Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache
|
|
- Päivi Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014
2 HELSINGIN SAKSALAINEN KOULU SUOMI TOISENA JA VIERAANA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LUKION ENSIMMÄISELLE, TOISELLE JA KOLMANNELLE VUOSIKURSSILLE Helsingin Saksalaisessa koulussa kaikki oppilaat opiskelevat suomen kieltä joko äidinkielenä tai vieraana kielenä joko alkeisryhmässä tai edistyneiden ryhmässä. Jos opiskelija opiskelee suomea vieraana kielenä, hänellä on opetusta kolme tuntia viikossa. Opetus ei ole kurssimuotoista, vaan lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen, joiden päättyessä myös arvioidaan. Kun oppilaalla on suomi vieraana kielenä, tavoitteena on tutustua suomen peruskielioppiin, sanastoon ja kulttuuriin. Kun suomea opiskellaan kuin toisena kielenä, on tavoitteena syventää kielitaitoa ja laajentaa kulttuurituntemusta. Koska koulun opetus on pääosin saksankielistä, korostetaan suomen kielen opetuksessa suomen kielen ja kulttuurin erityislaatua. 1. Tasoryhmät ja tavoitteet Suomi vieraana kielenä -opetuksen ryhmät ja tavoitteet on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat: FIF-ryhmä: alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) FFF-ryhmä: peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja FFF-ryhmä (S2-tasoiset): edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso(c1-c2). Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen oppiminen vieraana kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, oppilaat jaetaan ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Ryhmät jaetaan lukuvuoden alussa aloittelevien (FIF) ja edistyneiden (FFF) ryhmään. Siirtyminen FIFryhmästä FFF-ryhmään tapahtuu silloin, kun opettajan mielestä oppilas pärjää tarpeeksi hyvin pelkällä suomen kielellä tuntitehtävissä. FIF-, FFF- ja FIM-ryhmien välillä tehdään yhteisiä projekteja, jotta siirtyminen seuraavaan tasoryhmään olisi helpompaa. Mahdollinen äidinkielen ryhmään siirtyminen toteutetaan vaiheittain äidinkielen opettajan ja vieraan kielen opettajan yhteistyönä. Jos lähes FIMtasoinen oppilas on mukana FFF-opetuksessa, hänen tulee ryhmän mahdollisuuksien mukaan saada eriyttäviä tehtäviä FIM-opetussuunnitelmasta. Ryhmien taso vaihtelee vuosittain, ja tämä on huomioitava opetuksen suunnittelussa. Jos oppilaita tulee kesken lukuvuoden, heidät ohjataan tasonsa mukaiseen ryhmään. Heidän pitää opiskella itsenäisesti jo käsitellyt aiheet mahdollisuuksien mukaan ja osallistua muun ryhmän opetukseen alusta lähtien. Opettaja ohjaa itsenäistä työskentelyä.
3 2. Lukion tavoitteet ja käsiteltävät aihealueet: 3.1 Aloittelevien ryhmä FIF (taso A1-A2) Lukion päättyessä ryhmän opiskelijan, joka on aloittanut suomen opiskelun lukion ensimmäisenä lukuvuotena, tulee saavuttaa taitotaso A2.1-A2.2. Tavoitteena on hallita seuraavat aihealueet sekä suullisesti että kirjallisesti. Lukuvuoden aikana järjestetään sekä suullisia että kirjallisia kokeita. Ensimmäinen lukuvuosi Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi oppia sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja seuraavilta osa-alueilta: - tervehtiminen - itsensä esitteleminen, perheestä kertominen - numerot: perusluvut, järjestysluvut ja päiväys - ajanilmaukset: vuorokaudenajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat - sää - ruoka ja ruokailu - adjektiivit: värit, vastakohdat - vaatteet ja ulkonäöstä kertominen - kansalaisuudet, maat ja kielet - kouluympäristö ja lukujärjestys - suomalainen kulttuuri ja juhlaperinteet - koti ja asuminen - maantuntemus ja paikkakunnat - matkustaminen, kaupunkiympäristö ja kulkuvälineet - kaupassa ja kahvilassa asioiminen - työ ja ammatit - puhekielen ja kirjoitetun kielen peruserot Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi tutustua seuraaviin kieliopin osa-alueisiin ja hallita niiden perusteet: - persoonapronominit - olla-verbi - äänne kirjain-vastaavuus, tavutus ja vokaaliharmonia - demonstratiivipronominit - k-p-t-vaihtelu - kysymyssanat, -ko/-kö-kysymys - verbien persoonamuodot sekä myöntö- ja kieltomuodot - verbityyppi genetiivi - omistusrakenne - possessiivisuffiksi - yksikön partitiivi
4 - yleisimmät partitiivia vaativat verbit - objekti ja objektin sijat - paikallissijat ja eksistentiaalilause - tilalause - tavallisimmat nominityypit - demonstratiivipronominien taivutus - adpostitiot - persoonapronominien taivutus Toinen lukuvuosi Toisen lukuvuoden aikana kerrataan ja harjoitellaan jo opittua. Opiskelijan tulisi lisäksi oppia sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja seuraavilta osa-alueilta: - huudahdukset ja dialogipartikkelit - aikataulujen ja suunnitelmien tekeminen, ehdottaminen - menneisyydestä kertominen - kehonosat, sairaudet, lääkärissä asiointi - vapaa-aika ja harrastukset - luonto - tien kysyminen ja neuvominen, suunnat - asiointisanastoa (ravintolassa, torilla, pankissa, rautatieasemalla, puhelimessa) - koulutus ja työ - tekstilajeja: sähköposti ja kirje Toisen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi harjaantua jo opitun kieliopin käyttäjänä ja lisäksi tutustua ja hallita seuraavien kieliopin osa-alueiden perusteet: - uusia nominityyppejä - myönteinen imperfekti - passiivi - imperatiivi sinä-persoona - nesessiivirakenne - relatiiviproniminit - negatiivinen imperfekti - minen-verbaalisubstantiivi - MA-infinitiivi - Transitiivi- ja intransitiiviverbejä - Verbityyppi 6 - tavallisimpien verbien rektiot (pitää, tykätä, käydä, lukea, ostaa, löytää, jättää) - perfekti - pluskvamperfekti - partisiipit - i-monikko
5 - modaaliapuverbit ja verbiketjut - puhekieli: pronominit, me-persoona, numerot Kolmas lukuvuosi Kolmannen lukuvuoden aikana kerrataan ja harjoitellaan jo opittua. Opiskelijan tulisi lisäksi oppia sanastoa ja keskeisiä ilmaisuja seuraavilta osa-alueilta: - konditionaalin preesens ja perfekti - uusia nominityyppejä - sti-adverbit - adjektiivit ton/tön ja llinen - passiivin objekti - nollapersoona - passiivin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti - transitiivi- ja intransitiiviverbejä - imperatiivi te-persoona - passiivin konditionaali - transalatiivi - essiivi - tuloslause - adjektiivien vertailu - puhekieli: puheen partikkelit, ne menee-muoto, verbejä, ko/kö-kysymys, äänteiden katoaminen, sanasto - lausetyypit - adverbien vertailu - uusia rektioita - kumpi-pronomini Kolmannen lukuvuoden aikana opiskelijan tulisi harjaantua jo opitun kieliopin käyttäjänä ja lisäksi tutustua ja hallita seuraavien kieliopin osa-alueiden perusteet: - tekstilajeja: ohje, mainos - maantieto ja nähtävyydet - suomalainen kulttuuri ja taide - mielipiteiden esittäminen - historia ja yhteiskunta - ympäristönsuojelu ja kierrätys
6 2.2 Edistyneiden ryhmä FFF (taso A2) ja FFF/S2-tasoiset (taso B2) Edistyneiden ryhmässä voi olla kansalaisuudeltaan suomalaisia, jotka osallistuvat suomi vieraana kielenä -opetukseen (FFF/S2-tasoiset). Näillä oppilailla on kuitenkin saksan kieli äidinkielenä tai he ovat asuneet pitkään ulkomailla ja käyneet siellä koulua. He saattavat puhua suomea varsin sujuvasti, mutta eivät ole koskaan oppineet kunnolla kirjoittamaan suomea. Heidän tasonsa ei riitä lukion äidinkielen opiskeluun. Edistyneiden ryhmän tavoitteena on saavuttaa seuraavat taidot 12. luokan loppuun mennessä: Kielentuntemus Oppilas hallitsee kielen rakenteen pääpiirteet, tutustuu kielen muuttumiseen sekä alueellisen ja tilannekohtaisen vaihtelun pääpiirteisiin, hallitsee suomen peruskieliopin ja osaa hyödyntää sitä sekä hallitsee eri rekisterien (puhekieli- kirjakieli) käyttöalueet. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä Oppilas pystyy tulkitsemaan ja tuottamaan erilaisia tekstejä, pystyy ilmaisemaan mielipiteensä ja perustelemaan ne, osaa suunnitella viestintäänsä ja edetä toiminnassaan tavoitteellisesti. Puhe- ja ilmaisutaidot Oppilas pystyy käyttämään kieltä erilaisissa puhe- ja esiintymistilanteissa sekä yksin että ryhmässä ja osaa suunnitella ja toteuttaa laajahkon puhe-esityksen. Kirjallisuus Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta eri aikakausilta ja osaa käyttää tärkeimpiä kirjallisuustiedon käsitteitä. Tavoitteena on myös, että oppilas hallitsee perustiedot maantuntemuksessa ja paikkakuntatietoudessa. Reifeprüfung-tutkinnossa on mahdollisuus suorittaa suullinen FFF-koe. Opetuksen tavoitteena on valmistautua tähän kokeeseen. Suullinen RP-koe ei ole kuitenkaan pakollinen. Lukion aikana käsiteltäviä aihealueita ovat: Kirjallisuushistoria ja kirjallisuus Kirjallisuushistoriaosiossa tutustutaan Suomen kansaperinteeseen, suomalaisen kirjallisuuden eri aikakausiin ja merkittävimpiin kirjailijoihin sekä joihinkin eurooppalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa. Kirjallisuutta pyritään lukemaan mahdollisimman paljon, ja sitä käsitellään monipuolisesti, siten että kirjallisuustunnit innostaisivat oppilaita myös omaehtoiseen lukemiseen. Kirjallisuutta käydään läpi
7 yhdessä ja sen lisäksi oppilaat lukevat vapaavalintaisia teoksia, joista he pitävät suullisen esitelmän. Opetuksessa voidaan käsitellä ryhmän tason mukaan esimerkiksi seuraavia romaaneja tai novelleja: 10. luokka Kalevala Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä Shakespeare: Romeo ja Julia Poutanen: Ihana meri 11. luokka Canth: Anna Liisa Kivi: Seitsemän veljestä Härkönen: Häräntappoase Lander: Tummien perhosten koti 12. luokka Aho: Juha Hotakainen: Juoksuhaudantie Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän Linna: Tuntematon sotilas Lundan: Ilman suuria suruja Lisäkirjallisuutta: Ibsen: Nukkekoti Joensuu: Harjunpää-sarjaa Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? Runoja, novelleja Kielentuntemus
8 Oppilas kertaa peruskieliopin, opiskelee lauseenvastikkeen, tutustuu kielten maailmaan: suomen sukukieliin, murteisiin ja slangiin sekä suomen kirjakielen kehitykseen, perehtyy suomen kielen ominaispiirteisiin ja opiskelee kielenhuoltoa. Kielioppia opiskellaan ja kerrataan ryhmän tason mukaan ja kielenhuoltoon perehdytään erilaisten tehtävien ja tekstien avulla. Mahdollisuuksien mukaan kerrataan suomen kielen ominaispiirteitä ja tutustutaan kielen alueelliseen vaihteluun, slangiin ja murteisiin sekä puhe- ja kirjakielen eroihin. Taito tuottaa ja tulkita tekstejä Oppilas harjoittelee tuottamaan asia-ja mielipidetekstejä, kykenee laatimaan omia tekstejä ja käsittelemään muita tekstejä (esim. Internet, lehtiartikkelit, haastattelut) hyväksikäyttäen ja kykenee arvioimaan kriittisesti kuulemaansa ja näkemäänsä. Kaunokirjallisuuden tekstilajeista käsitellään suorasanaista kertomista, näytelmätekstiä ja runoja. Tietokirjallisuuden tekstilajeista tutustutaan tiivistelmään, määritelmään, median tekstilajeihin (uutinen, arvostelu, yleisönosastokirjoitus, artikkeli) ja arjen tekstilajeihin (työhakemus, esite, kirje, sähköpostiviesti, ohje). Puhe- ja ilmaisutaito Oppilas kehittää vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan erilaisten tehtävien (esim. kirjallisuusesitelmien, ryhmätöiden ja keskustelujen) avulla ja laatii ja esittää laajahkon puhe-esityksen, jossa voi käyttää apuna havaintovälineitä kuten power pointia. Maantuntemus ja paikkakuntatietous Opetuksessa voidaan käsitellä koko lukio-opetuksen ajan maantuntemusta ja paikkakuntatietoutta. Oppilaat valitsevat jonkin suomalaisen paikkakunnan, tutustuvat siihen ja sen nähtävyyksiin ja esittelevät tuotoksensa suullisesti. Valinnaisesta näkökulmasta tutustutaan Suomen eri maakuntiin/maantieteellisiin alueisiin ja niiden erityispiirteisiin. Lukion aikana voidaan toteuttaa ryhmätyönä myös Helsinki-projekti, jonka aikana tutustutaan pääkaupunkiseudun historiaan ja nähtävyyksiin. Oppilaat valitsevat tunnettuja sekä vapaavalintaisia kohteita pääkaupunkiseudulta ja laativat niistä suullisen esitelmän. Projektin aikana voidaan tehdä vierailuja lähistöllä sijaitseviin kulttuurikohteisiin. 3. Työtavat Oppiaineessa tulee käyttää suomen kielelle soveliaita menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Opetuksessa pyritäänkorostamaan oppilaskeskeisyyttä ja
9 oppilaan omia valintoja. Opetusjärjestelyissä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä heidän yksilölliset kehityseronsa ja taustansa. Saksalaisessa koulussa nämä seikat korostuvat, koska oppilaiden suomen kielen taito ja heidän kykynsä vastaanottaa suomenkielistä opetusta vaihtelevat suurestikin. Tehtävät pyritään vaihtelevasti suorittamaan sekä yksin että ryhmässä tai parityönä. Myös elämyksellisyydelle ja yhteisille kokemuksille tulee opetuksessa antaa riittävästi tilaa. Yhteiset lukuhetket ja katselukokemukset, kuten teatteri- ja elokuvakäynnit, lisäävät oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja motivoivat opiskeluun. 4. Arviointi ja koetehtävätyypit Kummassakin ryhmässä järjestetään lukukauden aikana kaksi kirjallista koetta. Suullinen osaaminen arvioidaan esimerkiksi suullisten esitelmien ja kokeiden avulla. Puolet lukukauden arvosanasta muodostuu kokeista ja puolet kaikesta muusta kuten tuntiaktiivisuudesta, kotitehtävistä, läksynkuulusteluista, puhetaidosta ja suullisista tehtävistä. FIF-kokeet rakentuvat kielioppiosuudesta, sanelusta, sanastokysymyksistä, lyhyestä tekstinymmärtämisestä ja lyhyestä kirjoitelmasta. Tunneilla tehdään lisäksi kuullunymmärtämistehtäviä ja pieniä suullisia kokeita. FFF-ryhmän kirjalliset kokeet muodostuvat sanojen ja ilmausten tai käsitteiden selitystehtävästä, tekstinymmärtämistehtävästä tai tekstilajitehtävästä. Tarvittaessa koe voi keskittyä myös kielioppiasiaan, kirja-analyysiin tai kirjallisuushistoriaan. Lukuvuoden aikana järjestetään FFF-ryhmässä myös suullisia kokeita, jotta oppilaat voisivat valmistautua suulliseen Reifeprüfung-kokeeseen. RP-kokeen taitotaso on A.2.1-B.2.1. On myös tärkeää, että oppilaita kannustetaan ja opastetaan itsearviointiin. Lukion ensimmäisellä luokalla (luokka 10) käytetään arvosteluasteikkoa 1-6 ja lukion toisella ja kolmannella luokalla (luokat 11 ja 12) asteikko on Kokeiden arviointi vaihtelee hieman koetyypistä riippuen, mutta yleensä käytetään koulun yleistä lukion arviointiasteikkoa: suomalaiset arvosanat (suurinpiirtein) arvosanat Pisteet Prosentit Arvioinnin tukena käytetään kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaista sovellusta kielitaidon tasoista.
10 5. Kielten opetuksen tavoitetasot Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan FFF-ryhmä, edistyneet (S2) = vastaavat taidot kuin äidinkielisellä (äidinkieli joku muu kuin suomi) FFF (B1,B2-kielet)= perusopetuksen vuosiluokilla alkanut oppimäärä, opiskeluvuodet huomioidaan FIF (B3-kieli) = lukiossa alkanut oppimäärä Kieli ja Kuullun Luetun Kirjoittaminen Puhuminen oppimäärä ymmärtäminen ymmärtäminen S2 B2.1 B2.1 B2.1 B2.1 FFF A2.2 A2.2-B2.1 A2.1-A2.2 A2.1-A2.2 FIF A2.1-A2.2 A2.1-A2.2 A1.3-A2.1 A2.1
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotSchulcurriculum Schwedisch
Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
Lisätiedot7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)
7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Lisätiedot9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotSaksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotSchulcurriculum Finnisch als Fremdsprache
Schulcurriculum Finnisch als Fremdsprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014
Lisätiedot7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä
LisätiedotSAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotKIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI
KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi
Lisätiedot15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9
1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotSaksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
LisätiedotEnglanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9
Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotKotoutumiskoulutus Moduuli 2b
Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotEurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
LisätiedotVALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva
VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotA 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.
A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotSuomi toisena kielenä. -opetuksen opetussuunnitelma
Suomi toisena kielenä -opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 87 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO Suomi toisena kielenä perusopetuksessa... 3 1. Opetuksen järjestäminen... 3 2. Opetuksen
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotVenäjä (A2-kieli) Tavoiteet
Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.
LisätiedotSuomen kieli Opetussuunnitelma
Suomen kieli Opetussuunnitelma 1. Kohderyhmä Maahanmuuttajat, joiden suomen kielen taito on alle Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotason A1 ja joilla on latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaito.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotOppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.
Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla. 5. luokalla on oppilaalla kaksi valinnaisainetta (1h + 1h) ja 6. luokalla yksi valinnaisaine (1h). Eniten valintoja saaneet valinnaisaineet toteutuvat.
LisätiedotSAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten
LisätiedotOppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.
1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotMaahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA
Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotEspanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9
ESPANJA, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten oppilaalla
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula
1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007 2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
Lisätiedot5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti
5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden
LisätiedotMaahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet
Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet 2 Valtakunnallinen maahanmuuttajien opetussuunnitelma... 3 Maahanmuuttajien opetus Hämeenkyrössä yleisesti... 4 Maahanmuuttajaoppilas ja opiskelun tuki...
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotMEGAFON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
MEGAFON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Megafon-sarja toteuttaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman mukaan oppilas on oman oppimisensa subjekti. Oppilas on aktiivinen
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:
ARVIOINTIKIRJA Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten: - oppilaan itsearvioinnin ja - opettajan arvioinnin oppilaasta. Välitodistus annetaan
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
Lisätiedot3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57
ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
Lisätiedot