Onko xenosta ja kantasoluista haastajiksi?
|
|
- Pertti Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUKU 11 Onko xenosta ja kantasoluista haastajiksi? ARI HARJULA ANTTI VENTO PEKKA HÄMMÄINEN TOMMI PÄTILÄ ESKO KANKURI Tiivistelmä Toiveet xenosiirroista ovat eläneet liki kaksikymmentä vuotta, toistaiseksi ilman tuloksia. Solusiirrot ovat uusin toiveiden kohde. Molemmat hoitomuodot ovat edelleen kehitysputkessa. Kliinikkoja askarruttaa, onko niillä tulevaisuutta käytännön hoitomuotona. Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta artikkelissa on julkaistua tietoa ajatusten pohjaksi. Xenon tarina Jo 1970-luvulla professori Norman Shumway Stanfordista, Kaliforniasta sanoi Xenograft is the future of heart transplantation, and will be, forever. Kova pula sydän- ja keuhkoluovuttajista jättää valtaosan vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta ja keuhkojen vajaatoiminnasta kärsivistä potilaista siirto-ohjelmien ulkopuolelle. Sydämen vajaatoimintaan kuolee neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin HIV-infektiotihin ja kolme kertaa enemmän kuin rintasyöpään. On arvioitu, että Yhdysvalloissa alle 65-vuotiasta sydämensiirrosta hyötyvää kohden on käytettävissä vain siirrettä. Periaatteessa läheisiltä eläinlajeilta saatavat sydämet sopisivat kokonsa puolesta ihmiselle. Kiinnostus on ollut runsasta varsinkin apinoiden ja sikojen hyödyntämiseksi elinsiirtokirurgiassa. Suuri ongelma on ollut akuutti immunologinen rejektio ja infektiot. Ei-humaanit kädelliset ja niiden elimet ovat olleet suurinpana kiinnostuksen kohteena juuri siinä toivossa, että geneettinen erilaisuus vastaanottajan ja luovuttajan välillä olisi mahdollisimman vähäinen. Ihmistä lähinnä olisivat simpanssit. Simpansseja ei kuitenkaan ole käytettävissä tarpeeksi tähän tarkoitukseen. Seuraava vaihtoehto olisivat muut sellaiset apinat, jotka anatomian ja fysiologian puolesta sopisivat sydänluovuttajaksi. Xeno-siirtosydämen eloonjääminen on periaatteessa mahdollista, mutta ABO-veriryhmien sopivuus on välttämätön xeno-transplantaatiossa. Apinoiden ABO-veriryhmäjakauma vaihtelee lajista toiseen. Esimerkiksi paviaaneista 1/3 kuuluu A-veriryhmään, 1/3 B-veriryhmään ja 1/3 AB-veriryhmään. O-veriryhmä on äärimmäisen harvinainen. Paviaaneja on maailmassa runsaasti, mutta suuren ongelman tuovat infektiot. Asiantuntijoiden mukaan 50 Sydänääni :3A Teemanumero
2 eristettyinä synnytetyt ja kasvatetut paviaanit sopivat parhaiten luovuttajiksi. Xeno-transplantaatio paviaanin ja ihmisen välillä on nostanut esiin kysymyksen zoonooseista. Erityisesti on pelätty herpesviruksia ja retroviruksia, jotka tosin voidaan etukäteen tutkia luovuttajista. Muita hankalia taudinaiheuttajia ovat Toksoplasma gondii, Mycobacterium tuberculosis ja encefalomyocardiittivirus. Paviaaneilta on löydettymyös filoviruksia, kuten Marburg ja Ebola, apinaisorokkoa ja Siamian verenvuotokuumevirusta. Xenotransplantaatioon liittynyt eettinen keskustelu on ollut kiivasta; keskustelu on ollut hyvin samanlaista kuin ennen sydämensiirtojen alkua 25 vuotta sitten. Lajien väliset kliiniset siirrot alkoivat munuais-xenosiirroilla. Munuaisia luovuttivat kanit, siat, vuohet, kädelliset ja lampaat. Tulokset olivat varsin huonoja. Näiden ensimmäisten huonojen tulosten jälkeen xenotransplantaatiosta raportoitiin varsin vähän seuraavien vuosikymmenten aikana. Vuonna 1963 Reemtsma ja kollegat julkaisivat kuusi potilasta, jotka saivat simpanssin munuaisen, pisin elossaoloaika oli 9 kk. Ensimmäisen sydän-xenosiirron suoritti Hardy Luovuttajana oli simpanssi. Kaiken kaikkiaan dokumentoituja xenosydämensiirtoja on ollut kahdeksan tähän mennessä. Näistä