OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :."

Transkriptio

1 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 1994 ""'IifI""I""I"'1"']""J'".,... ~,.,::!I :y~: ~ :w~w,~);:~ ~ctuksct Yhteys HETI! Kartta Huolto HUOMl nhjclta,g.llilwii#*~!tll!*i~,,'~; ;~ '~9~J!!'!m~Jl!T8~ '....~~~i:iilii1!l'~1i\!(l.:mm~ ~* 119 m Kl'!jkur.t,l, NO Keskusta N02 ~g/m' glm Nokela so, Nokela Tns ~gfm 9 rn" Keskllslö {;OKc~ku!,;ll-'t.l1{Juglrn ::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::: 180 _.. _ -_. _.. _.. _ -_ < _- _._-_ _._ _._ JOO go :::::::::::::::::::::::::::: 20 3 :.:~~:;:::;:t&i '0 -'0 ei.elo I(] OB I Py"kiisj. $02 Pyykösj. TP.S 9 m Pyykösl. NO PyykösJ. PMIO ug Musta~uo:;02 u m ~ ""''''''- ~ '''''''~, "'" '",. ~ r":::'.',',""""j'200 -._. _... --_. -. _ _.. _ _ (JO 40 ::::::::::::::::::::::,::: ::::'1::'):::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::i 40 n ' n n'". '.;.,..., n n...,...:;.;.:.;.:a.:: n OU OB o o SM Liimpöt SAA Sade 51,}'.., TSUlJnt'il SAA TnopeU5 5 s unt:j. ::::::::::::::::::::::::: """---='Fc::::.", BO ;~?~~~i0..~~~~ _.-._ ~ A n Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1995

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 YHTEENVETO 2 MITIAUSTOIMINTA 4 SÄÄTIEDOT 6 RIKKIDIOKSIDI 9 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET 14 TYPEN OKSIDIT 19 TYPPIMONOKSIDI 20 TYPPIDIOKSIDI 20 HIILIMONOKSIDI ELI HÄKÄ 26 LEIJUVA PÖLY 29 HENGITETIÄVÄT HIUKKASET 29 LASKEUMA 33 PÄÄSTÖT 35 LIITIEET 38

3 JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Oulussa vuonna 1994 mitatut rikkidioksidin, haisevien rikkiyhdisteiden, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuustiedot sekä tiedot rikki- ja typpilaskeuman määristä, sääolosuhteistä ja päästöistä. Oulussa ilmanlaadun jat1.'uvatoimiset mittaukset alkoivat kaupungin omana toimintana vuonna Vuoden 1991 alussa mittausverkosto uusittiin ja mittauspaikat valittiin vastaamaan paremmin nykytilannetta. Aikaisemmista mittaustuloksista on laadittu yhteenvetoraportti "Oulun ilmanlaadun kehitys " sekä erillisiä vuosiraportteja. Ilmanlaadun mittauksista on vastannut Oulun kaupungin ympäristövirasto. Kustannuksista ovat vastanneet kaupungin lisäksi ilmansuojelulain mukaiset ilmoitusvelvolliset laitokset päästömäärien suhteessa. Vuonna 1994 kustannukset olivat mk. Laskeumamittaukset on tehty kaupungin omana työnä.

4 YHTEENVETO 2 Oulussa vuonna 1994 mitatut rikkidioksidipitoisuudet olivat parin aikaisemman vuoden tapaan alhaisia. Vuoden alkupuoliskolla pitoisuudet olivat hieman edellisvuosien vastaavia aikoja korkeammat johtuen kylmästä sääjaksosta. Kesästä vuoden loppuun pitoisuudet olivat vuorostaan paria edellisvuotta pienempiä. Erot eri mittauspisteiden välillä ovat tänäpäivänä vähäiset. Pyykösjärvellä pitoisuudet olivat hieman Nokelaa ja Mustasuota alhaisemmat. Nokelassa puolestaan korkeimmat lyhytaikaispitoisuudet olivat jonkinverran muita pisteitä korkeammat. Korkeimmillaan vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 12 % ohjearvosta (Nokela maaliskuu) ja tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 18 % ohjearvosta (Nokela maaliskuu). Uusiin ohjearvoehdotuksiin verrattuna vastaavat pitoisuudet olivat 30 % ja 36 %. Vuodesta 1979 lähtien mitatun rikkidioksidin pitoisuudet laskivat jyrkemmin 1990-luvun taitteeseen asti, minkä jälkeen lasku on tasaantunut. Kehitys on ollut pääosin samanlainen koko maassa. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Nokelassa alenivat syksyllä 1988 Veitsiluoto Oy:n sellutehtaan saneerauksen jälkeen noin puoleen aikaisemmasta. Pitoisuustaso on tämän jälkeen pysytellyt keskimäärin saman suuruisena. Vuosina 1994 ja 1993 pitoisuudet olivat kuitenkin hieman edellisvuosia alhaisempia. Vallitsevista tuulensuunnista johtuen hajuhaittaa esiintyi kesh..usta-alueella selvästi enemmän tammikuu-kesälnm välisenä aikana kuin loppuvuonna. Pyykösjärvellä on mitattu haisevia rikkiyhdisteitä vuoden 1991 alusta lähtien. Pitoisuuksissa voidaan tällä mittausjaksolla havaita lievä kohoaminen. Lyhytaikaispitoisuudet Pyykösjärvellä vuonna 1994 olivat noin 50 % Nokelassa mitattuja alhaisempia. Korkeimmillaan Nokelan mittauspisteessä ohjearvoehdotukseen (20 flg/m 3 ) verrannollinen toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo vuonna 1994 oli 9 flg/m 3 (vuonna flg/m 3 ) ja Pyykösjärvellä vastaava pitoisuus oli 3 flg/m 3 Typpidioksidipitoisuudet keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuonna 1994 olivat keskimäärin samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Typen oksideja on mitattu keskustassa ja Pyykösjärvellä vuoden 1991 alusta lähtien. Korkeimmillaan pitoisuudet vuonna 1994 olivat keskustassa 61 % ja Pyykösjärvellä 36 % voimassa olevasta ohjearvosta. Uuden ohjearvoehdotuksen mukainen vuorokausiohjearvo 70 flg/m 3 ylittyi keskustassa kolmena kuukautena ja vastaava tuntiohjearvo 150 flg/m 3 yhtenä kuukautena. Tilanne typpidioksidipitoisuuksien osalta on Oulun keskustassa samankaltainen kuin muiden Suomen suurimpien kaupunkien keskustoissa. Oulun keskustassa mitatut hiilimonoksidipitoisuudet vuonna 1994 olivat keskimäärin edellisen vuoden tasolla, eikä ohjearvon ylityksiä havaittu. Korkein kahdeksan tunnin ohjearvoon (10 mg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli

5 3 7,7 mg/m 3 Keskustassa on mitattu häkää vuoden 1988 alusta lähtien. Kahdeksantunnin ohjearvo on ylitetty vuosina 1988, 1989, 1991 ja Tuntiohjearvoa (30 mg/m 3 ) ei keskustan mittauspisteessä ole ylitetty. Korkein koko mittausjaksolla todettu tuntipitoisuus on ollut vuoden 1988 jouluj...uussa mitattu 27,1 mg/m 3. Vuonna 1994 korkein tuntikeskiarvo oli marraskuussa mitattu 12,2 mg/m 3. Ohjearvoluonnoksessa kahdeksan tunnin ohjearvoksi on esitetty 8 mg/m 3 ja tuntiohjearvoksi 20 mg/m 3 Parina viime vuonna mitattuihin alhaisempiin hiilimonoksidipitoisuuksiin on vaikuttanut laman aiheuttama liikennemäärien kasvun pysähtyminen, katalysaattoriautojen lisääntyminen sekä vähemmän päästöjä aiheuttavien bensiinilaatujen käyttöönotto. Hengitettäviä hiukkasia (PM lo ) on Oulussa mitattu vuoden 1991 alusta lähtien. Pitoisuudet ovat tällä jaksolla pysyneet keskimäärin samalla tasolla ja tuloksista näkyy selvä vuodenaikaisvaihtelu. Pitoisuudet ovat alhaisimmillaan sydäntalvella ja korkeimmillaan keväällä, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen ja jään alta. Oulussa ongelmaliisin aika ajoittuu maaliskuun loppupuolelta toukokuun alkuun. Huippupitoisuudet mitataan heti aamulla, jolloin käynnistyvä liikennne nostattaa yöllä kaduille laskeutuneen pölyn. Tällöin pölypitoisuudet voivat kuivissa ja tuulisissa oloissa kohota korkeiksi. Keskustassa ylitettiin keväällä edellisten vuosien lailla hengitettäville hiukkasille ohjearvoluonnoksessa esitetty vuorokausiohjearvo 70 )1g/m 3. Pyykösjärvellä pölypitoisuudet ovat selvästi keskustaa alhaisemmat ja pitoisuuksien vuorokausivaihtelu on vähäisempää. Rikkilaskeuman määrä Oulussa on uvun alusta hitaasti laskenut. Vuonna 1982 koko Oulun alueen keskimääräinen rikkilaskeuma oli 1,0 g/m 2 /v ja vuonna 1994 se oli 0,34 g/m 2 /v. Keskimääräinen typpilaskeuman määrä Oulun kaupungin alueella on pysytellyt suurinpiirtein samalla tasolla vuonna 1982 alkaneella mittausjaksolla vaihdellen välillä mg/m 2 /v. Vuonna 1994 keskimääräinen typpilaskeuma oli 120 mg/m 2 /v. Sekä rikkiettä typpilaskeuman määrän osalta eri mittauspisteiden väliset erot olivat vuonna 1994 parin edellisen vuoden lailla vähäiset. Rikkidioksidipäästöjen aleneminen jatkui vuonna Viime vuosina aleneminen on johtunut pääasiassa Veitsiluoto Oy:n sekä Kemira Chemicals Oy:n päästöjen alenemisesta. Hiukkaspäästöt olivat sen sijaan paria edellisvuotta korkeammat. Tähän oli syynä Veitsiluoto Oy:n soodakattilan päästöjen kasvu. Syynä kasvuun on ollut suuresta tuotannosta johtunut puhdistuslaitteiden korkea kuormitus. Savukaasupesurin rakennetta on muutettu vappuseisokissa 1995 hiukkasten erotustehon parantamiseksi. Haisevien rikkiyhdisteiden, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiilivetyjen päästöt olivat keskimäärin edellisten vuosien tasolla. CFC-yhdisteiden päästöt loppuivat vuonna 1994.

6 4 MITTAUSTOIMINTA Ilmanlaadun automaattinen mittausverkosto käsittää keskusyksikön, sääaseman ja neljä mittausasemaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Sääasema ja Nokelan asema (S02 + TRS) ovat sijainneet samoilla paikoilla vuodesta 1979 lähtien. Keskustassa on mitattu häkää vuodesta 1988 lähtien sekä typenoksideja ja leijumaa (PM lo ) vuoden 1991 alusta. Pyykösjärvellä ja Mustallasuolla mittaukset alkoivat myös Kaupungin keskustassa mitataan typpidioksidi- (NO z), typpimonoksidi (NO), häkä- (CO) ja leijumapitoisuuksia (PM lo ), Nokelassa rikkidioksidia (S02) ja haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää (TRS). Pyykösjärvellä mitattavat suureet ovat rikkidioksidi, typpidioksidi, typpimonoksidi, TRS ja leijuma (PM lo ) sekä Mustallasuolla rikkidioksidi. Sääasema sijaitsee Kauppatorin rannassa ympäristöviraston katolla. Laskeuman keruupisteitä on yhteensä kuusi, joista yksi keskustassa, neljä asuntoalueilla ja yksi Sanginjoella Loppulassa. Laskeumanäytteiden keruussa on noudatettu samankaltaista menettelyä kuin valtakunnallisessa "Ympäristön yhdennetty seuranta" -tutkimuksessa. Raportissa on esitetty laskeuman sulfaattirikki- (SOcS) ja nitraattityppimäärät (N0 3 -N). Mittausasema- ja laitetiedot sekä tulosten laadunvarmistus on esitetty tarkemmin liitteissä 8 ja7. Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi hoidetaan DILTA-ohjelmistokokonaisuudella. Laitevikojen vuoksi tulosten saatavuus Pyykösjärven NOx-mittausten osalta elokuussa oli vain 56 %. Muiden analysaattoreiden osalta tulosten saatavuus kuukausittain oli %. Keskimäärin koko vuonna tuloksia saatiin talteen analysaattoreiden osalta 93% (90-96%) ja säätietojen osalta 99%. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain mikäli tulosten saatavuus on vähintään 75% vertailujaksolta.raportissa on merkitty tähdellä (*) sellaisia lukuarvoja joita laskettaessa mittaustuloksia on ollut käytettävissä %. Ohjearvot on esitetty liitteessä 1. Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) on ilmoitettu vuoden 1992 raportista lähtien rikkidioksidiksi laskettuna. Aikaisemmissa raporteissa TRS on ilmoitettu rikkivedyksi laskettuna. Aikaisempien raporttien TRS-pitoisuudet on kerrottava luvulla 1,88, jotta arvot olisivat vertailukelpoisia tämän raportin tuloksiin.

7 KUVA 1. Mittausasemat ( ) ja laskeuman mittauspisteet ( ) Oulussa vuodesta 1991 alkaen (1 Kaukovainio, 2 Keskusta, 3 Pyykösjärvi, 4 Lahnatie, 5 Mustasuo, 6 Loppula)

8 6 SÄÄTIEDOT Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Lämpötila Taulukossa 1 ja kuvassa 2 on esitetty kuukauden keskilämpötilat Oulun kauppatorilla vuonna 1994 ja vuosina sekä pitkänajan keskiarvot vuosina Oulunsalon lentokentällä (Ilmatieteenlaitos). Vuoden 1994 keskilämpötila oli pitkäaikaiskeskiarvoa hieman lämpimämpi, mutta edellisvuoteen verrattuna hieman kylmempi. Keskimääräistä selvästi lämpimämpiä kuukausia kauppatorilla olivat huhti- ja joulukuu. Keskimääräistä kylmempiä olivat helmi- ja toukokuu. Kuvassa 3 on esitetty saman vuoden talvikuukausien (1-3 ja 10-12) lämpötilan keskiarvo vuosina Kauppatorilla. Vuoden 1994 talvikuukaudet olivat jonkinverran lähivuosia kylmempiä. TAULUKKO 1. Kuukauden keskilämpötilat v ja vv Oulun kauppatorilla sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentokentällä (0 C) Kuukausi Kauppatori Kauppatori Lentoasema tammikuu -10,1-109, -111, helmikuu -13,5-94, -104, maaliskuu -43, -42, -58, huhtikuu 3,5 1,6 0,5 toukokuu 5,5 8,0 7,5 kesäkuu 12,7 13,7 13,5 heinäkuu 16,9 16,7 16,0 elokuu 15,0 14,0 13,7 syyskuu 8,9 8,6 8,4 lokakuu 3,1 2,8 3,0 marraskuu -25, -35, -31, joulukuu -21, -74, -82, keskiarvo 2,8 2,5 2,0

9 KUVA 2. Kuukauden keskilämpötilat Oulun kauppatorilla v ja vv sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla (0 C). 1m ~ 19~ 1~ 19M ~ 19~ 1~ 1~ 1~ 1~ 1~ KUVA 3. Talvikuukausien (1-3 ja 10-12) lämpötilan keskiarvo vv Kauppatorilla (0C).

10 8 Sadeaika Kuvassa 4 on esitetty sadeaika eli sateen kesto vuorokaudessa prosentteina ilmaistuna (24 h/vrk =100%). H..L..<.+.,,,.E.. %.. I Tam Hei Maa Huh HYi %..:.LB...,..,..J Tou Kes Hei EID % '~~H.:.,lj'J.~ Sw Lok Mar Jou KUVA 4. Sadeaika Oulun kauppatorilla vuonna Tuuli Kuvassa 5 esitetty keskimääräiset tuulensuunnat Oulun kauppatorilla vuonna Vallitsevat tuulensuunnat olivat koko vuotta tarkasteltaessa etelä ja kaakko. % _-+-_-1 Kuva 5. Tuuliruusu Oulussa vuonna 1994 (sektorin suunta osoittaa mistä tuulee).

11 9 RIKKIDIOKSIDI Vuosikeskiarvot Rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli Nokelassa 41lg/mJ sekä Pyykösjärvellä ja Mustallasuolla 3 llg/mj. Pitoisuudet ovat n. 9 % valtioneuvoston voimassa olevasta ohjearvosta (40 llg/mj). Ohjearvoehdotuksessa suorien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi rikkidioksidin vuosiarvo tai talvikauden (loka-maaliskuu) keskiarvo ei saisi ylittää 20 llg/mj. Alueilla, joiden vuosittaisen tehoisan lämpösumman pitkän ajan keskiarvo on alle 1000 astepäivää arvo on enintään 151lg/mJ (Oulussa yli 1000). Kuvasa 6 on esitetty keskimääräiset rikkidioksidipitoisuudet mittauspisteissä eri tuulensuunnilla. Nokelassa pitoisuudet ovat korkeampia läsituulella, Pyykösjärvellä kaakkoistuulella ja Mustasuolla etelä- ja kaakkoistuulella. Nokela ~glm" Pyykösjärvl IJg/m~ Mustasuo "..--r 4 co --r o o--+_~ o-j--+-{c<!!c. KUVA 6. Keskimääräiset rikkidioksidipitoisuudet en tuulensuunnilla Oulussa vuonna Kuukausikeskiarvot Rikkidioksidin k-uukausikeskiarvot Nokelassa, Pyykösjärvellä ja Mustallasuolla on esitetty liitteessä 2. Nokelassa kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 1-8 llg/mj, Pyykösjärvellä 1-7 llg/mj ja Mustallasuolla 1-10 Ilg/mJ. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin kaikissa mittauspisteissä helmikuussa. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvolle ei ole annettu ohjearvoa.

12 10 Vuorokausikeskiarvot Rikkidioksidin toiseksi korkeimmat ja korkeimmat vuorokausikeskiarvot kljukausittain on esitetty kuvassa 7 ja liitteessä 2. Ohjearvoon verrannolliset, toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain vaihtelivat Nokelassa välillä 3-24 flg/m 3, Pyykösjärvellä 2-16 flg/m 3 ja Mustallasuolla 3-21 flg/m 3 Vuoden aineistosta lasketut 98 %:n arvot vaihtelivat eri asemilla välillä 15 20flg/m 3 Vuorokausiarvojen osuudet valtioneuvoston ohjearvosta (200 flg/m 3 ) on esitetty taulukossa 2. Ohjearvoehdotuksessa vuorokausiohjearvoksi on esitetty 80 flg/m 3 Korkeimmat vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Nokelassa välillä 3-35 flg/m 3, Pyykösjärvellä 3-18 flg/m 3 ja Mustallasuolla 4-24 flg/m 3. Korkein vuorokausikeskiarvo mitattiin Pyykösjärvellä ja Nokelassa maaliskuussa sekä Mustallasuolla helmikuussa. Ilg/m' o Korkein Toiseksi korkein: omuslasuo a Pyykösjårvi ~Nokela o ] 1,.~, II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 7. Rikkidioksidin korkeimmat sekä ohjearvoon verrannolliset toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Oulussa v

13 11 TAULUKKO 2. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon (200 j.1g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet (ug/m 3 ) ja niiden osuudet ohjearvosta (%) kuukausittain Oulussa v kuukausi Nokela Pyykösjärvi Mustasuo pito % pito % pito % tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu %:n arvo Tuntikeskiarvot Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (99 %:n arvot) sekä korkeimmat tuntiarvot kuukausittain on esitetty kuvassa 8 ja liitteessä 2. Ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vaihtelivat Nokelassa välillä j.1g/m 3, Pyykösjärvellä 7-25 j.1g/m 3 ja Mustallasuolla 7-38 j.1g/m 3 Tuntiarvojen osuudet ohjearvosta (500 j.1g/m 3 ) on esitetty taulukossa 3. Ohjearvoehdotuksessa ohjearvoksi on esitetty 250 j.1g/m 3 Korkein tuntikeskiarvo mitattiin Nokelassa ja Pyykösjärvellä maaliskuussa (235 j.1g/m 3 ja 57 j.1g/m 3 ) sekä Mustallasuolla helmikuussa (55j.1g/m 3 ).

14 Rikkidioksidin korkeimmat tuntipitoisuudet sekä ohjearvoon verrannolliset 99 %:n pitoisuudet kuukausittain Oulussa v KUVA 8. TAULUKKO 3. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon (500 j1.g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet (p.g/m 3 ) ja niiden osuudet ohjearvosta kuukausittain Oulussa v kuukausi Nokela Pyykösjärvi Mustasuo pito % pito % pito % tammikuu helmikllu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

15 13 Yhteenveto rikkidioksidituloksista Oulussa vuonna 1994 mitatut rikkidioksidipitoisuudet olivat parin aikaisemman vuoden tapaan alhaisia. Vuoden alkupuoliskolla pitoisuudet olivat hieman edellisvuosien vastaavia aikoja korkeammat johtuen kylmästä sääjaksosta. Kesästä vuoden loppuun pitoisuudet olivat vuorostaan paria edellisvuotta pienempiä. Erot eri mittauspisteiden välillä ovat tänäpäivänä vähäiset. Pyykösjärvellä pitoisuudet olivat hieman Nokelaa ja Mustasuota alhaisemmat. Nokelassa puolestaan korkeimmat lyhytaikaispitoisuudet olivat jonkinverran muita pisteitä korkeammat. Korkeimmillaan vuorokausiohjearvoon verrannollinen PitOISUUS oli 12 % ohjearvosta (Nokela maaliskuu) ja tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 18 % ohjearvosta (Nokela maaliskuu). Uusiin ohjearvoehdotuksiin verrattuna vastaavat pitoisuudet olivat 30 % ja 36 %. Vuodesta 1979 lähtien mitatun rikkidioksidin pitoisuudet laskivat jyrkemmin 1990-luvun taitteeseen asti, minkä jälkeen lasku on tasaantunut. Kehitys on ollut pääosin samanlainen koko maassa. Pääsyitä myönteiseen kehitykseen ovat olleet energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Aivan viimevuosina pitoisuuksia ovat laskeneet myös lämpimät talvet, jolloin lämmitysenergian tarve on vähäisempää. Kuvassa 9 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvot Oulussa vuosina /iglm 40, """''---:::\ :>-Mustasuo --0- Pyykösjärvi -Nokela --0- Väliyainio 20 I---~-~: L::---~S~im!!:s~s!..-i_f t "'.<;::;7l--~~;... =:2"' O-f--l---t--t---t t---t t---t t---i KUVA 9. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot Oulussa vuosina

16 14 HAISEVAT RIKKIYHDISTEET Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) on ilmoitettu rikkidioksidiksi laskettuna vuoden 1992 raportista lähtien. Aikaisemmissa raporteissa TRS on ilmoitettu rikkivedyksi laskettuna. Näiden raporttien TRS-pitoisuudet on kerrottava luvulla 1,88, jotta arvot olisivat vertailukelpoisia. Kuukausikeskiarvot Haisevien rikkkiyhdisteiden kuukausikeskiarvot Nokelassa ja Pyykösjärvellä on esitetty liitteessä 3. Kuukausikeskiarvot vaihtelivat Nokelassa välillä 0-2 f.1.gjm 3 ja Pyykösjärvellä välillä 0-1 f.1.gjm 3 Korkein kuukausiarvo mitattiin Nokelassa helmija toukokuussa. Vuorokausikeskiarvot Haisevien rikkiyhdisteiden toiseksi korkeimmmat ja korkeimmat vuorokausikeskiarvot kuukausittain on esitetty kuvassa 10 ja liitteessä 3. Toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain vaihtelivat Nokelassa välillä 1-9 f.1.gjm 3 ja Pyykösjärvellä 1-3 f.1.gjm 3 Korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain vaihtelivat Nokelassa välillä 2-18 f.1.gjm 3 ja Pyykösjärvellä 1-7 f.1.gjm 3 Korkein vuorokausikeskiarvo mitattiin Nokelassa maaliskuussa ja Pyykösjärvellä lokakuussa. Kuvassa 11 on esitetty niiden vuorokausien lukumäärät, jolloin haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvot ovat olleet 3 f.1.gjm 3 tai enemmän. Näitä ns. hajupäiviä oli vuonna 1994 Nokelassa 49 kpl ja Pyykösjärvellä 14 kpl.

17 15 /.191m' o Korkein Toiseksi korkein: UI Pyykösjärvi mnokela o II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 10. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat ja toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet Oulussa v kpl j.1 1 ~;. ~, IID Pyykösjärvi II'iINokela o II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 11. Niiden vuorokausien määrä kuukausittain, jolloin haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuus on ollut 3 flg/m 3 tai enemmän Oulussa v.1994.

18 16 Tuntikeskiarvot Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat tuntipitoisuudet ja 99 %:n PItOIsuudet Nokelassa ja Pyykösjärvellä kuukausittain on esitetty kuvassa 12 ja liitteessä 3. Korkein tuntikeskiarvo Nokelassa oli 781lg/m3 ja se mitattiin maaliskuussa. Vastaava arvo Pyykösjärvellä oli 561lg/m3 ja se mitattiin lokakuussa. Yli 50 llg/m3 pitoisuuksia mitattiin Nokelassa 10 kertaa ja Pyykösjärvellä kerran. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen jakautuminen tuulensuunnittain on esitetty kuvassa 13. Nokelassa kohonneita pitoisuuksia esiintyi länsiluoteistuulilla ja Pyykösjärvellä kaakkois- ja etelätuulilja. BO Ilglm' o Korkein 99 %:n arvot: 1ID Pyykösjärvi IlINokela II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 12. Haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat tuntipitoisuudet sekä 99 %:n pitoisuudet 1:uukausittain Oulussa v

19 17 ~g/rri' uglm o 0_ ::; Nokela : PyykOsj. KUVA 13. Haisevien rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvojen jakautuminen tuulensuunnittain Oulussa v Yhteenveto haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Nokelassa alenivat syksyllä 1988 Veitsiluoto Oy:n sellutehtaan saneerauksen jälkeen noin puoleen aikaisemmasta. Pitoisuustaso on tämän jälkeen pysytellyt keskimäärin saman suuruisena. Vuosina 1994 ja 1993 pitoisuudet olivat kuitenkin hieman edellisvuosia alhaisempia. Vallitsevista tuulensuunnista johtuen hajuhaittaa esiintyi keskusta-alueella selvästi enemmän tammikuu-kesäkuu välisenä aikana kuin loppuvuonna. Pyykösjärvellä on mitattu haisevia rikkiyhdisteitä vuoden 1991 alusta lähtien. Pitoisuuksissa voidaan tällä mittausjaksolla havaita lievä kohoaminen. Lyhytaikaispitoisuudet Pyykösjärvellä vuonna 1994 olivat noin 50 % Nokelassa mitattuja alhaisempia. Tuloksista voidaan havaita myös Kemira Chemicals Oy:n vaikutus Haiseville rikkiyhdisteilie ei ole voimassa olevaa ohjearvoa. Ohjearvoluonnoksessa vuorokausiohjearvoksi on esitetty 20 fl.g/m 3, jonka yksi ylitys sallittaisiin kuukaudessa. Korkeimmillaan Nokelan mittauspisteessä ohjearvoehdotukseen verrannollinen vuorokausikeskiarvo vuonna 1994 oli 9 fl.g/m 3 (vuonna fl.g/m 3 ) ja Pyykösjärvellä vastaava pitoisuus oli 3 fl.g/m 3 Kuvassa 14 on esitetty TRS:n lyhytaikais- ja vuorokausipitoisuuksien kehitys Nokelassa vuosina , sekä lyhytaikaispitoisuuksien kehitys Pyykösjärvellä vuosina

20 60 pgl m, 18 Haisevien rikkiyhditeiden vuorokausikeskiarvojen kehitys vuosina Nokelassa 1_ 2. korkein korkein II J M ~?~' ~' ~~~~.\.~~ o B3 B4 B P 500 glm' Haisevien rikkiyhdisteiden Iyhytaikaispitoisuuksien kehitys vuosina Nokelassa 400 I~maxluntl I 1-99%:0 arvot! o 80 ~r l' t/ 81 o. ~ 82 B3 B ,.. "'J -- ~ ~ ~~. ~~~~~~~ '1 1.R~Br pg!m' 100., Haisevien rikkiyhdisteiden Iyhytaikaispitoisuuksien kehitys vuosina Pyykösjärvellä --0- karkein tuntiarvo %:n arvo 50 -I------'========:::! \ ~';;- o.l;;~~~c::;:::b:b+::::;:::::~d~~:::::~~c:i Kuva 14. Haisevien rikiyhdisteiden kehitys.

21 19 TYPEN OKSIDIT Päästöissä typen oksidit ovat paaaslassa typpimonoksidina (NO), joka ulkoilmassa hapettuu mm. otsonin kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi (NOz). Otsonin kuluminen loppuun rajoittaa reaktiota. Näin ollen lähellä päästölähdettä NO-pitoisuus voi olla NOz-pitosuuteen nähden paljon korkeampi. Etäällä päästölähteestä tilanne voi olla päinvastainen, koska valtaosa monoksidista on ehtinyt hapettua dioksidiksi (kuva 15). Keväällä ja kesällä olosuhteet NO:n hapettumiselle typpidioksidiksi ovat suotuisammat.toisaalta ilmansaasteiden sekoittumisolosuhteet ovat paremmat eivätkä pitoisuudet kohoa yhtä korkeiksi l"lin talvella tyyninä pakkaspäivinä. J1g!m' 90 r :~ _, BO ~ Pyykösjärvi N Pyykösjärvi NO -0- Keskusta N02 Keskusta NO.~ o t::::=:=1~==t:::::::f=~ _+ + t _--+- I kellonaika KUVA 15. Typenoksidien vuorokausivaihtelu keskustassa ja Pyykösjärvellä.

22 20 TYPPIMONOKSIDI Typpimonoksidin vuosikeskiarvo oli keskustassa 55 J-lg/m 3 ja Pyykösjärvellä 9 J-lg/m 3 Typpimonoksidin kuukausikeskiarvot vaihtelivat keskustassa välillä J-lg/m 3 ja Pyykösjärvellä 2-8 J-lg/m 3 Toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot kuukausittain vaihtelivat keskustassa välillä J-lg/m 3 ja Pyykösjärvellä J-lg/m 3 Korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat vastaavasti välillä J-lg/m 3 ja 4-54 J-lg/m 3 Kuukausittaiset 99 %:n tuntiarvot vaihtelivat keskustassa välillä J-lg/m 3 ja Pyyköjärvellä J-lg/m 3 Korkeimmat tuntikeskiarvot vaihtelivat vastaavasti välillä J-lg/m 3 ja J-lg/m 3 Typpimonoksidille ei ole annettu ohjearvoa. TYPPIDIOKSIDI Vuosikeskiarvot Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli keskustassa 40 J-lg/m 3 ja Pyykösjärvellä 15 J-lg/m 3 Kuvassa 16 on esitetty typpidioksidin keskimääräiset pitoisuudet en tuulensuunnilla vunna ~glm' Keskusta PyykösJärvi e-----r._ o O-j--H , Kuva 16. Typpidioksidin keskimääräiset pitoisuudet en tuulensuunnilla.

23 21 Kuukausikeskiarvot Typpidioksidin kuukausikeskiarvot keskustassa ja Pyykösjärvellä on esitetty liitteessä 4. Kuukausikeskiarvot vaihtelivat keskustassa välillä Jig/m 3 ja Pyykösjärvellä 7-28 Jig/m 3 Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin keskustassa ja Pyykösjärvellä helmikuussa. Vuorokausikeskiarvot Typpidioksidin toiseksi korkeimmat ja korkeimmat vuorokausikeskiarvot kuukausittain on esitetty kuvassa 17 ja liitteessä 4. Ohjearvoon verrannolliset toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain vaihtelivat keskustassa välillä Jig/m 3 ja Pyykösjärvellä Jig/m 3 Vuoden aineistosta laskettu 98 %:n arvo oli keskustassa 87 Jig/m 3 ja Pyykösjärvellä 47 Jig/m 3. Vuorokausiarvojen osuudet ohjearvosta (150 Jig/m 3 ) on esitetty taulukossa 4. Ehdotus typpidioksidin uudeksi vuorokausiohjearvoksi on 70 Jig/m 3. Korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain vaihtelivat keskustassa välillä Jig/m 3 ja Pyykösjärvellä Jig/m 3 Korkein vuorokausikeskiarvo mitattiin keskustassa ja Pyykösjärvellä helmikuussa. f./g/m' o korkein 2. korkein!iijkeskusla!!l Pyykösjärvi BO II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 17. Typpidioksidin korkeimmat sekä ohjearvoon verrannolliset toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Oulussa v

24 22 TAULUKKO 4. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon (150 f-lg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet (flg/m 3 ) ja niiden osuudet ohjearvosta (%) kuukausittain Oulussa v lnmkausi Keskusta Pyykösjärvi pit. % pit. % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu %:n arvo Tuntikeskiarvot Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet (99 %:n arvot) sekä korkeimmat tuntiarvot on esitetty kuvassa 18 ja liitteessä 4. Ohjearvoon verrannolliset 99 %:n pitoisuudet kuukausittain vaihtelivat keskustassa välillä f-lg/m 3 ja Pyykösjärvellä f-lg/m 3 Tuntiarvojen osuudet ohjearvosta 300 f-lg/m 3 (ohjearvoehdotus 150 f-lg/m 3 ) on esitetty taulukossa 5. Korkeimmat tuntipitoisuudet mitattiin joulukuussa. Keskustassa arvo oli 226 f-lg/m 3 ja Pyykösjärvellä 136f-lg/m 3 Typpidioksidipitoisuuksien vuorokausivaihtelu vuonna 1994 arkipäivisin ja viikonloppuisin on esitetty kuvassa 19. Keskustassa typpidioksidipitoisuudet alkavat nousta kello 6-7 jälkeen aamulla työmatkaliikenteeen vilkastuessa. Huippupitoisuudet ajoittuvat iltapäivän paluuliikenteen aikoihin kello Viikonloppuisin on havaitaan pitoisuuksien kasvavan vähitellen puoleenpäivään asti, minkä jälkeen ne lievästi laskevat. Pitoisuudet alkavat kohota jälleen noin kello 20 ja ne pysyttelevät korkeampina aamuyölle asti.

25 23 Pyykösjärvellä pitoisuudet ovat noin kolmasosa keskustan pitoisuuksista ja siellä vuorokausivaihtelu on myös hieman vähäisempää. 1'9/m' o korkein 99 %;n arvo lidkeskusta ls3 Pyykösjärvi o t1 II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 18. Typpidioksidin korkeimmat tuntipitoisuudet sekä ohjearvoon verrannolliset 99 %:n pitoisuudet kuukausittain Oulussa v TAULUKKO 5. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (300 f.-lg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet (j.-lg/m 3 ) ja niiden osuudet ohjearvosta kuukausittain Oulussa v kuukausi Keskusta Pyykösjärvi pit. % pit. % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

26 24 /ig/m' 60, ==""------~ arkilpyykösjårvi -b-viikllpyykösjärvi --arki/keskusta --0- viikl/keskusla o -l < t--.; < ~-_ > ~-_+ 1 o B 9 10 " kellonaika KUVA 19. Typpidioksidipitoisuuksien vuorokausivaihtelu arkisin (sunnuntai klo 18- perjantai klo 18) ja viikonloppuisin (perjantai klo 18- sunnuntai klo 18) Oulussa v Yhteenveto tvpen oksidipitoisuuksista Liikenteen osuus typen oksidien päästöistä Oulussa on alle puolet kokonaismäärästä. Valtaosa mitatuista pitoisuuksista on kuitenkin peräisin liikenteestä, mikä johtuu liikenteen päästöjen matalasta purkautumiskorkeudesta. Typpidioksidipitoisuudet keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuonna 1994 olivat keskimäärin samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Typen oksideja on mitattu keskustassa ja Pyykösjärvellä vuoden 1991 alusta lähtien. Korkeimmillaan pitoisuudet vuonna 1994 olivat keskustassa 61 % ja Pyykösjärvellä 36 % voimassa olevasta ohjearvosta. Uuden ohjearvoehdotuksen mukainen vuorokausiohjearvo 70 flg/m 3 ylittyi keskustassa kolmena 1:uukautena ja vastaava tuntiohjearvo 150 flg/m 3 yhtenä k-uukautena. Tilanne typpidioksidipitoisuuksien osalta on Oulun keskustassa samankaltainen kuin muiden Suomen suurimpien kaupunkien keskustoissa. Kuvasa 20 on esitetty typpidioksidin vuosi- ja kuukausikeskiarvot keskustassa ja Pyykösjärvellä vuosina

27 25 prim' Pyykösjärvi N02 kuukausi ka Pyykösjärvi N02 vuosi ka -0-Keskusta N02 kuukausi ka Keskusta N02 vuosi ka Kuva 20. Typpidioksidin kuukausi- Ja vuosikeskiarvot keskustassa ja Pyykösjärvellä vuosina

28 26 HIILIMONOKSIDI ELI HÄKÄ Hiilimonoksidin vuosikeskiarvo oli 1,1 mg/m 3. Kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,8-1,7 mg/m 3 Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa ja alhaisin heinä- ja elokuussa. Kuukausikeskiarvot on esitetty liitteessä 5. Kahdeksan tunnin arvot Hiilimonoksidin korkein kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo kuukausittain on esitetty kuvassa 21 ja liitteessä 5. Korkein kahdeksan tunnin keskiarvo mitattiin helmikuussa. Ohjearvoa 10 mg/m 3 ei ylitetty. Esitys uudeksi ohjearvoksi on 8 mg/m 3. mg/m o ~ A, j "1 ".., 1 '. 1 n,, W", " ~. F"'! f;. " ~.c 1," :.j.. ": ""', f" t:"j d :r, " P'..... flj f",..,, '" '1, :J 1", ~ ;~~:i... '-.., II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII KUVA 21. Hiilimonoksidipitoisuuden korkeimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot kuukausittain Oulun keskustassa v '"" '".',. "" ~i. Tuntikeskiarvot Hiilimonoksidin korkeimmat tuntikeskiarvot kuukausittain on esitetty kuvassa 22 ja liittessä 5. Korkein yksittäinen tuntipitoisuus oli 12,2 mg/m 3 ja se marraskuussa. Tuntiohjearvo hiilimonoksidilie on 30 ohjearvoehdotus 20 mg/m 3 mitattiin mg/m 3,

29 27 Kuvassa 23 on esitetty häkäpitoisuuden vuorokausivaihtelu arkipäivisin ja viikonloppuisin vuonna Arkipäivisin häkäpitoisuudet alkavat nousta kello 6-7 jälkeen aamulla työmatkaliikenteen seurauksena. Huippupitoisuudet ajoittuvat iltapäivän paluuliikenteen aikoihin kello Viikonloppuisin huippupitoisuudet mitataan keskipäivällä, ja korkeampia pitoisuuksia mitataan aamuyölle saakka B o r~ r1 r H.1 i'-'> ~.~ '? [!l'ii r1 r ~ 1 ~l, " w " ;'! n ~. k i r" F1, ~ ~ -1 ~.',. [ii1) Fo ~': J '"' II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII W.. r;'l KUVA 22. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntikeskiarvot kuukausittain Oulun keskustassa v pg/m' 2.5, ,,, , 2 1,5 --arki -0- viikonloppu -~_./ \"" 0,5 O+--t I-+--t t-+---l l t---l--+---< o keilonaika KUVA 23. Hiilimonoksidipitoisuuksien vuorokausivaihtelu arkisin (sunnuntai klo 18- perjantai klo 18) ja viikonloppuisin (perjantai klo 18 sunnuntai klo 18) Oulun keskustassa v

30 28 Yhteenveto hiilimonoksidipitoisuuksista Hiilimonoksidin mittaustulokset kuvastavat varsin hyvin liikenteen päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun ja liikenteen aiheuttama pitoisuuksien vuorokausivaihtelu on erittäin selvä. Vuonna 1994 mitatut pitoisuudet olivat keskimäärin edellisen vuoden tasolla, eikä ohjearvon ylityksiä havaittu. Korkein kahdeksan tunnin ohjearvoon (10 mg/m 3 ) verrattava pitoisuus oli 7,7 mg/m 3 Keskustassa on mitattu häkää vuoden 1988 alusta lähtien. Kahdeksantunnin ohjearvo on ylitetty vuosina 1988, 1989, 1991 ja Tuntiohjearvoa (30 mg/m 3 ) ei keskustan mittauspisteessä ole ylitetty. Korkein koko mittausjaksolla todettu tuntipitoisuus on ollut vuoden 1988 joulukuussa mitattu 27,1 mg/m 3. Vuonna 1994 korkein tuntikeskiarvo oli 12,2 mg/m 3 ja se mitattiin marraskuussa. Ohjearvoluonnoksessa kahdeksan tunnin ohjearvksi on esitetty 8 mg/m 3 ja tuntiohjearvoksi 20 mg/m 3 Parina viimevuonna mitattuihin alhaisempiin hiilimonoksidipitoisuuksiin on vaikuttanut laman aiheuttama liikennemäärien kasvun pysähtyminen, katalysaattoriautojen lisääntyminen sekä vähemmän päästöjä aiheuttavien bensiinilaatujen käyttöönotto. Kuvassa 24 on esitetty hiilimonoksidin vuosija kuukausikeskiarvot vuosina rrglfti3 2,5., ;------i1----CQ-----o:r---I-\ ,5 -/---I\-f-ö--te=-----tf-it-=----\- ---N-te /t f1~i_--ir --...:u.+---{)r----(\_}lo(l'--q=-_4_----'hc\l kuukausi ka 0, f Vl.JOOi ka O;----f ! i Kuva 24. Hiilimonoksidin vuosi- ja kuukausikeskiarvot vuosina

31 29 LEUUVAPÖLY Keskustassa liikenteellä on huomattava vaikutus leijuvan pölyn pitoisuuksiin. Suurin osa pölystä on liikenteen ja tuulen kadulta nostattamaa tiepölyä. Leijuva pöly sisältää lisäksi autojen pakokaasujen, energiantutannon ja teollisuuden päästöjen sisältämiä hiukkasia. OngelmalIisin ajankohta pölyn suhteen on keväällä, kun katujen hiekoitushiekka on vapautunut lumen ja jään alta. Kokonaisleijumapitoisuus (TSP) kuvaa halkaisijaltaan noin alle 40,um:n hiukkasten pitoisuutta ja se kllvastaa lähinnä pölyn viihtyisyyshaittaa. Kokonaisleijumalle vuosiohjearvo on 60,ug/m 3 ja vuorokausiohjearvo 150,ug/m 3 Terveyden kannalta merkityksellisempi on hengitettävien hiukkasten (PM IO ) pitoisuus. Hengitettävät hiukkaset ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10,um, ja ne pääsevät tunkeutumaan hengitysteihin ja osa myös keuhkoihin asti. Hengitettäville hiukkasille ei ole toistaiseksi ohjearvoa. Ilmanlaadun ohjearvotyöryhmä on kuitenkin esittänyt ohjearvoa myös näille hiukkasille (vuorokausiohjearvoehdotus 70,ug/m 3 ). HENGITETTÄVÄT HIUKKASET Vuosikeskiarvot Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo keskustassa oli 23,ug/m 3 ja Pyykösjärvellä 13,ug/m 3 ~glm' Keskusta Pyykösjärvl :;-- - -j t KUVA 25. Hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet tuulensuunnittain Oulussa v

32 30 Kuukausikeskiarvot Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvot keskustassa ja Pyykösjärvellä on esitetty liitteessä 6. Kuukausikeskiarvot vaihtelivat keskustassa välillä fj-g/m 3 ja Pyykösjärvellä fj-g/m 3 Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin keskustassa ja Pyykösjärvellä huhtikuussa. Vuorokausikeskiarvot Hengitettävien hiukkasten korkeimmat ja toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot kuukausittain on esitetty kuvassa 26 ja liitteessä 6. XI XII KUVA 26. Hengitettävien hiukkasten toiseksi korkeimmat ja korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Oulussa v Toiseksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain vaihtelivat keskustassa välillä fj-g/m 3 ja Pyykösjärvellä fj-g/m 3 Korkeimmat vuorokausipitoisuudet vaihtelivat keskustassa välillä fj-g/m 3 ja Pyykösjärvellä fj-g/m 3. Korkein vuorokausikeskiarvo mitattiin keskustassa ja Pyykösjärvellä huhtikuussa.

33 31 Tuntipitoisuudet Hengitettävien hiukkasten 99 %:n tuntiarvot ja korkeimmat tuntipitoisuudet J...uukausittain on esitetty kuvassa 27 ja liitteessä 6. Korkeinmmat tuntiarvot mitattiin huhtikuussa (keskusta 610 flg/m 3 ja Pyykösjärvi 196 flg/m 3 ). Hengitettävien hiukkasten vuorokausijakauma arkipäivisin ja viikonloppuisin vuonna 1994 on esitetty kuvassa 30. pg/m Dkorkein 99 %:n arvo m keskusta mpyykösjärvi o "' II IV V V, VII VIII,x x x, XII KUVA 27. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat tuntikeskiarvot sekä 99%:n arvot kuukausittain Oulussa v l91m~ D B B kellonaika KUVA 28. Hengitettävien hiukkasten vuorokausivaihtelu arkisin (sunnuntai klo 18- perjantai klo 18) ja viikonloppuisin (perjantai klo 18- sunnuntai klo 18) Oulussa v

34 32 Yhteenveto hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista OngelmalIisin ajankohta pölyn suhteen kaupungeissa on kevät, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen ja jään alta. Oulussa tämä aika ajoittuu maaliskuun loppupuolelta toukokuun alkuun. Huippupitoisuudet mitataan heti aamulla, jolloin käynnistyvä liikenne nostattaa yöllä kaduille laskeutuneen pölyn. Tällöin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet voivat k-uivissa ja tuulisissa oloissa kohota korkeiksi. Keskustassa hengitettävien hiukkasten vuorokausijakaumasta näkyy hyvin liikenteen vaikutus. Pyykösjärvellä pölypitoisuudet ovat selvästi keskustaa alhaisemmat ja pitoisuuksien vuorokausivaihtelu on vähäisempää. Pienhiukkasia on Oulussa mitattu vuoden 1991 alusta lähtien. Pitoisuudet ovat tällä jaksolla pysyneet keskimäärin samalla tasolla ja tuloksista näkyy selvä vuodenaikaisvaihtelu. Pitoisuudet ovat alhaisimmiliaan sydäntalvella ja korkeimmillaan huhtikuussa. Keskustassa ylitettiin keväällä edellisten vuosien lailla hengitettäville hiukkasille ohjearvoluonnoksessa esitetty vuorokausiohjearvo 70 jj.g/m 3 Kuvassa 29 on esitetty hengitettävien hiukkasten vuosi- ja kuukausikeskiarvot vuosina kcskusla kk kcsh."usta v - - Pyykösjrvi v 0 Pyykösjärvi kk A... \/\f\ \. ~.. \A.. ~.\r ~. 'V" '.. " 1..., '0""", ".. : " I, ei, '0 ' ~. ~ I " I, " '...,.."..'... D,...,".. '". ""... o Kuva 29. Hengitettävien hiukkasten vuosi- ja kuukausikeskiarvot vuosina

35 33 IASKEUMA Rikkilaskeuma (sulfaattirikki S04-S) eri mittauspisteissä Oulussa vuonna 1994 vaihteli välillä 0,29-0,41 g/m 2 /v. Edelliseen vuoteen verrattuna rikkilaskeuma oli hieman pienempi. Koko Oulun alueen keskiarvo oli 0,34g/m 2 /v ja se alitti maa- ja metsätalousalueille sekä luonnonsuojelun kannalta merkitykseiiisille alueille tarkoitetun pitkänajan tavoitearvon 0,5 g/m 2 /v. Ohjearvoluonnoksessa tavoitearvoksi on esitetty 0,3 g/m 2 /v, johon pyrittäisiin kansainvälisin ja kansaliisin keinoin. Taustapitoisuudet Oulun seudulla ovat noin 0,2-0,4 g/m 2 /v. Rikkilaskeuman määrässä voidaan mittausjaksolla vuodesta 1981 lähtien havaita samanlainen myönteinen kehitys kuin rikkidioksidipitoisuuksissa. Pyykösjärvellä rikkilaskeuma on vuoteen 1991 asti ollut selvästi muita mittauspisteitä suurempi. Vuodesta 1992 lähtien Pyykösjärven rikkilaskeuma on ollut samalla tasolla muiden mittauspisteiden kanssa. Rikkilaskeuman kehitys on esitetty kuvassa 30. Keskimääräinen typpilaskeuman (nitraattityppi NOrN) määrä Oulun kaupungin alueella on pysytellyt suurinpiirtein samalla tasolla vuonna 1982 alkaneella mittausjaksolla vaihdellen välillä mg/m 2 /v. Vuonna 1994 koko Oulun alueen keskimääräinen typpilaskeuma oli 120 mg/m 2 /v (vaihteluväli eri mittauspisteissä mg/m 2 /v). Taustapitoisuudet Pohjois-Suomessa ovat noin mg/m 2 /v. Typpilaskeuman kehitys on esitetty kuvassa 31.

36 34 mg/m'lv 2000-, , l:-loppula - Kaukovainio 6-" Keskusta Pyykösjärvi --Lahnalie..... Mustasuo 800 d o-l---l ~ KUVA 30. Rikkilaskeuman (S04-S) kehitys Oulussa vv mg/m'lv : ,- ~ ~ '...~ ~., ~, x loppula --Kaukovainio & Keskusta "--.. '.' --Pyykösjärvi -Lahnatie..... Mustasuo '. O+---t ,f----t t ,---t t----! KUVA3l. Typpilaskeuman (N03-N) kehitys Oulussa vv

37 35 PÄÄSTÖT Oulun ilmaa kuormittavat teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Teollisuuden ja energiantuotannon merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat rikkidioksidi ja muut rikin yhdisteet, typen oksidit ja hiukkaset. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, häkä, hiukkaset ja hiilivedyt. Taulukossa 6 on esitetty yhteenveto ilman epäpuhtauksien päästöistä Oulussa vuonna 1994 ja kuvassa 32 rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästäjen kehitys sekä jakautuminen eri päästälähteiden kesken. Rikkidioksidipäästät olivat 3301 tonnia, ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt 144 tonnia (S). Kokonaisrikkipäästät rikkidioksidiksi laskettuna olivat 3572 tonnia. Rikkidioksidipäästöissä voidaan havaita myönteisen kehityksen jatkuvan. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt ovat pysytelleet viime vuodet keskimäärin saman suuruisina. Rikkidioksidipäästöistä 93 % oli peräisin pistelähteistä. Suurimmat yksittäiset päästölähteet olivat Toppilan turvevoimalaitos (1540 tonnia), Kemira Chemicals Oy (508 tonnia) sekä Veitsiluoto Oy (634 tonnia). Haisevista rikkiyhdisteistä 94 % oli peräisin Veitsiluoto Oy:n tehtailta. TAULUKKO 6. Ilman epäpuhtauspäästöt Oulussa v (tonnia vuodessa). päästä pinta- piste- liikenne yhteensä lähteet lähteet hiukkaset rikkidioksidi haisevat rikkiyhdisteet (S:nä) typenoksidit (N02:na) hiilimonoksidi hiilivedyt

38 36 Typen oksidien päästöistä liikenteen osuus oli 42 % eli 1737 tonnia (NOz:na) ja pistelähteiden osuus 56 % eli 2306 tonnia (NOz:na). Suurimmat pistemäiset päästölähteet olivat Toppilan turvevoimala (1018 tonnia NOz:na), Veitsiluoto Oy (767 tonnia NOz:na) sekä Kemira Chemicals Oy (391 tonnia NOz:na). Oulun alueen typenoksidipäästöt ovat pysytelleet viime vuodet keskimäärin samansuuruisina. Hiukkaspäästöistä pistelähteiden osuus oli 78%. Suurimmat pistemäiset päästölähteet olivat Veitsiluoto Oy (325 tonnia) sekä Toppilan turvevoimalaitos (316 tonnia). Liikenteen hiukkaspäästöt olivat 165 tonnia (suoraan pakokaasuista peräisin olevat hiukkaset). Viimevuoteen verrattuna hiukkaspäästöissä näkyy selvä kohoaminen. Tämä johtui Veitsiluoto Oy:n soodakattilan päästöjen kohoamisesta yli kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä päästöjen kasvuun on ollut suuresta tuotannosta johtunut puhdistuslaitteiden korkea kuormitus. Savukaasupesurin rakennetta on muutettu vappuseisokissa 1995 hiukkasten erotustehon parantamiseksi. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääasiassa peräisin liikenteestä. Päästöt ovat suurimmat katuosuuksilla, joilla ajoneuvomäärä on korkea ja ajonopeus alhainen. Tässä esitettävät tieliikenteen pakokaasupäästöt perustuvat VTT:n tie-, geo- ja liikennelaboratorion laskelmiin. Liikenteen osuus hiilivetypäästöistä on myös merkittävä. Noin 80 % kaikista orgaanisista liuottimista oli peräisin liikenteestä. Uusia ilmoitusvelvollisia laitoksia ovat suuret kemikaalivarastot, joita Oulussa on kuusi. Niiden osuus hiilivetypäästöistä oli 11 %. Orion-yhtymä Oy:n osuus oli noin 8 %. CFC-yhdisteiden päästöt Oulussa loppuivat vuoden 1994 aikana kahden ilmoitusvelvollisen laitoksen lopetettua valtineuvoston päätöksen mukaisesti näiden aineiden käytön.

39 37 Vv !3V Ii! UIKENNE 2 % L~---'=.==:.:J IIllPINTALÄHTEET 2 % mmuut PISTELÄHTEET YHT. 15 % -----rnj i OKEMIAACHEMICALSOY 15% IIDVEITSILUOTO OY+FORCHEM OY 19 %.TURVEVOIMALAITOS 47 % ' Vv E1V lill UIKENNE 42 % D PINTALÄHTEET 2 % III MUUT PISTELÄHTEET YHT.3 % o KEMIAA CHEMICALS OY 9 % IIDVEITSILUOTO OY+FORCHEM OY.TURVEVOIMALAITOS 25 % '994 t/v HIUKKAS-päästöt El V lill UIKENNE 17 % mpintalähteet 6% % = v.1994 III MUUT PISTELÄHTEET YHT. 3 % EI PAROC OY 8 % KEMIAA CHEMICALS OY 3 % IIDVEITSILUOTO OY+FORCHEM OY 32 %.TURVEVOIMALATOS 32 % Kuva 32. SOz-, NOz- ja hiukkaspäästöjen kehitys.

40 - 38 LIITE 1. Ilmanlaadun ohjearvot. N:0537 Valtioneuvoston päätös ilman laatua koskevista ohjeista Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1984 Valtioneuvosto on 25 päivänä tammikuuta 1982 annetun ilmansuojelulain (67/82) 9 :n nojalla ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 Ohjearvot Ilman pilaantumisen ehkäisemisessä on ohjeena, että rikkidioksidin, hiukkasten, typpidioksidin ja hiilimonoksidin keskimääräinen pitoisuus ulkoilmassa on 2,3 ja 4 momentissa mainituin poikkeuksin enintään seuraava: enimmäisaine aika pitoisuus rikkidioksidi (SOz) vuosi 40 ug/m 3 vuorokausi 200 uglm 3 tunti 500 uglm 3 hiukkaset vuosi 60 ug/m J (kokonaisieijuma) vuorokausi 150 uglm 3 typpidioksidi (NOz) vuorokausi 150 uglm 3 tunti 300 uglm 3 hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 10 mg/m 3 tunti 30 mg/m 3 Ilman rikkipitoisuuden vuorokausikeskiarvo voi yhden kerran 30 vuorokauden pituisen jakson kuluessa ylittää 1 momentin taulukossa annetun vuorokausikeskiarvon, kuitenkin niin, että korkeintaan kaksi prosenttia vuorokausikeskiarvosta on yhden vuoden pituisen jakson kuluessa suurempia kuin taulukon arvo. Ilman rikkidioksidipiloisuuden tuntikeskiarvosta voi yksi prosentti 30 vuorokauden pituisen jakson kuluessa olla suurempi kuin taulukon tuntikeskiarvo. Ilman hiukkaspitoisuuden vuorokausikeskiarvosta voi kolme prosenttia 60 vuorokauden pituisen jakson kuluessa ylittää 1 momentin taulukossa annetun vuorokausikeskiarvon, kuitenkin niin, että korkeintaan kaksi prosenttia vuorokausikeskiarvosta yhden vuoden pituisen jakson kuluessa on suurempia kuin taulukon arvo. Ilman typpidioksidipitoisuuden vuorokausi keskiarvo voi yhden kerran 30 vuorokauden pituisen jakson kuluessa ylittää 1 momenlin taulukossa annetun vuorokausikeskiarvon, kuitenkin niin, että korkeintaan kaksi prosenttia vuorokausikeskiarvosta on yhden vuoden pituisen jakson kuluessa suurempia kuin taulukon arvo. Ilman typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvosta voi yksi prosentti 30 vuorokauden pituisen jakson kuluessa olla suurempi kuin taulukon tunlikeskiarvo. 2 Alueellinen ohjearvo Ilman pilaantumisen ehkäisemisessä on pyrittävä siihen, että ilman rikkidioksidipitoisuus ei laajoilla maa- ja metsätalousalueilla tai luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla ylitä 25 ug/m J vuosikeskiarvona. 3 Pitkän ajan tavoile Ilmansuojelun yleisessä kehittämisessä on pitkän ajan tavoitteena saavuttaa kansaliisin ja kansainvälisin toimin se, että ilmasta maahan ja vesiin laskeutuvien rikkiyhdisteiden määrä rikiksi laskettuna (rikki laskeuma) ei 2 :ssä tarkoitetuilla alueilla ole suurempi kuin 0,5 glm 3 vuodessa.

41 39 LIITE 2 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v 1994 (,ug/m 3 ) Nokela keskiarvo 2.korkein korkein 99 %:n korkein (=ka.) vrk-ka. vrk-ka. tunti-ka. tunti-ka. tammikllu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokaimu marraskllu joulukuu Mustasuo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu Iioulukuu

42 40 LIITE 3. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Oulussa v (p.g/m 3 ) rikkidioksidiksi laskettuna. Nokela keskiarvo 2.korkein korkein 99 %:n korkein vrk-ka vrk-ka tuntiarvo tuntiarvo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Pyykösjärvi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elolnju syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella

PORIN ILMANLAATU. Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN ILMANLAATU Porin kaupungin ilmanlaatu vuosina 1992-2002 mittaustulosten perusteella PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 2/2003 JOHANNA LAAKSO TIIVISTELMÄ Porin kaupungissa ilmanlaatua

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2003 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 23 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Fortum Oil and Gas Oy, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen

HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 2002 - KESÄKUU 2003. Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen HIUKKASMITTAUKSET NAANTALISSA KESÄKUU 22 - KESÄKUU 23 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2004 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 24 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Laiterä, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2006 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius ja Merja Kyntäjä 3 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010

MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 MIKKELIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2010 Mikkelin kaupungin julkaisuja 2011 ISBN 978-952-5691-23-8 ISSN 1459-1790 Tilaukset Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kiiskinmäenkatu 5-7, 50130 Mikkeli

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SOTKAMO HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET TALVIVAARAN KAIVOSALUEELLA JA SEN YMPÄRISTÖSSÄ JAKSOLLA SYYS-JOULUKUU 2008 Helena Saari Risto Pesonen TALVIVAARAN

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2 (28) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Miia Anttila Harjavallan kaupunki Reijo Roininen 3 (28) TIIVISTELMÄ Ilmanlaatua on tarkkailtu

Lisätiedot

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema

Harjavallan. ilmanlaatu. Vuosiyhteenveto. Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan 2010 ilmanlaatu Vuosiyhteenveto Pirkkalan ympäristömittausasema Harjavallan ilmanlaaturaportti 2010 2 (27) Mittausaineisto, tulokset ja raportointi Boliden Harjavalta Oy Kai Wasén Harjavallan

Lisätiedot

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003

KUOPION ILMANLAATU 1984-2002 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/2003 KUOPION ILMANLAATU 1984-22 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 2/23 JPP-kalibrointi KUOPION ILMANLAATU 1984 22 JPP-Kalibrointi Ky Risto Lahdes Juha Pulkkinen Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Kuopio

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2009. Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU MITTAUSTULOKSET VUODELTA 29 Helena Saari Risto Pesonen KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 29 Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1

ILMANLAATU. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA. Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 2003 2007 1 ILMANLAATU Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa VUOSINA 23 27 Ilmanlaatu Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa vuosina 23 27 1 Sisällys Johdanto... 3 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2009 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2009 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto, tulokset

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2008 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 28 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä,

Lisätiedot

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12

1 JOHDANTO 4 3. PÄÄSTÖT 8. 4. ILMANLAADULLE ASETETUT OHJEARVOT 10 4.1. Ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot 10 4.2. Ilmanlaatuindeksi 12 3 SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 4 2 YLEISTÄ ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA 5 2.. Rikkidioksidi (SO 2 ) 5 2.2. Typen oksidit (NO ja NO 2 ) 6 2.3. Hiukkaset 6 2.4. Hiilimonoksidi eli häkä

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: www.visitkajaani.fi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Birgitta

Lisätiedot

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2013

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2013 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 213 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 213 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Energiantuotanto

Lisätiedot

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS Kuva: 2015 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2015 MML Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallilaskelmat ILMANLAATU

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2012

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2012 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 212 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko (Fortum Power and Heat Oy), Turun Seudun Energiantuotanto Oy Maarit Arpalo, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Tilaaja: Päijät-Hämeen Liitto r.y. PL 50 15111 Lahti LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA 07.10.2005 Lahti_liikenne_07102005.pdf Enwin Oy Ari Tamminen Tarja Tamminen

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013

PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 1 ILMANLAADUN VUOSIRAPORTTI PIEKSÄMÄKI VUOSI 2013 2 TIIVISTELMÄ Pieksämäellä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Ilmoitusvelvollisista laitoksista merkittävin on Savon

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU

KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: Jonna Kallunki Mittaustulokset vuodelta 2013 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 2014 KAJAANIN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 2013 Birgitta Komppula

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2011 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Turun Seudun Maakaasu

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Birgitta Alaviippola Pirjo Ranta Sari

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA

ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA ILMANLAATUMITTAUKSET TORNION RUOHOKARISSA JA HAAPARANNAN RIEKKOLASSA Kuva: Tornion kaupunki Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 ILMANLAATUMITTAUKSET

Lisätiedot

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti.

Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 10 muuttamista, Lahti. Etelä-Suomi Päätös Nro 100/2014/1 Dnro ESAVI/186/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Lahti Energia Oy:n hakemus, joka koskee Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU NEULASTEN RIKKIPITOISUUS JA VAURIOKARTOITUS 1989 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 6/1989

OULUN ILMANLAATU NEULASTEN RIKKIPITOISUUS JA VAURIOKARTOITUS 1989 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 6/1989 ~ ~ OULUN ILMANLAATU NEULASTEN RIKKIPITOISUUS JA VAURIOKARTOITUS 1989 c \ OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 6/1989 OULUN YLIOPISTO KASVITIETEEN LAITOS OULUN ILMANLAATU NEULASTEN RIKKIPITOISUUS

Lisätiedot

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, Hakkuri-indeksi 2011 Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, 1 Hakkuri-indeksi 2011 Kustannusindeksit ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, konetyöalojen ja autokuljetuksen

Lisätiedot

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007

Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2007 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Jenni Wallenius 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Hannu Väisänen. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Hannu Väisänen Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2009 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU

JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 2006-2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI JULKAISU 1/2009 YMPÄRISTÖTOIMI JYVÄSKYLÄN ILMANLAATU YHTEENVETORAPORTTI 2006-2008 Jyväskylän kaupunki Ympäristötoimi 2009 ISBN 978-952-5847-01-7

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 s artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), 29. 6. 1999 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 163/41 NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/30/EY, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1999, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten

Lisätiedot

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5 50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila

Lisätiedot

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU

HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Kuva: SkyFoto Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 HEINOLAN ILMANLAADUN TARKKAILU Mittaustulokset vuodelta 214 Helena Saari Birgitta

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT KAJAANIN ALUEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Pirjo Ranta Timo Rasila Sari Lappi KAJAANIN

Lisätiedot