Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa

Transkriptio

1 Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa Grako-luento Timo Partala Puh

2 Luennon sisältö Tavoite: Keskeisten käytettävyyteen liittyvien lähtökohtien ja UI-suunnitteluperiaatteiden mieleenpalautus. Miksi käytettävyys on tärkeää? Käyttöliittymäsuunnittelun perusteita - Vuorovaikutustyylit - Käyttöliittymien suunnitteluperiaatteita

3 Miksi käytettävyys on tärkeää?

4 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset menettävät vuosittain kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia it-ongelmien takia. Tietotekniikan ongelmat ovat nousseet uhaksi suomalaisten yritysten tehokkuudelle. Niistä aiheutuu jo 2,7 miljardin taakka kansantaloudelle. Tutkimuksen mukaan kansantalouden tehokkuuden kannalta olisi tärkeää, että tietotekniikan käytettävyys varmistetaan niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Käytettävyyttä kohentavat esimerkiksi [...] pitkäjänteinen käyttäjälähtöinen tutkimus- ja kehitystoiminta. [ITviikko ]

5 Käytettävyyden liiketaloudellisia perusteita Alhaisemmat kehityskustannukset Lyhyempi kehitysaika Asiakasmäärän kasvu Asiakkaiden menetyksen estäminen Suurempi tuotekehityksen tehokkuus Vahvempi brändi Alhaisemmat tuotetukikustannukset Huomattava kilpailutekijä! [ - sisältää myös ROI-laskimen Internet-sivustojen kehittämiselle

6 Käytettävyyden osatekijät Käyttöympäristö Fyysinen, sosiaalinen, tekninen,... Vuorovaikutus, käyttöliittymä Ihminen Kyvyt, odotukset, tavoitteet, tehtävät Sovellus/järjestelmä Toiminnallisuus, tekniset ominaisuudet, muoto, I/O-laitteet Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi (UCD = User-Centered Design)

7 Mitä käytettävyys on? Käytettävyyttä ei voida määritellä absoluuttisesti tyhjiössä - se riippuu tuotteen lisäksi aina käyttäjistä, heidän tavoitteistaan ja käyttöympäristöstä Käytettävyys tarkoittaa tuotteen soveltuvuutta käyttäjälle ja tehtävään - On tunnettava tarkasti käyttäjät, tehtävät ja käyttöympäristöt

8 Käytettävyyden määritelmä ISO (1998) -standardi määrittelee käytettävyyden seuraavasti: - Tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tuotteen määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyissä käyttöympäristöissä. Mittarit: Tarkoituksenmukaisuus (Effectiveness) - miten hyvin tuotteella voi saavuttaa tavoitteen Tehokkuus/suorituskyky (Efficiency) - tehokkuus, mitattuna ajankäytöllä per tehtävä tai muilla käytetyillä resursseilla Tyytyväisyys (Satisfaction) - käyttäjän subjektiivinen kokemus käytön miellyttävyydestä

9 Käytettävyystavoitteet ja mittaaminen Käytettävyyden mittaamista ja systemaattista kehitystä varten on määrittelyn yhteydessä asetettava määrilliset tavoitteet Järjestelmän xxx käytettävyysspesifikaatio Käyttäjäpopulaatio: Esiehdot: Kohderyhmän 1 käyttäjät Mittaukset tehdään viikon käyttöajan jälkeen Attribuutti Suure Pahin tapaus Alin hyväksyttävä taso Suunniteltu taso Paras taso Tavoite Tarkoituksenmukaisuus Suoritetut tehtävät (%) Tehokkuus Käytetty aika (min) 10 tai yli Tyytyväisyys Arvio

10 Systeemin hyväksyttävyys Systeemin hyväksyttävyys Käytännöllinen hyväksyttävyys Sosiaalinen hyväksyttävyys Hyödyllisyys (usefulness) Hinta Yhteensopivuus Luotettavuus Jne n. 100 muuttujaa Käyttökelpoisuus (utility) Käytettävyys (usability) Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tavoite Opittavuus Tehokkuus Muistettavuus Virheettömyys Miellyttävyys [Jakob Nielsen]

11 Käytettävyydeltään hyvän järjestelmän ominaisuuksia Johdonmukaisuus Tehtävään sopivuus Opittavuus Muistettavien asioiden määrä Hallittavuus Virheettömyys Virheiden sieto (error handling, error recovery, forgiveness) [Jacob Nielsen, Ben Shneiderman] Miellyttävyys Esteettisyys Sopiva esitystapa Opastus, käyttöohje

12 UCD= User-Centered Design Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi Tunnista tarve käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle Ymmärrä ja määrittele käyttökonteksti [ISO 13407] Evaluoi suunnitteluratkaisut vaatimuksia vasten Järjestelmä täyttää määritellyt käyttäjän ja organisaation vaatimukset Määrittele käyttäjän ja organisaation vaatimukset Tuota suunnitteluratkaisuja

13 Ohjelmistoteknisen toteutusprosessin ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun integrointi Esitutkimus Määrittely Tunnista tarve käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle Ymmärrä ja määrittele käyttökonteksti [ISO 13407] Suunnittelu Toteutus } Evaluoi suunnitteluratkaisut vaatimuksia vasten Järjestelmä täyttää määritellyt käyttäjän ja organisaation vaatimukset Määrittele käyttäjän ja organisaation vaatimukset Integrointi Testaus Tuota suunnitteluratkaisuja Käyttöönotto & ylläpito

14 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet Käyttäjien aktiivinen osallistuminen ja selkeä ymmärrys käyttäjän ja tehtävien vaatimuksista Tarkoituksenmukainen työnjako käyttäjien ja teknologian välillä Suunnitteluratkaisujen iterointi Monialainen suunnitteluprosessi [ISO13407]

15 UCD:n menetelmiä

16 Esimerkki käytön sekvenssistä, johon UI-suunnittelu voi perustua Ennen suunnittelun alkamista on tunnistettava keskeiset Tavoitteet ja tehtävänkulut Käyttöliittymän rakenteen pitäisi tukea tehtävien tehokasta suorittamista Keskeisiä tehtäviä voidaan käyttää testi-caseina mm. protoiluvaiheessa

17 Käyttöliittymien perusteita Vuorovaikutustyylit UI-suunnittelun periaatteita

18 Vuorovaikutustyylit Kysymys-vastaus dialogi Lomakkeen täyttö Komentokieli Luonnollinen kieli Valikot Suoramanipulaatio Hypermedia Agentit

19 Vuorovaikutustyylit... 2) Lomakkeen täyttö - käyttäjä vastaa tavallaan yhtä aikaa moneen kysymykseen - sopii erityisesti tietojen syöttöön etenkin jos tietoja kootaan paperilomakkeella ja ne syötetään tietokoneeseen

20 Hyvän lomakkeen ominaisuuksia Looginen järjestys Ryhmittely Termit käyttäjän kielellä Pakolliset kentät ilmaistu selkeästi Mahdollisuus poistua (keskeyttää lomakkeen täyttö, Cancel) tai palauttaa oletusarvot

21 Vuorovaikutustyylit... 5) Valikot - vaihtoehdot näkyvissä, valitaan (etsitään) haluttu, ilmaistaan valinta, todetaan tulos - helppo oppia, jos vaihtoehdot kuvaavia - ei sovi tietojen syöttöön - hidastaa kokeneiden käyttäjien työtä

22 Vuorovaikutustyylit 6) Suoravaikutteinen (direct manipulation) liittymä - käsittelyn kohteet ovat näkyvissä ja osoitettavissa, manipuloitavissa - Jatkuva visuaalinen palaute - drag and drop on tehokas ja miellyttävä, erityisesti silloin kun objektille pitää antaa sijainti - sopii melko hyvin aloittelijallekin - houkuttelee kokeilemaan - helppo oppia ja muistaa - toteutus on vaativaa

23

24 Merkkipohjainen vs. graafinen liittymä Ref: Temple, Barker, Sloane (1990; sponsorit: Microsoft ja Zenith) Mittari CUI GUI Valmistuneita tehtäviä Oikein tehtyjä tehtäviä Noviisien turhautuneisuus Rasittuneisuus Yritettyjä tehtäviä 35 % enemmän 74 % 91 % % enemmän

25 Yhteenvetoa vuorovaikutustyyleistä Eri tyylien käyttökelpoisuus riippuu aina tilanteesta: tehtävästä, käyttäjästä, tavoitteista; tapoja ei voi asettaa yleispätevästi paremmuusjärjestykseen - Yksi yleisluontoinen sääntö: GUI on parempi noviiseille, komentokieli tehokkaampi kokeneille käyttäjille Useimmiten käyttöliittymässä sovelletaan rinnakkain useita eri keskustelutapoja - suoravaikutteisuus, valikot, lomakkeet - jopa suoravaikutteisuus ja komennot (esim. CAD)

26 Käyttöliittymien suunnitteluperiaatteita

27 Käyttöliittymäsuunnittelun sääntöjä the Eight Golden Rules of Interface Design, Ben Shneidermann, Designing the User Interface (Addison-Wesley, 1993) - Myös: Normanin periaatteet, Donald Norman, Design of Everyday Things, Basic Books, 2002.

28 Käyttöliittymäsuunnittelun 8 kultaista sääntöä 1. Noudata yhtenäisyyttä toimintaketjuissa ja toimintatavoissa Terminologia Värit, fontit, kuvakkeet Samanlainen toimintatapa samassa tilanteessa

29 Norman: Johdonmukaisuus Sisäiseen johdonmukaisuuteen vaikuttaa mm: - Komponenttien sijainti ja käyttötapa - Värien käyttö (sama värikoodaus läpi ohjelman) - Vihjeiden käyttö (fontin tyyli: kursiivi, lihavointi ) - Terminologia (yhtenäinen läpi koko ohjelman) - Samantyyppinen toimintatapa samantyyppisissä tilanteissa Tyylioppaat hyvä tapa ohjata johdonmukaisuutta

30

31 Kahdeksan kultaista sääntöä 2. Tarjoa edistyneille käyttäjille oikoteitä näppäinoikotiet makrot

32 Kahdeksan kultaista sääntöä 3. Tarjoa informatiivista palautetta Suoramanipulointi edellyttää toiminnon aikana jatkuvaa palautetta!

33 Norman: Palaute Nopea palaute on onnistuneen ja järkevän toiminnan kannalta keskeistä - Jo 300 ms:n viiveen jälkeen käyttäjä alkaa turhautua Voi perustua esim. näkö- tai kuuloaistiin - Molempia ei yleensä tarvita yhtaikaa Palautetta tulee antaa käyttäjän ymmärtämillä termeillä tai visuaalisilla viesteillä

34 Kahdeksan kultaista sääntöä 4. Suunnittele dialogit siten, että ne johtavat lopputulokseen Järjestä toimintoketjut siten, että niillä on alku, keskikohta ja loppu

35 Kahdeksan kultaista sääntöä 5. Tarjoa yksinkertaista virheenkäsittelyä estä virheet auta käyttäjää toipumaan virhetilanteista

36 (EI näin :-})

37 Norman: Virheiden käsittely Käyttäjän ei tulisi syyttää itseään virheistä - Ihmisillä on taipumus pyrkiä löytämään toiminnoille (etenkin kummallisille) selityksiä, eivätkä ne aina osu kohdalleen Tärkeä virheisiin vaikuttava tekijä on kuviteltu syy-yhteys - esim. verkkoyhteys katkeaa yllättäen: teinkö minä jotain väärin?

38 Kahdeksan kultaista sääntöä 6. Salli toimintojen helppo peruminen yksittäisen tapahtuman toimintosarjojen - Myös Redo - Huom! Yleensä pitää suunnitella jo ohjelmistoarkkitehtuuritasolla

39 Kahdeksan kultaista sääntöä 7. Tue käyttäjän kontrollin tunnetta Käyttäjä käynnistää tapahtumat ja toiminnot Käyttäjä voi tehdä valintoja Salli keskeytykset Tosin: Automaatio- ja läsnä-äly järjestelmissä käyttäjän kontrolli ei voi olla täydellinen - Silti käyttäjälle pitää antaa mahdollisuus kontrolliin vähintäänkin keskeytyksen muodossa

40 Kahdeksan kultaista sääntöä 8. Rajoita käyttäjän lyhytkestoisen muistin kuormitusta tarvittava informaatio joka näytöllä - Mutta ei liikaa! (7±2, ryhmittely) ohjeet, opasteet, syöteformaatit

41

42 Norman: Näkyvyys Tee asiat näkyviksi Toiminnot ja informaatio esille Anna luonnollisia visuaalisia viestejä - Jos yksinkertaisen välineen yhteyteen tarvitaan käyttöohje, on se todennäköisesti merkki epäonnistuneesta suunnittelusta

43 Yhteenveto Määrittele aluksi käyttäjän tavoitteet ja päätehtävät Tee suunnitelma käyttöliittymän rakenteesta perustuen tehtävänkulkuihin - Sekä näyttöjen väliset että sisäiset rakenteet Sovella Shneidermanin/Normanin (tms.) UIsuunnitteluohjeita - Voitte miettiä myös omaa tyyliopasta Jos mahdollista, tee (paperi)proto ja testaa sitä 2-4 potentiaalisella käyttäjällä

44 Kirjallisuutta Cooper, A. About Face: The Essentials of User Interface Design. Wiley, Earthy, J., Usability Maturity Model, Lloyd s Register, INUSE project, Beyer, H. & Holtzblatt, K. Contextual Design. Academic Press, ISO Human-centred Design Processes for Interactive Systems. Switzerland, Genève: International Organization for Standardization, ISO Ergonomic requirements for office work with visual display terminals, Part 11: Guidance on usability. Jokela, T. Assessment of UCD processes as a basis for improvement action. University of Oulu, A374, 2001 Kotler, P. (2000). Marketing management, the millenium edition. Prentice Hall, Mayhew, D. and Bias, R. Cost-Justifying Usability. Morgan Kaufmann, 1994 (new edition coming in 2005) & Update for the Internet Age, Moore, G. (1991). Crossing the Chasm. Harper Business, NY. Nielsen, J. Usability Engineering. Morgan Kaufmann, Norman, D. Design of Everyday Things, Basic Books, Norman, D. (1998). The Invisible Computer: Why Good Products Can Fail. MIT Press, MA. Preece, J. et al, Human-Computer Interaction. Addison-Wesley Publishing Company, 1994 Thomas B. Sheridan, Humans and automation: System design and research issues, Wiley Inter- Science, 2002 Shneiderman, B. Designing the User Interface. Addison-Wesley, Sinkkonen et al. Käytettävyyden psykologia. IT Press, 2002.

45 Web-linkkejä - A project funded by EU to promote usability and user-centered design - The Usability Professionals' Association (UPA) - Jacob Nielsenin webbisivut, osittain kaupalliset - Nielsenin kuuluisa Alert Box: Kaupallinen yritys, jossa lisäksi tarjolla julkista käytettävyystietoa (esimerkkejä huonosta käytettävyydestä)