Lupahakemus on jätetty Turun ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin se on tullut vireille.

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta Ymp (235) Ympäristölupahakemus / Mika Kauppila ja Hannaleena Risku-Kauppila Tiivistelmä: - Ympkaalk 429 Ympäristönsuojelutoimisto /Fredrik Klingstedt 1. Asia Mika Kauppila ja Hannaleena Risku-Kauppila ovat jättäneet ympäristönsuojelulain 35 :ssä tarkoitetun uuden lupahakemuksen. Hakemus koskee betoni- ja tiilimurskeen hyödyntämistä maanrakentamisessa Haarlassa osoitteessa Suvilinnantie 24, Turku (kiinteistö ). Kohteessa on vireillä ympäristölupahakemus ( ), jonka valituskäsittely on keskeytetty Vaasan hallinto-oikeudessa kunnes yllä mainittu uusi hakemus on käsitelty Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa. Mikäli uusi lupahakemus hyväksytään lautakunnassa ja se saa lainvoiman, vanhan lupahakemuksen käsittely raukeaa Vaasan hallinto-oikeudessa. 2. Hakija Mika Kauppila ja Hannaleena Risku-Kauppila Suvilinnantie Turku 3. Luvan hakemisen peruste Toiminnassa on kyse jätteen ammattimaisesta hyödyntämisestä, joka on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2. momentin 4. kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin perusteella. 4. Lupaviranomaisen toimivalta Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 13. kohdan perusteella. 5. Asian vireilletulo Lupahakemus on jätetty Turun ympäristönsuojelutoimistoon , jolloin se on tullut vireille. 6. Alueen kaavoitustilanne ja ympäristöolosuhteet Jätteiden hyödyntämiskohde sijaitsee Haarlan alueella Hirvensalossa (kiinteistö ), osoitteessa Suvilinnantie 24, Turku. Hirvensalon osayleiskaava 2010:n mukaan alue on osittain MA-1 kaavamääräysaluetta (MA-1 = Pysyvään asumiseen soveltuva maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueen vesi- ja jätehuollon järjestämisessä on noudatettava erikseen määriteltäviä ohjeita) ja osittain MT-1 kaavamääräysaluetta (MT-1 = Maatalousalue, jota tulee hoitaa avoimena maisematilana. Alueelle saa rakentaa vain maatalouteen liittyviä rakennuksia, joiden tulee sijoittua avoimen maisematilan reunavyöhykkeelle). Alueelle on vireillä Suvilinna-niminen asemakaava (2/2005), joka on juuri ollut lausuntokierroksella. Hirvensalon osayleiskaavan aluevarausten rajauksia on tarkistettu ja ko. Kauppilan tilalle sijoittuu

2 nykyisen rakennuksen lisäksi toinen rakennuspaikka Sefyyrikujan varteen, kuten myös kaupungin maalle yksi rakennuspaikka (kortteli 16 tontit 2, 3 ja 4). Täytön kohteena oleva kyseinen alava, n. +0,5 1,0 korkeuskäyrien välinen alue jää rakentamattomaksi tontin osaksi. Tonttien 2 ja 3 välinen ja tontin 4 ja Lounatuulenpuiston välinen avo-oja tullaan rasitteella säilyttämään. Vieressä on jo vahvistuneen kaava-alueen rakennettu Lounatuulenpuisto pallokenttineen ja venevalkama-alue (= osayleiskaavan mukainen avoin maisematila).suvilinnan kaava-alueelle on tulossa julkinen ranta-alue laitureineen Suvilinnantien toiselle puolelle laaksoon (Suvituulenniittu). Alue ei ole yleisen vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta. Etäisyys lähimpään luonnonsuojelualueeseen on noin 1 km. Kiinteistö sijaitsee noin 100 metriä merenrannasta. Lähimpään häiriintyvään naapurirakennukseen on hakemusta koskevalta kiinteistöltä matkaa noin 30 metriä. Lisäksi kohde sijaitsee Aivohalvaus- ja Dysfasialiiton ja Suomen Parkinson liiton Erityisosaamiskeskus Suvituulen ja Nuortentalon läheisyydessä. 7. Hakemuksen mukainen toiminta Hankkeessa on esitetty käytettäväksi betoni- ja tiilimursketta hyväksi piha-alueen maanrakentamisessa ja tienpohjassa. Yhteensä betoni- ja tiilijätettä käytetään noin 670 m 3, jotka on tuotu alueelle vuonna Betoni- ja tiilimurskeella korvataan maantäytössä muita raaka-aineita. Täyttökerroksen paksuus vaihtelee arvion mukaan välillä cm ja täyttökerroksen alla on savikerros. Alueen täytön jälkeen betoni ja tiilijätemurske maisemoidaan humus/savi/multamaalla. Lopuksi alueelle tulee nurmikkotasanne sekä pihlajaistutus, joka ei estä näkymää merelle. Tienpintaan tulee sorakerros. Hakijan urakoitsija (Turun Kenttärakentajat Oy, Juha Sammalmaa) on ilmoittanut, että betoni- ja tiilijäte on peräisin seuraavista kohteista: Rakuunatie 35, tiiltä ja betonia yhteensä 75 m 3. Betoni on pulveroitu ja teräkset poistettu. Raekoko on enimmillään noin 150 mm. Kalastajankatu 4, tiiltä ja betonia yhteensä 145 m 3. Betoni on rammeroitu pieneksi ja teräkset poistettu. Luostarinvuoren koulu, tiiltä ja betonia yhteensä 45 m 3. Betoni on rammeroitu ja piikattu käsin. Teräkset on poistettu. Raekoko on enimmillään noin 150 mm. Puistokatu 8, tiiltä ja betonia yhteensä 35 m 3. Betoni on pulveroitu ja teräkset poistettu. Raekoko on enimmillään noin 150 mm. Liedon vanhainkoti, tiiltä ja betonia yhteensä 250 m 3. Betoni on pulveroitu ja teräkset poistettu. Raekoko on enimmillään noin 150 mm. Rauhankatu 12, tiiltä yhteensä 20 m 3. Luolavuorentie 52, betonia ja laattaa 100 m 3. Betoni on piikattu käsin ja teräkset on poistettu. Raekoko on enimmillään noin 100 mm. Alkuperäisen käsittelyn jälkeen, alueella olevan purkujätteen raekokoa on edelleen pienennetty ja laatua parannettu (puhdistettu) välisenä aikana. Toimenpiteen yhteydessä tontilta saatiin poistettua noin kaksi lavallista harjaterästä. Lisäksi toimenpiteen yhteydessä jätemateriaalin joukosta poistettiin käsin epäpuhtaudet kuten esim. puupalikat, pienet huopakaistaleet, harjateräspätkät jne. Tieosuuden korkeutta laskettiin cm:llä. 8. Toiminnan ympäristövaikutukset Jätebetonin ja tiilen hyödyntämisestä ei hakemuksen mukaan aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön taikka muita ympäristövaikutuksia. Alueella oleva betoni- ja tiilijäte on pääosin jo käsitelty, joten toiminnasta ei enää aiheudu merkittäviä pöly- ja melupäästöjä. Kohteessa teetettiin (Golder Associates) haitta-aineanalyysit kolmena eri ajankohtana ( , ja ) joilla selvitettiin kohteen alueelle läjitetyn betoni- ja tiilimurskeen soveltumista maanrakentamiseen. Näytteistä teetettiin betoni- ja tiilijätteen osalta PAH- ja PCB-analyysit, asetuksen mukaiset liukoisuustestit, maanäytteiden öljyhiilivety ja raskasmetallianalyysit ja laatoista asbestianalyysit. Näytteenottopisteet kattoivat alueen kauttaaltaan. Elo- ja syyskuun 2006 näytetulosten perusteella on johtopäätöksissä todettu, ettei kohteen alueelle läjitetystä betonista arvioida olevan

3 haittaa ympäristölle eikä tarvetta jatkotoimenpiteisiin ole. Lisänäytteissä tammikuussa 2007 todettiin kuitenkin maanäytteessä lievä sinkin alemman ohjearvon ylitys (253 mg/kg > 250 mg/kg). Ottaen huomioon mittausepätarkkuuden (21 %) arvo jää alle kynnysarvon (200 mg/kg). Lisäksi laattanäytteessä todettiin asbestia. Lisänäytteiden johtopäätöksissä todetaan, että asbesti- ja lievästi kohonneesta sinkkipitoisuudesta ei arvioida olevan merkittävää ympäristöhaittaa koska kohde ei sijaitse pohjavesi- tai luonnonsuojelualueella. Lisäksi todettu sinkkipitoisuus on alhainen. Läjitetty maa-aines suositellaan peitettäväksi tiiviillä maa-aineksella, siten ettei maa-aines pääse pölyämään tai alueella liikkuvat eivät pääse kosketuksiin läjitettyyn ainekseen. Mikäli kohteen alueella tehdään kaivuita (mm. rakentamiseen liittyviä), suositellaan läjitetyn aineksen poistamista kaivualueilta. Jos alueen käyttötarkoitus muuttuu, tarvittavat toimenpiteet tulee arvioida uudelleen. 9. Hakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristönsuojelutoimisto on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta Turun kaupungin ilmoitustaululla Hakemuksesta annettiin tieto kirjeitse 16 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Asian vähäisen merkityksen vuoksi lupahakemuksesta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi ympäristöterveydenhuollolta, rakennusvalvonta- ja asemakaavatoimistolta lausuntoa ympäristölupahakemuksesta. Ympäristöterveydenhuolto toteaa, että hakemuksen asiakirjojen mukaan täyttömateriaalista ei irtoa merkittäviä määriä sellaisia aineita, joilla olisi terveydellistä merkitystä. Rakennusjätteen sijoittamisesta maa-alueen täyttöön ei odoteta olevan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Asemakaavatoimisto puoltaa ympäristölupahakemusta ehdolla, että Lounatuulenpuiston ja tontin 4 välinen oja tullaan täytön yhteydessä säilyttämään. Rakennusvalvontatoimistolla ei ole ympäristölupahakemuksen johdosta huomautettavaa. Hakijalta ei ole katsottu tarpeen pyytää vastinetta lausuntojen johdosta. Oheismateriaali 1Mika Kauppila ja Hannaleena Risku-Kauppilan ympäristölupahakemus liitteineen Oheismateriaali 2Rakennusvalvontatoimiston lausunto Oheismateriaali 3Asemakaavatoimiston lausunto Oheismateriaali 4Ympäristöterveydenhuollon lausunto Oheismateriaali 5Tarkastusmuistio Oheismateriaali 6Vanhan lupahakemuksen luopumissitoumus Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää Mika Kauppila ja Hannaleena Risku- Kauppilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen maanrakentamisessa Haarlassa osoitteessa Suvilinnantie 24, Turku (kiinteistö ). Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

4 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Betoni- ja tiilijätteen esikäsittely ja hyödyntäminen 1. Mika Kauppila ja Hannaleena Risku-Kauppila saavat käyttää kiinteistöllä maanrakentamiseen ja tienpohjaksi hakemuksessa esitetyistä kohteista peräisin olevaa puhdasta raekooltaan noin 150 mm:n murskattua betoni- ja tiilijätettä. Kiinteistöllä ei saa käyttää muita jätemateriaaleja. Täytön yhteydessä on huomioitava, että Lounatuulenpuiston ja tontin 4 välinen oja säilyy. (YSL 43, 45, JL 6 ) 2. Hyödynnettävässä betoni- ja tiilimurskeessa ei saa olla havaittavissa määrin muuta rakennusjätettä, kuten metallia, muovia tai puuta. Murske ei saa myöskään sisältää muita ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, betonielementtien saumausmassoissa käytettyä PCB:tä tai kyllästysaineita. 3. Mikäli hyödynnettävän jätteen joukossa on syytä epäillä olevan edellä mainittuja ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita on asiasta ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tarvittaessa antaa määräyksiä asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi tai jätteiden laadun selvittämiseksi. (YSL 43, 45, JL 6, 19 ) 4. Rakennusjätteen päälle tulee asentaa tiivis pintakerros jonka jälkeen maisemointi suoritetaan hakemuksen mukaisesti. Rakentamisen loputtua alue tulee maisemoida siten, että hyödynnetyistä jätteistä ei aiheudu roskaantumista taikka muuta vaaraa tai haittaa alueella. (YSL 43, JL 6 ) 5. Hyötykäyttökelpoiset murskeesta erotetut jätteet, kuten puu ja metalli, on kerättävä erilleen ja toimitettava edelleen ensisijaisesti hyödynnettäviksi. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tulee toimittaa loppusijoitettavaksi muuhun hyväksyttyyn paikkaan kuten asianmukaiselle kaatopaikalle. (YSL 45, JL 6 ) Melun- ja pölyntorjunta 6. Jätebetonin murskausta saa suorittaa arkisin kello (YSL 43, JA 8, NaapL 17 ) 7. Murskauksesta ei saa aiheutua ympäristöä häiritseviä pölypäästöjä. Pölyhaitat on estettävä riittävällä kastelulla. (YSL 43, JA 8, NaapL 17 ) Tarkkailu- ja valvontamääräykset 8. Jätemateriaalista rakennettavan pohjarakenteen valmistumisesta on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolloin alueella suoritetaan katselmus. Hakijan on tarvittaessa teetettävä kiinteistöllä tarkastuskuopat betoni- ja tiilijätteen kelpoisuuden varmistamiseksi. Kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta on lisäksi toimitettava viranomaiselle kirjallinen raportti, josta käyvät ilmi tiedot käytettyjen betoni- ja tiilimurskeiden määrästä, piha-alueen rakennepiirustukset, jätetäytön sijainti sekä tiedot muualle toimitettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä toimituspaikoista. (YSL 46, JL 51, 52 ) 9. Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaisille onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. (YSL 43, 46, YSA 30 ) Päätöksen perustelut Lupaharkinnan perustelut

5 Käyttämällä purkujätteistä jalostettuja uusiomateriaaleja maarakenteissa voidaan säästää kaatopaikkatilaa ja ehkäistä luonnonmateriaalien kulutuksesta aiheutuvia pysyviä luonnonympäristön muutoksia. Jätemateriaalien hyödyntäminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö ovat myös jätehierarkian ja jätelain keskeisiä tavoitteita. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti täyttää toiminta ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset eikä toiminnasta katsota aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakija on teettänyt kattavat jätemateriaalin kelpoisuustestit, joiden perusteella todetaan, että kyseinen jätemateriaali ei sisällä siinä määrin haitta-aineita että se maanrakentamisessa vaarantaisi ympäristöä (maaperää ja pohjavettä) ja terveyttä. Luvan mukainen jätteiden hyödyntämistoiminta on niin pienimuotoista ja luonteeltaan kertaluontoista, että ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitetun vakuuden asettamista ei ole katsottu tarpeelliseksi. Lupamääräysten perustelut Jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Maanrakentamiseen soveltumattomat jätteet kuten metalli, muovi ja puu tulee erottaa hyödynnettävästä jätteestä ja toimittaa edelleen asianmukaisesti joko hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Ympäristölle ja terveydelle haitalliset materiaalit eivät niiden vaaraominaisuuksien vuoksi sovellu maanrakentamisessa hyödynnettäviksi. Lisäksi jätemateriaali on murskattava riittävän pieneen raekokoon, jotta jätemateriaali ei rajoittaisi alueen maankäyttöä tulevaisuudessa. (määräykset 1-3) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden vähenemistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Asentamalla tiivis pintakerros rakennusjätekerroksen päälle voidaan sadevesien kulkeutuminen jätemateriaalin vähentää sekä ehkäistä jätemateriaalin pölyämistä. (määräys 4) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Esimerkiksi metalli- ja puujäte voidaan toimittaa muualla hyödynnettäväksi. (määräys 5). Melun- ja pölyntorjuntaa koskevat määräykset on annettu lähinnä betonijätteen murskaamisesta ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (määräykset 6 ja 7) Tarkkailu- ja valvontamääräykset on annettu toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja lupapäätöksen valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi (määräykset 8 ja 9) Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus ( 169/2000) Jätelaki (1072/1993) Jäteasetus (1390/93) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Luvan voimassaolo

6 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristölupamaksu Ympäristöluvasta peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen 1800 euron maksu. Taksan alkuperäisestä määrästä on vähennetty 670 euroa, koska hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu sanomalehdissä. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. PäätösEhdotus hyväksyttiin. Asian esitteli ympäristöinsinööri Helena Pakkala. JAKELU kuuljulkipano tiedlounais-suomen ympäristökeskus tiedvaasan hallinto-oikeus aokauppila Mika