatavuudessa ja siinä, että ne johtavat pienituloiset tai muiden kulutusvelkojen hoidon vuoksi taloudellisessa ahdingossa olevat ihmiset nopeasti pikalainakierteeseen. Pikalainavelkaantuminen tuntuu aiheuttavan yleensä vielä enemmän häpeää ja ahdistuksen tunteita kuin muunlainen kulutusluottovelkaantuminen. Lisäksi se vaikeuttaa asiakkaiden neuvontaa, koska mahdollisuus neuvotella velkojien kanssa heikkenee huomattavasti. Lisäksi ne vaikeuttavat ja lykkäävät sekä lakisääteisen että vapaaehtoisten velkojen järjestelyjen hakemista ja saamista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti laadullisen tutkimuksen pienlainan ottajista. Tutkimuksessa analysoitiin myös Velkalinjan puhelutietoja. Vuoden 2012 puolella julkaistun tutkimuksen Vippikierteen muotokuvan mukaan pikalainat korostuivat soittajan velkaongelmissa todennäköisimmin, jos hän oli työtön tai opiskelija eli vähätuloinen. Hänellä oli usein pikavippien lisäksi myös kulutusluottoja sekä hieman rästilaskuja, vuokravelkaa tai opintolainaa. Sen sijaan kulutusluottovelkaantumisen taustalla oli yleensä sairautta tai perheolojen muutos, eikä kulutusluottojen lisänä ollut juurikaan muita velkatyyppejä kuin pikavippejä. TYYPILLISEN VELKALINJASOITTAJAN PROFIILI Soittaja on yksinasuva mies tai nainen, joka käy työssä ja asuu vuokralla. Pääosa hänen veloistaan on tavanomaisia rahoitusyhtiöstä otettuja vakuudettomia kulutusluottoja ja niitä on yhteensä euroa. Velkaantumisen taustalla on usein talouden hallitsemattomuutta, mutta yhtä hyvin velkaantuminen on ollut avioeron, sairastelun tai pienituloisuuden seurausta. Velkahuolien lisäksi hän kertoo epäselvästä elämäntilanteestaan, perhe- tai muista ihmissuhdeongelmista sekä psyykkisestä oireilustaan. VUOSIKERTOMUS 2011 Velat ovat vielä pääosin hoidossa, eikä hän ole saanut ammattiapua. Soittaja on etsinyt tietoa netistä ja linjalle soittaessaan hänen ratkaisuajatuksenaan on velkojen yhdistäminen joko Takuu-Säätiön takauksella tai sosiaalisella luotolla. Puhelinkeskustelun perusteella soittajalla arvioidaan olevan mahdollisuus joko velkojen yhdistämiseen tai muuhun velkojen järjestelyyn lähiaikana tai jonkin ajan päästä ja hänet ohjataan talous- ja velkaneuvontaan. Puhelun päättyessä soittaja vaikuttaa huojentuneelta ja ilmaisee lähtevänsä selvittelemään tilannettaan saamiensa neuvojen perusteella. 10

11 Omille jaloille Vuonna 2011 Omille jaloille -toiminta oli käynnissä viidettä vuotta. Toiminnassa oli vuoden lopussa mukana 84 vapaaehtoista tukihenkilöä 22 eri paikkakunnalla. Edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna aktiivisesti toimivien tukihenkilöiden määrä on kasvanut 49 henkilöllä ja toiminta on aloitettu seitsemällä uudella paikkakunnalla. Nykyisillä työntekijäresursseilla toimintaa ei ole enää mahdollista laajentaa uusille paikkakunnille, mutta sitä pyritään vahvistamaan niillä paikkakunnilla, joissa toimita on jo käynnissä. Erimuotoisia tukisuhteita Omille jaloille -toiminnassa kertyi vuoden aikana noin 190. Vuoteen 2010 verrattuna kontaktien määrä kasvoi 46 prosenttia. Tukisuhteista suurin osa oli akuutteja kysymyksiä käsitelleitä lyhyitä, 1-5 kerran mittaisia kontakteja, mutta toiminnassa syntyi myös pitkiä, yli vuoden mittaisia säännöllisiin tapaamisiin perustuvia tukisuhteita. Varsinaisten tukisuhteitten lisäksi tehtiin runsaasti matalan kynnyksen kertaluonteisia neuvontoja, joita ei ole tilastoitu erikseen. Hyvin niukalla toimeentulolla vaikeissa velkaongelmissa elävien henkilöitten tukisuhteille Omille jaloille -toiminnassa asetetaan kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin on pyrittävä etsimään ratkaisuja kulloinkin käsillä oleviin akuutteihin ongelmiin, ja tarvittaessa ohjaamaan tuettavia ammattiavun piiriin. Lukuisten pienten käytännön ratkaisujen ohella toiminta tukee myös suurten muutosten toteutumista, sillä ensimmäisiä toiminnan aikana käynnistyneitä viiden vuoden velkajärjestelyohjelmia on suoritettu kertomusvuonna loppuun. Toiseksi Omille jaloille -toiminnassa on tuettava ja rohkaistava tuettavia myös niissä tilanteissa, joissa ratkaisuja ei ole näköpiirissä, tai tuettavien voimavarat eivät riitä niiden toteuttamiseen. Toimintavuoden aikana työskentelyssä on aiempaa enemmän huomioitu talouden hallintaan ja niukassa arjessa sinnittelyyn tarvittavien taitojen edistämistä. Omille jaloille -toiminta piti yllä taloustietopisteitä 17 paikkakunnalla. Pisteissä on saatavilla taloudenhallintaan ja velkakysymyksiin liittyvää materiaalia, 11

12 ja osassa on tavattavissa aukioloaikoina päivystävä tukihenkilö. Toimintavuonna järjestettiin neljä 2-3 päivän mittaista tukihenkilökoulutusta, joissa perehdytettiin 54 uutta vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi toiminnassa mukana oleville tukihenkilöille pidettiin kolme kahden päivän täydennyskoulutusta. Kuten muussakin vapaaehtoistyössä, myös Omille jaloille -toiminnassa tukihenkilöiden vaihtuvuus on huomattavaa. vaihtelivat parin tunnin informaatiotilaisuuksista päivän mittaisiin koulutuksiin, ja niihin osallistui noin 740 henkilöä. Tilaisuudet olivat muutaman messutyyppisen tapahtuman lisäksi suunnattu sille sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimahallinnon ja muiden yhteistyötahojen henkilöstölle, joka työssään kohtaa talousvaikeuksissa olevia asiakkaita. Koulutusten tavoitteena oli lisätä heidän tietämystään talous- ja velkaongelmien käsittelyssä. Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin vuoden aikana myös 32 tiedotus- ja koulutustilaisuutta. Ne TUKEA OMAN TALOUDEN HALLINTAAN Matalan kynnyksen Omille jaloille -toiminnan tarkoituksena on tukea kaikkein vaikeimmissa velkaongelmissa olevia ihmisiä, ja ohjata heitä tarvittavien palvelujen piiriin vapaaehtoisen tukihenkilöverkoston avulla. Tuettavat ovat usein mielenterveys- tai päihdekuntoutujia tai heillä on peliongelmia tai rikostausta. Tuettavat kokevat kynnyksen viralliseen palvelujärjestelmään siirtymiselle hyvin korkeaksi ja heistä useat ovat hakemassa apua talous- ja velkaongelmiinsa ensimmäistä kertaa. Takuu-Säätiön järjestökumppaneina Omille jaloille -toiminnassa ovat: A-Kiltojen Liitto Kriminaalihuollon tukisäätiö Mielenterveyden keskusliitto Suomen Mielenterveysseura VUOSIKERTOMUS 2011 Säätiö vastaa toiminnan vaatimasta koulutuksesta, materiaalituotannosta ja tiedotuksesta sekä ylläpitää osaltaan vapaaehtoisverkostoja. Paikallisjärjestöt tarjoavat keskusjärjestöjensä tuella toimintaympäristöjä ja toiminnanohjausta sekä tiedottavat t toiminnasta omassa jäsenkentässään. Omille jaloille -toimintaa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. 12

13 Työllä tukea vankien velanhoitoon Takuu-Säätiö ja Oikeusministeriö käynnistivät vuonna 2010 Työllä tukea vankien velanhoitoon -projektin, jossa selvitettiin onko vangeilla jo vankeusaikana mahdollisuus ryhtyä maksamaan velkojaan ja miten se voitaisiin toteuttaa. Neuvoja aloitti työnsä Takuu-Säätiön toimitiloissa elokuussa 2010 ja projekti päättyi huhtikuun 2011 lopussa. Yhteistyövankiloiksi valikoituivat Suomenlinnan työsiirtola ja Satakunnan vankilan Huittisten ja Köyliön osastot, joissa neuvoja tapasi vankeja henkilökohtaisesti sekä videoyhteyden välityksellä. on mahdollisuus saada säätiöstä puhelinneuvontaa. Lisäksi säätiön työntekijä käy pyydettäessä vankiloissa puhumassa vankiryhmille velkojen selvittelystä ja järjestelystä ja samalla voidaan antaa jonkin verran myös yksilöllistä ohjausta. Takuu-Säätiö jatkaa myös 2000-luvun lopulla alkanutta koulutusyhteistyötä vankilatyöntekijöiden koulutuspäivillä. Projekti osoitti, että velkaneuvonnalle on tarvetta jo vankeusaikana. Neuvonnalla voitaisiin ehkäistä uusintarikollisuutta etenkin kun vanki on nuori, joilla ei ole ammattikoulutusta eikä työkokemusta. Projektin loppuraportissa ehdotettuun erityiseen vankien velkaneuvojaan ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Oikeusministeriö ja Takuu-Säätiö jatkoivat kuitenkin projektin työtä vielä siten, että velkaneuvoja laati kesän 2011 aikana opasmateriaalia tueksi vankien velkatilanteen selvittelyyn. Säätiö ylläpitää laadittua aineistoa ja vangeilla ja vankilatyöntekijöillä 13

14 Koulutukset ja tapahtumat Takuu-Säätiön työntekijät kouluttivat velkojen järjestelystä ja oman talouden hallinnasta noin yhdessätoista tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Osallistujia tilaisuuksissa oli lähes parisataa, joista puolet oli ammattilaisia, kuten diakonia- ja sosiaalityöntekijöitä, ja puolet erilaisilla työllistämiskurssilla olevia ihmisiä, jotka olivat pääasiassa alle 30-vuotiaita. SAK:lainen Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry. aloitti Kuksa-projektin, jossa työttömille nuorille tarjottiin elämänhallinnan koulutuspaketteja. Säätiön kouluttajat vastasivat Oman elämän taloustaito -osiosta neljässä eri tilaisuudessa. Kuksa-koulutusyhteistyö jatkuu myös vuonna VUOSIKERTOMUS 2011 Omille jaloille -toiminnassa järjestettiin vuoden aikana yli 30 tiedotus- ja koulutustilaisuutta. Tarkemmat tiedot näistä koulutuksista on koottu vuosikertomuksen sivulle 12. Asiakastieto Oy järjesti toukokuussa Helsingin Lasipalatsissa pääkaupunkiseudun oppilaitosten opiskelijoille Tarkka Fyrkka -tapahtuman, jossa Takuu-Säätiö sekä työ- ja elinkeinoministeriö olivat yhteistyökumppaneina. Noin 600 nuorta keränneessä tilaisuudessa heräteltiin miettimään raha-asioita ja kulutusta sekä valistettiin maksuhäiriömerkinnöistä ja velkaantumisen vaaroista. Kaksi Takuu-Säätiön takauksen saanutta nuorta oli kertomassa oman tarinansa ja kokemuksensa velkaantumisesta. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjesti kansanedustajille ja kansalaisille Pikkuparlamentissa köyhyyskeskustelun, jota veti säätiön järjestöpäällikkö. Takuu-Säätiön toiminnan ja palvelujen esittelyjä sekä sidosryhmätapaamisia järjestettiin vuoden mittaan seitsemän. Velallisten tilanteesta ja säätiön toiminnasta käytiin kertomassa velkojille Suomen Asiakastieto Oy:n järjestämässä tilaisuudessa ja Luottokunnassa. Keväällä säätiöön tutustuivat neuvontapiste Ne-RÅ:ssa työskentelevät sosiaalialan opiskelijat ja keväällä kaksi kansainvälistä sosiaalialan opiskelijaryhmää opettajineen. Vuoden lopussa Helsingin velkaneuvontayksikkö vieraili säätiössä. Asiakas- ja hakemustilannetta päivitettiin puolin ja toisin. 14

15 Viestintä Takuu-Säätiö oli toimintavuonna 2011 oman seurannan perusteella mediassa noin 60 kertaa. Toimittajat ottivat aktiivisesti yhteyttä säätiöön ja haastattelupyyntöjen lisäksi he kartoittivat ja taustoittivat juttuaiheita. Vuoden aikana säätiötä koskevissa artikkeleissa aiheina olivat pääasiassa pikalainat, kulutusluottovelkaantuminen sekä Velkalinja. Kesä- ja elokuussa julkaistiin lehdistötiedotteet, jotka käsittelivät Velkalinjaa. Kesäkuun tiedotteessa kerrottiin, että kuluvana vuonna Velkalinjaan tulleissa puheluissa on korostunut talouden hallintavaikeudet ja elokuussa tiedotettiin Velkalinjan lisääntyneestä soittajamäärästä. Pikalainat olivat vahvasti esillä mediassa loka-joulukuussa, kun keskustelua pikavippien mahdollisesta kieltämisestä tai lainsäädännön tiukentamisesta käytiin vilkkaasti sekä painetussa että sähköisessä mediassa. Takuu-Säätiö osallistui keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomissa julkaistulla mielipidekirjoituksella ja lehdistötiedotteella Pikavipit pitkittävät ihmisten velkakierteitä. Pikalaina-keskustelun myötä säätiön näkyvyys mediassa kasvoi vuoden loppua kohden Kuva 4. Yksittäiset kävijät takuu-saatio.fi -sivustolla kuukausittain 07/ /2011. Takuu-Säätiön verkkosivujen kävijämäärä lisääntyi Googlen kävijätietoseurannan mukaan vuoden 2011 heinä-joulukuussa lähes 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verkkosivuilla vieraili vuoden aikana kaikkiaan yli yksittäistä kävijää (kuva 4) ja Talouspäiväkirja.fi -palvelussa noin kävijää. Takuu-Säätiön verkkonäkyvyyden lisäämiseksi säätiölle avattiin marraskuussa 2011 myös omat Facebook-sivut. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin kaksi Googlen verkkomainontakampanjaa. Toinen kampanja oli huhti-kesäkuussa ja toinen elokuussa. Velkalinja-mainosta näytettiin kampanjoiden aikana verkossa yli kertaa ja klikkauksia säätiön kotisivuille mainoksen kautta tuli noin 900 kappaletta. Myös Velkalinjan soitot lisääntyivät kampanjakuukausien myötä. 15

16 Vuoden aikana Omille jaloille -toiminnan verkkosivujen sisältöä uudistettiin ja siirrettiin samalle alustalle Takuu-Säätiön verkkosivujen kanssa. Uudet sivut julkaistiin elokuussa Alli Paasikiven Säätiö myönsi huhtikuussa avustuksen Takuu-Säätiön ja Kuluttajaliiton Tukea lapsiperheiden talouteen -yhteistyöhankkeeseen. Takuu-Säätiö aloitti syksyn aikana hankkeeseen liittyvän Hihna poikki -nimisen videon suunnittelun ja toteutuksen. Videon tarkoituksena on herätellä talous- ja velkavaikeuksissa olevia henkilöitä selvittämään omaa tilannettaan ja hakemaan tarvittaessa apua. Video ja siitä tehty lyhyt TV-spotti valmistuivat vuoden 2012 alussa. TAKUU-SÄÄTIÖN JÄSENYYDET JA VERKOSTOT 2011 Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto (Takuu-Säätiö) Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen neuvottelukunta (toiminnanjohtaja) EAPN-Fin, köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto (Takuu-Säätiö) ECDN, European Consumer Debt Network (Takuu-Säätiö) Taloudenhallinnan neuvottelukunta (Takuu-Säätiö) Jäsenyys järjestöjen hallinnossa (toiminnanjohtaja): VUOSIKERTOMUS 2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Kriminaalihuollon Tukisäätiö LAUSUNNOT Lausunto velkajärjestelylain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (11/2011) 16

17 Luottamusjohto ja henkilöstö VALTUUSKUNTA Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. kauppatieteiden maisteri Aapo Kaisti (pj), Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä hallintojohtaja Hannu Kallio, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (varajäsen) varatuomari Jussi-Pekka Alanen (varapj), Suomen Mielenterveysseura johtaja Eila Okkonen, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (varajäsen) seurakuntadiakonia-sihteeri Irene Nummela, Kirkkohallitus johtaja Kalle Kuusimäki, Kirkkohallitus (varajäsen) Ylitarkastaja Vuokko Karsikas, Rikosseuraamuslaitos Erityisasiantuntija Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos (varajäsen) Neuvotteleva virkamies Anja Heikkinen, Oikeusministeriö Erikoissuunnittelija Riitta Punju, Oikeusministeriö johtaja Antti Lemmetyinen, Helsingin Diakonialaitos johtaja Hannu Harri, Seurakuntaopiston Säätiö (varajäsen) keräysjohtaja Tapio Pajunen, Kirkkopalvelut ry kampanjasuunnittelija Laura Hakoköngäs, Kirkkopalvelut ry (varajäsen) kehittämisjohtaja Ari Saarto, A-klinikkasäätiö johtava ylilääkäri Pekka Heinälä, A-klinikkasäätiö (varajäsen) projektipäällikkö Raimo Viiansuo, A-klinikkasäätiö talousjohtaja Kari Pätynen, A-klinikkasäätiö (varajäsen) kriminaalityön sihteeri Sami Puumala, KDY päihdetyön sihteeri Seppo Lusikka, KDY (varajäsen) hallintopäällikkö Seppo Pitkäaho, Oulun ev.-lut.seurakunnat johtava diakoniatyöntekijä Liisa Rahkola, Oulun ev.-lut.seurakunnat (varajäsen) diakoni Henna Laitinen, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia päihdetyöntekijä Matti Kononov, Katulähetysliitto (varajäsen) terveydenhuollon lehtori, kriisipsykoterapeutti Pirkko Syrjälä, Suomen Mielenterveysseura ry hallintojohtaja Alli Brummer, Suomen Mielenterveysseura ry (varajäsen) diakoniajohtaja Matti Helin, Tampereen ev.-lut.seurakunnat hallintojohtaja Matti Ilveskoski, Tampereen ev.-lut.seurakunnat (varajäsen) 17

18 HALLITUS Valtuuskunta nimittää hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen (pj) lakimies Timo Mutalahti, Helsingin Diakonissalaitos (varajäsen) toiminnanjohtaja Jukka Mäki, Kriminaalihuollon tukisäätiö (varapj) kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila, Kriminaalihuollon tukisäätiö (varajäsen) HENKILÖSTÖ Takuu-Säätiön Helsingin toimistossa oli toimintavuonna yhteensä 15 työntekijää: toiminnanjohtaja, säätiön lakimies/takausjohtaja, viestinnässä kaksi henkilöä, takaustoiminnassa ja perinnässä yhteensä kahdeksan, toimistossa kaksi henkilöä sekä Omille jaloille -toiminnassa ja Vanki-projektissa kummassakin yksi. Lisäksi Omille jaloille -toiminnassa oli kaksi aluetyöntekijää, toinen Rovaniemellä ja toinen Tampereella sekä Velkalinjan etäpäivystäjä työskenteli Hämeenlinnasta käsin. toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä (varajäsen) työalasihteeri Tiina Saarela, Kirkkohallitus avustusvalmistelija Jaana Valtonen, Kirkon Diakoniarahasto (varajäsen) kehittämisjohtaja Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura johtaja Outi Ruishalme, Suomen Mielenterveysseura (varajäsen) VUOSIKERTOMUS

19 Tilinpäätös 19

20 VUOSIKERTOMUS

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 2015 www.takuu-saatio.fi Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus vuoteen 2015 3 Takaus ja perintä 5 Neuvonta 7 Vapaaehtoisten koulutus talous- ja velka-asioissa (Omille jaloille -toiminta) 9 Viestintä

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 3 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 3 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta 2.3.2016 1 Kokousaika Keskiviikko 2.3.2016, klo 16.30 17.30 (virkaan liittyvät haastattelu klo 11.00 16.30) Kokouspaikka Perheasiain neuvottelukeskus, Rauhankatu 14, 3. krs, Hämeenlinna Läsnä Heiskanen

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 2 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja nro 2 Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta 16.2.2016 1 Kokousaika Tiistai 16.2.2016, klo 18.00 20.30 Kokouspaikka Perheasiain neuvottelukeskus, Rauhankatu 14, 3. krs, Hämeenlinna Läsnä Heiskanen Kari Kannisto Heli Suoranta Kirsti Syyrakki Sara

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin.

Paloturvallisuuden kehittämisohjelma päivitettiin. 1 PALOTUTKIMUSRAATI - 22.3.2012 BRANDFORSKNINGSRÅDET RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 1. YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenes toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 26.1.2017 Merja Vuori, puh 0504301560, merja.vuori@valvira.fi 1 Hyvät koulutustilaisuuden osanottajat, - 7/2012 uusi adoptiolaki voimaan,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Siviilipalvelusvelvollinen ja verot. Verohallinto vero.fi

Siviilipalvelusvelvollinen ja verot. Verohallinto vero.fi Siviilipalvelusvelvollinen ja verot Verohallinto vero.fi 2017 Verovaroilla kustannetaan Esimerkkejä käyttökohteista: terveydenhoito eli sairaalat, terveysasemat ja palvelutalot koulutus, opettajien palkat,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh. 21.12.2012 646 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 3 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne...

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 74 Pääkaupunkiseudun Helsingin Selkäyhdistys ry:n oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä HEL 2015-000578 T 02 05 01 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ

ARNE RITARI - SÄÄTIÖ - SYNTYI 7.3.1906 ARNE RITARI - VAIKUTTI SUOMEN 1.LIONSKLUBIN LC HELSINKI/HELSINGFORS 14.8.1950 PERUSTAMISEEN. ARNE RITARI - SÄÄTIÖ PERUSTETTU KUVERNÖÖRINEUVOSTON PÄÄTÖKSELLÄ 1986 TARKOITUS TUKEA JA EDISTÄÄ

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu

KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot