Maksaminen Suomessa ja Euroopassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maksaminen Suomessa ja Euroopassa"

Transkriptio

1 Maksaminen Suomessa ja Euroopassa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 Anne Nisén SISÄLLYS Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa...1 Verkkopankin käyttö ja sähköinen asiointi lisääntyy...2 Maksutapojen käytössä suuria eroja Euroopassa...4 Tilisiirtojen osuus Suomessa suuri...6 Suoraveloituksen käyttö Suomessa vähäistä...7 Toistuvaissuorituksilla palkat maksuun...7 Sekkien merkitys vähenee...8 Pikasiirrot yritysten väliseen maksuliikenteeseen...9 Korttimaksaminen yhä yleisempää...1 Jokaisella keskimäärin kaksi maksukorttia - sirukortit yleistyvät...11 Automaattien ja maksupäätteiden määrässä Suomi on keskiluokkaa...13 Automaatteja käytetään edelleen...15 Suomen maksuliikenteen osuus EU-alueen maksuliikenteestä suuri...17 Tässä selvityksessä käytetyt tiedot perustuvat Suomen osalta Finanssialan Keskusliiton kokoamiin vuoden 27 maksuliikennetilastoihin. Joissakin taulukoissa on kuitenkin vertailukelpoisuuden vuoksi käytetty vuoden 26 tietoja, kun vertailuja on tehty muiden EU-maiden tietoihin, joista on saatavilla vain vuoden 26 tietoja. EUmaiden tiedot perustuvat Euroopan keskuspankin julkaiseman Blue Bookin tilastotietoihin (August 27, Payment and Securities Settlement Systems in the European Union and in the Accending Countries). Selvityksen on kirjoittanut kehityspäällikkö Anne Nisén, puh , Suomen maksuliikennetilastot on koonnut maksukorttiasiantuntija Markku Hirvonen, , Kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Johanna Nieminen, puh , Selvityksessä viitataan myös Ulla Halosen kirjoittamaan Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen 28, puh ,

4 Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa Maksaminen on välttämätön osa elämää. Se ei kuitenkaan ole kiinnostavaa, joten mitä vaivattomampaa se on, sen parempi. Tällainen asenne näkyy selvästi maksamisen kehittymisessä sekä Suomessa että Euroopassa. Käteismaksaminen korvautuu asteittain muilla maksutavoilla. Suomessa käytetään suhteellisesti paljon maksupalveluita. Suomalaiset pankit välittivät vuonna 27 noin 1,4 mrd. maksutapahtumaa. EU-maissa välitettyjen maksujen määrä oli noin 74 mrd. kpl vuonna 26. Suomen osuus EU -maiden maksutapahtumista oli yli 2 % vuonna 26, kun Suomen osuus EU -maiden väestöstä oli samaan aikaan 1,13 % ja EU -maiden bruttokansantuotteesta 1,46 %. Suomen osuus EU:n maksutapahtumista 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 % 1,46 Osuus Euroopan BKT:sta Lähde: EKP, Blue Book 1,13 Osuus Euroopan väestöstä 2,11 Osuus EU:n maksutapahtumista 3,22 3,1,43 Korttimaksut Tilisiirrot Suoraveloitukset,1 Shekit Suomalaiset ovat teknologiakansaa. Nopea uuden teknologian omaksuminen on vaikuttanut siihen, että maksamisen konekielisyysaste Suomessa on kansainvälisesti katsoen korkea. Vuonna % maksuista välitettiin konekielisenä. Kuluttajien toiveet ja tarpeet maksamiseen liittyen eroavat toisistaan. Osa tulee jatkossakin käyttämään perinteisiä maksutapoja ja hoitamaan laskujen maksamisen paperisia lomakkeita käyttäen. Osa kuluttajista haluaa käyttää maksamiseen mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa, käyttää verkkopalveluja aina, kun se on mahdollista ja maksaa ostoksensa maksukorteilla, jolloin käteistä rahaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Täysin konekieliseen maksuliikenteeseen ei lähivuosien aikana todennäköisesti päästä Suomessakaan. Laskujen maksamisessa eniten käytettävä maksutapa on tilisiirto. Yhä useampi maksaa laskunsa verkkopankissa, vaikka muitakin mahdollisuuksia laskujen maksamiseen on käytettävissä. Verkkopankin käyttö Suomessa kasvaa koko ajan. Suomalaisilla oli vuoden 27 lopussa 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta eli käytännössä jokaisella aikuisella suomalaisella on mahdollisuus maksaa laskunsa verkkopankin välityksellä. Vanhemmat ikäluokat käyttävät edelleen myös perinteisiä maksutapoja kuten suoraveloitusta ja laskujen lähettämistä pankin maksettavaksi maksupalveluna. Verkkopankin käyttäminen on kuitenkin lisääntynyt myös tässä ikäluokassa.

