SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN LOPPUVAIHEESSA SUOMEEN MUUTTANEIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Transkriptio

1 Raportit ja selvitykset 2013:13 Ulla Taipale-Lehto, Timo Bergman GRAAFISEN TEOLLISUUDEN OSAAMISTARVERAPORTTI Helena Korpela, Lucas Pardo, Pirjo Immonen-Oikkonen ja Leena Nissilä SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN LOPPUVAIHEESSA SUOMEEN MUUTTANEIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle Selvitys syyslukukaudelta 2012 Raportit ja selvitykset 2013:15

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2013:15 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto Taustaa Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen Kyselyyn vastanneet kunnat Oppilasmäärät Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämisen mallit kunnissa Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tuntimäärät Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opiskelun kesto Kuntien näkemyksiä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämisestä Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden opetuksen järjestäminen Oppilaiden määrä Oppilaiden ikärajat Opintojen keskeyttäminen Nuorten koulutuksen suunnittelu Nuorten koulutuksen suunnittelusta kunnassa vastaavat tahot Koulutuksesta saatavan tiedon hankkiminen ja koulutukseen ohjaus Nuorten sijoittuminen perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen Kunnissa järjestetty tuki perusopetuksen loppuvaiheessa tulleille maahanmuuttajanuorille Lähteet ja kirjallisuus...15 Liite 1. Vuosien 2005 ja 2012 selvitysten tulosten vertailua...17 Liite 2. Kyselyn saatekirje...23 Liite 3. Kyselylomake

4 4

5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Tämä selvitys käsittelee suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajanuorten opetuksen järjestämistä perusopetuksessa. Asiaa koskeva kysely tehtiin syksyllä 2012 kunnille ja selvitys koski syyslukukautta Selvitysten taustalla oli maahanmuuttajien määrän nopea kasvu edellisen selvityksen (vuodelta 2005) jälkeen ja toiminnan kehittämistä koskevien haasteiden lisääntyminen. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista varten tarvittiin tietoa myös opetuksen järjestämisestä. Perusopetuksen päättövaiheessa maahan muuttaneiden nuorten tilanteesta on myös tarkoitus tehdä lähiaikoina linjauksia, joiden pohjaksi tarvittiin uutta tietoa nykytilanteesta. Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten järjestämistä selvitettiin ensi kerran vuonna Vuosien 2005 ja 2012 kyselyn tuloksia verrataan tässä selvityksessä silloin, kun se on tarpeen. 1.2 Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä Ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut vuodesta 2005 sadasta tuhannesta kahteensataan tuhanteen. Vieraskielisten peruskouluikäisten (vuosiluokat 1 9 ja lisäopetuksen oppilaat) määrä on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen 2012 lähes kymmenellä tuhannella (taulukko 1). Suomea toisena kielenä opiskelevien määrä on myös kasvanut nopeasti, samana ajanjaksona noin kymmenellä tuhannella (taulukko 2). TAULUKKO 1. Perusopetuksen vieraskielisten oppilaiden lukumäärä vuosina Vuosi Oppilasmäärä Osuus oppilasmäärästä (%) , , , , , , , ,7 Lähde: Tilastokeskus - Opetushallituksen WERA-web-raportointipalvelu. 5

6 TAULUKKO 2. Suomea toisena kielenä opiskelleet peruskoulussa vuosina Vuosi vuosiluokat 1 6 vuosiluokat 7 9 peruskoulu yhteensä tietoa ei kerätty tietoa ei kerätty Lähde: Tilastokeskus - Opetushallituksen raportointitietokanta ROPTI. Suomea toisena kielenä opiskelevien osuus peruskoulussa on noussut jopa vieraskielisten määrää nopeammin. Kun vuonna 2005 vieraskielisistä oppilaista 69 % opiskeli suomea toisena kielenä, vuonna 2012 S2-oppilaiden osuus kaikista vieraskielisistä oppilaista oli noussut 89 %:iin. TAULUKKO 3. Suomea toisena kielenä peruskouluissa opiskelleiden osuus vieraskielisistä oppilaista vuosina Vuosi S2-oppilaat peruskoulussa Osuus vieraskielisistä (%) tietoa ei kerätty Lähde: Tilastokeskus - Opetushallituksen raportointitietokanta ROPTI. 6

7 2 Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen 2.1 Kyselyyn vastanneet kunnat Kysely lähetettiin 299 suomenkieliseen kuntaan. Kyselyyn vastasi 118 kuntaa, mikä on noin 40 % kaikista kyselyssä mukana olleista kunnista. Vastanneiden joukossa ovat kuitenkin ne kunnat, joissa on merkittävissä määrin oppimäärää opiskelevia oppilaita. Vastanneista kunnista 77 %:ssa (91) on suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettuja oppilaita 1. Kunnat on jaoteltu suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettujen oppilaiden määrän mukaan seuraavasti: 1. Pienen oppilasmäärän kunnat (oppilaita 1 10) 32 % 2. Pienehkön oppilasmäärän kunnat (oppilaita ) 46 % 3. Keskisuuren oppilasmäärän kunnat (oppilaita ) 9 % 4. Suuren oppilasmäärän kunnat (oppilaita ) 13 % 5. Pääkaupunkiseudun kolme suurta kuntaa (oppilaita ) Pienehkön oppilasmäärän kuntia oli kaikista kyselyyn vastanneista kunnista suhteellisesti eniten, noin 46 %. Pienen oppilasmäärän kuntia on noin 32 %, suuren oppilasmäärän kuntia (mukaan luettuna pääkaupunkiseudun kunnat) yhteensä noin 13 % ja keskisuuren oppilasmäärän kuntia noin 9 %. TAULUKKO 4. Kyselyyn vastanneet kunnat, joissa S2-oppilaita. S2-oppilaiden määrä kunnassa Kuntia Osuus kaikista kunnista, joissa S2-oppilaita Pienen oppilasmäärän kunnat (oppilaita 1 10) % Pienehkön oppilasmäärän kunnat (oppilaita ) % Keskisuuren oppilasmäärän kunnat (oppilaita ) 8 9 % Suuren oppilasmäärän kunnat (oppilaita ) 9 Pääkaupunkiseudun kolme suurta kuntaa (oppilaita ) 3 } 13 % Yhteensä % Ruotsin- tai kaksikielisten kuntien opetuksen järjestäjille lähetettiin kysely 57 kuntaan, joista kyselyyn vastasi 7 kuntaa. Kaksikieliset kunnat saivat myös suomenkielistä opetusta koskevan kyselyn. Kaikissa kyselyyn vastanneissa ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa oli ruotsi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettuja oppilaita. 1 Suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimäärään oikeutetuilla oppilailla tarkoitetaan tässä selvityksessä oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen/ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueille (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus 1/011/2004). 7

8 2.2 Oppilasmäärät Suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettuja oppilaita on kyselyyn vastanneissa kunnissa kaikkiaan , kun vieraskielisiä oppilaita perusopetuksessa koko maassa oli tuolloin Pääkaupunkiseudulla on kyselyn vastausten perusteella 62 % kaikista suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutetuista oppilaista. Jo yksistään Helsingissä on noin 32 % kaikista kyselyssä ilmoitetuista oppilaista. Vastaavasti 12 suurimmassa tähän selvitykseen vastanneessa kunnassa (pääkaupunkiseudun ja suuren oppilasmäärän kunnat), on noin 88 % kaikista suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutetuista oppilaista. Suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan opiskelevat ovat siis edelleen keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle sekä muihin suurimpiin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla suomi toisena kielenä -oppilaiden suhteellinen osuus kunnan kaikista oppilaista on kuntien vastausten mukaan 14,5 %: Helsingissä 18,8 %, Vantaalla 14,2 % ja Espoossa 11,1 %. Melko suuri suhteellinen määrä (7 11 %) oppilaita on myös Vaasassa, Tampereella, Honkajoella, Turussa, Lappajärvellä, Kemiönsaarella ja Keravalla, Vastaavasti noin 69 %:ssa kunnista suomi toisena kielenä -oppilaiden suhteellinen määrä kaikista oppilasta on alle 3 %. TAULUKKO 5. Suomi toisena kielenä -oppilaiden määrä eräissä suurissa kunnissa. Kunta S2-oppilaiden määrä %-osuus kaikista S2-oppilaista Helsinki % Vantaa % Espoo % Tampere % Turku % Yhteensä % Kyselyyn vastanneissa kunnissa ruotsi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettuja oppilaita on yhteensä 151. (Pedersöre 21, Hanko 5, Kemiönsaari 3, Närpiö 85, Vaasa 26, Espoo 10 ja Kirkkonummi 1) 2.3 Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämisen mallit kunnissa Pohdittaessa suomi toisena kielenä (myöhemmin S2) -opetuksen tuntimääriä on otettava huomioon, että koko kouluaikana annettava äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärä (42 vuosiviikkotuntia luokilla 1 9) jakaantuu seuraavasti eri luokka-asteilla: vuosiluokilla 1 2 yhteensä 14 vuosiviikkotuntia, vuosiluokilla 3 5 yhteensä 14 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 6 9 yhteensä 14 vuosiviikkotuntia. Seuraavassa esitellään kuntaluokittain suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämisessä käytössä olevat mallit. Vastausten perusteella vaikuttaisi siltä, että kaikki kunnat eivät luokittele opetuksen järjestämisen erilaisia muotoja täysin samalla tavalla, joten kyselyn tuloksia voidaan tältä osin pitää suuntaa antavina. 8

9 Pienen oppilasmäärän kunnat Pienen oppilasmäärän kunnissa opetus järjestetään varsin eri tavoin toisiinsa verrattuna, eli ryhmänä se on varsin heterogeeninen. Hieman yli puolessa pienen oppilasmäärän kunnista ei järjestetä erillistä suomi toisena kielenä -opetusta. Lisäksi 37 % pienen oppilasmäärän kuntien S2-oppilaista opiskelee osaksi äidinkielen ja osaksi S2-ryhmässä ja vain 7 %:lle annetaan erillistä S2-opetusta koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä. Pienehkön oppilasmäärän kunnat Pienehkön oppilasmäärän kunnissa S2-oppilaat opiskelevat eniten osaksi suomea äidinkielenä -opiskelevien ryhmässä ja osaksi erillisessä suomi toisena kielenä -opetuksessa. Hieman alle neljäsosassa (24 %) kunnista opiskellaan eriytettynä suomi äidinkielenä -ryhmässä eli ilman erillistä S2-opetusta. Pienehkön oppilasmäärin kunnista 15 %:ssa S2-oppilaat opiskelevat koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän erillisessä S2-ryhmässä. Keskisuuren oppilasmäärän kunnat Keskisuuren oppilasmäärän kunnista 88 % vastasi järjestävänsä S2-opetusta osaksi S2- ryhmässä ja osaksi suomi äidinkielenä -ryhmässä. Keskisuuren oppilasmäärän kunnissa neljäsosa opiskelijoista ei kuitenkaan saa S2-opetusta erillisissä ryhmissä. Suuren oppilasmäärän kunnat Suuren oppilasmäärän kunnista selvästi suurin osa oppilaista (66 %) saa S2-opetusta osaksi suomi äidinkielenä -ryhmässä ja osaksi S2-ryhmässä. Pääkaupunkiseudun kunnat kaikki järjestävät opetusta osaksi suomi äidinkielenä -ryhmässä, osaksi S2-ryhmässä. Yhdessä suuren oppilasmäärän kunnassa järjestetään erillistä S2-opetusta koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä. Lisäksi kahdessa kunnassa järjestetään S2-opetusta koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä, minkä lisäksi oppilaat opiskelevat myös suomi äidinkielenä -ryhmässä. Kaikkien kuntien tulokset yhdistettynä 12,5 % kaikista maahanmuuttajaoppilaista sai vuonna 2012 koko äidinkielen oppimäärän erillisessä suomi toisena kielenä -ryhmässä. Vuonna 2005 vastaava osuus oli 5 %. Erillisessä ryhmässä S2-opetusta koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä saavien osuus on siis lisääntynyt 7,5 prosenttiyksikköä. Ainakin osan S2-opetuksesta erillisessä S2-ryhmässä sai vuonna 2012 melkein 78 % kaikkien kyselyyn vastanneiden kuntien oppilaista. Vastaava luku vuonna 2005 oli 56 %. Niiden oppilaiden määrä, jotka eivät saa lainkaan S2-opetusta erillisessä S2-ryhmässä, oli vuonna 2012 vajaa 10 %. Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajaoppilailla on erilaiset mahdollisuudet saada suomi toisena kielenä -opetusta riippuen siitä, kuinka paljon maahanmuuttajaoppilaita kunnassa on. Olennaisinta on, että pienen, pienehkön ja keskisuuren oppilasmäärän kunnissa yhteensä 25 % oppilaista ei saa erillistä suomi toisena kielenä -opetusta, kun vastaavasti kaikkien kuntien oppilaista vain vajaa 10 % ei saa S2- opetusta. Lisäksi pienen oppilasmäärän kunnissa ei useinkaan käytetä erilaisia opetuksen järjestämisen malleja. Ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa enemmistö (noin 61 %) opiskelee ruotsia toisena kielenä osittain erillisessä ruotsi toisena kielenä -ryhmässä ja osittain ruotsi äidinkielenä -ryhmässä. Noin 15 % ruotsi toisena kielenä -oppilaista saa koko äidinkielen ja kirjallisuu- 9

10 den tuntimäärän ruotsi toisena kielenä -opetuksena kokonaan erillisessä ryhmässä. Noin 20 % ruotsi toisena kielenä -oppilaista ei saa erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta. 2.4 Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen tuntimäärät Vähän yli kymmenesosa (12,5 %) maahanmuuttajaoppilaista saa suomi toisena kielenä -opetusta koko äidinkielen tuntimäärällä. Tällaista opetusta tarjotaan 39 kunnassa. Yleisin opetuksen malli on kuitenkin se, että oppilaat saavat S2-opetusta osittain erillisessä suomi toisena kielenä -ryhmässä ja osittain eriytettynä suomi äidinkielenä -ryhmässä. Kun vuonna 2005 erillisen suomi toisena kielenä -opetuksen määrä oli keskimäärin 1 2 vuosiviikkotuntia, vuonna 2012 tuon erillisen suomi toisena kielenä -opetuksen tuntimäärä oli keskimäärin 2,5 3,6 vuosiviikkotuntia (tässä laajuudessa opetusta annetaan kaikkiaan 66 kunnassa). Erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta annetaan keskimäärin 2 3 viikkotuntia. Maahanmuuttajaoppilaita, jotka eivät saa yhtään viikkotuntia erillistä suomi toisena kielenä -opetusta, on lähes kymmenesosa kaikista oppilaista (9,3 %). Vastaavasti noin 20 % ruotsi toisena kielenä -oppilaista ei saa erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta. 2.5 Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opiskelun kesto Kunnilta tiedusteltiin myös, kuinka kauan oppilaan on mahdollista saada erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Noin puolet kunnista (48 %) vastasi, että erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta on mahdollista saada niin kauan kuin oppilaan kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen. Viidesosassa (19 %) kunnista oli mahdollista saada opetusta koko kouluajan. Näin ollen 67 %:ssa kunnsta oppilas voi käytännössä saada erillistä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta tarvitsemansa ajan. Noin viidesosassa (22 %) kunnista antaa opetusta enintään kuusi vuotta opetuksen aloittamisesta, minkä ajan on mahdollista saada valtionavustusta. Yleisesti kunnat kuitenkin vastaavat, että opetuksen pituuteen suhtaudutaan joustavasti oppilaan tarpeen mukaan. 2.6 Kuntien näkemyksiä suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämisestä Kuntien vastauksista ilmenee, että suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen vaikuttavat paljon ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat opetuksen saatavuuteen ja laatuun. Tällaisiksi ulkoisiksi tekijöiksi mainittiin muun muassa oppilasmäärät ja oppilaiden ikäjakaumat, resurssien saanti sekä rehtoreiden ja opettajien puutteellinen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja sen järjestämisen tuntemus. Lisäksi katsottiin valtiolta tulevan rahoituksen olevan riittämätön opetuksen järjestämiseen. Tämän katsotaan johtuvan osittain valtionavustuksen määrittymisperusteista, joiden mukainen vaadittava ryhmäkoko on pienissä kunnissa vaikea toteuttaa. Tämä muutos ei aikaisempaan verrattuna kohtele oppilaita tasa-arvoisesti. Vuonna 2009 annetun asetuksen (1777/2009) mukaan suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen myönnetään valtionavustusta ja muun opetuksen tukea laskennallisesti neljän oppilaan ryhmille. Jos kunnassa ei ole neljää opetusta tarvitsevaa oppilasta, voidaan opetusta siinä tapauksessa antaa myös kahdelle oppilaalle. Yksittäiselle oppilaalle annettavaa opetusta varten ei valtionavustusta voi vuoden 2009 asetuksen mukaan enää hakea. 10

11 3 Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden opetuksen järjestäminen 3.1 Oppilaiden määrä Perusopetuksen loppuvaiheessa tulleilla maahanmuuttajanuorilla tarkoitetaan tässä selvityksessä vuotiaina perusopetukseen tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tulleita nuoria. Selvityksen vastausten perusteella 45 kunnassa on yhteensä 847 perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tullutta maahanmuuttajanuorta. He aloittivat opiskelunsa peruskoulussa tai perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai muussa erityisesti myöhään tulleille nuorille tarkoitetussa ryhmässä syyslukukaudella Kyselyn mukaan myös myöhään tulleet maahanmuuttajanuoret ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Pelkästään Helsingissä oli noin 46 % kaikista myöhään maahan tulleista nuorista (387 oppilasta) ja pääkaupunkiseudulla 61 %. Jos tähän laskee vielä suuren oppilasmäärän kunnat, niin näiden yhteenlaskettu osuus on 89 %. Pienen oppilasmäärän kunnissa on yleisintä, ettei niissä ole laisinkaan perusopetuksen loppuvaiheessa tulleita nuoria. Pienehköissä yleisintä on 0 2, keskisuurissa 2 8 ja suurissa maahanmuuttajanuorta. Turussa ja Espoossa nuoria oli noin 70 ja Vantaalla noin 50. Ruotsinkielisistä kunnista vain kahdessa oli perusopetuksen loppuvaiheessa tulleita maahanmuuttajanuoria, yhteensä Oppilaiden ikärajat Oppivelvollisuusikä on peruskoulussa opiskelun rajana suurimmassa osassa kuntia (noin 62 %). Kunnista neljäsosassa oli mahdollista opiskella peruskoulussa 18-vuotiaaksi asti, ja vain noin 13 % kunnista oli mahdollista opiskella peruskoulussa 18 ikävuoden jälkeen. Varsin monet kunnat vastasivat kuitenkin, ettei heidän kohdalleen ole tullut vielä tilannetta, jossa maahanmuuttajanuori, jolla oli peruskoulu käymättä, olisi ylittänyt oppivelvollisuusiän tai ollut yli 18-vuotias. Niissä kunnissa, joissa oli mahdollista opiskella oppivelvollisuusiän jälkeen, opetus järjestettiin yleensä aikuislukiossa tai muussa peruskoulussa kuin lähikoulussa. Kuitenkin muutamassa kunnassa oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetus tapahtui perusopetuksessa oppilaan lähikoulussa. Pääkaupunkiseudulla ainoastaan Espoossa oli mahdollista opiskella perusopetuksen koulussa yli 18 vuoden ikäisenä. Pienen (0,5 %) ja pienehkön (5 %) oppilasmäärän kunnissa oli suhteessa kuntaluokan kuntien määrään kaikkein vähiten mahdollista opiskella peruskoulussa yli 18-vuotiaana. Näissä kunnissa oli kuitenkin samalla kaikkein yleisintä, ettei yli 18-vuotiaita opiskelijoita ollut. Suuren ja keskisuuren oppilasmäärän kunnissa kolmasosassa oli mahdollista opiskella vielä yli 18-vuotiaana. Moni kunta vastasi tekevänsä päätöksen oppivelvollisuusiän ylittäneistä opiskelijoista tapauskohtaisesti. Useissa kunnissa nuorten opiskeluun oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen suhtaudutaan joustavasti. Ruotsin- tai kaksikielisistä kunnista kolmasosassa oli mahdollista opiskella 18-vuotiaaksi asti ja kolmasosassa vain oppivelvollisuusiän. Vain yksi kunta näistä ilmoitti mahdollisuudesta suorittaa peruskoulu aikuislukiossa yli 18 vuoden ikäisenä. 11

12 3.3 Opintojen keskeyttäminen Kuntien vastausten mukaan lukuvuoden aikana peruskoulun keskeytti yhteensä 31 oppilasta, jotka olivat aloittaneet perusopetuksen vuotiaana. Kahta kuntaa lukuun ottamatta kyse oli yksittäistapauksista. Yhdessä pienessä kunnassa perusopetuksen keskeytti 7 oppilasta ja yhdessä pääkaupunkiseudun kunnassa 15. Pienen oppilasmäärän kunnan tapauksessa syynä oli muutto toiselle paikkakunnalle, ja pääkaupunkiseudun kunnan tapauksessa tulee ottaa huomioon kaupungin suuri oppilasmäärä. Mitään yleistä syytä keskeyttämiselle ei näytä olevan. Yksittäisinä tapauksina syynä olivat perhesyyt, työllistyminen, kielivaikeudet ja henkilökohtaiset syyt. Yleisintä oli muutto pois paikkakunnalta. Myös motivaation puute on joissakin tapauksissa ollut keskeyttämisen syynä, kun myöhään tulleet ovat usein luokkatovereitaan vanhempia. Ruotsin- tai kaksikielisillä paikkakunnilla ei ollut perusopetuksen keskeyttäneitä maahanmuuttajanuoria. 3.4 Nuorten koulutuksen suunnittelu Lähes puolessa kaikista kunnista, joissa on suomi toisena kielenä -oppilaita, ei ole erityistä suunnitelmaa myöhään tulleiden oppilaiden koulutukseen. Noin 23 %:lla kunnista, joissa on suomi toisena kielenä -oppilaita, on erityinen suunnitelma myöhään perusopetukseen tulleiden maahanmuuttajien koulutukseen ja 27 %:lla koulutus on suunniteltu osana muuta suunnitelmaa. Silti myös kunnissa, joissa ei ole suomi toisena kielenä -oppilaita, noin 22 %:ssa oli suunniteltu myöhään tulleiden oppilaiden koulutus osana opetussuunnitelmaa tai maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelmaa. Erityinen suunnitelma tarkoitti monissa kunnissa etenemistä oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti, moniammatillista suunnitelmaa eri maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevien viranomaisten kanssa ja/tai eri koulutuspaikkojen ja -muotojen yhdistelemistä. Useassa kunnassa mainitaan monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma myös myöhään tulleiden nuorten koulutuksen suunnittelun perustana. Lähes kaikissa ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa on jonkin muun suunnitelman osana myös suunnitelma nuorten opetukseen tai nuoren kanssa tehdään oma opinto-ohjelma. 3.5 Nuorten koulutuksen suunnittelusta kunnassa vastaavat tahot Tarkasteltaessa kaikkia kyselyyn vastanneita kuntia yleisintä on, että perusopetuksen loppuvaiheessa tulleiden nuorten koulutuksesta vastaavat perusopetuksen suunnittelijat tai oppilaan koulun henkilökunta. Näin tehtiin 49 %:ssa kunnista. Melkein yhtä yleistä oli, että koulutuksen suunnittelu tehtiin yhdessä monien eri tahojen kanssa yhteistyönä. Tämä tilanne oli noin 40 % kunnista. Vain 11 kunnassa suunnittelusta vastasi koulu ainoastaan kunnan maahanmuuttoviranomaisen kanssa. Siis enemmistössä kunnista (60 %) vastuu myöhään tulleiden nuorten koulutuksen suunnittelusta on jaettu eri tahojen kesken, eikä koulu vastaa suunnittelusta yksin. 12

13 Niissä kunnissa, jossa suunnittelu tehtiin eri tahojen kanssa, oli yleistä, että suunnitteluun osallistuivat kunnan sivistystoimenjohtajat, opetusvirasto, sosiaali- ja perusturvatoimi tai nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan suunnittelijat. Muutamissa kunnissa myös ELY -keskus, työvoimatoimisto, sekä kansalaisjärjestöt olivat mukana laatimassa suunnitelmia. Näiden tahojen lisäksi näissä kunnissa oli useimmiten mukana myös kunnan maahanmuuttoviranomainen. Pienen ja pienehkön oppilasmäärän kunnissa koulutuksen suunnittelu tehdään useimmiten koulun voimin. Pienehkön oppilasmäärän kunnista noin 47 %:ssa suunnittelu tehdään muiden tahojen kanssa yhteistyönä, ja pienissä 37 %. Keskisuuren ja suuren oppilasmäärän kunnitsa noin neljässä viidesosassa suunnittelu tehdään muiden tahojen kanssa yhteistyönä. Koulutus suunnitellaan moniammatillisesti kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista viidessä koulutuksen suunnittelu tehtiin koulun voimin ja kahdessa vastuu oli jaettu kunnan maahanmuuttoviranomaisten ja koulun kesken. 3.6 Koulutuksesta saatavan tiedon hankkiminen ja koulutukseen ohjaus Perusopetuksen loppuvaiheessa maahan tulleille oppilaille tiedotus koulutuksesta ja koulutukseen ohjaus tapahtuu monessa kunnassa monikanavaisesti. Noin viidesosa kunnista ei osannut nimetä pääsääntöistä tahoa, jonka kautta oppilas ohjataan kouluun. Yleisintä oli, että opetusviranomaiset tiedottivat ja ohjasivat koulutukseen. Tämä tilanne oli noin kahdessa viidesosassa kaikista kunnista. Vain 7 kuntaa nimesi ainoaksi ohjaavaksi tahoksi maahanmuuttoviraston. Huomattavasti yleisempää oli, että maahanmuutto- ja opetusvirasto yhteistyössä ohjasivat opiskelijat koulutukseen. Näin oli noin kolmasosassa kunnista. Lähes kolmasosa kuntia ilmoitti, että opiskelijan huoltajat etsivät itsenäisesti tiedon koulutuksesta. Kaikissa kuntaluokissa yleisintä oli, että ohjaus tapahtui opetusviranomaisten, maahanmuuttoviraston tai näiden yhteistyön tuloksena. Kuitenkin pienen oppilasmäärän kunnissa huoltajan kautta tapahtuva tiedonhankinta oli lähes yhtä yleinen tapa ohjautua koulutukseen kuin edellä mainittujen viranomaisten kautta. Pienehkön oppilasmäärän kunnissa noin kolmasosassa ohjautuminen tapahtui huoltajan toimesta. Keskisuuren ja suuren oppilasmäärän kunnissa sekä pääkaupunkiseudulla vain muutamassa kunnassa tiedon hankinta ja ohjaus tapahtui pääsääntöisesti huoltajan toimesta. Espoossa ja Helsingissä huoltajat nimettiin yhdeksi kanavaksi opetus- ja maahanmuuttoviranomaisten lisäksi. 3.7 Nuorten sijoittuminen perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen Lähes kaikissa kunnissa (89 %), joissa on suomi toisena kielenä -opetukseen oikeutettuja oppilaita ja jotka vastasivat kyselyn tähän osioon, myöhään maahan tulleet nuoret sijoitetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen yleisopetuksen ryhmiin. Kunnis- 13

14 ta yhdessätoista sijoitettiin opiskelijoita yleisopetuksen ryhmein lisäksi omaan erilliseen maahanmuuttajaryhmään ja/ tai aikuisten perusopetukseen. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa oli käytössä muitakin vaihtoehtoja kuin sijoittaminen yleisopetuksen ryhmiin. Vastaava tilanne oli 56 %:ssa suuren oppilasmäärän, 25 %:ssa keskisuuren, 12 %:ssa pienehkön, mutta ei yhdessäkään pienen oppilasmäärän kunnista. Pienen oppilasmäärän kunnista kolme ilmoitti, ettei heillä järjestetä perusopetukseen valmistavaa opetusta ja pienehkön oppilasmäärän kunnista yksi. Yksittäisissä kunnissa nuoria sijoitettiin perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen myös muunlaisiin ryhmiin. Viidessä kunnassa maahanmuuttajat sijoittuivat erityisluokkiin, kolmessa kansalaisopistoihin tai aikuislukioon, kolmessa nuoret jatkoivat valmistavassa opetuksessa ja yksi kunta ilmoitti sijoittavansa oppilaat nivelluokkaopetukseen. Oppilasmääriä tarkasteltaessa yleisopetuksen ryhmiin sijoittuminen on kaikkein yleisintä. Kysymykseen vastanneissa kunnissa yhteensä noin 1098 oppilasta siirtyi yleisopetukseen. Valtaosa omiin erillisiin maahanmuuttajaryhmiin tai aikuisten perusopetukseen sijoitetuista opiskelijoista valtaosa on pääkaupunkiseudun ja suuren opiskelijamäärän kunnista. Muunlaisiin ryhmiin siirrettiin vain yksittäisiä oppilaita. Ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa kaikki kunnat, jotka vastasivat kysymykseen, sijoittivat myöhään maahan tulleet nuoret yleisopetuksen ryhmiin. 3.8 Kunnissa järjestetty tuki perusopetuksen loppuvaiheessa tulleille maahanmuuttajanuorille Varsin useat kunnat kertoivat avovastauksissaan tarjoavansa monia erilaisia tukimuotoja perusopetuksen loppuvaiheessa maahan tulleille nuorille. Monen kunnan antamat vastaukset viittaavat myös siihen, että samoja tukimuotoja annettiin myös muille maahanmuuttajaoppilaille. Yleisin kuntien mainitsema tukimuoto oli tukiopetus, jota tarjosi 56 kuntaa. Muita kuntien esille tuomia yleisen tuen muotoja olivat kuratiivinen tuki (26 kuntaa), oman äidinkielen opetus (25 kuntaa), oppilashuolto (19 kuntaa), omakielinen tai ohjattu harrastus- ja kerhotoiminta (17 kuntaa). Jotkut kunnat mainitsivat tarjoavansa omalla äidinkielellä annettavaa tukea, tulkkipalveluita, psykologipalveluita, henkilökohtaista avustajaa, työelämään tutustumista, terveydenhoitajan palveluita, työllistämistoimia, henkilökohtaista ura- tai oppimissuunnitelmaa tai perhepalveluita. Yksittäiset kunnat mainitsivat, että ne tukevat maahanmuuttajaoppilaita myös kielikahviloilla, etsivällä nuorisotyöllä, syrjäytymistä ehkäisevillä yksilöllisillä suunnitelmilla, moniammatillisen verkoston yksilöidyllä tuella ja/ tai monikulttuurisilla vanhempainilloilla. 14

15 Lähteet ja kirjallisuus Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:28. Gustafsson, Sari, von Hertzen-Oosi, Nina ja Lamminmäki, Sara: Koulujen monikultturisuustaitojen kehittämisen ohjelma. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2010:9. Ikonen, Kristiina ja Straszer, Boglárka: Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen asema perusopetuksessa ja opettajien koulutus. Selvitys Opetushallitus. Immonen-Oikkonen, Pirjo ja Leino, Anne (toim.): Monikulttuurinen kouluyhteisö. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2010:8. Korpela, Helena: Suomi / ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen perusopetuksessa. Selvitys Opetushallitus Korpela, Helena: Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten opetuksen järjestäminen. Selvitys Opetushallitus Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:6. Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9. Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma yleissivistävässä koulutuksessa -esite Opetushallitus. Kumpulainen, Timo (toim.): Koulutuksen tilastollinen vuosikirja Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportit 2012:5. Kuusipalo, Paula: Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat, perusasteen oppimäärän suorittaminen ja päättötodistuksen merkitys kotoutumisprosessissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013 Laki kotoutumisen edistämisestä /1386. Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutus. Suositus opetussuunnitelmaksi Opetushallitus Maahanmuuttaja opetusryhmässäni -esite Opetushallitus. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat lukiokoulutuksessa -esite Opetushallitus. Maahanmuuttajien koulutus Suomessa tilannekatsaus. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:3. Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö -esite Opetushallitus. Monikulttuurinen ohjaus -esite Opetushallitus. Oikarinen-Jabai, Helena (toim.): Kohti monikulttuurista koulua taidetyöpajat osana kulttuurikasvatusta. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2010:6. Oma kieli oma mieli. Opas oman äidinkielen oppimisen tukemiseen -esite Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus Perusopetukseen valmistava opetus -esite Opetushallitus. Sarsama, Arja ja Nissilä, Leena (toim.): Perusopetukseen valmistava opetus. Tilannekatsaus syyslukukaudelta Opetushallitus. Moniste 8/2008. Suomen sanoin monin tavoin. Suomi toisena kielenä perusopetuksessa -esite Opetushallitus. 15

16 Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2012. Kuukka, Ilona ja Rapatti, Katriina (toim.): Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni Opetushallitus. 16

17 Liite 1. Vuosien 2005 ja 2012 selvitysten tulosten vertailua Kyselyn saaneet kunnat ja vastausprosentti Muutokset Huomautukset Kysely lähetetty Suomenkieliset kunnat Kuntien vastausprosentti Ruotsin- tai kaksikieliset kunnat Kuntien vastausprosentti Kunnassa ei S2- oppilaita Kunnassa ei R2- oppilaita 387 kuntaan 299 kuntaan Suomen kuntien lukumäärä on laskenut 48 % 40 % 432 kunnasta 336 kuntaan (laskua 47 kuntaan 57 kuntaan n. 22 %) vuosina % 12 % 38 % vastanneista kunnista 50 % vastanneista kunnista 23 % vastanneista kunnista 0 % vastanneista kunnista Kuntien, joissa ei ole S2-oppilaita, määrä on vähentynyt absoluuttisesti vuosien aikana 15 prosenttiyksikköä. S2-oppilaiden määrä Kasvua oppilaiden määrässä noin 65 %. R2-oppilaiden määrä Kasvua oppilaiden määrässä noin 74 %. Kuntien lukumäärän väheneminen ja koon kasvaminen tulee ottaa huomioon, kun verrataan vuosien 2005 ja 2012 lukuja. Muutosten takia (ottamatta huomioon taustatekijöitä ja muita muutoksia) on todennäköisempää, että yksittäisessä kunnassa on S2-oppilaita vuonna Ruotsin- tai kaksikielisistä kunnista kyselyyn vastasi vuoden 2012 selvityksessä vain kuntia, joissa oli R2-oppilaita. 17

18 Eri kuntaluokkiin kuuluvien kuntien määrä ja niihin kuuluvien kuntien suhteellinen osuus kaikista kunnista Eräiden kuntien S2- oppilasmäärät suhteessa koko maan oppilasmäärään Muutokset Huomautukset pienen oppilasmäärän kunnat 140 (76 %) pienehkön oppilasmäärän kunnat 30 (16%) keskisuuren oppilasmäärän kunnat 10 (5%) suuren oppilasmäärän kunnat 5 (3%) 15 suurinta kuntaa 90 % pienen oppilasmäärän kunnat 29 (32 %) pienehkön oppilasmäärän kunnat 42 (46 %) keskisuuren oppilasmäärän kunnat 8 (9 %) suuren oppilasmäärän kunnat 9 (10 %) pk-seudun kunnat 3 (3 %) 15 suurinta kuntaa 90 % 10 suurinta kuntaa 85 % Pienen oppilasmäärän kuntien suhteellinen osuus on pienentynyt 44 prosenttiyksikköä. pienehkön oppilasmäärän kuntien suhteellinen osuus on kasvanut 30 prosenttiyksikköä. keskisuuren oppilasmäärän kuntien suhteellinen osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä. suurten kuntien suhteellinen osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä. Suhteelliset määrät ovat pysyneet lähes samanlaisina. Vuoden 2005 ja 2012 kuntaluokat on määritelty hieman toisistaan poikkeavasti. Vuoden 2005 selvityksen luokkien oppilasmäärä ovat: pienet (1 10), pienehköt (11 100), keskisuuret ( ), suuret ( pk-seutu mukana) Vuoden 2012 selvityksen luokkien oppilasmäärät ovat: pienet (1 10), pienehköt (11 100), keskisuuret ( ), suuret ( ), pääkaupunkiseudun kolme suurinta ( ). 5 suurinta kuntaa 73 % pääkaupunkiseudun kolmikko 60 % 5 suurinta kuntaa 74 % pääkaupunkiseudun kolmikko 62 % Helsinki 34 % Helsinki 32 % 18

19 Eräiden kuntien S2-oppilaiden osuus kaupungin kaikista suomenkielisistä oppilaista Muutokset Huomautukset Helsinki 10,6 % Helsinki 18,2 % Useissa suurissa Honkajoen oppilasmäärä kaupungeissa S2-oppilaiden on pieni, Vantaa 7,8 % Vantaa 14,2 % suhteellinen jolloin vain 13 S2- määrä on kasvanut. oppilasta muodostaa Turku 6,7 % Espoo 11,1 % Kyselyn perusteella lähes kymmenyksen vuonna 2012 jopa 29 kokonaisoppilasmäärästä. Espoo 5,5 % Vaasa 11,0 % kunnassa S2-oppilaita on yli 3 % kaikista Tampere 3,2 % Tampere 9,3 % oppilaista. Honkajoki 9,1 % Eräiden kuntien R2-oppilaiden osuus kaupungin kaikista ruotsinkielisistä oppilaista Turku 8,4 %. Närpes 11,0 % Vasa 2,0 % 19

20 Oppilasmäärät S2/ R2 -opetuksen järjestämisen eri malleissa S2 kokonaan erillisessä ryhmässä äidinkielen tuntimäärällä (S2=AI) Osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta erillistä S2-opetuksena (S2/ AI) Muutokset Huomautukset 5 % 12,5 % S2-opetusta erillisessä ryhmässä koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän saavat ovat lisääntyneet selvästi. 56 % 78 % Lisäksi kun vuonna 2005 noin 56 % kaikista suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutetuista oppilaista sai vähintään osan opetuksesta erillisenä suomi toisena kielenä -opetuksena, niin vuona 2012 luku oli 78 %. Ei erillistä S2-opetusta 41 % 9,3 % Niiden oppilaiden määrä, jotka eivät saa laisinkaan S2- opetusta erillisessä ryhmässä on laskenut erittäin voimakkaasti. R2 kokonaan 15,2 % erillisessä ryhmässä äidinkielen tuntimäärällä (R2=AI) Osa äidinkielen ja 61,2 % kirjallisuuden opetuksesta R2-opetuksena (R2/AI) Ei erillistä R2-opetusta 72 % 20,6 % Niiden oppilaiden määrä, jotka eivät saa laisinkaan R2- opetusta erillisessä ryhmässä on laskenut vuodesta ,4 prosenttiyksikköä. Sekä S2 kokonaan erillisessä ryhmässä äidinkielen tuntimäärällä ja osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta S2- opetuksena saavien määrä on todellisuudessa suurempi. Kyselyn oppilasmäärää tiedustelevan kysymyksen vaihtoehdon mahdollisen kaksitulkintaisuuden vuoksi, kysymykseen tyypin 2 muotoisen koulutuksen valinneiden kuntien vastauksia ei voida laskea osaksi mitään tässä esitettäviä koulutuksen järjestämisen tyyppejä. 20

21 Maahanmuuttajaoppilaan on mahdollista saada erillistä S2-opetusta Suomenkieliset kunnat Niin kauan kuin oppilaan kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen Koko kouluajan Muutokset Huomautukset 1 6 vuotta 22 % kunnista alle vuoden muu aika Ruotsinkieliset kunnat Niin kauan kuin oppilaan kielitaito ei ole 50 % kunnista äidinkielen tasoinen Koko kouluajan 48 % kunnista Valtaosassa suomenkielisistä kunnista voi saada S2-opetusta joko niin kauan 19 % kunnista kuin kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen tai koko kouluajan. 1 % kunnista 10 % kunnista 50 % kunnista 21

22 Perusopetuksen loppuvaiheessa tulleita maahanmuuttajanuoria aloittanut valmistavassa opetuksessa Suomenkielisten kuntien määrä Muutokset Huomautukset Vuonna 2012 oli yleisempää, että kunnassa aloitti valmistavassa opetuksessa ainakin yksi myöhään tullut nuori. 48 kuntaa (n. 26 %) 45 (n. 38 %) Oppilaita Myöhään tulleiden nuorten absoluuttinen määrä kasvoi lähes 2,5-kertaisesti 15 suurimman kunnan osuus myöhään tulleista nuorista yli 60 % noin 90 % Myöhään tulleet nuoret ovat keskittyneet erittäin voimakkaasti 15 suurimpaan kuntaan. Helsingin osuus 46 % Ruotsinkielisten 2 (28,6 %) kuntien määrä Oppilaita 12 Ikärajat myöhään tulleiden nuorten opiskelulle peruskoulussa oppivelvollisuusikä 78 % 62 % Nuorten sijoittuminen valmistavan opetuksen jälkeen Valtaosa nuorista sijoittui yleisopetuksen luokkiin. Valtaosa nuorista sijoittui yleisopetuksen luokkiin. Yhä suuremmassa osassa kuntia on nostettu ikärajaa, johon asti peruskoulussa voi opiskella. Nuorten sijoittamisessa ei ole tapahtunut muutoksia. 22

23 Liite 2. Kyselyn saatekirje 23

24 Liite 3. Kyselylomake Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestelyt ja perusopetuksen loppuvaiheessa tulleiden maahanmuuttajien opetusjärjestelyt kunnassa 2. Kyselylomake kunnallisille perusopetuksen järjestäjille Kunta: Vastaaja: Vastaajan työnkuva: Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusjärjestelyt kunnassa vuoden 2012 syyslukukaudella Oppilaat Kuinka monta suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettua oppilasta kunnassa on (oppilas, jonka suomen kielen taito on arvioitu sellaiseksi, että se ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla) Heistä on a) tyttöjä b) poikia Kuinka monta prosenttia kunnan peruskoulujen koko oppilasmäärästä suomi toisena kielenä -oppilaat muodostavat % koko oppilasmäärästä Opetusjärjestelyt Kuinka moni suomi toisena kielenä -oppimäärään oikeutettu oppilas opiskelee seuraavien vaihtoehtojen mukaan? a. Oppilaat opiskelevat koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän suomi toisena kielenä -opetuksessa kokonaan erillisessä ryhmässä (suomi toisena kielenä -oppilas ei ole mukana suomea äidinkielenä opiskelevien oppilaiden ryhmässä, viikkotuntimäärä sama kuin AI). Tämän mukaisesti opiskelee oppilasta. b. Oppilaat opiskelevat koko tuntimäärän erillisessä suomi toisena kielenä -ryhmässä ja sen lisäksi myös suomea äidinkielenä opiskelevien oppilaiden ryhmässä. Tämän mukaisesti opiskelee oppilasta, jolloin suomi toisena kielenä opetusta on viikkotuntia (viikkotuntimäärä AI+S2) c. Oppilaat opiskelevat osaksi suomea äidinkielenä opiskelevien ryhmässä, osaksi suomi toisena kielenä -opetuksessa. Tämän mukaisesti opiskelee oppilasta, jolloin suomea opiskellaan toisena kielenä viikkotuntia (äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotuntimäärä jaettu osaksi AI-vkt, osaksi S2-vkt) d. Oppilaat opiskelevat suomi toisena kielenä -opetuksen mukaisesti eriytettynä osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta (ei erillistä suomi toisena kielenä -opetusta). Tämän mukaisesti opiskelee oppilasta. 2 Ruotsinkielisille ja kaksikielisille kunnille kysely toteutettiin ruotsinkielisenä. 24

25 e. Opetus järjestetään muulla tavoin, miten? Tämän mukaisesti opiskelee oppilasta Kuinka kauan oppilaan on mahdollista saada erillistä suomi toisena kielenä -opetusta omassa ryhmässä (valmistava opetus ei mukana)? Niin kauan kuin oppilaan kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen Koko kouluajan 1-6 vuotta Alle vuoden Muun ajan, minkä? Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleet maahanmuuttajaoppilaat (myöhään tulleet oppilaat) Koulutuksen suunnittelu ja ohjelmat Miten kunnassa on suunniteltu myöhään tulleiden oppilaitten (13 18-vuotiaina perusopetukseen tulleiden maahanmuuttajien) koulutus? Erityinen suunnitelma, millainen? Osa muuta suunnitelmaa, mitä? Ei erityistä suunnitelmaa Ketkä kunnassanne vastaavat myöhään tulleiden oppilaitten koulutuksen suunnittelemisesta? Perusopetuksen suunnittelijat Perusopetuksen suunnittelijat yhdessä maahanmuuttoviranomaisten kanssa, keiden? c. Toteutetaan muulla tavoin viranomaisten yhteistyöllä, miten? Mitä kautta pääsääntöisesti myöhään tullut oppilas saa tiedon koulusta ja ohjataan kouluun? a. Huoltaja etsii tiedon itsenäisesti b. Maahanmuuttoviranomaiset ohjaavat kouluun c. Opetusviranomaiset ohjaavat kouluun d. Maahanmuutto- ja opetusviranomaiset tekevät yhteistyötä e. Muulla tavoin, miten? 2.2. Oppilaat Kuinka monta vuotiasta vasta maahan tullutta oppilasta (suoraan ulkomailta tai vastaanottokeskuksista tullutta) aloitti peruskoulussa tai perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai muussa erityisesti myöhään tulleille oppilaille tarkoitetussa ryhmässä vuoden 2012 syyslukukaudella? Heistä on a) tyttöjä b) poikia Minkä ikäisiksi oppilaat voivat opiskella kunnassanne peruskoulussa a. Oppivelvollisuusiän b. Sen lukuvuoden loppuun, jolloin täyttävät 18 vuotta c. Yli 18-vuotiaiksi, minkä ikäisiksi? 25

26 Kuinka moni vuotiaana peruskoulun aloittanut oppilas keskeytti peruskoulun lukuvuoden aikana? Mitkä syyt vaikuttivat keskeyttämiseen (voi valita useamman vaihtoehdon): a. Työhön meno b. Perhesyyt c. Kielivaikeudet d. Muu, mikä? 2.3. Oppilaan sijoittuminen opiskeluryhmään Millaisiin ryhmiin oppilaat ovat sijoittuneet perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen kunnassanne syyslukukaudella 2012? a. Yleisopetuksen luokkaan (muu tuki kuin suomi toisena kielenä -opetus), kuinka moni oppilas b. Omaan erilliseen maahanmuuttajaryhmään, kuinka moni oppilas c. Aikuisten perusopetukseen, kuinka moni oppilas e. Oppilaat ovat projekteissa, millaisissa? f. Ryhmät on toteutettu muulla tavoin, miten? Kunnan muu tuki myöhään tulleille maahanmuuttajaoppilaille Millaista muuta tukea kunnassa on järjestetty myöhään tulleiden oppilaitten opiskelun tukemiseksi (esim. tukea omalla äidinkielellä, kuratiivista tukea ym.)? Lisäyksiä ja tarkennuksia tarvittaessa 26

27 Verkkojulkaisu ISBN ISSN Opetushallitus 27