Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET

Transkriptio

1 Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä TUTKIMUKSET

2 SISÄLLYSLYETTELO Tiivistelmä tuloksista... 3 Sähköisten maksuvälineiden käyttö pk-yritysten maksuliikenteessä Maksuliikenteen järjestäminen yrityksessä Laskujen maksaminen Laskujen vastaanottaminen Verkkolaskutuksen hyödyt Mahdollisuus siirtää tilinumero pankista toiseen Pankkipalvelujen paras hinnoittelumuoto Halukkuus siirtyä maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun Maksuliikenne EU-alueelle

3 2

4 TIIVISTELMÄ TULOKSISTA Pienten ja keskisuurten yritysten laskujen maksutavoissa on tällä hetkellä selvästi kaksi tapaa ylitse muiden. Toisaalta noin puolet yrityksistä käyttää internetiä tai verkkopankkia ja toisaalta runsas 40 % maksaa tilisiirrolla pankkiyhteysohjelmaa käyttäen. Tulevaisuudessa tilanne näyttää tämän selvityksen mukaan muuttuvan siten, että näiden kahden pääasiallisen maksutavan rinnalle kolmanneksi merkittäväksi maksutavaksi nousee maksaminen E-laskulla. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa tilisiirrolla pankkiyhteysohjelmaa käyttäen tapahtuva maksaminen tulee jossain määrin menettämään markkinaosuuttaan nykytilanteesta. Laskujen vastaanottamisessa on tällä hetkellä täysin ylivoimainen tapa viitesiirrolla tapahtuva laskujen vastaanottaminen, jota kaikista laskujen vastaanottamisesta on noin kaksi kolmasosaa. Tulevaisuudessa viitesiirron rinnalla merkittäväksi tavaksi vastaanottaa laskuja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on kohoamassa E-laskutus. Verkkolaskutuksen keskeisimpinä hyötyinä nähdään sitä laskuttajan ominaisuudessa käytettäessä nopeus ja manuaalisten työvaiheiden väheneminen. Pk-yritysten ollessa laskun vastaanottajana nähdään verkkolaskutuksen keskeisimpinä hyötyinä virheiden väheneminen ja kirjanpidon automatisoituminen. Yritykset näyttävät olevan suhteellisen haluttomia siirtymään omassa asiakashinnoittelussaan maksutapapohjaiseen hinnoitteluun siten, että edullisia maksutapoja käytettäessä tuotteen hinnat olisivat edullisemmat kuin käytettäessä tehokkuudeltaan heikompia maksutapoja. Vain runsas kolmannes yrittäjistä ilmoittaa olevansa valmis siirtymään tällaiseen maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun. Yrittäjät näkevät EU-alueella tapahtuvan maksatuksen helpottamisen olevan suhteellisesti selvästi merkittävämpää yrityksen kannalta kuin mitä on näiden maksujen osuus yritysten maksuliikenteestä. Tällöin ilmeisestikin ajatellaan, että tällaisella yleisellä maksujen helpottamisella on positiivisia vaikutuksia myös kotimaan maksuliikenteen järjestämisessä. Keskeisinä keinoina EU-tasoisen maksuliikenteen helpottamiseksi yrittäjät näkevät yhteisen tilinumerokäytännön sekä tavallisten pankkikorttien käytettävyyden turvaamisen koko euroalueella. Tämän raportin on laatinut johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjistä. 3

5 SÄHKÖISTEN MAKSUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ PK-YRITYSTEN MAKSULIIKENTEESSÄ Pankkien erilaisten palvelumaksujen merkitys pankin ja sen asiakasyrityksen välisestä kokonaismaksusta on suurentunut huomattavasti siitä, mikä se oli noin 15 vuotta sitten. Tuolloin erilaiset pankkien tarjoamat palvelut olivat joko täysin ilmaisia tai hinnoiteltu hyvin edulliseen, kustannuksia vastaamattomaan hintaan. Laman jälkeen pankit ovat nopeasti nostaneet pankkipalvelujensa hintaa ja samanaikaisesti tarjonneet asiakasyrityksilleen aiempaa huomattavasti tehokkaampia maksuvälineitä yritysten maksuliikenteen hoitamiseen. Tehokkaisiin sähköisiin maksuvälineisiin ovat pk-yrityksiä aiemmin siirtyneet suuret yritykset, joissa volyymit ovat suuria ja siten myöskin uusiin maksuvälineisiin siirtymisestä saatavat hyödyt vastaavasti suurempia kuin pienissä yrityksissä. Suuntaus kuitenkin myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on viime vuosina ollut selvästi yhä laajempaan ja syvällisempään sähköisten maksuvälineiden käyttämiseen maksuliikenteen hoitamisessa. Suomen Pankin ja Suomen Yrittäjien yhteistyönä kysyttiin marraskuussa 2005 Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä poimitulta otokselta näiden yritysten sähköisten maksuliikennevälineiden käyttöä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Sähköpostiviesti lähetettiin yritykselle, joista vastasi 843 eli runsaat 16 % kyselyn saaneista. Vastaajien päätoimiala Kappaletta % Kauppa ,7 Palvelu ,6 Teollisuus ,4 Liikenne 38 4,5 Rakentaminen ,3 Tuntematon 5 0,5 Vastanneissa yrityksissä toimialajakauma poikkeaa jossain määrin Suomen yritysten toimialajakaumasta siten, että liikenteen alan yrityksiä on vähemmän kuin Suomen toimialajakaumassa. Vastaavasti teollisuusyrityksiä on jonkin verran enemmän kuin maan kokonaisjakaumassa. Vastaajayritysten koko Kappaletta % 1-4 tt ,6 5-9 tt , tt ,9 Yli 50 tt 25 3,0 Tuntematon 11 1,3 Vastaajista noin 80 % oli yrityksiä, joissa oli alle 10 työntekijää. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä oli sellaisia, joissa työntekijöiden määrä oli alle 5 henkilöä. Kokoluokittainen jakauma vastaa suurin piirtein pk-yritysten kokojakaumaa Suomessa. 4

6 Yrityksen liikevaihto Kappaletta % Alle , , milj ,3 1 3 milj ,1 Yli 3 milj. 66 7,8 Tuntematon 30 3,6 Vastanneista yrityksistä kolme neljäsosaa oli sellaisia, joissa yrityksen liikevaihto on alle 1 milj.. Yli 3 milj. :n liikevaihtoon yltäviä yrityksiä oli vajaa 10 % kaikista vastanneista. Kyselyyn vastanneiden yritysten päätoimiala, yrityksen kokojakauma sekä liikevaihto kohtuullisella tavalla vastaa pk-yritysten jakaumia koko maassa. Poikkeamia jossain määrin on, mutta ne eivät ole merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Kyselyyn vastanneita yrityksiä oli runsas 16 % kyselyn saaneista yrityksistä. Vastausprosentti on suurin piirtein sitä luokkaa, mikä se tällaisissa kyselyissä sähköpostitse tehtynä yleensä on. Vastausprosentin kuitenkin jäädessä näin alhaiseksi on mahdollista, että vastaajissa on systemaattista virhettä esim. siten, että vastaajat ovat todellista jakaumaa enemmän sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät sähköisiä maksuvälineitä maksuliikenteessään. Toinen mahdollisesti yliedustautuva ryhmä voi olla sellaiset yritykset, joilla on ollut hankaluuksia sähköisten maksuvälineiden käytössä ja siksi haluavat tuoda esiin kokemiaan epäkohtia ja ongelmia niiden käytössä. Vastausten sisältöä tarkasteltaessa ei ainakaan jälkimmäinen yliedustavuusmahdollisuus näytä toteutuneen. Sen sijaan avoimeksi jää, onko kyselyyn hakeutunut todellisuutta enemmän sähköisiä maksuvälineitä käyttäviä yrittäjiä kaikista kyselyn saaneista yrityksistä. 5

7 1. MAKSULIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN YRITYKSESSÄ Maksuliikenne on pienissä yrityksissä voitu järjestää joko siten, että yritys itse pääasiassa vastaa maksulii- kenteestä tai sitten siten, että se on ulkoistettu esim. tilitoimistoon. Maksuliikenteestä pääasiassa vastaa Kappaletta % Yritys itse ,3 Tilitoimisto 91 10,7 Tuntematon 26 3,0 Vastanneista yrityksistä lähes yhdeksän kymmenestä hoitaa ja vastaa itse pääasiassa maksuliikenteestään. Vain 10 % yrityksistä on antanut pääasiallisen vastuun maksuliikenteen hoitamisesta tilitoimistolle. Ymmärrettävistä syistä yrittäjät ja yritykset haluavat pitää rahaliikenteensä omissa käsissään, eivätkä turvaudu alihankkijoiden sen järjestämisessä. Tämä on varsin ymmärrettävää, koska yritys luonnollisesti pyrkii turvaamaan omat saatavansa mahdollisimman hyvin. Tällöin ei tunnu luontevalta antaa maksuliikenteen hoitamista muiden toimijoiden, ei edes oman tilitoimiston, käsiin. Yrityksen saama tositetiliote % Konekielisenä 49,1 Paperilla 50,9 Yhteensä 100,0 Yrityksistä noin puolet saa tositetiliotteen konekielisenä ja toinen puolikas paperitulosteena. Näin ollen edelleenkin huomattava osa tositetiliotteista tulee pieniin ja keskisuuriin yrityksiin paperisena eikä konekielisenä. Todennäköisesti kuitenkin konekielisten tositetiliotteiden määrä tulee mahdollisesti nopeastikin lisääntymään. Käyttääkö yrityksenne E-laskutusta Finvoice 70 8,3 Muu 26 3,1 Ei käytä ,6 Pienistä ja keskisuurista yrityksistä lähes yhdeksän kymmenestä ei edelleenkään käytä E-laskutusta maksuliikenteessään. Niistä, jotka käyttävät E-laskutusta, valtaosa käyttää Finnvoice -E-laskua. 6

8 2. LASKUJEN MAKSAMINEN Laskujen maksamiseen yrityksillä on lukuisa joukko erilaisia vaihtoehtoja lähtien käteisestä maksusta erilaisiin korteilla tai sähköisillä välineillä tehtäviin maksuihin. Yrityksemme maksaa yli 50 % laskuistaan Tilisiirrolla internetissä/ verkkopankissa Kappaletta % ,6 Tilisiirrolla pankkiyhteysohjelmalla ,4 Pankkikortilla 15 1,8 E-laskulla 10 1,2 Käteisellä 5 0,6 Luottokortilla 5 0,6 Tilisiirrolla maksuautomaatilla 5 0,6 Suoraveloituksella 4 0,5 Tilisiirrolla pankin tiskillä 2 0,2 Yritykset maksavat yhdeksän kymmenestä laskustaan joko käyttäen internetiä/verkkopankkia tai pankkien pankkiyhteysohjelmilla. Nämä kaksi maksutapaa ovat täysin ylivoimaisia. Tällä hetkellä jo noin puolet maksuista maksetaan internetillä tai verkkopankissa. Internetissä tapahtuvan maksamisen tai pankkiyhteysohjelmalla tapahtuvan maksamisen ohella muita maksutapoja käytetään vain satunnaisesti. Yrityksemme maksaa tulevaisuudessa Enemmän Paljon enemmän E-laskulla ,0 77 9,1 Tilisiirrolla pankkiyhteys ,0 59 7,0 ohjelmalla Tilisiirrolla internetissä/ verkkopankissa , ,0 Tulevaisuudessa yritysten laskujen maksamistavat näyttävät muuttuvan merkittävästikin. E-laskulla tapahtuva laskujen maksaminen tulee voimakkaasti yleistymään siitä, mitä se on tällä hetkellä. Samoin myöskin internetissä tai verkkopankissa tapahtuva laskujen maksaminen on selvästi yleistymässä. Sen sijaan pankkiyhteysohjelmilla tapahtuva laskujen maksaminen, vaikkakin sekin on yleistymässä, on sen suhteellinen osuus tulevaisuudessa tämän kyselyn mukaan vähenemässä. Selvästikin näyttää suuntaus olevan se, että kahden dominoivan maksutavan, pankkiyhteysohjelmien ja internetissä tapahtuvan maksamisen rinnalle tulevaisuudessa kohoaa kolmanneksi merkittäväksi laskujen maksamistavaksi E-lasku. Tässä suhteessa yritysten laskujen maksamisessa on selvästikin lähivuosina tapahtumassa murros uuteen käyttäytymiseen. 7

9 3. LASKUJEN VASTAANOTTAMINEN Yrityksemme vastaanottaa tällä hetkellä laskuja Kappaletta % Viitesiirrolla ,0 Tilisiirrolla ,1 Käteisellä 26 3,1 E-laskulla 16 1,9 Pankkikortilla 15 1,8 Suoraveloituksella 4 0,5 Ylivoimaisesti eniten käytetty tapa vastaanottaa laskuja on viitesiirto. Tämän ohella toinen merkittävä tapa on tilisiirto ja muiden maksutapojen osuus on selvästi vähäisempi. Näin ollen tällä hetkellä vastaanotettujen laskujen osuudessa dominoi vain yksi maksutapa, viitesiirrot. Yrityksemme vastaanottaa tulevaisuudessa laskuja Enemmän Paljon enemmän E-laskulla , ,4 Viitesiirrolla , ,6 Tilisiirrolla ,9 39 4,6 Tulevaisuudessakin edelleenkin viitesiirtojen osuus vastaanotetuista laskuista tulee olemaan ylivoimainen, mutta sen kanssa kilpailevaksi maksumuodoksi tulee tulevaisuudessa kohoamaan E-laskut. Tilisiirtojenkin osuus tulee kasvamaan, mutta ei kovin merkittävästi. Joidenkin vuosien kuluttua on todennäköisesti kaksi merkittävää laskujen vastaanottamistapaa, viitesiirrot ja E-laskutus sekä kolmantena tilisiirrot muiden maksutapojen ollessa hyvin vähäisiä. 4. VERKKOLASKUTUKSEN HYÖDYT Verkkolaskutuksen hyötyjä on kysytty yrityksiltä sekä silloin, kun yritys on laskuttajana että silloin, kun yritys on laskun vastaanottajana. Laskun lähettäjän ominaisuudessa yrityksen kokemat hyödyt käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. Verkkolaskutuksen hyödyt (asteikolla 1 5) laskuttajan ominaisuudessa Nopeus 3,6 Manuaaliset työvaiheet vähenevät 3,6 Materiaalikustannukset vähenevät 3,4 Sähköinen arkistointimahdollisuus 3,4 Asiakaspalvelu paranee 3,3 Ulkoistamismahdollisuus 2,4 8

10 Yritysten näkökulmasta merkittävimmät hyödyt verkkolaskutuksesta laskuttajan ominaisuudessa ovat nopeus ja manuaalisten työvaiheiden väheneminen. Sen sijaan esim. asiakaspalvelun paranemista ei pidetty kovinkaan merkittävänä hyötynä asiakkaita laskutettaessa. Kaikkein vähiten koettiin hyötyä olevan mahdollisuudessa ulkoistaa laskutus. Tämä onkin luonnollista, koska yritykset haluavat pitää laskutuksen pääsääntöisesti omissa käsissään. Verkkolaskutuksen hyödyt (asteikolla 1 5) vastaanottajan ominaisuudessa Virheet vähenevät 3,5 Kirjanpito automatisoituu 3,5 Helpottaa arkistointia 3,4 Nopea laskun kierrätys 3,4 Ei manuaalista laskun syöttöä 3,4 Jossain määrin muita tekijöitä tärkeimpinä hyötyinä verkkolaskutuksesta laskuja vastaanotettaessa koettiin virheiden väheneminen ja kirjanpidon automatisoituminen. Näiden ohella merkittävinä hyötyinä koettiin arkistoinnin helpottuminen, laskujen kierrätyksen nopeus sekä manuaalisen laskujen syötön poistuminen. Pääasiallinen syy, miksi verkkolaskutusta ei ole otettu käyttöön Tuntematon asia 86 11,4 Ei markkinoitu 81 10,8 Ei laskutusta riittävästi ,6 Muu syy 69 9,2 Yhteensä ,0 Selvästi tärkein yksittäinen syy, joka on estänyt yritystä ottamasta käyttöön verkkolaskutusta, on se, että laskutusta ei ole riittävästi. Niistä yrityksistä, jotka eivät ole ottaneet verkkolaskutusta käyttöön, yli kaksi kolmasosaa katsoi tämän pääasialliseksi syyksi siihen, miksi sitä ei ole otettu. Joka kymmenennelle yritykselle verkkolaskutus näyttää olevan tuntematon asia ja samoin joka kymmenes toteaa, että sitä ei ole markkinoitu heille laskutusvaihtoehtona. 9

11 5. MAHDOLLISUUS SIIRTÄÄ TILINUMERO PANKISTA TOISEEN Nykyisin asiakkaan vaihtaessa asiakkuutensa pankista toiseen hän joutuu vaihtamaan myös pankkitilinsä numeron, koska pankkitilit on numeroitu pankeittain. Sama käytäntö oli aiemmin voimassa myös kännyköissä, joissa puhelimen numero riippui operaattorista. Kännyköissä siirryttiin pysyviin puhelinnumeroihin operaattoria vaihdettaessa, jolloin vaihdot lisääntyivät merkittävästi ja myöskin operaattoreiden hinnat putosivat huomattavasti. Yrityksiltä kysyttiin vastaavan uudistuksen hyödyllisyyttä pankkitilin numeroiden osalta. Mahdollisuus siirtää tilinumero pankista toiseen Hyödytön ,7 Hyödyllinen ,4 Erittäin hyödyllinen ,9 Yhteensä ,0 Runsas puolet vastanneista yrittäjistä piti vastaavanlaista muutosta pankkitilien osalta joko erittäin hyödyllisenä tai hyödyllisenä. Vajaa puolet oli sitä mieltä, että muutos olisi käytännössä hyödytön. Vastanneista siten kuitenkin yli puolet kokisi saavansa hyötyä kännykkänumeroiden tapaan siirrettävistä pankkitilinumeroista. 6. PANKKIPALVELUJEN PARAS HINNOITTELUMUOTO Pankit tarjoavat yrityksille pankkipalveluja ns. pakettihinnoitteluna, jolloin tiettyyn pakettiin kuuluu erilaisia etukäteen määriteltyjä pankkipalveluja ja koko palvelusta annetaan yritykselle pakettihinta. Toinen tapa, jolla pankit yleisesti tarjoavat pankkipalveluja, on maksutapahtumakohtainen hinnoittelu. Kustakin maksutapahtumasta maksetaan erikseen määrätty tapahtumakohtainen hinta. Tämän lisäksi mahdollinen tapa hinnoitella pankkipalveluja on epäsuora hinnoittelu, jossa pankkipalvelujen maksut on sisällytetty muihin pankin tarjoamiin tuotteisiin, esim. lainojen hintoihin. Mikä pankkipalvelujen hinnoittelumuoto on mielestänne paras Epäsuora 81 9,6 Maksutapahtumakohtainen ,5 Pakettihinnoittelu ,0 Muu 8 0,9 Ei osaa sanoa 33 3,9 Yrittäjien mielestä paras hinnoittelutapa on pakettihinnoittelu. Tätä mieltä oli noin puolet vastanneista yrittäjistä. Kolmannes vastanneista oli sitä mieltä, että maksutapahtumakohtainen hinnoittelu on heidän kannaltaan paras hinnoittelumuoto. Vastaus on suurin piirtein yhdenmukainen sen kanssa, mitä hinnoitteluvaihtoehtoja pk-yrittäjät ovat valinneet pankkipalveluita ostaessaan. Yleisin on pakettihinnoittelu ja sitä jonkin verran harvemmin on valittu maksutapahtumakohtainen pankkipalvelujen ostovaihtoehto. 10

12 7. HALUKKUUS SIIRTYÄ MAKSUTAPAPOHJAISEEN ASIAKASHINNOITTELUUN Yritykset voisivat periaatteessa eriyttää palvelunsa tai tuotteensa hinnan sen mukaan, mitä maksutapaa asiakas käyttää. Jos asiakas käyttää sähköisiä, hyvin edullisia maksutapoja, olisi hinta edullisempi kuin manuaalisia, yritykselle selvästi kalliimpia maksutapoja käytettäessä. Olisitteko valmis siirtymään omassa yrityksessänne maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun Kyllä ,2 Ei ,0 Ei vastausta 49 5,8 Yrittäjistä selvästi yli puolet ei ole halukas siirtymään omassa yrityksessään maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun, vaikka eri maksutapoja käytettäessä asiakkaalta saatava nettohinta vaihteleekin. Runsas kolmannes ilmoittaa olevansa valmis siirtymään maksutapapohjaiseen asiakashinnoitteluun yrityksessään. Vastaukset osoittavat, että yritykset ovat varovaisia hinnoittelunsa eriyttämisessä maksutavan perusteella. Asiakashinnoittelun eriyttäminen maksutavan pohjalta todennäköisesti selvästi nopeuttaisi siirtymistä sähköisiin ja edullisiin maksutapoihin erityisesti asioitaessa kotitalousasiakkaiden kanssa. Yritysten keskinäisessä maksuliikenteessä sähköiset maksuvälineet ovat tutumpia ja käytetympiä kuin suhteessa kotitalousasiakkaisiin. 8. MAKSULIIKENNE EU-ALUEELLE Yrityksenne maksuliikenteessä EU-alueella tehtyjen maksujen osuus 0 % ,3 1-5 % , % 50 6, % 27 3, % 34 4,2 Yli 50 % ,3 Yhteensä ,0 Pienten ja keskisuurten yritysten maksuliikenne valtaosin monista syistä kohdistuu kotimaan markkinoilla tapahtuvaan maksuliikenteeseen. Kuitenkin pk-yrityksistäkin yli 10 % on sellaisia, joiden maksuliikenteestä yli 50 % kohdistuu Suomesta EU-alueelle. Vajaa puolet yrityksistä on sellaisia, joilla ei ole lainkaan EU-alueelle tapahtuvaa maksuliikennettä. 11

13 Kuinka merkittävänä näette yrityksenne näkökulmasta rajat ylittävän maksamisen helpottumisen Merkittävä ,6 Kohtalaisen merkittävä ,6 Ei merkitystä ,9 Ei mielipidettä ,8 Yhteensä ,0 EU:n komissiolla oli vuosina erityinen ohjelma sisämarkkinoilla tapahtuvan maksuliikenteen helpottamiseksi (Financial Services Action Plan). Tässä yhteydessä ja sen jälkeen on tullut voimaan EU:n sisämarkkinoilla maksuliikennettä helpottavia säännöstöjä. Näitä säännöstöjä ollaan edelleen kehittämässä. Yrittäjistä 20 % pitää merkittävänä oman yrityksensä näkökulmasta rajat ylittävän maksamisen helpottamista. Vastaavasti noin 20 % ei osaa sanoa, onko tällaisilla toimilla merkitystä. Noin runsas kolmannes yrittäjistä pitää merkityksettömänä rajat ylittävien maksujen helpottamista. Selvästi yli 40 % yrittäjistä piti rajat ylittävän maksamisen helpottamista joko merkittävänä tai kohtalaisen merkittävänä asiana. Tämä on huomattavan suuri osuus kaikista yrittäjistä, koska yrityksistä yli 70 % oli sellaisia, joissa EU-alueelle suuntautuvien laskujen osuus kaikista yrityksen laskuista oli joko nolla tai korkeintaan 5 % koko laskutuksesta. Näin ollen selvästikin yrittäjät kokevat EU-alueella tehtävien rajat ylittävien maksujen helpottamisen laajemminkin positiivisena asiana kuin välittömästi tällaiseen maksuliikenteeseen ulottuvana asiana. Kuinka merkittävänä näette yrityksenne näkökulmasta rajat ylittävien maksujen helpottamisen seuraavien maksutapojen osalta (asteikko 1 5) Yksinkertainen yhteinen tilinumerokäytäntö (IBAN) 3,5 Tavallisen pankkikortin käyttö euroalueella 3,5 EU:n yhteiset elektroniset maksuliikennestandardit 3,3 Euroalueen kattava yhtenäinen tilisiirto 3,2 Euroalueen kattava pikasiirto 2,7 Euroalueen kattava suoraveloitus 2,3 Selvästi tärkeimpinä maksutapojen helpottamistoimina pidetään yhteisen tilinumerokäytännön sekä tavallisen pankkikortin käytön avaamista euroalueella. Sen sijaan vähemmän merkittävänä pidetään euroalueen kattavaa suoraveloitusta tai pikasiirtoa. Yhteisen tilinumerokäytännön sekä tavallisten pankkikorttien käytön avaaminen koko euroalueella ovat käytännössä merkittävimpiä tekijöitä euroalueen laajuisten maksuliikennemarkkinoiden avaamiseksi. Tässä mielessä yrittäjien vastaukset ovat loogisia ja osoittavat, että keskeiset esteet yhteisille maksuliikennemarkkinoille on havaittu. 12