viisi graftia oli kädellisiltä (kaksi paviaaneilta ja kolme simpansseilta). Kolme graftia oli kotieläimiltä (yksi lampaalta ja kaksi sialta). Pisin elossaoloaika on raportoitu vastasyntyneen Baby Faen tapauksesa. Vastaanottaja oli ABO-veriryhmä -epäsopiva, luovuttajana oli paviaani ja sydän toimi 20 päivää. Tutkimuksia jatkoi professori Baileyn työryhmä ja pisimmän eloonjäämisajan he raportoivat lampaalta vuohelle, elossaoloaika oli 165 vuorokautta. Denton Cooley ja Ross raportoivat myös 1968 xenosydämensiirrot ihmiselle. Nämä luovuttajasydämet otettiin sialta ja lampaalta. Molemmat potilaat menehtyivät reperfuusion aikana. Czaplicki raportoi 1992 potilastapauksen, jossa xenosiirre otettiin sialta Marfan-potilaalle. Potilas eli vuorokauden, mutta hyperakuuttia rejektiota ei tänä aikana ilmaantunut. Viimeksi mainitussa tapauksessa käytettiin perinteisen immunosupression lisäksi kateenkorvakudoksen soluja ja vasikan seerumia. Lisäksi vastaanottajan veri käsiteltiin ja perfusoitiin kahden sian sydämellä. Tutkijoiden mukaan sika olisi todennäköisesti saatavuuden ja sydämen koon perusteella käyttökelpoisin luovuttaja ihmiselle. Xeno-hyljintäprosessi on edelleen varsin huonosti tunnettu ja huonosti estettävissä. Nykyisillä menetelmillä kyetään kyllä hyperakuutti hyljintä estämään. Kokeellisissa töissä on kyetty siirteen eloonjäämistä XENOHISTORIAA 1628 lampaan verta siirrettiin ihmiseen Badovassa Italiassa siirrettiin luita koiran kallosta haavoittuneen sotilaan päähän luvun lopulla Englannissa inisioitiin lampaan verta levottomiin ihmisiin, jotta saatiin heidät rauhallisiksi ja ainakin kipeiksi. Samaan aikaan siirrettiin myös elävältä sammakolta ihoa ihmisen palovammoihin siirrettiin kanin munuainen ihmiseen siirrettiin apinan munuainen ihmiseen simpanssin kilpirauhanen siirrettiin ihmiseen lampaan verta siirrettiin haavoittuneisiin sotilaisiin siirrettiin apinoilta ja simpansseilta kiveksiä vanhemmille miehille lampaan munuainen siirrettiin ihmiseen simpanssin munuainen siirrettiin ihmiseen siirrettiin ensimmäinen simpanssin sydän ihmiseen siirrettiin paviaanin munuainen ihmiselle siirrettiin kolme maksaa simpanssilta lapselle Denton Cooley siirsi lampaan sydämen ihmiselle Donald Ross Lontoossa siirsi sian sydämen ihmiselle Christian Barnard siirsi simpanssin ja paviaanin sydämet ihmisille Leonard Bailey siirsi paviaanin sydämen vastasyntyneelle tytölle siirrettiin sian sydän ihmiselle Puolassa siirrettiin sian sydän ihmiselle Intiassa. Potilas kuoli ja kirurgi joutui vankilaan. Sydänääni :3A Teemanumero 51
3 pitkittämään 30-kertaiseksi jyrsijämallilla ja kädellisillä jopa yli yhden vuoden. Kysymys onkin siitä, olemmeko xeno-tutkimuksissa jo riittävän pitkällä, jotta lisätutkimukset potilaalla olisivat oikeutettuja. Kantasoluhoito Jo vuosia on kantasoluista odotettu ratkaisua vajaatoiminnan hoitoon. Tavoitteena on ollut rakentaa uusiutuvaa sydänlihaskudosta eri menetelmin. Sikiön kantasolut olisivat hyvin tehokkaita, mutta samalla mahdollisesti vaarallisia. Hoidon eettiset kysymykset ovat keskittäneet alan tutkimuksen lähinnä potilaan omien kantasolujen hyödyntämiseen. Mahdollisia kantasolujen ottokohtia ovat ainakin luuydin, luurankolihas ja rasvakudos. Ihanteellinen hoito parantaisi sydämen systolista supistuvuutta ja diastolista palautumista sekä parantaisi hapensaantia ja energiataloutta. Hoidon tulisi lisäksi iskemisessä sydämessä rajoittaa infarktin kokoa, arpeutumista ja sillä pitäisi olla myös anti-inflammatorista vaikutusta. Potilaan omia kantasoluja voidaan stimuloida vapautumaan ja erilaistumaan sydänlihassoluiksi. Kantasoluja voidaan myös tuoda halutulle alueelle joko veriteitse tai paikallisesti ruiskuttamalla, minkä jälkeen niiden toivotaan erilaistuvan ja parantavan kyseisen alueen toimintaa. Somaattisten kantasolujen ominaisuuksista Hyvin monet kudokset sisältävät myös kantasoluja. Aikaisemmin kuviteltiin, että sellaiset solut kuten neuronit ja sydänlihassolut olisivat hyvin staattisia ja stabiileja. Anversan tutkimusryhmä kuitenkin osoitti 90-luvulla, että sydänlihaksesta löytyy jakautuvia kardiomyosyyttejä. Myöhemmin näitä kantasoluja on voitu eristää ja kasvattaa maljalla. Solujen kiinnittyessä toisiinsa ne saadaan kauniisti supistelemaan. Nykyisin uskotaan kaikkien sydänsolujen olevan peräisin samoista progenitor-soluista. Näiden multipotenttien kardiomyosyyttien huono ominaisuus on heikko iskemian sieto. Luuytimen kantasolut Luuytimen siirtoja on tehty jo 1950-luvulta, ensin verta muodostavien kudosten pahanlaatuisten sairauksien hoitoon. Luuytimen kantasolut ovat joko verta muodostavia (myeloinen tai lymfaattinen) tai mesenkymaalisia (sidekudos, lihas, luu, rasva, rusto). On uskottu, että hematogeeniset kantasolut voisivat muuntua myös uusiksi sydänlihassoluiksi. Näitä kantasoluja saadaan luuytimestä (CD34, AC133, CD133). Luuytimen stroomakantasolut ja mesenkymaaliset kantasolut voivat kehittyä lukuisien kudosten soluiksi, kuten sydänlihassoluiksi. Nämä solut ovat hyvin herkkiä erilaisten kemotaktisten aineiden vaikutukselle. Ne hakeutuvat tehokkaasti myös alueille, joissa korjaavia toimenpiteitä tarvitaan. Mesenkymaalisia kantasoluja on kyetty erilaistamaan sydänlihassoluiksi maljalla laboratoriossa ja jopa eläinkokeissa. Toisiinsa kiinnittyneet solut muodostavat myös kanavia ja johtavat sähköä. Mesenkymaalisia kantasoluja voidaan myös vapauttaa kemiallisesti luuytimestä verenkiertoon stimuloimalla sytokiineilla ja kasvutekijöillä, kuten HGF ja G-CSF. Luurankolihaksen myoblastit ja perisyytit Ihmisen luurankolihaksen säikeiden basaalimembraanin alla on 5 10 % ns. prekursorisoluja. Nämä solut ovat paikalla valmiina, jolloin lihaksen vaurioituessa ne aktivoituvat, proliferoituvat, rakentavat uutta lihasta ja korjaavat vaurion. Myös nämä solut vaativat viestin ympäristöstä aktivoituakseen, lisääntyäkseen vaeltamaan ja erilaistumaan. Näitä soluja on helppo eristää lihaspalasta ja lisätä viljelemällä. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että nämä solut voivat muuntua osittain tai kokonaan sydänlihassolujen kaltaisiksi. Tältä osin teknologia kehittyy nopeasti. Olemme yhteistyössä japanilaisten kollegojemme kanssa kyenneet lämpöherkillä tekniikoilla kasvattamaan toisiinsa kiinnittyneitä solulauttoja ja siirtämään niitä sydämen pinnalle. Uusimmissa teknologisissa innovaatioissa solulautat ovat jo pihvin kokoisia paksuudeltaan 1 cm ja niihin on tuotu uudisverenkiertoa omentin suonien kautta. Menasche ryhmineen julkaisi ensimmäiset kliiniset tulokset myoblasteilla Kantasoluterapian kliiniset tulokset Suurimmassa osassa tutkimuksista kantasoluterapia on annettu perkutaanisesti suoraan sepelvaltimoihin. Toiseksi yleisemmin terapia on annettu sepelvaltimo-ohitusleikkauksen yhteydessä. Mutta myös laskimoon on terapiaa annettu. Oheisessa taulukossa on vertailtu eri menetelmiä. Solut suoraan sepelvaltimoon Useimmissa tutkimuksissa on osoitettu vasemman kammion loppusystolisen tilavuuden parantuneen, samoin kuin kammiolihaksen supistuskyky ja iskutilavuus ovat parantuneet. Toimenpiteen mini-invasiivisyyttä ja turvallisuutta on korostettu. TOP-AMI -tutkimuksessa soluhoito annettiin 20 potilaalle infarktin reperfusioon liitettynä. Solut olivat peräisin joko luuytimestä tai verenkierrosta. Kontrol- 52 Sydänääni :3A Teemanumero
4 lipotilaisiin nähden infarktista toipuminen oli parempaa arvioitaessa vasemman kammion toimintaa ja infarktialueen liikettä. BOOST-tutkimuksessa oli mukana 30 solusiirtopotilasta ja 30 kontrollipotilasta. Myös tässä tutkimuksessa soluterapiasta oli hyötyä eikä sivuvaikutuksia ollut. Schächinger raportoi monikeskustutkimuksen, johon osallistui 204 akuuttia infarktipotilasta. Tässä REPAIR-tutkimuksessa solut annettiin kolme seitsemän päivää reperfuusion jälkeen. Vuosi solusiirrosta tulokset olivat parempia kuin kontrollipotilailla verrattaessa kuolleisuutta, uusinta infarkteja tai ohitusleikkaukseen joutumista. TOPCARE-CHD -tutkimuksessa randomisoitiin 75 potilasta joko terapiaryhmään tai placeboryhmään. Potilaille tehtiin dobutamiini-rasitustesti ja PET kolmen kuukauden kuluttua. Tämä tutkimus osoitti myös terapian edullisen vaikutuksen sydämen toimintaan. Kantasolut koronaarisinukseen Yksi uusi tekniikka on annostella soluja, geenejä tai lääkkeitä suoraan koronaarisinukseen. Simianik raportoi 10 potilaan aineiston, jossa soluja siirrettiin ultraääniohjattuna koronaarisinukseen. Luurankolihasmyoblastisiirto oli turvallinen ja tehokas terapiamuoto. Tieteellinen näyttö tästä menetelmästä oikeastaan vielä puuttuu. Transkutaani transendokardiaalinen menetelmä Perin ryhmineen siirsi 14 potilaalle katetrin avulla sydänlihakseen luuytimen kantasoluja turvallisesti. Kammion toiminta parani verrattuna 7 verrokkipotilaaseen. Myös luurankolihaksen myoblasteja on siirretty samalla tekniikalla ilman sivuvaikutuksia. Luuytimen kantasolujen mobilisaatio G-CSF (granulocyte colony stimulating factor) -terapia subakuutin STEMI:n jälkeen oli turvallinen ja potilaan sydämen toimintaa parantava hoito. Tutkimuksessa todettiin uudissuonitusta ja kammiofunktion paranemista. Tähän terapiamuotoon liittyy periaatteessa tromboosialttius ja muita sivuvaikutuksia. Menetelmä ei ole saavuttanut suurta suosiota. Myös näytöt ovat vähäisiä. Transepikardiaaliset tekniikat Alkuvuosina solut vietiin torakotomiasta suoraan injisoituina sairaalle alueelle sydänlihaksessa. Tällöin tiedettiin, mihin solut menevät. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin rotalla ja sialla. Sydän tutkittiin perinpohjaisesti (echo, angiografia, PET, MRI ja vielä toiminnalliset mittarit). Solumäärät olivat muutamasta miljoonasta kymmenkertaisiin. Solut haluttiin alueille, missä oli arpea, iskemiaa tai huonosti muuten toimivaa kudosta. Infarktin raja-alue oli kiinnostavin, koska siellä uskotaan olevan vielä elävää kudosta. Sinne on haluttu siirtää soluja, geenejä ja erilaisia kasvutekijöitä. Suurin ongelma on ollut luotettavien arviointimenetelmien puute. Omissa kliinisissä tutkimuksissamme olemme havainneet varsin puutteellisen sydämen vajaatoiminnan hoidon. Useimmat potilaat tulevat rintakipujen kanssa angiografiaan vajaalla lihaksen pumppaustoiminnalla. Yllätys, yllätys, kun asianmukainen lääkitys aloitetaan, sydämen supistuskyky paranee normaaliksi ja potilaat poistuvat soluterapian piiristä. Solut pyritään laittamaan sydänlihaksessa alueelle, jossa kudos on ohut, huonosti toimiva ja hapen puutteessa. Aluksi on hyvä ottaa tutkimuksiin potilaita, joilla on merkittävä vasemman kammion vajaatoiminta, jotta hoidon tuloksia voitaisiin arvioida. Stamm otti luuydintä päivää ennen ohitusleikkausta ja injisoi CD133 + progenitor soluja infarktin raja-alueelle ohitusleikkauksen lopussa. Vasemman kammion toimita oli merkittävästi parempi soluryhmässä kuin kontrolliryhmässä. Dib injisoi myoblastikantasoluja ohitusleikkauksen ja vasemman kammion apupumppujen asennuksen yhteydessä Hyöty oli selvä ja ilman komplikaatioita. Menasche 2004 injisoi myös myoblasteja ohitusleikkauksen yhteydessä ja hänen tutkimuksessaan ongelmaksi tulivat hankalat kammioperäiset rytmihäiriöt. Tosin kammion toiminta parani, mutta osa potilaista vaati defibrillaattorin. Kesti pitkään, ennenkuin uskallettiin uudelleen injisoida soluja sydänlihakseen. MAGIC-tutkimus on nyt meneillään ja tuo lisävaloa asiaan. Olemme aloittaneet myös Helsingissä kantasolusiirrot ohitusleikkauspotilaille. On ollut hankalaa löytää potilaita, joilla kammiofunktio on alentunut hyvästä kardiologisesta hoidosta huolimatta. Olemme kuitenkin jo leikanneet lähes 30 potilasta ja jo 20 potilasta on ollut vuoden kontrollissa. Kaikki operaatiot ovat sujuneet ongelmitta. Lopullisia tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Olemme ottaneet kantasolut ohitusleikkauksen yhteydessä suoliluusta ja laittaneet ne leikkauksen lopussa huolellisten esitutkimusten jälkeen iskemia-alueelle sairaan sydänlihaksen korjaamiseksi. Yhteenveto Voidaan sanoa, että tällä hetkellä xenotransplantaatiossa olemme edenneet eläinkokeissa samaan pisteeseen, jossa oltiin ennen allotransplantaatioita vuonna Yleinen mielipide on kriittinen xeno-transplantaatioi- Sydänääni :3A Teemanumero 53
5 den suhteen. Tänä päivänä tiedämme huomattavasti enemmän hyljintäreaktioista ja lisäksi taudeista, jotka voivat siirtyä ihmiseen eläinten elinten mukana. Kiinnostus xeno-transplantaatiota kohtaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt. Xenotransplantaatio sydämensiirrossa tulisi kysymykseen vasta, kun kokeellisissa töissä voidaan osoittaa sen olevan tehokkaampi kuin mekaaniset apupumput. Aivan lähitulevaisuudessa ei meillä ole tiedossa menetelmiä, joilla eri lajien välisiä elinsiirtoja voitaisiin menestyksekkäästi tehdä. Mielenkiinto on varsin suurta tällä hetkellä kantasolusiirtoihin. Uskomme, että geeni- ja solusiirroille löytyy oikea paikka sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Soluterapian tekniikat kehittyvät nopeasti. Yksi uusi innovaatio on solulautta yhdistettynä kasvutekijöiden käyttöön. Oma keksintömme on nemoosi, jossa solupallerot tuottavat huimia määriä erilaisia kasvutekijöitä ja sytokiinejä tehostamaan kudosten korjaamista ja uudistumista. Xeno taitaa olla enemmänkin historiaa. Kirjallisuutta Allan JS. Xenotransplantation at a crossroads: prevention vs. progress. Nature 1996;2: Hastillo A, Hess ML. Heart xenografting: a route not yet to trod. J Heart Lung Transplant 1993;12:3-4. Reemtsma K. Xenotransplantation a brief history of clinical experiences: In: Cooper DKC, Kemp E, Reemtsma K, White D, editors. New York: Springer-Verlag, 1991: Taulukko. Myoblastii- ja luuydinperäismononukleaarisolu (BMMNC) -siirre sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Tutkimus Potilaita Diagnoosi Solutyyppi Solumäärä Tekniikka (Kontrollit) Herreros et al (0) OMI+ICAD myoblasti 221x10 6 IM Menasche et al (0) OMI/ICMP myoblasti 8,71 x10 8 IM Pagani et al (0) ICMP+CHF myoblasti 3 x10 8 IM Smits et al (0) OMI + ICMP myoblasti x10 6 PIM Chachques et al (0) OMI+ICMP myoblasti 3 x10 8 IM Ince et al (6) OMI+ICMP myoblasti 2,1 x10 8 IM Dib et al (0) ICMP myoblasti x10 6 IM Siminiak et al POZNAN 10 (0) CHF/SubAMI myoblasti 4x105-5x10 7 PTV Gavira et al (14) OMI/ICAD myoblasti 221x10 6 IM Hamano et al (0) MI BMMNC 8 x 10 7 IM Strauer et al (10) AMI BMMNC x 10 6 IC Tse et al (0) CIHD BMMNC - PIM Perin et al (7) CIHD / HF BMMNC 25,5 x10 6 PIM Wollert et al BOOST 30 ( 30) AMI BMMNC 24,6 x10 8 (9.5 x10 6 CD34+) IC Chen et al (35) AMI BMSC x10 10 IC Galinanes et al (0) OMI BMC - IM Stamm et al (0) AMI BMC AC133+ 1,5 x10 6 IM Strauer et al (18) OMI BMC CD34+,AC133+,CD45/CD x10 6 IC Schachinger et al TOPCARE-AMI 59 (0) AMI PBSC VEGFR2+, KDR+ / BMC CD34+/CD x10 6 / 5.5 x10 6 IC Kang et al MAGIC 10 (0) AMI PBSC G-CSF-mobilisoidut 7 x10 6 CD34+ IC Janssens et al 2006 LEUVEN study 33 (34) AMI BMSC 304 x10 6 IC Assmus et al 2006 TOPCARE-CHD (23) AMI BMC + CPC 205 x x 10 6 IC Schächinger et al 2006 REPAIR-AMI 101 (103) AMI BMC IC Lunde et al 2006 ASTAMI 47 (50) AMI BMC 68 x 10 6 IC Stamm et al (20) CAD + low LVEF BMC (CD +133) Menasche et al 2006 MAGIC (34) CAD + st post AMI myoblasti 800 x x 10 6 IM OMI = old myocardial infarct ICAD = ischemic coronary artery disease ICMP = ischemic cardiomyopathy CHF = cardiac heart failure SubAMI = subacute myocardial infarct MI = myocardial infarct AMI = acute myocardial infarction HF = heart failure BMNC = bone marrow mononuclear cells BMSC = bone marrow mesenchymal stem cells BMC = bone marrow cells PBSC = peripheral blood stem cells CPC = Circulating blood progenitor cells IM = intramuscular injection PIM = percutaneous intramuscular injection PTV = percutaneous transcoronary vein injection IC = intracoronary infusion CABG = coronary artery bypass grafting 54 Sydänääni :3A Teemanumero
6 Bailey LL, Nehlensen Bannarella SL, Concepcion W, et al. Cardiac xenotransplantation in a neonate. JAMA 1985;254: Losman JG. Heart transplantation in a newborn. J Heart Transplant 1984;4:10-1. Starzl TE, Fung JJ, Tzakis A, et al. Baboon-to-human liver transplantation. Lancet 1993;341: Cooley DA, Hallman GL, Bloodwell RD, Nora JJ, Leachman RD. Human heart transplantation: experience with 12 cases. Am J Cardiol 1968;22: Assmus B, Schachinger V, Teupe C, Britten M, Lehmann R, Dobert N, Grunwald F, Aicher A, Urbich C, Martin H, Hoelzer D, Dimmeler S, Zeiher AM: Transplantation of Progenitor Cells and Regeneration enhancement in Acute Myocardial Infarction (ToPCARe-AMI). Circulation. 2002;106: Pagani FD, DerSimonian H, Zawadzka A, Wetzel K, Edge AS, Jacoby DB, Dinsmore JH, Wright S, Aretz TH, Eisen HJ, Aaronson KD: Autologous skeletal myoblasts transplanted to ischemia-damaged myocardium in humans. Histological analysis of cell survival and differentiation. J Am Coll Cardiol 2003;41: Perin EC, Dohmann HF, Borojevic R, Silva SA, Sousa Al, Mesquita CT, Rossi MI, Carvalho AC, Dutra HS, Dohmann HJ, Silva GV, Belem l, Vivacqua R, Rangel FO, Esporcatte R, Gengy J, Vaughn WK, Assad JA, Mesquita ET, Willerson JT: Transendocardial, autologous bone marrow cell transplantation for Toimenpide Seuranta LVEF Tulos CABG 3 Mo (18%) Paikallinen supistus CABG 11 Mo (8%) NYHA-luokka (1,1 luokka ja systolinen toiminta, 4 potilaalla VT LVAD 2,5-6,4 Mo - Lihassäikeitä arvessa - 6 Mo (9%) Infarktialueen paksuuntuminen, 1 potilaalla NSVT CABG 14 Mo (24%) NYHA-luokka (1,3 luokka), regeneraatio ja seinämäliike CABG 12 Mo (8,9%) NYHA-luokka ( 1,4 luokka) CABG (24) / LVAD (6) 36 Mo (9-27 Mo) (8%) NYHA-luokka (1 luokka), 4 potilaalla VT and 1 VF CABG 6 Mo (12 Mo) - NYHA-luokka (1-2 luokka), 4 potilaalla arrhythmia CABG 12 Mo (19,6%) perfuusio, kontraktiliteetti, ei arrhythmioita CABG 12 Mo - perfuusio PTCA 3 Mo - infarkti alue 18 %, perfuusio seinämäliike - 3 Mo - perfuusio and kontraktiliteetti, vähemmän rintakipua - 2, 6 and 12 Mo (9%) perfuusio and kontraktiliteetti, NYHA and CCS luokka parani PTCA 6 Mo (6,7%) kontraktiliteetti PTCA 3 Mo ja 6 Mo (18%) perfuusio, EDV, ESV, infarktialueen seinämäliike CABG 1,5 Mo ja 10Mo (-) Sydämen toiminta CABG 3 Mo ja 9 Mo (-) perfuusio, LVEDV aiempi PTCA 3 Mo (8%) infarktialue 30 %, infaktialueen liike 57 % and hapenottokyky 11 % PTCA 12 Mo (8%) ESV, infarkti alue PTCA 6 Mo (6,4%) Tutkimus keskeytetty merkittävien restenoosien takia PTCA 4 Mo no effect Infarktin koko pieneni, perfuusio and metabolian paraneminen, paikallisen systolisen toiminnan paraneminen - 3 Mo (2.9%) Kontraktiliteetti parani BMC-ryhmässä, CPC ei tehoa PTCA 4 Mo/ 1 y (5.5%) LV supistustoiminnan paraneminen, 1 vuoden mortaliteetin, uusintainfarktin ja revaskularisaatiotoimenpiteiden aleneminen PTCA 6 Mo no effect Ei vaikutusta LVEF,EDV tai infarktin kokooon CABG (10.3%) Systolisen toiminnan, infarktoituneen alueen perfuusion partaneminen CABG no effect Sydämen mittojen pieneneminen, ei vaikutusta funktioon LVAD = left ventricular assist device PTCA = Percutaneous transluminal coronary angioplasty LVEF = left ventricular ejection fraction NYHA = New York Heart Association VT = ventricular tachycardia NSVT = nonsustained ventricular tachycardia VF = ventricula fibrillation CCS = Canadian Cardiovascular Society EDV = end-diastolic volume ESV = end-systolic volume LVEDV = left ventricular end-diastolic volume Sydänääni :3A Teemanumero 55
7 severe, chronic ischemic heart failure. Circulation 2003;107: Siminiak T, Fiszer D, Jerzykowska o, Grygielska B, Rozwadowska N, Kalmucki P, Kurpisz M: Percutaneous transcoronary-venous transplantation of autologous skeletal myoblasts in the treatment of post-infarction myocardial contractility impairment: the POZNAN trial. Eur Heart J 2005; 26(12): Wollert KC, Meyer GP, Lotz J, Ringes-Lichtenberg S, Lippolt P, Breidenbach C, Fichtner S, Korte T, Hornig B, Mesinger D: Intracoronary autologous bonemarrow cell transfer after myocardial infarction: the BOOST randomised controlled clinical trial. Lancet 2004;364: Tarvittaessa täydellisen viiteluettelon saa artikkelin kirjoittajilta. Ari Harjula professori Antti Vento erikoislääkäri, dosentti Pekka Hämmäinen erikoislääkäri, LKT Tommi Pätilä erikoislääkäri, LT Esko Kankuri LT HY, Biolääketieteen laitos, Biomedicum Yhteyshenkilö Ari Harjula Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka Meilahden sairaala Haartmaninkatu 4 PL HUS 56 Sydänääni :3A Teemanumero
Solusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa
Katsaus Johan Back, Esko Kankuri, Tuija Ikonen, Tommi Pätilä, Juha Sinisalo, Mika Laine, Heikki Vapaatalo, Jonna Koponen, Mika Hukkanen, Seppo Ylä-Herttuala, Riitta Alitalo, Markku Kupari ja Ari Harjula
LisätiedotKantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus
Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotIhmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori
Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotBiopankkeja koskeva lainsäädäntö
1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotKANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN
KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen
LisätiedotAlofisel (darvadstroseli)
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Alofisel (darvadstroseli) Potilasopas FI/CX601/0119/0001 Tietoa sinulle, joka saat Alofisel -hoitoa Tämä esite kertoo Alofisel-hoidosta, jota saat perianaalifistelien
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Kardiologia Jyri Lomm
Toiminta016 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Kardiologia i Jyri Lomm SISÄLLYS Kardiologian linja 2 Tilat ja toiminta 3 Henkilöstö 3 Sydäntutkimusyksiköt 4 Kardiologian poliklinikkapalvelut
LisätiedotKiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki
Kiireellisen angiografian aiheet 27.11.2015 Ayl Jyri Koivumäki Sidonnaisuudet Kongressimatkoja St. Jude Medical ja Boston ScienAfic ACS ST-nousuinfarkA Angiografia (ja PCI), jos mahdollinen < 120 minuuassa
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMitä kuuluu MALLIMAAHAN?
Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotAikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?
Janne J. Jokinen, Sinikka Kukkonen, Pekka Hämmäinen, Jyri Lommi, Markku Kupari, Ari Harjula, Jorma Sipponen ja Karl B. Lemström KATSAUS Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä? Sydämensiirto
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201511262459 Author(s): Kankuri, Esko; Harjula, Ari;
LisätiedotSydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat
LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotNaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali
NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen
KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
Lisätiedot29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014
Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotConflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and
Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET
LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan
LisätiedotKabergoliini ja sydän
Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotElinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet
Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa
LisätiedotLIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA. Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista
5076 N:o 1302 LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista Ilmoituksen päivämäärä (vuosi/kk/päivä) Altistuneen henkilön status
LisätiedotKOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI
KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2018 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhDveriryhmän mukaisia valmisteita - minimoidaan
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?
LisätiedotYöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.
6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA
MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA Verikeskuspäivä 12.5.2017 Susanna Sainio www.veripalvelu.fi M.O -57 sektiosynnytys -85, ps siirto 18.8.2016 OYS olkavarren trauma,
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotUudisverisuonten kasvattaminen
Katsaus Tuomas T. Rissanen ja Seppo Ylä-Herttuala Uudisverisuonten kasvattaminen kohti iskeemisten kudosten parempaa verenkiertoa Uudisverisuonten kasvattamiseen tähtäävä hoito iskeemisten kudosten ja
LisätiedotTietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle
PELASTA tuntematon POTILAS Veren kantasolujen luovutus Tietopaketti jatkotutkimuksiin kutsuttavalle FAKTOJA REKISTERISTÄ Kantasolurekisteri on osa Suomen Punaisen Ristin Veripalvelua. Rekisteri on perustettu
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotKotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS
Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotSydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa
Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät 9.-10.2.2006, Helsinki Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto, Farmakologian
LisätiedotVeriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018
VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
Lisätiedotkertomus 2 keuhkokesk Sydänlinja Jyri Lomm
Toiminta015 kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk Sydänlinja i Jyri Lomm Sydänlinja Sydän- ja keuhkokeskuksen sydänlinja vastaa HYKS:n aluen kardiologisesta erikoissairaanhoidosta ja HUS:n sairaanhoito-
LisätiedotKokeellisen sydänlihasiskemian asteen määrittäminen histologisesti
Kokeellisen sydänlihasiskemian asteen määrittäminen histologisesti Tatu Soininen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Cardiac Research Group in Tampere Tammikuu 2017
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi
ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotNopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia
Tapausselostus Jukka Lehtonen, Mika Laine, Jyri Lommi, Kaisa Salmenkivi ja Markku Kupari Nopeasti sydämensiirtoon johtanut trabekuloiva kardiomyopatia Trabekuloiva kardiomyopatia on periytyvä sydämen kehityshäiriö,
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotBiopankki: ideasta käytäntöön
Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland
LisätiedotVälikasvattamojen lääkitykset
Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja
LisätiedotRegulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen
Regulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen 13.1.2010 Paula Salmikangas 1 Soluvalmisteet (CBMP) geneettisesti muokatut solut somaattiset soluterapiatuotteet kudosmuokkaustuotteet yhdistelmävalmisteet
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
Lisätiedot