5 Suomesta on tullut korttimaa, jossa jokaisella aktiiviväestöön kuuluvalla suomalaisella on käytössään keskimäärin 1,6 maksukorttia. Korttimaksaminen on tilisiirtojen ohella toinen eniten käytetyistä maksutavoista Suomessa. Verkkopankin käyttö ja sähköinen asiointi lisääntyy Verkkopankkimaksaminen on kasvanut kaikissa ikäryhmissä Suomessa. Suomalaisilla pankkien asiakkailla oli vuonna 27 lähes 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta eli käytännössä jokaisella suomalaisella aikuisella on mahdollisuus käyttää verkkopankkia laskujensa maksamiseen. Sopimusten määrä kasvoi 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja määrä oli jopa 54 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteyssopimukset ja niiden avulla tehdyt tapahtumat 1 kpl milj. kpl , ,7 291,4 25, ,3 16, , 11, , 38, Tiedostosiirtosopimukset Verkkopankkisopimukset Verkkopankkitapahtumat (milj. kpl, oikea asteikko) Jo 68 % suomalaisista ilmoittaa maksavansa laskunsa pääasiallisesti internetin kautta. Verkkopankkitapahtumien määrä kasvoi 9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 316 miljoona kpl vuonna 27. Ruotsissa oli vuonna 27 noin 7 miljoonaa ja Norjassa noin 4,4 miljoonaa henkilöasiakkaiden verkkopankkisopimusta. Euroopan keskuspankki ei ole kerännyt verkkopankkisopimuksiin ja verkkopankin käyttöön liittyvää tietoa, joten vertailutietoja muista maista on vaikea löytää. Verkkoasioinnissa asiakas tunnistetaan pankin antamilla pankkitunnuksilla. Verkkoasioinnin suosion kasvu lisää myös tunnistuspalvelujen käyttöä. Asiakkaiden tunnistaminen pankkien antamilla tunnuksilla kasvoi jopa 3 % vuodesta 26 vuoteen 27 ja tunnistautumisia oli 6,5 milj. kpl. Samana vuonna ostoksien maksaminen internetissä pankkien tunnuksilla kasvoi lähes 4 % 15,6 miljoonaan kertaan. 2

6 milj. kpl Tupas-varmennepalvelu ja verkkomaksut 15 11,4 15, ,7 6,5 5,2 4, 2,8 2,5, 1, Tupas tunnistukset Verkkomaksut Sähköinen asiointi lisääntyy myös laskujen välittämisessä. Suomessa toimivien pankkien yhdessä kehittämän verkkolaskujen välittämistavan suosio on kasvanut voimakkaasti. Verkkolaskutapahtumien määrä yli kaksinkertaistui vuodessa. Sähköisesti välitettäviin verkkolaskuihin liittyvien sopimusten määrä oli vuonna 27 lähes 1. kpl. Verkkolaskutapahtumien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 154 % ja oli 2,7 miljoonaa kpl vuonna 27. kpl 1 8 Finvoice-välityspalvelut kpl Lähetys- ja vastaanottosopimukset Finvoice-sanomat (1 kpl, oikea asteikko) 3

7 Maksutapojen käytössä suuria eroja Euroopassa Euroopan maiden välillä on suuria eroja maksutapojen käytössä. Eroihin vaikuttavia syitä on monia. Kulttuureiden suuret erot vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Pankkien erilaiset strategiat eri maissa mm. konttoriverkostojen ja teknologiainvestointien suhteen ovat vaikuttaneet kehitykseen. Maiden talouden heilahteluilla on voinut olla vaikutusta pankkien strategioiden kautta siihen, millaisiin maksupalveluihin on kussakin maassa investoitu. Suomalaisten pankkien teknologiainvestoinnit pitkän ajan kuluessa ovat mahdollistaneet konekielisten maksutapojen nopean kehityksen ja kasvun Suomessa. Konekielisiin maksuihin lasketaan kuuluviksi tilisiirrot ja korteilla tehdyt maksupäätetapahtumat. Suomalaiset maksavat asukasta kohden vuodessa 125 tilisiirtoa, 153 korttimaksua ja 15 suoraveloitusta. EU-maista Itävalta on toinen paljon maksupalveluita käyttävä maa. Itävaltalainen maksoi vuonna tilisiirtoa, 35 korttimaksua ja 82 suoraveloitusta. Vähiten pankkien maksamispalveluita käytetään Kreikassa, jossa edelleen maksetaan useimmiten käteisellä rahalla. Kreikkalainen maksoi vuonna 26 keskimäärin 2,6 tilisiirtoa, 6,5 korttimaksua, 1,5 suoraveloitusta ja 2,5 sekkimaksua. Osittain erilaisten maksujen lukumäärän suurta vaihtelua maittain selittää se, että laskutusväleissä on maittaisia eroja. Joissakin maissa vuokra maksetaan kerran vuodessa kuukausittaisen maksamisen sijasta. Myös sähkö-, puhelin- tai lehtien tilausmaksujen laskutusvälit ovat eri pituisia eri maissa. 35 kpl Maksujen määrä asukasta kohden Belgia Tsekki Tanska Lähde: EKP, Blue Book Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Suomi Euroalue Eualue Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Sekit Ostot sähk. rahalla Muut 4

8 Suomalaiset laskuttajat liittävät laskuihinsa yleensä viitenumeron, joka auttaa yritystä kohdistamaan tililleen tulleen maksusuorituksen sen maksajaan ja lähetettyyn laskuun. Maksaja käyttää viitenumeroa maksun tiedoissa maksaessaan laskunsa. Suomalaisten laskuttajien käyttämä viite on suomalainen ratkaisu. Vastaavanlaisia ratkaisuja hiukan eri muodossa on käytössä myös muissa maissa. Lähes 49 % konekielisistä tilisiirroista sisälsi viitenumerotiedon vuonna 27. Kasvu vuodesta 26 vuoteen 27 oli noin 5,5 %. Maksaja voi laskua maksaessaan lähettää viitteen sijaan maksun saajalle myös viestin. Viesti välitetään saajalle vain, jos viitettä ei ole annettu maksun tiedoissa. Viestillisten tilisiirtojen osuus konekielisistä tilisiirroista oli noin 3 % vuonna Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste milj. kpl % Pankissa muunnetut tilisiirrot Konekieliset tilisiirrot Ostotositteet ja shekit Konekielisyysaste (%, oikea asteikko) Maksupäätetapahtumat 5

9 Tilisiirtojen osuus Suomessa suuri Suomalaiset pankit välittivät vuonna 27 yhteensä 726 miljoonaa konekielistä tilisiirtoa. Tilisiirtojen osuus Suomen koko maksuliikenteestä on lähes puolet. Kansainvälisesti katsoen osuus on korkea. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa tilisiirrot kattavat 29 % maksuliikenteestä. Muita maita, joissa tilisiirtojen osuus on korkea ovat Slovakia, Slovenia, Puola, Latvia sekä Unkari. Maissa, joissa käytetään edelleen paljon sekkejä tilisiirtojen osuus on selvästi pienempi. Näitä maita ovat esimerkiksi Ranska, Englanti, Espanja. ja Portugali. 1 % Maksutapojen suhteelliset osuudet 8 % 6 % 4 % 2 % % Belgia Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Tilisiirtojen tapahtumamäärä koko EU-alueella oli noin 22 mrd. kpl vuonna 26. Vuosittainen kasvu on ollut lähes 1 % luokkaa. Tilisiirtojen osuus EU-maiden maksuliikenteestä keskimäärin on 3 %. Suomi Euroalue EU-alue Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Shekit Ostot sähk. rahalla Muut Lähde: EKP, Blue Book Tilisiirtojen keskimääräinen arvo/tapahtuma vaihtelee paljon EU-maissa. Suurimmat keskimääräiset tilisiirrot ( euroa) tehdään Kreikassa, jossa muuten käytetään paljon käteistä rahaa maksamisessa. Tilisiirtoa käytetään siellä erityisesti suurten maksujen maksamisessa. Suomalaisten tilisiirtojen keskimääräinen arvo/tapahtuma oli noin 6.7 euroa vuonna 27, kun se EU-maissa keskimäärin oli euroa ja euromaissa 5.22 euroa. Suomessa pienetkin henkilöasiakkaiden laskut maksetaan tilisiirtoina, jolloin niiden vaikutus näkyy tilisiirtojen keskimääräistä arvoa pienentämässä. 6

10 Suoraveloituksen käyttö Suomessa vähäistä Suoraveloitus on maksajalle helppo maksutapa. Maksaja antaa pankkinsa välityksellä laskuttajalle valtuutuksen veloittaa tililtään tietyt, säännöllisesti toistuvat maksut (esim. puhelinlasku, sähkölasku tai vastaava). Suoraveloitusten osuus konekielisistä tilisiirroista Suomessa on pysytellyt pitkään noin 5 % tuntumassa. Suoraveloitusten määrä oli 76 miljoonaa tapahtumaa vuonna 27 ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 6 %. Suoraveloitus on kasvattanut suosiotaan EU-maissa. Suoraveloituksien yhteenlaskettu tapahtumamäärä EU-maissa oli 18,5 mrd. kpl vuonna 26 ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Suoraveloituksen käyttäminen EU-alueen maissa vaihtelee suuresti. Ruotsissa suoraveloituksen osuus maksuliikenteestä on samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa. Saksassa suoraveloituksen suhteellinen osuus maksuliikenteestä on korkea, 42 %, ja Englannissa 21 %. Saksan suoraveloitusten korkeaa osuutta selittää osittain se, että osa korttimaksuista välitetään suoraveloituksina. Euroopassa on joitakin maita, joissa suoraveloituksella ei ole maksutapana käytännössä juuri mitään merkitystä, vaan sen suhteellinen osuus on alle 4 % (esimerkiksi Puola, Malta, Latvia). Suoraveloituksen keskimääräinen arvo Suomessa oli 518 euroa vuonna 26, mikä on jonkin verran suurempi kuin EU-maissa keskimäärin (446 euroa). Suoraveloitusta paljon käyttävässä Saksassa suoraveloituksen keskimääräinen arvo on ollut suunnilleen samalla tasolla Suomen kanssa ja oli vuonna 26 noin 5 euroa. Toistuvaissuorituksilla palkat maksuun Yritykset käyttävät lähinnä palkkojen ja eläkkeiden maksamiseen toistuvaissuorituksia, jotka pankit välittävät eteenpäin maksun saajille erityisinä palkka- tai eläketapahtumina. Niiden määrä vuonna 27 oli 88 miljoonaa tapahtumaa ja osuus konekielisistä maksuista noin 12 %. Monissa EU-maissa ei ole käytössä vastaavaa toistuvaissuorituspalvelua kuin Suomessa. 7

11 Sekkien merkitys vähenee Sekkien merkitys maksuvälineenä Suomessa on pieni. Henkilöasiakkaiden käytössä ei käytännössä ole enää sekkejä. Yritykset käyttävät niitä jonkin verran, mutta sekkien suhteellinen osuus maksutapana on alle,1 % luokkaa tapahtumamääristä. 15 euroa Sekkimaksut milj. kpl 8 Sekkimaksut , ,4 1, ,,8, ,6,7,6, Sekit (mrd. euroa) Sekit (milj. kpl, oikea asteikko) Sekin keskimääräinen euromäärä (1 euroa) Euroopassa on vielä useita maita, joissa sekkejä käytetään runsaasti. Vuonna 26 Euroopassa maksettiin sekeillä 6,8 mrd. kertaa. Esimerkiksi Ranskassa sekkien suhteellinen osuus maksutapahtumien määristä on noin 26 %, Portugalissa 15 % ja Englannissa yli 12 %. Kaikkien EUmaiden osalta sekkien suhteellinen osuus maksutapahtumista oli 9 % vuonna 26. Sekkien merkitys maksuvälineenä EU-maissa on vähentynyt vuosittain noin 5 %. Väheneminen on seurausta asiakkaiden siirtymisestä muihin maksutapoihin myös niissä maissa, joissa sekkejä on aikaisemmin käytetty runsaasti. Ranskassa vähennys oli yli 2 %, Portugalissa 11 % ja Englannissa lähes 8 %. Keskimääräinen sekkimaksun arvo/tapahtuma oli Suomessa euroa, kun se oli EU-maissa keskimäärin euroa. Ero suuruusluokassa johtuu siitä, että Suomessa sekkejä käyttävät lähinnä yritykset joissakin suurissa maksuissa, eivätkä henkilöasiakkaiden pienet maksut ole vaikuttamassa keskiarvoa alentavasti. Perinteisissä Euroopan sekkimaissa keskimääräiset arvot/tapahtuma ovat olleet 577 euroa Ranskassa, euroa Englannissa ja 1.84 euroa Portugalissa. 8

12 Pikasiirrot yritysten väliseen maksuliikenteeseen Pikasiirtojen merkitys Suomen maksuliikenteen tapahtumamäärissä on suhteellisen pieni. Niitä välitettiin vuonna 26 yhteensä 251. kpl. Pikasiirtoina siirretään kuitenkin rahamääräisesti suuria summia erityisesti yritysten välillä ja niiden keskimääräinen arvo oli 445. euroa/tapahtuma Pikasiirrot euroa 1 kpl Pikasiirrot (mrd. euroa) Pikasiirrot (1 kpl, oikea asteikko) Pikasiirron keskimääräinen euromäärä 1 euroa) 9

13 Korttimaksaminen yhä yleisempää Suomessa maksettiin korteilla 659 miljoonaa kertaa kauppojen maksupäätteillä vuonna 27. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,5 %. Suomalaista pankkikorttia käytettiin keskimäärin 191 kertaa/ kortti/ vuosi vuonna 27 eli useammin kuin joka toinen päivä. Vastaava luku yhä yleisemmillä Visa Electron -korteilla oli 14 kertaa/ kortti/ vuosi, yleisluottokorteilla (kuten Visa tai MasterCard) 22 kertaa/ kortti/ vuosi ja erityisluottokorteilla (jotka käyvät vain esim. tietyn ketjun kaupoissa) 2 kertaa/ kortti/ vuosi. Maksukorttien käyttökerrat korttia kohden 2 kpl / vuosi Online-debit -kortit (Visa Electron) Pankkikortti Yleisluottokortti Erityismaksukortit Korttimaksujen suhteellinen osuus maksutapahtumista Suomessa oli 52,3 % vuonna 26. EUmaissa keskimäärin vastaava luku oli 34 %. Korttimaksujen suhteellinen osuus on ollut EUmaiden korkeimpia Portugalissa 64 %, Tanskassa 63 % ja Ruotsissa 61 %. Suhteessa pienin merkitys korttimaksuilla on Saksassa 14 %, Slovakiassa 17 %, Itävallassa 15 % ja Unkarissa 14 %. Korteilla maksaminen lisääntyy koko Euroopassa vuosittain. EU-maiden yhteenlasketut korttitapahtumat ovat kasvaneet lähes 1 % vuosivauhtia. Suurinta kasvu on ollut Baltian maissa (Latvia ja Liettua) ja Puolassa. 1

14 euroa Korttimaksun keskimääräinen arvo Euroopan maissa ,9 23,1 Viro Latvia 3,6 3,8 Lähde: EKP, Blue Book Puola Liettua Slovenia Unkari 32, ,6 Portugali Suomi Tsekki 34, ,3 Ruotsi Hollanti Ranska 47,2 5,4 5,7 53 Espanja Tanska Euroalue 56,2 56,4 59,6 Belgia EU-alue Malta 63 63,8 67 Itävalta Saksa Englanti 74,9 75,4 79,2 Slovakia Luxemburg Kypros Irlanti 92,1 94,1 96,8 14 Italia Kreikka Keskimääräinen EU-maissa kortilla maksettava maksu oli noin 6 euroa vuonna 26. Suomessa vastaava luku oli 35 euroa ja naapurimaassamme Ruotsissa 41 euroa. Englannissa keskimääräisen korttimaksun suuruus oli 75 euroa ja Saksassa 67 euroa. Pienimpiä EU-alueen keskimääräisiä korttimaksuja maksettiin Virossa (18 euroa) ja Latviassa (23 euroa). Jokaisella keskimäärin kaksi maksukorttia sirukortit yleistyvät Liikkeelle laskettujen korttien määrässä asukasta kohden ei ole EU-alueen maissa kovin suuria eroja. Keskimäärin EU-maissa laskettiin liikkeelle 1,38 maksukorttia ja 1,35 automaattikorttia asukasta kohden vuonna 26. Suomessa liikkeelle laskettujen maksukorttien määrä oli 1,63 ja automaattikorttien 1,19 asukasta kohden. Painopisteen muutos rajoitetusti käytettävistä automaattikorteista monipuolisiin maksukortteihin on ollut viime vuosina suuri. Suurimmat EU-alueen luvut löytyvät Englannista (maksukortit 2,36 ja automaattikortit 2,71) ja Hollannista (1,92 / 1,92) ja alhaisimmat Tsekistä (,8 /,62) ja Puolasta (,63 /,6). Vuonna 27 suomalaiset pankit jakoivat asiakkailleen yhteensä 7,87 miljoonaa uutta tai vuosiuusittavaa korttia. Käytännössä jokaisella suomalaisella on useampi kuin yksi kortti käytössään. Suurin osa näistä korteista (29,6 %) oli yhdistelmäkortteja (Visa-pankkikortti, MasterCardpankkikortti) ja ns. online -veloituskortteja (Visa Electron, 27 %). Myös vain Suomessa käytettävien kansallisten pankkikorttien osuus on suuri (16,7 %). Niiden osuus on kuitenkin nopeasti pienentynyt. Edellisenä vuonna pankkikorttien osuus pankkien kautta jaetuista korteista oli vielä yli 2 %. 11

15 Voimakkaimmin kasvava korttiryhmä ovat maksuaika- ja luottokortit. Puhtaiden luottokorttien osuus pankkien kautta jaetuista korteista oli 17,3 % vuonna 27. Sen lisäksi on laskettava yhdistelmäkortit, joissa on pankkikortin lisäksi luottokorttiominaisuus (osuus 29,6 %). Nämä vastaavat 46,9 % pankkien kautta jaetuista korteista. Asiakkaille jaettujen korttien määrissä tapahtuvat muutokset ovat osittain seurausta kortteihin liittyvästä laajemmasta rakennemuutoksesta, jonka yhteydessä modernit, tilin katetarkistuksen mahdollistavat kortit sekä kansainväliseen käyttöön soveltuvat, joustavaa maksuaikaa ja luottoa tarjoavat kortit yleistyvät ja toisaalta käyttömahdollisuuksiltaan rajoitetut kortit kuten automaattikortit ja vain kotimaassa käyvät pankkikortit vähenevät Pankkien kautta jaetut kortit 1 kpl Pankkikortit Yhdistelmäkortit (pankkikortti + Visa tai EC/MC tai dual PAN) Online-debit -kortit (Visa Electron) Offline Debit -kortit (Visa- tai EC/MC) Visa- ja EC/MC- kortit (offline- credit) Pankkiautomaattikortit Pankkien asiakkaille jakamista korteista 4,559 miljoonaa eli 64,3 % oli ns. EMV -sirun sisältäviä sirukortteja vuonna 27. EMV -siru on Eurocardeja ja MasterCardeja liikkeelle laskevan Europayn ja Visan yhdessä kehittämä sirukorttistandardi, joka on yleistymässä nopeasti. Sirun käyttäminen korteilla mahdollistaa uusia ja monipuolisia käyttötapoja sekä lisää kortin käytön turvallisuutta. Suomalaisten käytössä olevien maksukorttien määrä on kaiken kaikkiaan 12,8 miljoonaa kpl, joista suurin osa eli noin 4,2 milj. korttia on maksuaika- ja yleisluottokortteja (Visa, Master- Card). Toinen suuri ryhmä ovat erityisluottokortit 3,4 milj. kpl, joita ovat esim. tietyn kauppaketjun luottokortit (esim. IKEAn kortti, Nesteen kortti jne.). Suomalaisilla on käytössään runsaasti myös pankkikortteja, joiden määrä vuonna 26 oli noin 3,3 miljoonaa kpl. Online -veloituskorttien määrä on kasvanut nopeasti ja oli yli 1,9 milj. kpl vuonna

16 Maksukorttien määrät ominaisuuksittain kpl Pankkikortit Online-debit -kortit (Visa Electron) Yleisluotto- ja maksuaikakortit Automaattien ja maksupäätteiden määrässä Suomi on keskiluokkaa Suomen käteisautomaattien määrä vuonna 27 oli kpl, mikä oli noin kymmenkunta automaattia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Automaattien määrä oli enimmillään noin 3. vuonna 22. Maksukorttien yleistyminen ja sen myötä korttimaksamisen kasvu on korvannut käteisen tarvetta, jolloin myös automaattien tarve on vähentynyt. 3 kpl Pankkien itsepalveluautomaatit Erityismaksukortit Käteisautomaatit Tilisiirtoautomaatit Monipalvelupääte (WEP) 13

17 EU-alueen maissa on käteisautomaatteja keskimäärin 76 kpl miljoonaa asukasta kohden. Tiheimmät automaattiverkostot ovat Portugalissa, jossa luku on kpl ja Espanjassa, jossa luku oli kpl miljoonaa asukasta kohden vuonna 26. Myös Belgia on samassa luokassa automaatilla. Vaikeimmin automaatin löytää Puolassa (261 automaattia/ milj. asukasta), Ruotsissa (39) ja Tsekissä (32 automaattia/ milj. asukasta). Suomen luku vuonna 26 oli 623 käteisautomaattia/ milj. asukasta, mikä oli 137 automaattia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tilanne muuttuu Suomen osalta, kun käteisautomaattipalveluita alkaa tarjota myös kaksi uutta käteisautomaatti -ketjua vuonna kpl Automaattien ja maksupäätteiden määrä per milj. asukasta Käteisautomaatit Maksupäätteet Belgia Tsekki Tanska Lähde: EKP, Blue Book Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Suomi Euroalue EU-alue Maksupäätteiden määrät miljoonaa asukasta kohden ovat suurimmat Kreikassa (41.696), Kyproksella (3.76) ja Espanjassa (29.288). Maksupääte on vaikeinta löytää Itävallasta (1.967) Slovakiasta (4.481) ja Unkarista (4.551). Suomessa oli yhteensä 135. maksupäätettä vuonna 27. EU-maiden tilastojen mukaan se merkitsi maksupäätettä miljoonaa asukasta kohden. Ruotsissa maksupäätteiden lukumäärä asukasta kohden on suunnilleen saman verran eli

18 Automaatteja käytetään edelleen Vaikka Suomessa pankkiasiointi on yhä suuremmassa määrin siirtynyt verkkoon, asiakkaiden käytössä on silti melko tiheä automaattiverkosto sekä kauppojen maksupääteverkosto, jotka mahdollistavat joustavan asioinnin. Kotimaassa kotimaisella kortilla automaateilla tehtyjen käteisnostotapahtumien yhteenlaskettu määrä EU-maissa on kasvanut lähes 1 % vuosittain. Suomessa käteisnostojen lukumäärä on vähentynyt viime vuosina. Käteisnostojen lukumäärä väheni edellisestä vuodesta noin 4 % ja nostojen yhteenlaskettu arvo väheni noin 1,2 %. Kertanoston keskimääräinen arvo vuonna 27 oli noin 86,5 euroa, mikä oli noin 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 21 % suurempi kuin 5 vuotta aiemmin. Pankkiautomaattinostojen arvo (mrd. euroa) mrd. euroa euroa 2 15,6 16,3 16,8 17,4 17,3 17, ,2 16,9 16,6 16, ,5 68,2 69, 7,2 71,7 75,4 77,8 81, 84,1 86, Pankkiautomaattinostot (mrd. euroa) Automaattinoston keskimääräinen euromäärä (oikea asteikko) 15

19 Myös muut korteilla tehdyt automaattitapahtumat kuten saldokyselyt ovat vähentyneet Suomessa lähes 1 % vuosittain. Viidessä vuodessa tapahtumien määrä on vähentynyt noin puoleen aikaisemmasta. Pankkien itsepalveluautomaattien käyttökerrat milj. kpl Nostot Tilisiirrot Nostokyselyt Tilisiirtokyselyt Laskujen maksaminen korteilla maksuautomaattien välityksellä väheni 17 % vuodesta 26 vuoteen 27. Vähennys on ollut lähes 6 % viidessä vuodessa. Asiakkaiden vaihtoehdot ovat lisääntyneet, verkkopankin käyttäminen on entistä yleisempää ja pankit ovat myös tuoneet konttoreihin asiakkaiden käyttöön ns. monipalvelupäätteitä, jotka ovat jo osittain korvanneet maksuautomaatit. 16

20 Suomen maksuliikenteen osuus EU-alueen maksuliikenteestä suuri Suomen maksuliikenteen osuus vuonna 26 EU-maiden yhteenlasketusta maksuliikenteestä on suuri suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuotteeseen. Suomalaisten maksutapahtumien osuus on 2,11 % kaikkien EU-maiden yhteenlasketuista maksutapahtumista. Suurimmasta osuudesta vastaa Saksa (23,55 %), Ranska (2,44 %) ja Englanti (19,73 %). Osuus EU:n maksutapahtumista, % 25 2 % 23,6 2,4 19, ,7 Belgia Tsekki, 1,7,3,2 Lähde: EKP, Blue Book Tanska Saksa Viro Kreikka 6,4 Espanja Ranska Irlanti,8 4,9,1,2,2,1 1,1, Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari 5,7 2,6 1,8 1,7,4,4 2,1 2,7 Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Englanti Vertailun vuoksi Suomen väestön osuus EU-maiden väestöstä oli samaan aikaan 1,13 % ja Suomen BKT:n osuus EU:n BKT:sta 1,46 %. Suoraveloitusten osalta Suomen osuus on noin,43 % ja korttimaksujen osalta 3,22 % EU-maiden yhteenlasketuista tapahtumista. Suomen vähäinen sekkien käyttö näkyy siinä, että osuutemme sekkimaksuista on vain,1 %. 17

21 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 1999-2008

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 1999-2008 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 1999-28 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Tietoyhteyksillä pankkeihin lähetetyt tilisiirrot 3 Pankkien konekielistämät

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus 22.9.2011 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 22.9.2011 2 Yhtenäisen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Maksuliiketilastoasetus ja suuntaviivat Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki ovat keränneet maksuliiketilastoa ennenkin, mikä nyt muuttuu? Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällysluettelo Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen

Päivi Heikkinen 8.1.2016. Julkinen Muistio 1 (5) Käteistä kaupan kassalta - yleinen palvelukuvaus 1 Käteisen saatavuus Suomessa 2 Käteistä kaupan kassalta Käteisen jakelukanavista merkittävin on Otto.-automaattiverkko, jonka kautta jaetaan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Mobiilimaksamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia eurooppalaiset omaksuvat nopeasti uusia maksutapoja

Mobiilimaksamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia eurooppalaiset omaksuvat nopeasti uusia maksutapoja TIEDOTE Mobiilimaksamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia eurooppalaiset omaksuvat nopeasti uusia maksutapoja Mobiililaitetta maksamiseen säännöllisesti käyttävien eurooppalaisten määrä on kolminkertaistunut

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu

Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu Päivi Heikkinen Suomen Pankki Käteisen käyttö 2015 ja käteistä kaupan kassaltapalvelu Maksuneuvosto 29.4.2016 29.4.2016 Julkinen 1 Käteisen liikkeeseenlasku kasvaa edelleen Suomessa liikkeessä oleva ja

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SEPA-maksun esittely. Palvelun valuutat. Palvelun maat 1(5)

SEPA-maksun esittely. Palvelun valuutat. Palvelun maat 1(5) 1(5) SEPA-maksun esittely Palvelun kautta voit lähettää SEPA-maksutoimeksiantoja Suomeen ja muihin SEPA-alueen maihin. SEPAmaksujen tekeminen poikkeaa kotimaan maksamisesta. Tutustu huolellisesti tähän

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013

KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013 KAUPAN LIITON EU-DIREKTIIVIAAMU 31.5.2013 Ratkaisut EU-direktiivin mukana tuomiin muutostarpeisiin Suomen Maksuturva Oy Mikael Smeds, toimitusjohtaja Puhujasta lyhyesti Kauppatieteiden maisteri (KTM),

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Maksuliikeuutiset Toukokuu 2008

Maksuliikeuutiset Toukokuu 2008 Maksuliikeuutiset Toukokuu 2008 Maksuliikeuutiset Tämä on Maksuliikeuutiset, josta yrityksesi saa tietoa OP-Pohjola-ryhmän maksuliikkeen ajankohtaisista asioista. Tämä numero on e-lasku- ja SEPA -extra

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Eurokolikot Päivitetty 18.4.2010 Vuosi Arvo Maa Miljoonaa Variantti Huomioitavaa Kuntoluokka Hinta Linkki BELGIA 1999 1snt BEL 235,2000 Isot tähdet

Eurokolikot Päivitetty 18.4.2010 Vuosi Arvo Maa Miljoonaa Variantti Huomioitavaa Kuntoluokka Hinta Linkki BELGIA 1999 1snt BEL 235,2000 Isot tähdet Eurokolikot Päivitetty 18.4.2010 Vuosi Arvo Maa Miljoonaa Variantti Huomioitavaa Kuntoluokka Hinta Linkki BELGIA 1999 1snt BEL 235,2000 Isot tähdet BELGIA 1999 1 snt BEL sis.ed Pienet tähdet ESPANJA 1999

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät

Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Vesa Vihriälä Energiateollisuuden kevätseminaari 24.5.2012 Sisältö Euroopan talousnäkymät ja politiikkavalinnat Suomen tulonmuodostushaaste Euroopan näkymät ovat taas

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

PALOSALAN TUTKIMUS JA KOULUTUS MAAILMALLA. Jukka Hietaniemi VTT

PALOSALAN TUTKIMUS JA KOULUTUS MAAILMALLA. Jukka Hietaniemi VTT PALOSALAN TUTKIMUS JA KOULUTUS MAAILMALLA Jukka Hietaniemi VTT PALOTUTKIMUS JA ALAN KOULUTUS MAAILMALLA Englanti Ruotsi Kanada Eurooppa USA Japani Kaukoitä Australia, Uusi Seelanti J. Hietaniemi, VTT 2

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot