Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET"

Transkriptio

1 Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET

2 SISÄLLYSLYETTELO Tiivistelmä tuloksista... 3 Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä Maksuliikenteen järjestäminen yrityksessä Laskujen maksaminen Laskujen vastaanottaminen Verkkolaskutuksen hyödyt Mahdollisuus siirtää tilinumero pankista toiseen Pankkipalvelujen paras hinnoittelumuoto Halukkuus siirtyä maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun Maksuliikenne EU-alueelle

3 2

4 TIIVISTELMÄ TULOKSISTA Pienten ja keskisuurten yritysten laskujen maksutavoissa on tällä hetkellä selvästi kaksi tapaa ylitse muiden. Toisaalta noin puolet yrityksistä käyttää internetiä tai verkkopankkia ja toisaalta runsas 40 % maksaa tilisiirrolla pankkiyhteysohjelmaa käyttäen. Tulevaisuudessa tilanne näyttää tämän selvityksen mukaan muuttuvan siten, että näiden kahden pääasiallisen maksutavan rinnalle kolmanneksi merkittäväksi maksutavaksi nousee maksaminen E-laskulla. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa tilisiirrolla pankkiyhteysohjelmaa käyttäen tapahtuva maksaminen tulee jossain määrin menettämään markkinaosuuttaan nykytilanteesta. Laskujen vastaanottamisessa on tällä hetkellä täysin ylivoimainen tapa viitesiirrolla tapahtuva laskujen vastaanottaminen, jota kaikista laskujen vastaanottamisesta on noin kaksi kolmasosaa. Tulevaisuudessa viitesiirron rinnalla merkittäväksi tavaksi vastaanottaa laskuja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on kohoamassa E-laskutus. Verkkolaskutuksen keskeisimpinä hyötyinä nähdään sitä laskuttajan ominaisuudessa käytettäessä nopeus ja manuaalisten työvaiheiden väheneminen. Pk-yritysten ollessa laskun vastaanottajana nähdään verkkolaskutuksen keskeisimpinä hyötyinä virheiden väheneminen ja kirjanpidon automatisoituminen. Yritykset näyttävät olevan suhteellisen haluttomia siirtymään omassa asiakashinnoittelussaan maksutapapohjaiseen hinnoitteluun siten, että edullisia maksutapoja käytettäessä tuotteen hinnat olisivat edullisemmat kuin käytettäessä tehokkuudeltaan heikompia maksutapoja. Vain runsas kolmannes yrittäjistä ilmoittaa olevansa valmis siirtymään tällaiseen maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun. Yrittäjät näkevät EU-alueella tapahtuvan maksatuksen helpottamisen olevan suhteellisesti selvästi merkittävämpää yrityksen kannalta kuin mitä on näiden maksujen osuus yritysten maksuliikenteestä. Tällöin ilmeisestikin ajatellaan, että tällaisella yleisellä maksujen helpottamisella on positiivisia vaikutuksia myös kotimaan maksuliikenteen järjestämisessä. Keskeisinä keinoina EU-tasoisen maksuliikenteen helpottamiseksi yrittäjät näkevät yhteisen tilinumerokäytännön sekä tavallisten pankkikorttien käytettävyyden turvaamisen koko euroalueella. Tämän raportin on laatinut johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjistä. 3

5 SÄHKÖISTEN MAKSUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ PK-YRITYSTEN MAKSULIIKENTEESSÄ Pankkien erilaisten palvelumaksujen merkitys pankin ja sen asiakasyrityksen välisestä kokonaismaksusta on suurentunut huomattavasti siitä, mikä se oli noin 15 vuotta sitten. Tuolloin erilaiset pankkien tarjoamat palvelut olivat joko täysin ilmaisia tai hinnoiteltu hyvin edulliseen, kustannuksia vastaamattomaan hintaan. Laman jälkeen pankit ovat nopeasti nostaneet pankkipalvelujensa hintaa ja samanaikaisesti tarjonneet asiakasyrityksilleen aiempaa huomattavasti tehokkaampia maksuvälineitä yritysten maksuliikenteen hoitamiseen. Tehokkaisiin sähköisiin maksuvälineisiin ovat pk-yrityksiä aiemmin siirtyneet suuret yritykset, joissa volyymit ovat suuria ja siten myöskin uusiin maksuvälineisiin siirtymisestä saatavat hyödyt vastaavasti suurempia kuin pienissä yrityksissä. Suuntaus kuitenkin myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on viime vuosina ollut selvästi yhä laajempaan ja syvällisempään sähköisten maksuvälineiden käyttämiseen maksuliikenteen hoitamisessa. Suomen Pankin ja Suomen Yrittäjien yhteistyönä kysyttiin marraskuussa 2005 Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä poimitulta otokselta näiden yritysten sähköisten maksuliikennevälineiden käyttöä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähköpostiviesti lähetettiin yritykselle, joista vastasi 843 eli runsaat 16 % kyselyn saaneista. Vastaajien päätoimiala Kappaletta % Kauppa ,7 Palvelu ,6 Teollisuus ,4 Liikenne 38 4,5 Rakentaminen ,3 Tuntematon 5 0,5 Vastanneissa yrityksissä toimialajakauma poikkeaa jossain määrin Suomen yritysten toimialajakaumasta siten, että liikenteen alan yrityksiä on vähemmän kuin Suomen toimialajakaumassa. Vastaavasti teollisuusyrityksiä on jonkin verran enemmän kuin maan kokonaisjakaumassa. Vastaajayritysten koko Kappaletta % 1-4 tt ,6 5-9 tt , tt ,9 Yli 50 tt 25 3,0 Tuntematon 11 1,3 Vastaajista noin 80 % oli yrityksiä, joissa oli alle 10 työntekijää. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä oli sellaisia, joissa työntekijöiden määrä oli alle 5 henkilöä. Kokoluokittainen jakauma vastaa suurin piirtein pk-yritysten kokojakaumaa Suomessa. 4

6 Yrityksen liikevaihto Kappaletta % Alle , , milj ,3 1 3 milj ,1 Yli 3 milj. 66 7,8 Tuntematon 30 3,6 Vastanneista yrityksistä kolme neljäsosaa oli sellaisia, joissa yrityksen liikevaihto on alle 1 milj.. Yli 3 milj. :n liikevaihtoon yltäviä yrityksiä oli vajaa 10 % kaikista vastanneista. Kyselyyn vastanneiden yritysten päätoimiala, yrityksen kokojakauma sekä liikevaihto kohtuullisella tavalla vastaa pk-yritysten jakaumia koko maassa. Poikkeamia jossain määrin on, mutta ne eivät ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Kyselyyn vastanneita yrityksiä oli runsas 16 % kyselyn saaneista yrityksistä. Vastausprosentti on suurin piirtein sitä luokkaa, mikä se tällaisissa kyselyissä sähköpostitse tehtynä yleensä on. Vastausprosentin kuitenkin jäädessä näin alhaiseksi on mahdollista, että vastaajissa on systemaattista virhettä esim. siten, että vastaajat ovat todellista jakaumaa enemmän sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät sähköisiä maksuvälineitä maksuliikenteessään. Toinen mahdollisesti yliedustautuva ryhmä voi olla sellaiset yritykset, joilla on ollut hankaluuksia sähköisten maksuvälineiden käytössä ja siksi haluavat tuoda esiin kokemiaan epäkohtia ja ongelmia niiden käytössä. Vastausten sisältöä tarkasteltaessa ei ainakaan jälkimmäinen yliedustavuusmahdollisuus näytä toteutuneen. Sen sijaan avoimeksi jää, onko kyselyyn hakeutunut todellisuutta enemmän sähköisiä maksuvälineitä käyttäviä yrittäjiä kaikista kyselyn saaneista yrityksistä. 5

7 1. MAKSULIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN YRITYKSESSÄ Maksuliikenne on pienissä yrityksissä voitu järjestää joko siten, että yritys itse pääasiassa vastaa maksulii- kenteestä tai sitten siten, että se on ulkoistettu esim. tilitoimistoon. Maksuliikenteestä pääasiassa vastaa Kappaletta % Yritys itse ,3 Tilitoimisto 91 10,7 Tuntematon 26 3,0 Vastanneista yrityksistä lähes yhdeksän kymmenestä hoitaa ja vastaa itse pääasiassa maksuliikenteestään. Vain 10 % yrityksistä on antanut pääasiallisen vastuun maksuliikenteen hoitamisesta tilitoimistolle. Ymmärrettävistä syistä yrittäjät ja yritykset haluavat pitää rahaliikenteensä omissa käsissään, eivätkä turvaudu alihankkijoiden sen järjestämisessä. Tämä on varsin ymmärrettävää, koska yritys luonnollisesti pyrkii turvaamaan omat saatavansa mahdollisimman hyvin. Tällöin ei tunnu luontevalta antaa maksuliikenteen hoitamista muiden toimijoiden, ei edes oman tilitoimiston, käsiin. Yrityksen saama tositetiliote % Konekielisenä 49,1 Paperilla 50,9 Yhteensä 100,0 Yrityksistä noin puolet saa tositetiliotteen konekielisenä ja toinen puolikas paperitulosteena. Näin ollen edelleenkin huomattava osa tositetiliotteista tulee pieniin ja keskisuuriin yrityksiin paperisena eikä konekielisenä. Todennäköisesti kuitenkin konekielisten tositetiliotteiden määrä tulee mahdollisesti nopeastikin lisääntymään. Käyttääkö yrityksenne E-laskutusta Finvoice 70 8,3 Muu 26 3,1 Ei käytä ,6 Pienistä ja keskisuurista yrityksistä lähes yhdeksän kymmenestä ei edelleenkään käytä E-laskutusta maksuliikenteessään. Niistä, jotka käyttävät E-laskutusta, valtaosa käyttää Finnvoice -E-laskua. 6

8 2. LASKUJEN MAKSAMINEN Laskujen maksamiseen yrityksillä on lukuisa joukko erilaisia vaihtoehtoja lähtien käteisestä maksusta erilaisiin korteilla tai sähköisillä välineillä tehtäviin maksuihin. Yrityksemme maksaa yli 50 % laskuistaan Tilisiirrolla internetissä/ verkkopankissa Kappaletta % ,6 Tilisiirrolla pankkiyhteysohjelmalla ,4 Pankkikortilla 15 1,8 E-laskulla 10 1,2 Käteisellä 5 0,6 Luottokortilla 5 0,6 Tilisiirrolla maksuautomaatilla 5 0,6 Suoraveloituksella 4 0,5 Tilisiirrolla pankin tiskillä 2 0,2 Yritykset maksavat yhdeksän kymmenestä laskustaan joko käyttäen internetiä/verkkopankkia tai pankkien pankkiyhteysohjelmilla. Nämä kaksi maksutapaa ovat täysin ylivoimaisia. Tällä hetkellä jo noin puolet maksuista maksetaan internetillä tai verkkopankissa. Internetissä tapahtuvan maksamisen tai pankkiyhteysohjelmalla tapahtuvan maksamisen ohella muita maksutapoja käytetään vain satunnaisesti. Yrityksemme maksaa tulevaisuudessa Enemmän Paljon enemmän E-laskulla ,0 77 9,1 Tilisiirrolla pankkiyhteys ,0 59 7,0 ohjelmalla Tilisiirrolla internetissä/ verkkopankissa , ,0 Tulevaisuudessa yritysten laskujen maksamistavat näyttävät muuttuvan merkittävästikin. E-laskulla tapahtuva laskujen maksaminen tulee voimakkaasti yleistymään siitä, mitä se on tällä hetkellä. Samoin myöskin internetissä tai verkkopankissa tapahtuva laskujen maksaminen on selvästi yleistymässä. Sen sijaan pankkiyhteysohjelmilla tapahtuva laskujen maksaminen, vaikkakin sekin on yleistymässä, on sen suhteellinen osuus tulevaisuudessa tämän kyselyn mukaan vähenemässä. Selvästikin näyttää suuntaus olevan se, että kahden dominoivan maksutavan, pankkiyhteysohjelmien ja internetissä tapahtuvan maksamisen rinnalle tulevaisuudessa kohoaa kolmanneksi merkittäväksi laskujen maksamistavaksi E-lasku. Tässä suhteessa yritysten laskujen maksamisessa on selvästikin lähivuosina tapahtumassa murros uuteen käyttäytymiseen. 7

9 3. LASKUJEN VASTAANOTTAMINEN Yrityksemme vastaanottaa tällä hetkellä laskuja Kappaletta % Viitesiirrolla ,0 Tilisiirrolla ,1 Käteisellä 26 3,1 E-laskulla 16 1,9 Pankkikortilla 15 1,8 Suoraveloituksella 4 0,5 Ylivoimaisesti eniten käytetty tapa vastaanottaa laskuja on viitesiirto. Tämän ohella toinen merkittävä tapa on tilisiirto ja muiden maksutapojen osuus on selvästi vähäisempi. Näin ollen tällä hetkellä vastaanotettujen laskujen osuudessa dominoi vain yksi maksutapa, viitesiirrot. Yrityksemme vastaanottaa tulevaisuudessa laskuja Enemmän Paljon enemmän E-laskulla , ,4 Viitesiirrolla , ,6 Tilisiirrolla ,9 39 4,6 Tulevaisuudessakin edelleenkin viitesiirtojen osuus vastaanotetuista laskuista tulee olemaan ylivoimainen, mutta sen kanssa kilpailevaksi maksumuodoksi tulee tulevaisuudessa kohoamaan E-laskut. Tilisiirtojenkin osuus tulee kasvamaan, mutta ei kovin merkittävästi. Joidenkin vuosien kuluttua on todennäköisesti kaksi merkittävää laskujen vastaanottamistapaa, viitesiirrot ja E-laskutus sekä kolmantena tilisiirrot muiden maksutapojen ollessa hyvin vähäisiä. 4. VERKKOLASKUTUKSEN HYÖDYT Verkkolaskutuksen hyötyjä on kysytty yrityksiltä sekä silloin, kun yritys on laskuttajana että silloin, kun yritys on laskun vastaanottajana. Laskun lähettäjän ominaisuudessa yrityksen kokemat hyödyt käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Verkkolaskutuksen hyödyt (asteikolla 1 5) laskuttajan ominaisuudessa Nopeus 3,6 Manuaaliset työvaiheet vähenevät 3,6 Materiaalikustannukset vähenevät 3,4 Sähköinen arkistointimahdollisuus 3,4 Asiakaspalvelu paranee 3,3 Ulkoistamismahdollisuus 2,4 8

10 Yritysten näkökulmasta merkittävimmät hyödyt verkkolaskutuksesta laskuttajan ominaisuudessa ovat nopeus ja manuaalisten työvaiheiden väheneminen. Sen sijaan esim. asiakaspalvelun paranemista ei pidetty kovinkaan merkittävänä hyötynä asiakkaita laskutettaessa. Kaikkein vähiten koettiin hyötyä olevan mahdollisuudessa ulkoistaa laskutus. Tämä onkin luonnollista, koska yritykset haluavat pitää laskutuksen pääsääntöisesti omissa käsissään. Verkkolaskutuksen hyödyt (asteikolla 1 5) vastaanottajan ominaisuudessa Virheet vähenevät 3,5 Kirjanpito automatisoituu 3,5 Helpottaa arkistointia 3,4 Nopea laskun kierrätys 3,4 Ei manuaalista laskun syöttöä 3,4 Jossain määrin muita tekijöitä tärkeimpinä hyötyinä verkkolaskutuksesta laskuja vastaanotettaessa koettiin virheiden väheneminen ja kirjanpidon automatisoituminen. Näiden ohella merkittävinä hyötyinä koettiin arkistoinnin helpottuminen, laskujen kierrätyksen nopeus sekä manuaalisen laskujen syötön poistuminen. Pääasiallinen syy, miksi verkkolaskutusta ei ole otettu käyttöön Tuntematon asia 86 11,4 Ei markkinoitu 81 10,8 Ei laskutusta riittävästi ,6 Muu syy 69 9,2 Yhteensä ,0 Selvästi tärkein yksittäinen syy, joka on estänyt yritystä ottamasta käyttöön verkkolaskutusta, on se, että laskutusta ei ole riittävästi. Niistä yrityksistä, jotka eivät ole ottaneet verkkolaskutusta käyttöön, yli kaksi kolmasosaa katsoi tämän pääasialliseksi syyksi siihen, miksi sitä ei ole otettu. Joka kymmenennelle yritykselle verkkolaskutus näyttää olevan tuntematon asia ja samoin joka kymmenes toteaa, että sitä ei ole markkinoitu heille laskutusvaihtoehtona. 9

11 5. MAHDOLLISUUS SIIRTÄÄ TILINUMERO PANKISTA TOISEEN Nykyisin asiakkaan vaihtaessa asiakkuutensa pankista toiseen hän joutuu vaihtamaan myös pankkitilinsä numeron, koska pankkitilit on numeroitu pankeittain. Sama käytäntö oli aiemmin voimassa myös kännyköissä, joissa puhelimen numero riippui operaattorista. Kännyköissä siirryttiin pysyviin puhelinnumeroihin operaattoria vaihdettaessa, jolloin vaihdot lisääntyivät merkittävästi ja myöskin operaattoreiden hinnat putosivat huomattavasti. Yrityksiltä kysyttiin vastaavan uudistuksen hyödyllisyyttä pankkitilin numeroiden osalta. Mahdollisuus siirtää tilinumero pankista toiseen Hyödytön ,7 Hyödyllinen ,4 Erittäin hyödyllinen ,9 Yhteensä ,0 Runsas puolet vastanneista yrittäjistä piti vastaavanlaista muutosta pankkitilien osalta joko erittäin hyödyllisenä tai hyödyllisenä. Vajaa puolet oli sitä mieltä, että muutos olisi käytännössä hyödytön. Vastanneista siten kuitenkin yli puolet kokisi saavansa hyötyä kännykkänumeroiden tapaan siirrettävistä pankkitilinumeroista. 6. PANKKIPALVELUJEN PARAS HINNOITTELUMUOTO Pankit tarjoavat yrityksille pankkipalveluja ns. pakettihinnoitteluna, jolloin tiettyyn pakettiin kuuluu erilaisia etukäteen määriteltyjä pankkipalveluja ja koko palvelusta annetaan yritykselle pakettihinta. Toinen tapa, jolla pankit yleisesti tarjoavat pankkipalveluja, on maksutapahtumakohtainen hinnoittelu. Kustakin maksutapahtumasta maksetaan erikseen määrätty tapahtumakohtainen hinta. Tämän lisäksi mahdollinen tapa hinnoitella pankkipalveluja on epäsuora hinnoittelu, jossa pankkipalvelujen maksut on sisällytetty muihin pankin tarjoamiin tuotteisiin, esim. lainojen hintoihin. Mikä pankkipalvelujen hinnoittelumuoto on mielestänne paras Epäsuora 81 9,6 Maksutapahtumakohtainen ,5 Pakettihinnoittelu ,0 Muu 8 0,9 Ei osaa sanoa 33 3,9 Yrittäjien mielestä paras hinnoittelutapa on pakettihinnoittelu. Tätä mieltä oli noin puolet vastanneista yrittäjistä. Kolmannes vastanneista oli sitä mieltä, että maksutapahtumakohtainen hinnoittelu on heidän kannaltaan paras hinnoittelumuoto. Vastaus on suurin piirtein yhdenmukainen sen kanssa, mitä hinnoitteluvaihtoehtoja pk-yrittäjät ovat valinneet pankkipalveluita ostaessaan. Yleisin on pakettihinnoittelu ja sitä jonkin verran harvemmin on valittu maksutapahtumakohtainen pankkipalvelujen ostovaihtoehto. 10

12 7. HALUKKUUS SIIRTYÄ MAKSUTAPAPOHJAISEEN ASIAKASHINNOITTELUUN Yritykset voisivat periaatteessa eriyttää palvelunsa tai tuotteensa hinnan sen mukaan, mitä maksutapaa asiakas käyttää. Jos asiakas käyttää sähköisiä, hyvin edullisia maksutapoja, olisi hinta edullisempi kuin manuaalisia, yritykselle selvästi kalliimpia maksutapoja käytettäessä. Olisitteko valmis siirtymään omassa yrityksessänne maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun Kyllä ,2 Ei ,0 Ei vastausta 49 5,8 Yrittäjistä selvästi yli puolet ei ole halukas siirtymään omassa yrityksessään maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun, vaikka eri maksutapoja käytettäessä asiakkaalta saatava nettohinta vaihteleekin. Runsas kolmannes ilmoittaa olevansa valmis siirtymään maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun yrityksessään. Vastaukset osoittavat, että yritykset ovat varovaisia hinnoittelunsa eriyttämisessä maksutavan perusteella. Asiakashinnoittelun eriyttäminen maksutavan pohjalta todennäköisesti selvästi nopeuttaisi siirtymistä sähköisiin ja edullisiin maksutapoihin erityisesti asioitaessa kotitalousasiakkaiden kanssa. Yritysten keskinäisessä maksuliikenteessä sähköiset maksuvälineet ovat tutumpia ja käytetympiä kuin suhteessa kotitalousasiakkaisiin. 8. MAKSULIIKENNE EU-ALUEELLE Yrityksenne maksuliikenteessä EU-alueella tehtyjen maksujen osuus 0 % ,3 1-5 % , % 50 6, % 27 3, % 34 4,2 Yli 50 % ,3 Yhteensä ,0 Pienten ja keskisuurten yritysten maksuliikenne valtaosin monista syistä kohdistuu kotimaan markkinoilla tapahtuvaan maksuliikenteeseen. Kuitenkin pk-yrityksistäkin yli 10 % on sellaisia, joiden maksuliikenteestä yli 50 % kohdistuu Suomesta EU-alueelle. Vajaa puolet yrityksistä on sellaisia, joilla ei ole lainkaan EU-alueelle tapahtuvaa maksuliikennettä. 11

13 Kuinka merkittävänä näette yrityksenne näkökulmasta rajat ylittävän maksamisen helpottumisen Merkittävä ,6 Kohtalaisen merkittävä ,6 Ei merkitystä ,9 Ei mielipidettä ,8 Yhteensä ,0 EU:n komissiolla oli vuosina erityinen ohjelma sisämarkkinoilla tapahtuvan maksuliikenteen helpottamiseksi (Financial Services Action Plan). Tässä yhteydessä ja sen jälkeen on tullut voimaan EU:n sisämarkkinoilla maksuliikennettä helpottavia säännöstöjä. Näitä säännöstöjä ollaan edelleen kehittämässä. Yrittäjistä 20 % pitää merkittävänä oman yrityksensä näkökulmasta rajat ylittävän maksamisen helpottamista. Vastaavasti noin 20 % ei osaa sanoa, onko tällaisilla toimilla merkitystä. Noin runsas kolmannes yrittäjistä pitää merkityksettömänä rajat ylittävien maksujen helpottamista. Selvästi yli 40 % yrittäjistä piti rajat ylittävän maksamisen helpottamista joko merkittävänä tai kohtalaisen merkittävänä asiana. Tämä on huomattavan suuri osuus kaikista yrittäjistä, koska yrityksistä yli 70 % oli sellaisia, joissa EU-alueelle suuntautuvien laskujen osuus kaikista yrityksen laskuista oli joko nolla tai korkeintaan 5 % koko laskutuksesta. Näin ollen selvästikin yrittäjät kokevat EU-alueella tehtävien rajat ylittävien maksujen helpottamisen laajemminkin positiivisena asiana kuin välittömästi tällaiseen maksuliikenteeseen ulottuvana asiana. Kuinka merkittävänä näette yrityksenne näkökulmasta rajat ylittävien maksujen helpottamisen seuraavien maksutapojen osalta (asteikko 1 5) Yksinkertainen yhteinen tilinumerokäytäntö (IBAN) 3,5 Tavallisen pankkikortin käyttö euroalueella 3,5 EU:n yhteiset elektroniset maksuliikennestandardit 3,3 Euroalueen kattava yhtenäinen tilisiirto 3,2 Euroalueen kattava pikasiirto 2,7 Euroalueen kattava suoraveloitus 2,3 Selvästi tärkeimpinä maksutapojen helpottamistoimina pidetään yhteisen tilinumerokäytännön sekä tavallisen pankkikortin käytön avaamista euroalueella. Sen sijaan vähemmän merkittävänä pidetään euroalueen kattavaa suoraveloitusta tai pikasiirtoa. Yhteisen tilinumerokäytännön sekä tavallisten pankkikorttien käytön avaaminen koko euroalueella ovat käytännössä merkittävimpiä tekijöitä euroalueen laajuisten maksuliikennemarkkinoiden avaamiseksi. Tässä mielessä yrittäjien vastaukset ovat loogisia ja osoittavat, että keskeiset esteet yhteisille maksuliikennemarkkinoille on havaittu. 12

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

PANKKIEN PALVELUMAKSUT 2008

PANKKIEN PALVELUMAKSUT 2008 PANKKIEN PALVELUMAKSUT 2008 Yhteenveto Vertailussa on tarkasteltu pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja alkuvuodesta 2008 tehdyllä kyselyllä pankeille (, OP-Pohjola, Sampo-pankki, Aktia, Handelsbanken

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 1. Muuttunut toimintaympäristö 2 Muuttunut toimintaympäristö Tietotekninen kehitys on pysyvästi muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä kuluttajien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä!

Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Ota niskalenkki suoraveloituksen päättymisestä! Heli Merivirta Transaction Banking, Cash Management Products 21.9.2012 Suoraveloitukselle löytyy useita korvaavia palveluita Kotimainen suoraveloitus päättyy

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

Solve laskutus ja verkkolaskutus

Solve laskutus ja verkkolaskutus Solve laskutus Sivu 1 Solve laskutus ja verkkolaskutus Tässä ohjeessa on ohjeet Solven asetusten teosta, aineistojen muodostamisesta ja palautteiden käsittelystä sekä ohjeet suoraveloitettavien asiakkaiden

Lisätiedot

ValueFrame Laskuhotelli

ValueFrame Laskuhotelli ValueFrame Laskuhotelli ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Harri Kanerva, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Laskuhotelli - taustaa Laskuhotelli-palvelun käyttöönotto Laskuhotelli-palvelun

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Muutama kysymys pohdittavaksi... Kuinka moni hoitaa itse yrityksen laskutuksen? Onko käytössäsi laskutusohjelma? Harmittaako

Lisätiedot

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen

Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen 1 Valmistautuminen kansallisen suoraveloituksen päättymiseen ebusiness Forum -seminaari 24.5.2012 Tallinna 2 Esityksen sisältö 1. Kotimaisen suoraveloituksen korvaaminen 2. Siirtyminen uusiin palveluihin

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA TAMPEREEN TILITOIMISTO OY Täyden palvelun tilitoimisto Kaikki taloushallinnon palvelut PK-yrityksille Kirjanpidot Palkanlaskennat

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan? Tervetuloa! Tilaisuuden aiheet Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Tilisiirrot, maksukortit, e-laskut Miten yritys valmistautuu SEPAan? Taloushallinnon

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Basware Käyttäjäpäivät 21.9.2011 Riku Louho Liiketoiminnan kehittäminen Sampo Pankki Viritä talousprosessit huippukuntoon 1)

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Maksamisen uudet tavat ja toimijat

Maksamisen uudet tavat ja toimijat Maksamisen uudet tavat ja toimijat Vero 2014 Sisältö Maksamisen uudet tavat Taustaa Sähköinen lompakko MobilePay Mobiilisovellukset Mitä jatkossa? Maksupalveluiden tarjoaminen Suomessa Finanssivalvonnan

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA

SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA Talousjohtaja Timo Ketola Alavuden kaupunki Rakentava kaupunki Elinkeinopolitiikan ykkönen valtakunnassa Elinkeinopoliittinen mittaristo 2008, Suomen Yrittäjät ry

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU BASWARE EXPERIENCE 2012 Inkeri Tolvanen Finanssialan Keskusliitto 1 SISÄLTÖ Tilastotietoa maksamisesta ja verkkolaskusta SEPA

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

LASKUTTAJAILMOITUKSEN TEKO- OHJELMA V.2.0. Käyttöohje 2013

LASKUTTAJAILMOITUKSEN TEKO- OHJELMA V.2.0. Käyttöohje 2013 LASKUTTAJAILMOITUKSEN TEKO- OHJELMA V.2.0 Käyttöohje 2013 19.2.2013 1 Laskuttajailmoituksen teko-ohjelma v.2.0 Sisällysluettelo 1 Laskuttajailmoitusohjelma... 2 2 Laskuttajailmoituksen tekeminen... 2 3

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ Kirsi Klepp 20.11.2015 1 SIIRTOHINNAN MAKSAA KORTTITAPAHTUMIEN VASTAANOTTAJA KORTINMYÖNTÄJÄLLE Kortinhaltija

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

1 Ohjeet. 1.1 Verkkolasku

1 Ohjeet. 1.1 Verkkolasku 1 1 Ohjeet 1.1 Verkkolasku Verkkolaskun lähettämiseen tarvittavien tietojen täyttäminen Verkkolaskujen lähettämiseksi on ensin tehtävä sopimus verkkolaskuoperaattorin (välittäjän) kanssa. Esim. kaikki

Lisätiedot

Maksaminen Suomessa ja Euroopassa

Maksaminen Suomessa ja Euroopassa 7.7.28 Maksaminen Suomessa ja Euroopassa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund 7.7.28 Anne Nisén SISÄLLYS Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa...1 Verkkopankin

Lisätiedot

E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille

E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille E-laskupalvelun sopimusehdot yritysasiakkaille Voimassa 5.9.2013 Alla olevia sopimusehtoja sovelletaan Pankin ja Asiakkaan välillä e-laskujen käsittelyssä koskien asiakkaan lähettämiä ja/tai vastaanottamia

Lisätiedot

SÄHKÖINEN OSTOLASKUJEN KÄSITTELY, PK-YRITYKSEN RATKAISU. Hannu Katila Markkinointipäällikkö

SÄHKÖINEN OSTOLASKUJEN KÄSITTELY, PK-YRITYKSEN RATKAISU. Hannu Katila Markkinointipäällikkö SÄHKÖINEN OSTOLASKUJEN KÄSITTELY, PK-YRITYKSEN RATKAISU Hannu Katila Markkinointipäällikkö Avoin verkko mahdollistaa globaalin kaupankäynnin ja yhteistyön 1,9 miljoonaa potentiaalista toimittajaa ~800,000

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009 It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Sisältö Tausta Yritys- ja yhteisökenttä Kuluttajaverkkolaskutuksen näkymät Yhteenveto

Lisätiedot

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 SEPA seurantakysely kesällä 2011 Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 Seurantakysely: SEPA-valmiudet organisaatioissa Kahdeksas kysely kesällä 2011 Toteutettiin web-kyselynä Yhteensä 297 vastausta

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN

Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN Laskuttajan opas SUORAVELOITUKSESTA E-LASKUUN JA SUORAMAKSUUN NYT ON AIKA TOIMIA! Helsingissä 1.10.2013 Yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan siirtymisen myötä kotimainen suoraveloituksemme päättyy

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

ASTERI LÄHETELASKUTUSOHJELMAN ESITE

ASTERI LÄHETELASKUTUSOHJELMAN ESITE ASTERI LÄHETELASKUTUSOHJELMAN ESITE Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 7530 atsoft@atsoft.fi Fax (09) 351 5532 2 ASTERI LÄHETELASKUTUS Asteri Lähetelaskutus on Asteri Laskutus-ohjelman lisäosa.

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Sähköisen laskutuksen edistämistoimet Suomessa ja EU:n laajuisesti Taru Rastas Kehityslinjaa 2009 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Hallituksen asettamat tavoitteet

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista. Hannu Katila, Basware Oyj

Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista. Hannu Katila, Basware Oyj Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista Hannu Katila, Basware Oyj SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % joulu 07 kesä 08 tammi 09 elo 09 tammi 10

Lisätiedot

Missä mennään ja mitä on tulossa

Missä mennään ja mitä on tulossa Verkkolaskutus: Missä mennään ja mitä on tulossa Tampereen kaupunki 1 Tampereen kaupunki: verkkolaskutus käyttöön Tampereen kaupungin ostolaskut Verkkolaskujen vastaanotto, nykytila Miten Tampereen kaupungille

Lisätiedot

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Esityksen

Lisätiedot

tutkimukset pankkien palvelumaksut

tutkimukset pankkien palvelumaksut tutkimukset pankkien palvelumaksut Yhteenveto Vertailussa on tarkasteltu pankkien listahintoihin perustuvia palvelumaksuja alkuvuodesta 2009 tehdyllä kyselyllä pankeille (, OP-Pohjola, Sampopankki, Aktia,

Lisätiedot

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 Basware verkkolaskuoperaattorina Yli 25 vuoden kokemus laskujen käsittelystä ja hankinnasta maksuun -prosessista Avoin verkko

Lisätiedot

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (1) 2.5.2014. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Laskuttajailmoituksen teko-ohjelma v.2.0 käyttöohje 2014 1 (1) Sisällysluettelo 1 Laskuttajailmoitusohjelma... 1 2 Laskuttajailmoituksen lähetys... 1 3 Laskuttajailmoituksen tekeminen... 1 4 Laskuttajailmoitusohjelman

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun. Paula Metsäaho 01.04.2014

Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun. Paula Metsäaho 01.04.2014 Suoraveloituksesta e-laskuun ja suoramaksuun Paula Metsäaho 01.04.2014 Suoraveloituksen korvaavat palvelut Korvaavat palvelut henkilöasiakkaille: E-LASKU (Finvoice) Jos asiakas käyttää aktiivisesti verkkopankkia,

Lisätiedot

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa

Mikko Kalliovaara. SEPA virtaviivaistaa Heeros Systems Oy Tilitoimistoristeilyi i t i t 2010 Mikko Kalliovaara SEPA virtaviivaistaa SEPA ja Heeros - SEPA yleisesti (FKL) - SEPA siirtymäaikataulu (FKL) - SEPA Heeroksen sovelluksissa - Identa

Lisätiedot

KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013

KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013 KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013 Ratkaisut EU-direktiivin mukana tuomiin muutostarpeisiin Suomen Maksuturva Oy Mikael Smeds, toimitusjohtaja Puhujasta lyhyesti Kauppatieteiden maisteri (KTM),

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Pankkien palvelumaksut

Pankkien palvelumaksut Pankkien palvelumaksut YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 5 2 LISTAHINTOIHIN PERUSTUVIA PALVELUMAKSUJA... 6 2.1 Pankkikortilla, Debit-kortilla tai luottokortilla maksaminen...

Lisätiedot

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen

Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta. Elisa Oyj Kati Mikkonen Suoraveloitusmuutos suurlaskuttajan näkökulmasta Elisa Oyj Kati Mikkonen Elisa Oyj Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys. Tuomme elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online-

Lisätiedot

Maksujärjestelmien tuleva kehitys

Maksujärjestelmien tuleva kehitys Maksujärjestelmien tuleva kehitys Suomen Pankki Harry Leinonen 12.10.2004 E-mail:etunimi.sukunimi@bof.fi Mitä on maksaminen 4 Maksaminen on korvauksen tai velan suorittamista 4 Rahalla maksaminen korvasi

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun. Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun Viestinnän linjaukset ja toimenpiteet vuonna 2012 /Luonnos/Kristiina Siikala Laskuttajan viestintäaineisto > Kirje laskuttajalta kuluttajalle

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN

SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN SIIRTYMINEN KULUTTAJA E-LASKUTUKSEEN tietoaika.fi Domus-ohjelmiston uusi sähköinen kuluttajalaskutus-ominaisuus sisältää e-laskutuksen sekä suoramaksuominaisuudet. Kuluttaja e-laskutuksella ja suoramaksulla

Lisätiedot

MAKSAMINEN. Business Onlinen etusivun Hyödylliset apuvälineet -inforuudussa on ohje kansiomaksamiseen.

MAKSAMINEN. Business Onlinen etusivun Hyödylliset apuvälineet -inforuudussa on ohje kansiomaksamiseen. MAKSAMINEN Business Onlinessa on kaksi tapaa laskujen maksamiseen; tavallinen maksaminen ja maksujen luokitteluominaisuuksia sisältävä kansiomaksaminen. On suositeltavaa, että käytät vain jompaakumpaa

Lisätiedot

Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe

Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe A Basware Presentation Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Mitä SEPAssa maksamisen jälkeen SEPAn uusi vaihe

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Sanna Ramberg SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO SIRI ON TIME

Sanna Ramberg SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO SIRI ON TIME Sanna Ramberg SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO SIRI ON TIME Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto 2010 SEPAN MYÖTÄ VERKKOLASKUTUKSEEN CASE: VIESTINTÄTOIMISTO

Lisätiedot

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon ProOffice -kasvukonsepti Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon Sisällysluettelo ProOffice-kasvukonseptilla menestyt 3 Pysy mukana tilitoimistoalan muutoksessa 4 ProOffice-kasvukonsepti 5 Markkinoinnin

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) kansalaisen näkökulmasta

Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) kansalaisen näkökulmasta Studia monetaria 01.04.2008 Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) kansalaisen näkökulmasta Johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto EMU toi - yhteisen valuutan - yhteisen rahapolitiikan

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

20.5.2010. E-laskun vastaanotto Verkkopankissa tai Maksamisen verkkopalvelussa Kuluttajille yleiset ehdot

20.5.2010. E-laskun vastaanotto Verkkopankissa tai Maksamisen verkkopalvelussa Kuluttajille yleiset ehdot 1 (5) E-laskun vastaanotto Verkkopankissa tai Maksamisen verkkopalvelussa Kuluttajille yleiset ehdot Ehdot hyväksytty 18.8.2006, päivitetty. Yleistä E-laskun vastaanotto on palvelu, jossa Lähettäjä toimittaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Rajatylittävät euromääräiset tilisiirrot 1. heinäkuuta 2003 jälkeen usein esitettyjä kysymyksiä (Ks. myös asiakirja IP/03/901)

Rajatylittävät euromääräiset tilisiirrot 1. heinäkuuta 2003 jälkeen usein esitettyjä kysymyksiä (Ks. myös asiakirja IP/03/901) MEMO/03/140 Bryssel, 26. kesäkuuta 2003 Rajatylittävät euromääräiset tilisiirrot 1. heinäkuuta 2003 jälkeen usein esitettyjä kysymyksiä (Ks. myös asiakirja IP/03/901) Mitä muutoksia tulee voimaan 1. heinäkuuta

Lisätiedot

Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00

Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 Tervetuloa työpajaan! SUORAVELOITUKSEN PÄÄTTYMINEN JA VIESTINTÄ 19.9.2012 KLO 9.00-12.00 October 9, 2012 AIHEITAMME TÄNÄÄN 2 Näin suoraveloitusmigraatio etenee Inkeri Tolvanen, FK Pankkien yhteinen viestintä

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot