Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt Sukututkimus Propatria 29/09/2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turunen, Risto Jaakko Olavi. synt. 31.7.1918. www.propatria.fi. Sukututkimus Propatria 29/09/2014"

Transkriptio

1 Turunen, Risto Jaakko Olavi synt YHTEENVETO PALVELUKSESTA Sotilakantakorttien mukaan Turunen oli kuulunut suojeluskuntaan vuosina eli ilmeisesti hän on liittynyt suojeluskunnan poikaosastoon 14-vuotiaana syntymäkaupungissaan Viipurissa ja eronnut vuonna 1937 muuttaessaan Helsinkiin jossa hän oli kutsunnoissa vuonna Viipurin ja Helsingin suojeluskuntien osittain säilyneistä arkistoista ei kuitenkaan löytynyt mainintoja Turusesta. Vuoden 1938 kutsunnoissa Turunen oli saanut lykkäystä Lääkärintarkastusohjesäännön(LTO) kohdan 86 b perusteella eli ankaranlaatuinen ihotauti. Seuraavan vuoden syyskuussa 1939 pidetyssä uusintatarkastuksessa lykkäystä jatkettiin kahdella vuodella. Tästä kului vain muutama viikko niin Suomi kutsui kaikki reserviläiset aseisiin ylimääräisiin harjoituksiin (YH). Talvisota syttyi Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Turusen ikäiset normaalissa järjestyksessä varusmiespalveluksen aloittaneet joutuivat rintamalle. Talvisodassa puna-armeija onnistuttiin joulukuun 1939 ankarissa taisteluissa pysäyttämään kaikilla rintamanosilla. Helmikuun puolessa välissä venäläiset mursivat Mannerheim-linjan Karjalan kannaksella ja aloittivat etenemisen kohti Viipuria. Suomen miestappiot nousivat hälyttävästi ja ilman reservejä taistelleet joukot olivat loppuun väsyneitä. Aloitettiin aikaisemmin vapautettujen uusintakutsunnat, Turunen oli kutsunnoissa eli 15 päivää talvisodan päättymisen jälkeen. Nyt Turusen palveluskelpoisuusluokaksi määritettiin toiseksi paras eli A II( A kaksi ) viitaten LTO:n kohtaan 82(81 a) eli vähäpätöinen nivelvika jossain suuressa nivelessä. Hänelle annettiin palvelukseenastumismääräys astua palvelukseen viikon päästä. Turunen ilmoittautui Autokoulutuskeskuksessa Lahdessa. Varusmiespalvelus jatkui läpi koko välirauhan ajan, Turunen komennettiin lääkintäaliupseerikouluun(lak) mutta se jäi kesken koska hän oli sopimaton koulutettavaksi lääkintäaliupseeriksi. Jalkaväen reservialiupseerikoulu(jv. RAUK) sopi paremmin ja sen perään hän suoritti vielä lokamarraskuussa 1940 tykkireservialiupseerikurssin(tyk.rauk) jossa sai ensimmäisen kosketuksen tulevaan aselajiinsa panssarintorjuntaan. Keväällä 1941 Turunen määrättiin vielä Reserviupseerikouluun(RUK). Sodan uhka kasvoi jälleen kesällä 1941 niin suureksi että hallitus päätti liikekannallepanosta. Miehet kutsuttiin aseisiin kesäkuussa 1941 ja joukot keskitettiin itärajalle. Upseerioppilas Turunen oli vielä suorittamassa Reserviupseerikoulua. Suomalaisten hyökkäys itään alkoi heinäkuun 1941 alussa ja edistyi hyvin. Rintamajoukkoihin Turunen sai siirron suoritettuaan Reserviupseerikoulun loppuun kiitettävin arvosanoin. Upseerikokelaana hän ilmoittautui 23-vuotissyntymäpäivänään Jalkaväkirykmentti 60:ssä(JR 60) missä hänet määrättiin II Pataljoonan(II/JR 60) 7. Komppaniaan(7./JR 60) kiväärijoukkueen johtajaksi. Pääosin Kurusta kotoisin olevan komppanian miehistö koostui vanhemmista reserviläisistä. JR 60 oli tuolloin jo ylittänyt vanhankin valtakunnan rajan ja edennyt kauaksi Itä-Karjalaan. Upseerikokelas Turusen tullessa pataljoonaansa se oli asemissa Vieljärvi-Petroskoin tien suunnalla Lökin kylän(n. 70 km Petroskoista itään) alueella jonka JR 60 oli vallannut Ylipäällikkö Mannerheim oli pysäyttänyt suomalaisten hyökkäyksen tälle tasalle. Turunen palveli 7./JR 60:ssä vain 2 viikkoa mutta ehti sinä aikana johtaa tiedustelupartioita ja saamaan tulikasteensa vihollisen vastahyökkäyksen torjunnassa ylipäällikkö Mannerheim ylensi Turusen vänrikiksi, samalla hän siirtyi rykmentin esikuntaan jääkärijoukkueen johtajaksi. Jääkärijoukkue(~50 miestä) toimi suoraan esikunnan ja rykmentin komentajan everstiluutnantti Karin(Mannerheim-ristin ritari nro 66) alaisuudessa ja sitä

2 käytettiin yleensä tiedustelu ym. erillistehtävissä joihin komppania(~200 miestä) oli liian iso. Joukkueen tehtävänä oli myös suojata rykmentin esikuntaa. JR 60 kuului eversti Paalun komentamaan 1. Divisioonaan joka jatkoi syyskuussa 1941 hyökkäystään Petroskoita kohden. JR 60 kävi syyskuun alussa kovia taisteluita Nuasjärven länsi- ja eteläpuolella vallaten Nuasjärven kylän Eteneminen jatkui Auringonkylän, Gabanovan ja Jadron kautta Pyhäjärvelle. Tykistön lisäksi rykmenttiä oli tukemassa Lauri Törnin johtama panssarivaunuosasto. Pyhäjärven alueella käytiin suurtaistelu jossa hajotettiin vihollisen voimaryhmä ja otettiin haltuun tärkeitä tieyhteyksiä, JR 60 eteni Prääsä-Aunuksenkaupunki-valtamaantielle. Viholliselle aiheutettiin isoja tappioita mutta omiakin miehiä meni, Pyhäjärven taisteluissa rykmentti(~3500 miestä) menetti kaatuneina 43 miestä ja haavoittuneina 163 miestä. Pyhäjärven taisteluiden jälkeen rintama seisoi viikon päivät, tänä aikana suoritettiin paljon tiedustelua, todennäköisesti vänrikki Turunenkin on joukkueellaan tehnyt monta tiedusteluretkeä. Seuraaviin hyökkäystehtäviin vänrikki Turunen sai uuden esimiehen kun everstiluutnantti Karin sairastuttua rykmentin komentajaksi tuli majuri G. Palkama. JR 60 kuljetettiin autoilla Matrossaan ja sieltä sen käskettiin edetä etelään Jandrijärvelle(n. 25 km Petroskoista lounaaseen). Alkamassa oli suomalaisten viimeinen ponnistus kohti suurta tavoitetta, Karjalan pääkaupunkia Petroskoita. Taisteluosasto Paalun, johon myös JR 60 kuului, tehtäväksi tuli hyökätä pitkin Petroskoin lounaispuoleisia erämaita. Jandrijärven taistelun jälkeen JR 60 jatkoi etenemistä kohti Petroskoita. Eteneminen tapahtui Konnotien suunnassa, tie oli tehty lankuista ja oli hevosajoneuvoille lähes mahdoton käyttää, niinpä huoltovaikeudet olivat suuria ja muonan toimittaminen miehille vaikeaa. III/JR 60 erkani muusta rykmentistä, taisteli ensin Lohijärvellä ja eteni sitten Kevyt Osasto 8:n kanssa 5 km Konnotien kaakkoispuolella Petrokoin suuntaan. JR 60 valtasi vastaan tulleet parakkikylät ja oli everstiluutnantti Karin palatessa komentajaksi jo Petroskoin porteilla. Samaan aikaan suomalaiset olivat edenneet muistakin suunnista kaupungin liepeille, vihollinen oli jo aloittanut kaupungin evakuoimisen pohjoiseen. Syyskuun viimeisen päivän aamuna hyökkäystä jatkettiin, vihollinen teki sitkeää vastarintaa mutta iltaan mennessä oltiin enää parin kilometrin päässä Petroskoista. Vihollisen tyhjentämään ja osittain polttamaan Petroskoihin JR 60:n joukot tunkeutuivat ensimmäisten joukossa aamulla, Suomen lippu vedettiin salkoon ja kaupungin nimi muutettiin Äänislinnaksi sen itäpuolella olevan Äänisjärven mukaan. Äänislinna oli suurin venäläiskaupunki jonka suomalaiset valtasivat jatkosodassa. Kiitoksia sateli ylemmiltä esikunnilta ja ylipäällikkö Mannerheimiltä. Valtausta juhlittiin myös viinan voimin, tätä helpotti kaupungista löytynyt vodkatehdas. Miehiä palkittiin runsain mitoin, vänrikki Turunen sai D:n komentajan eversti Paalun myöntämänä 4. luokan Vapaudenristin(VR 4) perusteluilla: Rohkea ja neuvokas upseeri. Toiminut rykmentin jääkärijoukkueen johtajana hyvin menestyksellisesti ja tarmokkaasti. Lisäksi Turunen pääsi ensimmäiselle 5 päivän lomalle Tampereelle. Karjalan kannaksella tavoitteet oli saavutettu jo syykuun 1941 alussa jonka jälkeen siellä ryhmityttiin puolustukseen. Sen sijaan Itä-Karjalassa Petroskoin valtaaminen oli välitavoite jonka jälkeen hyökkäyskärki suunnattiin pohjoiseen kohti Karhumäkeä. Ensilumi satoi maahan kun JR 60 jatkoi hyökkäystään , seurasi 2 kuukautta kestänyt eteneminen kylmenevässä talvessa. Suununjoen eteläpuolella Äänislinnan ja Kontupohjan välillä JR 60 kävi raskaita taisteluita lokakuun puolivälissä, tämän jälkeen saatiin olla levossa lokakuun 29. päivään saakka jolloin rykmentti(pl. I/JR 60) siirrettiin autoilla Koikariin josta marssittiin Tiutiaan. Samaan aikaan etelämpänä I/JR 60 osallistui Kontupohjan valtaukseen. Tarkoituksena oli siis katkaista Kontupohjan puolustajien perääntymistie pohjoiseen. JR 60 ylitti Lisma-joen ja eteni Muurmannin radalle ja KarhumäkiKontupohja maantielle katkaisten ne. Eteneminen jatkui helposti rataa pitkin pohjoiseen Käppäselkään jonka vielä pohjoisempaa koukannut JR 45 oli vallannut jo aikaisemmin. Vihollinen oli rakentanut idemmäksi uuden huoltotien eikä siten tarvinnut enää Kontupohja-Käppäselkä-

3 maantietä. JR 60:n miehet jatkoivat lumipuvuisaan Käppäselästä kaakkoon Uunitsaan jossa tuhottiin vihollisen vetäytyvä kolonna. Muut vihollisosat olivatkin ehtineet jo vetäytyä Äänisjärveä pitkin omalle puolelleen. JR 60 jatkoi vielä Äänisjärven rantaan Fedotovaan ilman taistelukosketusta jääden alueelle rantavarmistukseen. Suomalaiset aloittivat nyt valmistautumisen Karhumäen kaupungin valtaamiseksi. Kuten Petroskoin valtauksessa myös nytkin hyökkäys tehtiin useasta suunnasta yhtä aikaa suurin voimin. JR 60:lle annettiin, kuten Petroskoissakin, etenemissuunnaksi erämaa-alue Karhumäen lounaispuolella. JR 60 lähti Fedotovasta ja sai taistelukosketuken Karhumäkeä puolustaviin venäläisiin kaupungin lounaispuolella. Maasto oli vaikeakulkuista ja tarjosi kukkuloineen monia helposti puolustettavia maastonkohtia. Mitä lähemmäksi Karhumäkeä päästiin sitä tiukemmaksi vihollisen vastarinta kävi, samalla rintalinja alkoi muodostua niin yhtenäiseksi että jääkärijoukkueiden tekemälle tiedustelulle ei ollut enää niin paljon tarvetta. Vänrikki Turunen siirtyikin III Pataljoonaan(III/JR 60) missä pataljoonan komentaja majuri Karmo määräsi Turusen 9. Komppaniaan (9./JR 60) joukkueenjohtajaksi. Pataljoona oli käynyt pari päivää aikaisemmin kovia taisteluita kukkulan omistuksesta. III Pataljoonan muut komppaniat olivat kiväärikomppaniat 10.K ja 11.K sekä konekiväärikomppania 12.K. Jo seuraavana päivänä Turunen kuitenkin lähetettiin II Pataljoonaan yhteysupseeriksi. Kovassa pakkasessa suomalaiset kiristivät edelleen saartorengasta Karhumäen ympärillä, lopulliseen hyökkäykseen JR 60:n II ja III Pataljoona lähtivät itsenäisyyspäivän aamuna edeten rinnakkain lännestä Tyynijärveltä parin kilometrin matkan Särkilammen länsipuolelle missä sijaitsi Karhumäen kasarmialue. Pataljoonat sitoutuivat kasarmialueen taisteluihin. Samaan aikaan kenraalimajuri Laguksen panssarit vyöryivät kaupunkiin pohjoisesta joten puolustajien perääntymistie oli suljettu. Äänisjärvenkään jää ei vielä kestänyt, jäätä pitkin pakoon yrittänyt venäläisosasto joutui palaamaan takaisin. Ilman pakomahdollisuutta ollut Karhumäen eteläpuolelle motitettu vihollinen puolustautui sitkeästi suomalaisten kuristaessa koko ajan sen elintilaa. Lopullisesti motti saatiin laukaistua vasta Karhumäen valtaukseen päättyi JR 60:n ja vänrikki Turusen pitkä yli neljä kuukautta ja satoja kilometrejä kestänyt hyökkäysvaihe. Karjalan kannaksella osa joukoista oli päässyt muutaman viikon jälkeen jo asemasodan rauhallisempiin oloihin. Vänrikki Turunen palveli 9./JR 60:ssä vain kuukauden, hänet siirrettiin saman divisioonan JR 56:n III pataljoonaan(iii/jr 56). Siirto liittyi laajoihin joukkojen uudelleen järjestelyihin vanhimpien ikäluokkien kotiuttamiseksi. Sota oli kestänyt paljon aiottua pidempään ja kotirintamalla oli huutava pula työvoimasta. Pataljoonassa Turunen määrättiin 11. Komppaniaan(11./JR 60) joukkueenjohtajaksi. Tammikuu vietettiin levossa Karhumäen eteläpuolella Käppäselän alueella, kuun lopulla vänrikki Turunen pääsi kotilomalle. Hänen palattuaan komppaniaansa se oli siirtynyt Karhumäen pohjoispuolelle missä III/JR 56 siirtyi etulinjaan Maaselän kannaksella Vansjärven alueella. Lopputalvi ja kevät sujui asemasodan merkeissä, kumpikaan osapuoli ei hyökännyt isommin voimin mutta pienempää laukaustenvaihtoa, kranaattitulta ja partiointia esiintyi aika ajoin. Huhtikuussa 1942 loppui Turusen kahden vuoden pituinen varusmiesaika, käytännön merkitystä tällä ei ollut vaan palvelus jatkui normaaliin tapaan reserviläisenä. Toukokuussa 1942 Turunen komennettiin upseerikursseille Bindusiin(Pintuinen Karhumäen lähellä). Kurssin jälkeen hänelle osoitettin uusi palveluspaikka. Päämaja oli käskenyt perustaa Jalkaväkirykmentti 101:n(JR 101), rykmenttiin liitettiin aluksi Erilliset Pataljoonat 21 ja 22. Rykmentti oli erikoisrykmentti jonka miehistö koostui rangaistusvangeista joille oli annettu mahdollisuus päästä vankilasta rintamapalvelukseen. Erikoisluonteensa vuoksi rykmentille perustettiin myös oma Henkilötäydennyskeskus(HTK/JR 101) johon vänrikki Turunen siirtyi kouluttajaksi.

4 HTK oli ensimmäinen paikka mihin vankiloista tulevat miehet saapuivat, siellä tämä kouluttajille haasteellinen miehistöaines koulutettiin ja palveluskelpoiset miehet siirrettiin eteenpäin rintamalle. Tulijoita riitti, vankiloihinkin oli kiirinyt tieto että asemasota oli alkanut ja hengissä säilyminen rintamallakin oli huomattavasti todennäköisempää kuin hyökkäysvaiheen aikana. Rintamalta pääsi myös lomille paremmin kuin vankilasta. Aluksi JR 101:ssa ei ollut normaaliin jalkaväkirykmentin vahvuuteen kuuluvaa tykkikomppaniaa(tyk.k/jr 101) mutta kun sellainen perustettiin syyskuussa 1942 niin vänrikki Turunen siirtyi komppaniaan joukkueenjohtajaksi. Vihdoinkin hän pääsi tehtävään johon oli saanut varusmiesaikana koulutuksen. Komppanian tehtävänä oli nimenomaan panssarintorjunta ja myöhemmin komppaniasta käytettiinkin nimeä Panssarintorjuntatykkikomppania(Pst.Tyk.K). Toki komppanian tykeillä ammuttiin tarvittaessa myös kaikkea muutakin, asemasodan aikana mm. vihollisen etulinjan varustuksia. JR 101 sai vielä kolmannenkin pataljoonan keväällä 1943 kun Er.P 24 liitettiin rykmenttiin. Lokakuussa 1943 Päämaja käski muodostamaan JR 101:stä 21. Prikaatin. Maaselän ryhmän komentaja halusi kuitenkin hajottaa JR 101:n koska ei ollut varma pystyisikö luottamaan tosipaikassa vangeista muodostettuun prikaatiin. Päämaja suostui ehdotukseen ja JR 101:n pataljoonat siirrettiin eri rykmentteihin, vain Er.P 24 ja Turusen tykkikomppania jäi 21. Prikaatiin jonka I Pataljoonaksi tuli I/JR 54, II Pataljoonaksi III/JR 5 ja kolmanneksi pataljoonaksi III/JR 56 ja IV Pataljoonaksi jäi siis Er.P 24. Lokakuussa 1943 JR 101:n komentaja eversti Hanste teki Turusesta ylennysesityksen luutnantiksi. Perusteluiksi hän kirjoitti: Tykkijoukkueen johtajana osoittanut suunnitelmallisuutta, ripeää päättäväisyyttä ja rohkeutta huolehtien alaisistaan hyvin. Varsinaisen tehtävänsä ohella ollut n. 2 kk tärkeän tukikohdan päällikkönä. Toimiessaan komppanianpäällikön viransijaisena(n. 1 kk) osoitti olevansa pystyvä hoitamaan ja johtamaan tykkikomppaniaa. Fyysillinen kunto erittäin hyvä, koulusivistys 5/8 oppikoulua, siviiliammatti opiskelija. Ylipäällikkö Mannerheim ylensi Turusen luutnantiksi Joulun jälkeen komppania lähti Suonteleen saareen Seesjärven luoteisnurkkaan, autoilla tehtyä matkaa kertyi satakunta kilometriä. Tykkikomppanian päällikkö kapteeni Inkeri lähti pitkälle opintovapaalle Tuoreen luutnantti Turusen vastuu kasvoi kun hänestä tuli Inkerin jälkeen uusi komppanianpäällikkö. Turunen oli sijaistanut kapteeni Inkeriä aikaisemminkin joten tehtävä oli tuttu. Takaisin Maaselän kannakselle palattiin helmikuussa Samalla komppania sai täydennyksenä miehiä ja heidän mukana 76 mm:n eli 3-tuumaisia rykmentinkanuunoja(rk). Tykit laitettiin etulinjan asemiin Leppäjoen(laskee Vansjärven luoteispäähän) ja Kinnasjärven lohkoille. Asemasota jatkui tylsänä edelleen vuonna 1944, kaikki kuitenkin muuttui Neuvostoliiton aloittaessa suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella missä se mursi heti suomalaisten Pääaseman ja aloitti nopean etenemisen kohti Viipuria. Laatokan pohjoispuolella oli vielä rauhallista. Suomalaiset olivat pakotettuja siirtämään laajasta Itä-Karjalasta joukkoja apuun Karjalan kannakselle. Jäljelle jääneillä joukoilla ei voinut puolustaa pitkiä rintamalinjoja Itä-Karjalassa ja joukkoja alettiin vetämään lännemmäksi. Kesällä 1944 ei myöskään ollut enää kenelläkään epäselvää että Saksa tulee häviämään sodan mikä tarkoitti myös Suur-Suomen jäävän haaveeksi. Luutnantti Turunen oli juuri palannut kursseilta takaisin komppaniaansa. Karjalan kannaksen uutiset eivät ilmeisesti vielä huolestuttaneet Maaselän kannaksella sillä Turunen lähti kouluttajaksi panssareiden lähitorjuntakursseille. Takaisin komppaniaan hän saapui mukanaan uusia tehokkaita panssarintorjunta-aseita panssarikauhuja eli saksalaisia sinkoja. Prikaati oli juuri irtautumassa linjasta mikä onnistuttiinkin tekemään vihollisen häiritsemättä. Maaselän kannaksen joukot vetäytyivät aluksi käsketylle puolustasalle Karhumäki-Osterjärvi-

5 Seesjärvi. Turusen komppanian tykit tukivat viivytystä hajautetusti 21. Prikaatin pataljoonien lohkoilla. Kalustona komppanialla oli tässä vaiheessa panssarikauhuja, 76 mm rykmentinkanuunoja, 45 mm tykkejä sekä 37 mm tykkejä. Panssarikauhuilla ja rykmentinkanuunoilla pystyttiin tuhoamaan vihollisen raskaitakin vaunuja(esim. T-34 ja Klim Voroshilov), kevyillä tykeillä vain kevyitä vaunuja(esim. T26). Venäläiset seurasivat irtautuneiden suomalaisten perässä, Turusen komppanian miehet vänrikki Kytän johdolla onnistuivat tuhomaan kaksi kevyttä vihollisvaunua Mokkojärvellä II/21. Prikaatin toimintasuunnassa. Seuraavana päivänä edellisen päivän sankari vänrikki Kyttä kaatui omasta kranaatista, hän oli ensimmäinen menetys Tykkikomppanialle kesän 1944 taisteluissa. Vihollisen painostus kasvoi asemia vastaan ja tuli käsky siirtyä seuraavaan puolustusasemaan Kumsan alueelle(n. 30 km Karhumäestä länteen). Ensimmäisessä viivytysasemassa suomalaisten linjoja kohti tuli useita teitä mutta Kumsasta länteen päin oli vain yksi Rykmentinkanuuna asemissa Karhumäen Juustjärvelle johtava tie. Näin aluksi leveässä rintamassa liepeillä viivystysvaiheen alussa kesällä olleet joukot pakkautuivat kaikki samalle tieuralle, myös (SA-kuva) kaikki 21. Prikaatin pansarintorjunta- ja suorasuuntausaseet olivat nyt kohtuullisen pienellä alueella joten ne oli tarkoituksenmukaista määrätä yhteiseen johtoon luutnantti Turusen alaisuuteen. Kumsaa kohti viivytettiin vielä kahden tien suunnassa pohjosesta Kumsjärveltä ja idästä Kontiovaarasta. Molemmista suunnista vetäydyttiin vihollisen painostaessa Kumsan alueelle, Kontiovaaran suunnassa onnistuttiin vaurioittamaan vihollisen kolme hyökkäysvaunua liikuntakyvyttömiksi. Kumsassa venäläiset aloittivat päivällä voimakkaan tulivalmistelun johon osallistui myös maataistelukoneita. Rintamahyökkäyksen lisäksi vihollinen yritti myös koukata mutta mm. Tykkikomppanian miesten avulla koukkaava osasto tuhottiin. Yöllä irtauduttiin ja siirrytiin ensin Punjärvelle ja sieltä edelleen yli 50 km:n päähän Savastilan vesistölinjalle, osia komppaniasta jäi vielä varmistusosastojen tueksi Turunen sai 21. Prikaatin komentajalta eversti Ekmanilta käskyn siirtyä prikaatin esikuntaan panssarintorjuntaupseeriksi, Turunen luovutti Tykkikomppanian päällikkyyden luutnantti Krogerukselle. Heinäkuulle tultaessa voitiin todeta että suomalaisten viivytys Maaselän kannakselta oli sujunut hyvin, joukot oli saatu pienin tappioin ja taistelukykynsä säilyttäneinä tuotua lännemmäksi. Lisäksi Itä-Karjasta oli pystytty irrottamaan apuvoimia Karjalan kannakselle missä jatkosodan ratkaisevin suurtaistelu Talin-Ihantalan alueella raivosi parhaillaan päättyen heinäkuun alussa suomalaisten torjuntavoittoon. Taistelut Savastilan vesistölinjalla(n. 15 km Porajärveltä koilliseen) alkoivat 5.7., linjalla puolustautui 21. Prikaatin kolme pataljoonaa ja Lintujärven suunnalla vahvennettu Rajajääkäripataljoona 5(Rj.P 5). Vangeista muodostettu IV/21.Pr. oli lännempänä Kuutamalahdella. Otollisessa maastonkohdassa 21. Prikaatin puolustus oli nyt jäykempää ja vihollinen ei päässyt läpi raskaan tykistön, panssarivaunujen ja maataistelukoneiden tuenkaan avulla. Se yritti myös koukata eteläisen sivustan kautta mutta torjuttiin sielläkin. Illalla armeijakunnasta käskettii 21. Prikaatin irtautua ja se marssi taaemmaksi Porajärven vesistölinjalle. Taisteluiden aikana Tykkikomppanian päällikkyyden oli ottanut opintovapaalta hälytetty kapteeni Inkeri. Komppaniassa alkoi esiintyä myös huolestuttavia ilmiöitä, miehiä alkoi irtautua linjasta

6 vihollisen kovassa painostuksessa. Taistelut kiivastuivat edelleen Porajärvellä josta jouduttiin luopumaan Porajärven jälkeen lähestyttiin jo Suomen vanhaa valtakunnan rajaa. Taistelut jatkuivat Nurmasjärvellä josta vihollisen painostaessa vetäydyttiin Megrijärvelle(rajajärvi vanhalla valtakunnan rajalla). Vihollinen käytti nyt myös saartoliikkeitä koukaten etelästä Megrijärveltä Liusvaaraan johtavalle tielle Korkeavaaran kohdalla. Jo ennen valtakunnan rajaa suomalaiset olivat joutuneet avaamaan tietä taistellen. Korkeavaarassa käytiin ankaria taisteluita tien avaamiseksi. Myös prikaatin komentopaikka, mistä käsin Turunenkin toimi, oli vielä katkaisukohdan itäpuolella. Lopulta vihollinen, ankaria tappioita kärsittyään, väistyi tieltä mutta jäi varustettuihin asemiin tienvarren kukkulalle josta se pystyi pitämään tietä tulen alla. Seuraavana päivänä Turunen ajoi Korkeavaaran ohi ensimmäisessä kuorma-autossa. Vihollisasemia oli pehmitetty tykkitulella ja tielle laskettu savuverho mutta silti kuorma-auton kuljettaja kaatui, Turunen siirtyi kuljettajan paikalle ja ajoi auton ohi vaarallisen kohdan. Taistelut jatkuivat ankarina Liusvaarassa jossa 21. Prikaatin joukot olivat jälleen jäädä mottiin vihollisen katkaistessa perääntymistien. Tietä ei yrityksistä huolimatta saatu avattua ja katkaisukohta oli kierrettävä metsän kautta jolloin raskaat aseet oli pakko jättää, Tykkikomppanialta jäi viholliselle yksi rykmentinkanuuna ja 3 panssarikauhua ammuksineen. Vihollisen painostus jatkui ankarana ja yli kuukauden yhtäjaksoisesti viivyttänyt väsynyt 21. Prikaati ei pystynyt estämään ylivoimaisen vihollisen etenemistä ja sen oli vaiheittain siirryttävä vielä Suomen nykyisenkin valtakunnan rajan sisäpuolelle Sysmä- ja Konnukka-järvien kannakselle, vain 20 km Ilomantsista itään. Päämajassakin oli herätty Ilomantsin suunnan uhkaavaan tilantesseen ja alueelle lähetettiin uusia joukkoja, mm. levännyt Ratsuväkiprikaati. Kaikki joukot koottiin kenraalimajuri Raappanan, 14. Divisioonan komentajan ja erämaasodan mestarin, alaisuuteen. Raappana saapui Ilomantsiin ja aloitti vastatoimien järjestelyt. Heinäkuun lopulle tultaessa oli puna-armeijan eteneminen onnistuttu pysäyttämään Karjalan kannaksella, Viipurinlahdella ja Laatokan pohjoispuolella Nietjärvelläkin. Venäläisten viimeinen isoin voimin tekemä yritys oli käynnissä Ilomantsin suunnalla. Suomalaisten vastahyökkäys alkoi Samana päivänä luutnantti Turunen allekirjoitti Tykkikomppanian vahvuusilmoituksen. Tykkikomppanian panssarikauhuryhmät osallistuivat vastahyökkäykseen alistettuna 21. Prikaatin eri osille jotka toimivat korpien kautta. Komppanian raskaat aseet, rykmentinkanuunat ja panssarintorjuntatykit toimivat tien suunnassa neuvostoliittolaisten karkottamiseksi Teppanasta. Vihollinen vastasi tulitukseen kranaatinheitinryöpyillä. Ilmeisesti luutnantti Turunen sai osuman kranaatinsirpaleesta ja haavoittui lievästi. Hän on palannut yksikköönsä 22. Sotasairaalasta Joensuusta illalla. Joensuuhun oli matkaa n. 90 km joten haavoittuminen on todennäköisesti tapahtunut Tykkikomppania marssi aamulla 5.8. Aijenvaaraan missä se alistettiin Jääkäripataljoona 6:lle(JP 6). Puna-armeijan 289. Divisioonan osia oli motissa läheisen Lutikkavaaran kylän alueella josta ne kuitenkin seuraavana päivänä vetäytyivät korpien kautta itään jättäen kalustonsa. Luutnantti Turunen asettui tykkijoukkueen kanssa varmistukseen kylän reunaan. Muutkin Ilomantsin motit selvisivät mennessä. Kesän 1944 viimeinen suurtaistelu oli päättynyt suomalaisten voittoon. Sota jatkui vielä asemasotana kuukauden päivät alkaneeseen aselepoon asti. Kesän 1944 taistelut olivat 21. Prikaatin eli Venttiprikaatin osalta kestäneet pitkään, käytännössä se oli ollut yhtäjaksoisesti aktiivisessa toiminnassa lähes kaksi kuukautta lähdettyään Maaselän kannakselta ja lopetettuaan taistelunsa Ilomantsin mottitaisteluihin. Aselevon alettua kapteeni Inkeri

7 esitti luutnantti Turuselle 4. luokan Vapaudenristin tammenlehvän kera(vr 4 tlk) myöntämistä perusteluilla: Toiminut tykkijoukkueen johtajana, komppanian päällikkönä ja vetäytymisvaiheen aikana prikaatin panssarintorjuntaupseerina. Luonteenomaisia piirteitä hänellä ovat pelottomuus ja aivan erikoinen päättäväisyys ja ripeys toiminnassaan. Esimiestehtävänsä on hän aina hoitanut huolella ja tunnon tarkkuudella. Henkilökohtaisesta rohkeudesta mainittakoon, että hän Liusvaaran ja vanhan rajan välillä ajoi ensimmäisenä kuorma-auton läpi tienkohdan, jota vihollinen piti jalkaväen- ja panssarintorjuntakivääritulen alaisena. Huolimatta siitä että vierellä istunut kuljettaja kaatui vei hän kylmäverisesti tehtävän päätökseen. 21. Prikaatin komentaja eversti Ekman myönsi ko. kunniamerkin Turuselle Ennen kotiumistaan Turunen siirrettiin vielä Rajajääkäriprikaatiin missä hänet määrättiin Rajajääkäripataljoona 5:een(Rj.P 5) panssarintorjuntatykkijoukkueen johtajaksi. Pataljoona oli Lapissa Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä tekemässä tie- ja siltatöitä. Saksalaiset olivat jo vetäytyneet pois eikä taistelukosketusta ollut, rauhansopimuksen mukaisestihan suomalaisten oli karkotettava entinen liittolainen alueeltaan. Kotiutusmarssille lähdettiiin jo marraskuun toisella viikolla ja luutnantti Turunen pääsi lopulta siviiliin Kotiutuessaan hän oli 26-vuotias, yhtäjaksoista palvelusta oli takana neljä ja puoli vuotta. Vuonna 1956 Turunen ylennettiin reservin yliluutnantiksi. KANTAKORTTIEN LYHENTEET Kantakorteissa esiintyy seuraavia lyhenteitä(yhteenvedossa mainittujen lisäksi): pvk tai pky sk. TPr.Mm päiväkäsky suojeluskunta tasavallan presidentti jatkosodan muistomitali Lisää lyhenteiden selityksiä on CD-levyllä olevassa tiedostossa sotilaslyhenteet.pdf. CD-LEVYN SISÄLTÖ 1941_08_ylipäällikön_päiväkäsky_nro10 sisältää ylipäällikön päiväkäskyn nro 10 elokuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 4 sekä allekirjoitussivu. Sivulla 2 Turunen mainitaan vänrikiksi ylennettynä. 1941_10_1D_päiväkäsky_nro23 sisältää 1. Divisioonan päiväkäskyn nro 23 lokakuulta Päiväkäskyn sivulla 2 Turunen mainitaan 4. luokan Vapaudenristin saajana. 1941_10_ilmoitus_kunniamerkistä sisältää ilmoituksen Turuselle myönnetystä 4. luokan Vapaudenrististä(VR 4).

8 1941_10_JR60_päiväkäsky_nro11 sisältää Jalkaväkirykmentti 60:n päiväkäskyn nro 11 lokakuulta Päiväkäskyn sivulla 3 mainitaan Turuselle myönnetty ensimmäinen loma. Huomaa myös kansilehdellä rykmentin komentajan terveiset miehilleen. Tahra, johon komentaja viittaa, aiheutui viinanhuuruisista Petroskoin valtausjuhlista. 1941_12_JR60_IIIP_päiväkäsky_nro7 sisältää Jalkaväkirykmentti 60:n III Pataljoonan päiväkäskyn nro 7 joulukuulta Turunen mainitaan kansilehdellä kohdassa 3. ja sivulla 2 pataljoonan upseerisijoitusluettelossa 9. Komppanian III joukkueen johtajana. Huomaa myös päiväkäskyn alussa pataljoonan komentajan kiitokset miehilleen. 1942_02_JR56_IIIP_päiväkäsky_nro1 sisältää Jalkaväkirykmentti 56:n III Pataljoonan päiväkäskyn nro 1 helmikuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 2 ja allekirjoitussivu. Sivulla 2 mainitaan Turusen saapuminen pataljoonaan _05_JR56_IIIP_päiväkäsky_nro6 sisältää Jalkaväkirykmentti 56:n III Pataljoonan päiväkäskyn nro 6 toukokuulta Päiväkäskyn sivulla 2 mainitaan Turusen komennus upseerikursseille Bindusiin. 1942_06_JR101_päiväkäsky_nro1 sisältää Jalkaväkirykmentti 101:n päiväkäskyn nro 1 kesäkuulta Päiväkäskyn sivulla 3 mainitaan Turusen siirto JR 101:n Henkilötäydennyskeskukseen (HTK/JR 101). 1942_09_JR101_päiväkäsky_nro19 sisältää Jalkaväkirykmentti 101:n päiväkäskyn nro 19 syyskuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 2 ja allekirjoitussivu. Sivulla 2 mainitaan Turusen siirto JR 101:n Tykkikomppaniaan(Tyk.K/JR 101). 1943_10_ampumakilpailun_tulokset sisältää 6 kpl kuvia JR 56:ssa lokakuussa 1943 järjestetyn ampumakilpailun tuloksista. Myös Turunen osallistui kilpailuun. 1943_10_JR101_päiväkäsky_nro29 sisältää Jalkaväkirykmentti 101:n päiväkäskyn nro 29 lokakuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 2 ja allekirjoitussivu. Sivulla 2 mainitaan Turusen kahden vuoden asevelvollisuusajan päättyminen _10_ylennysesitys sisältää JR 101:n komentajan eversi Hansteen tekemän esityksen Turusen ylentämisestä luutnantiksi. 1943_12_ylipäällikön_päiväkäsky_nro107 sisältää ylipäällikön päiväkäskyn nro 107 joulukuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivut 2 ja 4 sekä allekirjoitussivu. Sivulla 4 Turunen mainitaan luutnantiksi ylennettynä. 1944_01_21Pr_päiväkäsky_nro1 sisältää 21. Prikaatin päiväkäskyn nro 1 tammikuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 2 ja allekirjoitussivu. Kansilehdellä Turunen mainitaan luutnantiksi ylennettynä. Huomaa myös sivulla 2 mainittu kapteeni Inkerin siirto Lounais-Hämeen suojeluskuntapiirin kirjoihin. Turusesta tuli Tykkikomppanian päällikkö Inkerin lähdettyä. Luku 6301 on JR 101:n Tykkikomppanian peiteluku. 1944_05_21Pr_päiväkäsky_nro9 sisältää 21. Prikaatin päiväkäskyn nro 9 toukokuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 2 ja allekirjoitussivu sekä liite jossa 21. Prikaatin päällystösijoitus. Sivulla 2 mainitaan Turusen loma ja liitteen sivulla 2 Turunen mainitaan Tykkikomppanian(peiteluku 6301) päällikkönä.

9 1944_05_21Pr_päiväkäsky_nro11 sisältää 21. Prikaatin päiväkäskyn nro 11 toukokuulta Päiväkäskyn sivulla 3 mainitaan Turusen komennus kursseille Suojeluskuntain Päällystökouluun (Sk.PK.) Tuusulaan. 1944_05_vahvuusilmoituksia sisältää 21. Prikaatin Tykkikomppanian päällikön luutnantti Turusen tai sijaisen allekirjoittamia vahvuusilmoituksia touko-lokakuulta _08_21Pr_päiväkäsky_nro17 sisältää 21. Prikaatin päiväkäskyn nro 17 elokuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 10 ja allekirjoitussivu. Sivulla 10 mainitaan Turusen paluu 22. Sotasairaalasta(peiteluku 8015) takaisin komppaniaansa(peiteluku 6301). 1944_09_ilmoitus_kunniamerkistä sisältää ilmoituksen Turuselle myönnetystä 4. Luokan Vapaudenrististä tammenlehvän kera(vr 4 tlk). 1944_10_21Pr_päiväkäsky_nro23 sisältää 21. Prikaatin päiväkäskyn nro 23 lokakuulta Päiväkäskystä on mukana kansilehti, sivu 2 ja allekirjoitussivu. Sivulla 2 Turunen mainitaan 4. luokan Vapauderistin tammenlehvän kera(vr 4 tlk) saajana. 1944_10_tarkastuspöytäkirja sisältää luutnantti Turusen ja asekorjauskomppanian ylikersantti Havukaisen lokakuussa 1944 tekemän komppanian tykkikaluston tarkastuksen pöytäkirjan. 1945_01_ylipäällikön_kunniamerkkiluettelo_nro115 sisältää ylipäällikön kunniamerkkiluettelon nro 115 tammikuulta Luettelosta on mukana kansilehti, sivu 14 sekä allekirjoitussivu. Sivun 14 alalaidassa Turunen mainitaan 4. luokan Vapauderistin tammenlehvän kera(vr 4 tlk) saajana, myöntöpäivä Kantakortit_liitteineen sisältää 3 kpl vaakamallisia kaksipuoleisia kantakortteja ja 2 kpl 4-sivuisia pystymallisia kantakortteja. Vaakamalliset kantakortit olivat käytössä sotien aikana, pystymalliset kantakortit otettiin käyttöön vasta sotien jälkeen. Vansjärven_lohkon_kartta sisältää Vansjärven lohkon kartan missä Turunen palveli suurimman osan asemasodan ajastaan. Lisäksi CD:ltä löytyy tämä esitys nimellä Turunen.pdf ja sotilaslyhenteet.pdf. Kuvien(jos ei toisin mainita) ja tekstin tekijänoikeudet omistaa ja niiden kaupallinen käyttö ja julkaiseminen on kielletty ilman n lupaa. SOTAPÄIVÄKIRJAT KANSALLISARKISTON DIGITAALIARKISTOSSA (linkkejä on helpointa käyttää suoraan Turunen.pdf-tiedostosta) Komppanian 7./JR 60 sotapäiväkirja (Turunen palveli komppaniassa , hänet mainitaan 4.8. ja 8.8.)

10 Rykmentin jääkärijoukkueen ja esikunnan sotapäiväkirjat puuttuvat Turusen palvelusajalta Komppanian 9./JR 60 sotapäiväkirja (Turunen palveli komppaniassa , komennus yhdysupseeriksi II Pataljoonaan ja siirto pois mainitaan) Komppanian 11./JR 56 sotapäiväkirjat (Turunen palveli komppaniassa , hänet mainitaan ainakin 2.1., 5.2. ja 7.2.) Jalkaväkirykmenti 101:n Henkilötäydennyskeskuksen(HTK/JR 101) sotapäiväkirjat puuttuvat, Turunen palveli HTK/JR 101:ssä JR 101:n sotapäiväkirja JR 101:n Tykkikomppanian sotapäiväkirjat (Turunen palveli komppaniassa alkaen joukkueenjohtajana, hänet mainitaan sotapäiväkirjoissa useasti) Vuoden 1942 sotapäiväkirja puuttuu Prikaatin Tykkikomppanian(ent. Tyk.K/JR 101) sotapäiväkirjat (Turunen siirtyi joukkueenjohtajasta komppanianpäälliköksi , hänet mainitaan sotapäiväkirjoissa useasti) Rajajääkäripataljoona 5:n sotapäiväkirja(turunen saapui pataljoonaan )

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin

Lisätiedot

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/7 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJAT 4.2.1940 3.3.1940 4.3.1940 16.3.1940 3./JR

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944

Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Rovaniemen valtauksen suunnittelu 1944 Lapin sodan toteutus oli III. Armeijakunnan vastuulla ja syyskuun loppuun mennessä operaatioon oli sidottu 6. Divisioona komentajanaan eversti Albert Puroma, Panssaridivisioona

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, 1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala Toinen maailmansota syttyy 1.9.1939, kun Saksa hyökkää Puolaan, ja Ranska ja Britannia julistavat sodan Saksalle. Neuvostoliitto liittyy Saksan hyökkäykseen ja Puola jaetaan

Lisätiedot

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622

1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (2) P 3622 Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 1/3 1./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 28.1.1940 12.3.1940 1./JR 65 koottiin

Lisätiedot

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA I/ 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 I/JR 65:N SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Jalkaväkirykmentti 65 (Perustamisvaiheessa

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy

Teksti: Pentti Airio, Minna Hamara ja Kaisa Hytönen Ulkoasu: Kaisa Hytönen Taitto: Kopio Niini Oy Paino: Pohjolan Painotuote POPA Oy Tämä esite on tuotettu osana Itä-Lapin talvisota tutuksi- ja Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa- hankkeita. Hankkeet on rahoitettu Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle myönnetyllä Euroopan Unionin maaseudun kehittämistuella.

Lisätiedot

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA 14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA PERUSTAMINEN 14.Divisioona perustettiin 17.6 1941 alkaen Maaselän Sotilasläänin alueella, sotilasläänin aikaisempi nimi oli Kainuun sotilaslääni. Sotilaslääniin kuuluivat

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789

SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 LIITE 2 SAVON RINTAMAN JOUKOT KESÄKUUSSA 1789 SAVON RINTAMA Ev v Stedingt ESIKUNTA SAVON PRIKAATI Ev v Stedingt PORIN Ev Gripenberg POHJANMAAN Evl v Numers KOMP/ UUDENMAAN RAKNA Ltn Tandefeldt TYKKIKOMPPANIA

Lisätiedot

2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P4386 1/13 2.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 25.1.1940 2.KKK/JR 27 perutettiin

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9)

KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA. (Kevyt Osasto 9) KEVYTOSASTO von ESSENIN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA (Kevyt Osasto 9) Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3535 Kev.Os v. Essen SOTAPÄIVÄKIRJA 5.12.1939

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA JR 25 2.ELINTARVIKEKOLONNAN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/5 T 1932 2.E-kol/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 27.1.1940 15.4.1940

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4503 1/8 4./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 4./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

JALKAVÄKIRYKMENTIT 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944

JALKAVÄKIRYKMENTIT 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 JALKAVÄKIRYKMENTIT 56 JA 60 SEKÄ OSASTO TÖRNI ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 YHTEINEN VUOSIKOKOUS 24.5.1988 SATAKUNNAN LENNOSTOSSA PIRKKALASSA Sisällysluettelo: Sisä-Suomen sotilasläänin tervehdys

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944

Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Rovaniemen valtaussuunnitelmat lokakuussa 1944 Luutnantti Eetu Happonen, kotoisin Rovaniemeltä. Palvelen tällä hetkellä Sodankylän Jääkäriprikaatissa opetusupseerina. Minua pyydettiin esittelemään tutkimusaihettani

Lisätiedot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA

KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino

Lisätiedot

Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry

Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry Sotilaskantakortit Ari Vesalainen Vantaan Seudun Sukututkijat ry 7.10.2017 1 Sotilaskantakortit - sisältö Sotilaskantakortti mikä se on? Asevelvollisuus Kantakortin sisältö Esimerkkejä Kantakortin tilaaminen

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisistä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3627 II/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 31.3.1940 18.1.1940 23.05 Puhelimella

Lisätiedot

Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat -

Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat - Veikko Hietalan sotavuodet - sotapäiväkirjat kertovat - LYHYESTI Veikko Hietala syntyi 3.4.1914 Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla. Hän kävi kansakoulun ja varusmiespalveluksen aikana hänet koulutettiin pikakivääriampujaksi.

Lisätiedot

1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 1.KKK/JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3577 1/10 1.KKK/JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 19.1.1940 14.3.1940 1.KKK/JR 27 perustettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten

Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Antti Tyrmin talvisota 70 vuotta sitten Isoisäni Antin talvisotaan osallistumisesta tuli kuluneeksi 14. helmikuuta tasan 70 vuotta. Oikeastaan virallinen osallistuminen sotaan alkoi jo 31.1.1940, jolloin

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015

Viipuri 20.6.1944. - Knut Pippingin hengessä - Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014. Julkaisuja 2 2015 Julkaisuja 2 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Viipuri 20.6.1944 Suomen Sotilassosiologisen Seuran tutkiva seminaari 19.11.2014 Risto Sinkko ja Göran Lindgren (toim.) Sampo Ahto Olli Harinen Göran

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ

Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ 1 Toivo Pyyhtiä KEN TÄSTÄ KÄY SAA KAIKEN TOIVON HEITTÄÄ Ylikersantti Toivo Pyyhtiän muistelmia jatkosodan rintamataisteluista konekiväärimiehen silmin nähtynä Lopella 2005 (toim. Ilmo Pyyhtiä) 2 ESIPUHE

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 4827 1/5 8./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 14.3.1940 8./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA 2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 3576 2./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 17.1.1940 5.3.1940 2./JR 27 perustettiin Kemissä

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio)

VALKEASAAREN LÄPIMURTO. Ye-ev, ST Janne Mäkitalo. Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014. (Laajennettu versio) 1 VALKEASAAREN LÄPIMURTO Ye-ev, ST Janne Mäkitalo Sotahistoriallisen Seuran jatkosotaa käsittelevä esitelmäsarja 15.10.2014 (Laajennettu versio) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra eversti, arvoista

Lisätiedot

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789

RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 KOUVOLAN SOTILASHISTORIALLINEN SEURA 15.10.12 Aimo Lindfors RUOTSIN VENÄJÄN VASTAINEN KUSTAAN SOTA 1788-1790 SAVON RINTAMA 1789 PORRASSALMEN TAISTELU 13.6.1789 1. TAUSTATIETOJA SAVON RINTAMASTA ALKUKESÄLLÄ

Lisätiedot

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven

Lisätiedot

2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3622 P 3623 1/8 2./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 26.3.1940 2./JR 65 koottiin

Lisätiedot

I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3548 I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 Perustamisesta ja ajasta

Lisätiedot

Sallan suunnan taistelut 1939 1940

Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Pentti Airio Pentti Airio Sallan suunnan taistelut ISBN 978-951-25-1965-1 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Sallan suunnan taistelut 1939 1940 Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos PL 7, 00861

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/6 P 3625 1.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 1.KKK/JR 65 koottiin

Lisätiedot

1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 1.KKK/JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/8 P 3564 1.KKK/JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 12.10.1939 14.4.1940 12.10.1939 20.00

Lisätiedot

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana

Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana Muolaan kirkkomaan taisteluista talvisodan 1939-1940 aikana 1(7) Vainajien muistojuhla Muolaa 9.6.2013 Lauri Rämö, Muolaalaisten seura Sodan uhkaan varautuminen Saksan aluevaltausten ja aggressiivisuuden

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944.

Kuva 1. Oppaamme Ilmari kertoo Ihantalan taisteluista kesällä 1944. 1 TUUSULAN RESERVINUPSEERIKERHO KANNAKSEN TAISTELUPAIKOILLA Jorma Riissanen, kerhon pj. Tuusulan Reserviupseerikerho järjesti tutustumisretken ampumaupseeri Pekka Mainion aloitteesta 14-16.5.2004 Karjalan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot