Maksaminen Suomessa ja Euroopassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maksaminen Suomessa ja Euroopassa"

Transkriptio

1 Maksaminen Suomessa ja Euroopassa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 Anne Nisén SISÄLLYS Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa...1 Verkkopankin käyttö ja sähköinen asiointi lisääntyy...2 Maksutapojen käytössä suuria eroja Euroopassa...4 Tilisiirtojen osuus Suomessa suuri...6 Suoraveloituksen käyttö Suomessa vähäistä...7 Toistuvaissuorituksilla palkat maksuun...7 Sekkien merkitys vähenee...8 Pikasiirrot yritysten väliseen maksuliikenteeseen...9 Korttimaksaminen yhä yleisempää...1 Jokaisella keskimäärin kaksi maksukorttia - sirukortit yleistyvät...11 Automaattien ja maksupäätteiden määrässä Suomi on keskiluokkaa...13 Automaatteja käytetään edelleen...15 Suomen maksuliikenteen osuus EU-alueen maksuliikenteestä suuri...17 Tässä selvityksessä käytetyt tiedot perustuvat Suomen osalta Finanssialan Keskusliiton kokoamiin vuoden 27 maksuliikennetilastoihin. Joissakin taulukoissa on kuitenkin vertailukelpoisuuden vuoksi käytetty vuoden 26 tietoja, kun vertailuja on tehty muiden EU-maiden tietoihin, joista on saatavilla vain vuoden 26 tietoja. EUmaiden tiedot perustuvat Euroopan keskuspankin julkaiseman Blue Bookin tilastotietoihin (August 27, Payment and Securities Settlement Systems in the European Union and in the Accending Countries). Selvityksen on kirjoittanut kehityspäällikkö Anne Nisén, puh , Suomen maksuliikennetilastot on koonnut maksukorttiasiantuntija Markku Hirvonen, , Kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Johanna Nieminen, puh , Selvityksessä viitataan myös Ulla Halosen kirjoittamaan Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen 28, puh ,

4 Suomalaiset osaavat hyödyntää tekniikkaa maksamisessa Maksaminen on välttämätön osa elämää. Se ei kuitenkaan ole kiinnostavaa, joten mitä vaivattomampaa se on, sen parempi. Tällainen asenne näkyy selvästi maksamisen kehittymisessä sekä Suomessa että Euroopassa. Käteismaksaminen korvautuu asteittain muilla maksutavoilla. Suomessa käytetään suhteellisesti paljon maksupalveluita. Suomalaiset pankit välittivät vuonna 27 noin 1,4 mrd. maksutapahtumaa. EU-maissa välitettyjen maksujen määrä oli noin 74 mrd. kpl vuonna 26. Suomen osuus EU -maiden maksutapahtumista oli yli 2 % vuonna 26, kun Suomen osuus EU -maiden väestöstä oli samaan aikaan 1,13 % ja EU -maiden bruttokansantuotteesta 1,46 %. Suomen osuus EU:n maksutapahtumista 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 % 1,46 Osuus Euroopan BKT:sta Lähde: EKP, Blue Book 1,13 Osuus Euroopan väestöstä 2,11 Osuus EU:n maksutapahtumista 3,22 3,1,43 Korttimaksut Tilisiirrot Suoraveloitukset,1 Shekit Suomalaiset ovat teknologiakansaa. Nopea uuden teknologian omaksuminen on vaikuttanut siihen, että maksamisen konekielisyysaste Suomessa on kansainvälisesti katsoen korkea. Vuonna % maksuista välitettiin konekielisenä. Kuluttajien toiveet ja tarpeet maksamiseen liittyen eroavat toisistaan. Osa tulee jatkossakin käyttämään perinteisiä maksutapoja ja hoitamaan laskujen maksamisen paperisia lomakkeita käyttäen. Osa kuluttajista haluaa käyttää maksamiseen mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa, käyttää verkkopalveluja aina, kun se on mahdollista ja maksaa ostoksensa maksukorteilla, jolloin käteistä rahaa tarvitaan mahdollisimman vähän. Täysin konekieliseen maksuliikenteeseen ei lähivuosien aikana todennäköisesti päästä Suomessakaan. Laskujen maksamisessa eniten käytettävä maksutapa on tilisiirto. Yhä useampi maksaa laskunsa verkkopankissa, vaikka muitakin mahdollisuuksia laskujen maksamiseen on käytettävissä. Verkkopankin käyttö Suomessa kasvaa koko ajan. Suomalaisilla oli vuoden 27 lopussa 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta eli käytännössä jokaisella aikuisella suomalaisella on mahdollisuus maksaa laskunsa verkkopankin välityksellä. Vanhemmat ikäluokat käyttävät edelleen myös perinteisiä maksutapoja kuten suoraveloitusta ja laskujen lähettämistä pankin maksettavaksi maksupalveluna. Verkkopankin käyttäminen on kuitenkin lisääntynyt myös tässä ikäluokassa.

5 Suomesta on tullut korttimaa, jossa jokaisella aktiiviväestöön kuuluvalla suomalaisella on käytössään keskimäärin 1,6 maksukorttia. Korttimaksaminen on tilisiirtojen ohella toinen eniten käytetyistä maksutavoista Suomessa. Verkkopankin käyttö ja sähköinen asiointi lisääntyy Verkkopankkimaksaminen on kasvanut kaikissa ikäryhmissä Suomessa. Suomalaisilla pankkien asiakkailla oli vuonna 27 lähes 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta eli käytännössä jokaisella suomalaisella aikuisella on mahdollisuus käyttää verkkopankkia laskujensa maksamiseen. Sopimusten määrä kasvoi 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja määrä oli jopa 54 % suurempi kuin viisi vuotta aikaisemmin Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteyssopimukset ja niiden avulla tehdyt tapahtumat 1 kpl milj. kpl , ,7 291,4 25, ,3 16, , 11, , 38, Tiedostosiirtosopimukset Verkkopankkisopimukset Verkkopankkitapahtumat (milj. kpl, oikea asteikko) Jo 68 % suomalaisista ilmoittaa maksavansa laskunsa pääasiallisesti internetin kautta. Verkkopankkitapahtumien määrä kasvoi 9 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 316 miljoona kpl vuonna 27. Ruotsissa oli vuonna 27 noin 7 miljoonaa ja Norjassa noin 4,4 miljoonaa henkilöasiakkaiden verkkopankkisopimusta. Euroopan keskuspankki ei ole kerännyt verkkopankkisopimuksiin ja verkkopankin käyttöön liittyvää tietoa, joten vertailutietoja muista maista on vaikea löytää. Verkkoasioinnissa asiakas tunnistetaan pankin antamilla pankkitunnuksilla. Verkkoasioinnin suosion kasvu lisää myös tunnistuspalvelujen käyttöä. Asiakkaiden tunnistaminen pankkien antamilla tunnuksilla kasvoi jopa 3 % vuodesta 26 vuoteen 27 ja tunnistautumisia oli 6,5 milj. kpl. Samana vuonna ostoksien maksaminen internetissä pankkien tunnuksilla kasvoi lähes 4 % 15,6 miljoonaan kertaan. 2

6 milj. kpl Tupas-varmennepalvelu ja verkkomaksut 15 11,4 15, ,7 6,5 5,2 4, 2,8 2,5, 1, Tupas tunnistukset Verkkomaksut Sähköinen asiointi lisääntyy myös laskujen välittämisessä. Suomessa toimivien pankkien yhdessä kehittämän verkkolaskujen välittämistavan suosio on kasvanut voimakkaasti. Verkkolaskutapahtumien määrä yli kaksinkertaistui vuodessa. Sähköisesti välitettäviin verkkolaskuihin liittyvien sopimusten määrä oli vuonna 27 lähes 1. kpl. Verkkolaskutapahtumien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 154 % ja oli 2,7 miljoonaa kpl vuonna 27. kpl 1 8 Finvoice-välityspalvelut kpl Lähetys- ja vastaanottosopimukset Finvoice-sanomat (1 kpl, oikea asteikko) 3

7 Maksutapojen käytössä suuria eroja Euroopassa Euroopan maiden välillä on suuria eroja maksutapojen käytössä. Eroihin vaikuttavia syitä on monia. Kulttuureiden suuret erot vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Pankkien erilaiset strategiat eri maissa mm. konttoriverkostojen ja teknologiainvestointien suhteen ovat vaikuttaneet kehitykseen. Maiden talouden heilahteluilla on voinut olla vaikutusta pankkien strategioiden kautta siihen, millaisiin maksupalveluihin on kussakin maassa investoitu. Suomalaisten pankkien teknologiainvestoinnit pitkän ajan kuluessa ovat mahdollistaneet konekielisten maksutapojen nopean kehityksen ja kasvun Suomessa. Konekielisiin maksuihin lasketaan kuuluviksi tilisiirrot ja korteilla tehdyt maksupäätetapahtumat. Suomalaiset maksavat asukasta kohden vuodessa 125 tilisiirtoa, 153 korttimaksua ja 15 suoraveloitusta. EU-maista Itävalta on toinen paljon maksupalveluita käyttävä maa. Itävaltalainen maksoi vuonna tilisiirtoa, 35 korttimaksua ja 82 suoraveloitusta. Vähiten pankkien maksamispalveluita käytetään Kreikassa, jossa edelleen maksetaan useimmiten käteisellä rahalla. Kreikkalainen maksoi vuonna 26 keskimäärin 2,6 tilisiirtoa, 6,5 korttimaksua, 1,5 suoraveloitusta ja 2,5 sekkimaksua. Osittain erilaisten maksujen lukumäärän suurta vaihtelua maittain selittää se, että laskutusväleissä on maittaisia eroja. Joissakin maissa vuokra maksetaan kerran vuodessa kuukausittaisen maksamisen sijasta. Myös sähkö-, puhelin- tai lehtien tilausmaksujen laskutusvälit ovat eri pituisia eri maissa. 35 kpl Maksujen määrä asukasta kohden Belgia Tsekki Tanska Lähde: EKP, Blue Book Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Suomi Euroalue Eualue Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Sekit Ostot sähk. rahalla Muut 4

8 Suomalaiset laskuttajat liittävät laskuihinsa yleensä viitenumeron, joka auttaa yritystä kohdistamaan tililleen tulleen maksusuorituksen sen maksajaan ja lähetettyyn laskuun. Maksaja käyttää viitenumeroa maksun tiedoissa maksaessaan laskunsa. Suomalaisten laskuttajien käyttämä viite on suomalainen ratkaisu. Vastaavanlaisia ratkaisuja hiukan eri muodossa on käytössä myös muissa maissa. Lähes 49 % konekielisistä tilisiirroista sisälsi viitenumerotiedon vuonna 27. Kasvu vuodesta 26 vuoteen 27 oli noin 5,5 %. Maksaja voi laskua maksaessaan lähettää viitteen sijaan maksun saajalle myös viestin. Viesti välitetään saajalle vain, jos viitettä ei ole annettu maksun tiedoissa. Viestillisten tilisiirtojen osuus konekielisistä tilisiirroista oli noin 3 % vuonna Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste milj. kpl % Pankissa muunnetut tilisiirrot Konekieliset tilisiirrot Ostotositteet ja shekit Konekielisyysaste (%, oikea asteikko) Maksupäätetapahtumat 5

9 Tilisiirtojen osuus Suomessa suuri Suomalaiset pankit välittivät vuonna 27 yhteensä 726 miljoonaa konekielistä tilisiirtoa. Tilisiirtojen osuus Suomen koko maksuliikenteestä on lähes puolet. Kansainvälisesti katsoen osuus on korkea. Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa tilisiirrot kattavat 29 % maksuliikenteestä. Muita maita, joissa tilisiirtojen osuus on korkea ovat Slovakia, Slovenia, Puola, Latvia sekä Unkari. Maissa, joissa käytetään edelleen paljon sekkejä tilisiirtojen osuus on selvästi pienempi. Näitä maita ovat esimerkiksi Ranska, Englanti, Espanja. ja Portugali. 1 % Maksutapojen suhteelliset osuudet 8 % 6 % 4 % 2 % % Belgia Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Tilisiirtojen tapahtumamäärä koko EU-alueella oli noin 22 mrd. kpl vuonna 26. Vuosittainen kasvu on ollut lähes 1 % luokkaa. Tilisiirtojen osuus EU-maiden maksuliikenteestä keskimäärin on 3 %. Suomi Euroalue EU-alue Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Shekit Ostot sähk. rahalla Muut Lähde: EKP, Blue Book Tilisiirtojen keskimääräinen arvo/tapahtuma vaihtelee paljon EU-maissa. Suurimmat keskimääräiset tilisiirrot ( euroa) tehdään Kreikassa, jossa muuten käytetään paljon käteistä rahaa maksamisessa. Tilisiirtoa käytetään siellä erityisesti suurten maksujen maksamisessa. Suomalaisten tilisiirtojen keskimääräinen arvo/tapahtuma oli noin 6.7 euroa vuonna 27, kun se EU-maissa keskimäärin oli euroa ja euromaissa 5.22 euroa. Suomessa pienetkin henkilöasiakkaiden laskut maksetaan tilisiirtoina, jolloin niiden vaikutus näkyy tilisiirtojen keskimääräistä arvoa pienentämässä. 6

10 Suoraveloituksen käyttö Suomessa vähäistä Suoraveloitus on maksajalle helppo maksutapa. Maksaja antaa pankkinsa välityksellä laskuttajalle valtuutuksen veloittaa tililtään tietyt, säännöllisesti toistuvat maksut (esim. puhelinlasku, sähkölasku tai vastaava). Suoraveloitusten osuus konekielisistä tilisiirroista Suomessa on pysytellyt pitkään noin 5 % tuntumassa. Suoraveloitusten määrä oli 76 miljoonaa tapahtumaa vuonna 27 ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 6 %. Suoraveloitus on kasvattanut suosiotaan EU-maissa. Suoraveloituksien yhteenlaskettu tapahtumamäärä EU-maissa oli 18,5 mrd. kpl vuonna 26 ja kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Suoraveloituksen käyttäminen EU-alueen maissa vaihtelee suuresti. Ruotsissa suoraveloituksen osuus maksuliikenteestä on samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa. Saksassa suoraveloituksen suhteellinen osuus maksuliikenteestä on korkea, 42 %, ja Englannissa 21 %. Saksan suoraveloitusten korkeaa osuutta selittää osittain se, että osa korttimaksuista välitetään suoraveloituksina. Euroopassa on joitakin maita, joissa suoraveloituksella ei ole maksutapana käytännössä juuri mitään merkitystä, vaan sen suhteellinen osuus on alle 4 % (esimerkiksi Puola, Malta, Latvia). Suoraveloituksen keskimääräinen arvo Suomessa oli 518 euroa vuonna 26, mikä on jonkin verran suurempi kuin EU-maissa keskimäärin (446 euroa). Suoraveloitusta paljon käyttävässä Saksassa suoraveloituksen keskimääräinen arvo on ollut suunnilleen samalla tasolla Suomen kanssa ja oli vuonna 26 noin 5 euroa. Toistuvaissuorituksilla palkat maksuun Yritykset käyttävät lähinnä palkkojen ja eläkkeiden maksamiseen toistuvaissuorituksia, jotka pankit välittävät eteenpäin maksun saajille erityisinä palkka- tai eläketapahtumina. Niiden määrä vuonna 27 oli 88 miljoonaa tapahtumaa ja osuus konekielisistä maksuista noin 12 %. Monissa EU-maissa ei ole käytössä vastaavaa toistuvaissuorituspalvelua kuin Suomessa. 7

11 Sekkien merkitys vähenee Sekkien merkitys maksuvälineenä Suomessa on pieni. Henkilöasiakkaiden käytössä ei käytännössä ole enää sekkejä. Yritykset käyttävät niitä jonkin verran, mutta sekkien suhteellinen osuus maksutapana on alle,1 % luokkaa tapahtumamääristä. 15 euroa Sekkimaksut milj. kpl 8 Sekkimaksut , ,4 1, ,,8, ,6,7,6, Sekit (mrd. euroa) Sekit (milj. kpl, oikea asteikko) Sekin keskimääräinen euromäärä (1 euroa) Euroopassa on vielä useita maita, joissa sekkejä käytetään runsaasti. Vuonna 26 Euroopassa maksettiin sekeillä 6,8 mrd. kertaa. Esimerkiksi Ranskassa sekkien suhteellinen osuus maksutapahtumien määristä on noin 26 %, Portugalissa 15 % ja Englannissa yli 12 %. Kaikkien EUmaiden osalta sekkien suhteellinen osuus maksutapahtumista oli 9 % vuonna 26. Sekkien merkitys maksuvälineenä EU-maissa on vähentynyt vuosittain noin 5 %. Väheneminen on seurausta asiakkaiden siirtymisestä muihin maksutapoihin myös niissä maissa, joissa sekkejä on aikaisemmin käytetty runsaasti. Ranskassa vähennys oli yli 2 %, Portugalissa 11 % ja Englannissa lähes 8 %. Keskimääräinen sekkimaksun arvo/tapahtuma oli Suomessa euroa, kun se oli EU-maissa keskimäärin euroa. Ero suuruusluokassa johtuu siitä, että Suomessa sekkejä käyttävät lähinnä yritykset joissakin suurissa maksuissa, eivätkä henkilöasiakkaiden pienet maksut ole vaikuttamassa keskiarvoa alentavasti. Perinteisissä Euroopan sekkimaissa keskimääräiset arvot/tapahtuma ovat olleet 577 euroa Ranskassa, euroa Englannissa ja 1.84 euroa Portugalissa. 8

12 Pikasiirrot yritysten väliseen maksuliikenteeseen Pikasiirtojen merkitys Suomen maksuliikenteen tapahtumamäärissä on suhteellisen pieni. Niitä välitettiin vuonna 26 yhteensä 251. kpl. Pikasiirtoina siirretään kuitenkin rahamääräisesti suuria summia erityisesti yritysten välillä ja niiden keskimääräinen arvo oli 445. euroa/tapahtuma Pikasiirrot euroa 1 kpl Pikasiirrot (mrd. euroa) Pikasiirrot (1 kpl, oikea asteikko) Pikasiirron keskimääräinen euromäärä 1 euroa) 9

13 Korttimaksaminen yhä yleisempää Suomessa maksettiin korteilla 659 miljoonaa kertaa kauppojen maksupäätteillä vuonna 27. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,5 %. Suomalaista pankkikorttia käytettiin keskimäärin 191 kertaa/ kortti/ vuosi vuonna 27 eli useammin kuin joka toinen päivä. Vastaava luku yhä yleisemmillä Visa Electron -korteilla oli 14 kertaa/ kortti/ vuosi, yleisluottokorteilla (kuten Visa tai MasterCard) 22 kertaa/ kortti/ vuosi ja erityisluottokorteilla (jotka käyvät vain esim. tietyn ketjun kaupoissa) 2 kertaa/ kortti/ vuosi. Maksukorttien käyttökerrat korttia kohden 2 kpl / vuosi Online-debit -kortit (Visa Electron) Pankkikortti Yleisluottokortti Erityismaksukortit Korttimaksujen suhteellinen osuus maksutapahtumista Suomessa oli 52,3 % vuonna 26. EUmaissa keskimäärin vastaava luku oli 34 %. Korttimaksujen suhteellinen osuus on ollut EUmaiden korkeimpia Portugalissa 64 %, Tanskassa 63 % ja Ruotsissa 61 %. Suhteessa pienin merkitys korttimaksuilla on Saksassa 14 %, Slovakiassa 17 %, Itävallassa 15 % ja Unkarissa 14 %. Korteilla maksaminen lisääntyy koko Euroopassa vuosittain. EU-maiden yhteenlasketut korttitapahtumat ovat kasvaneet lähes 1 % vuosivauhtia. Suurinta kasvu on ollut Baltian maissa (Latvia ja Liettua) ja Puolassa. 1

14 euroa Korttimaksun keskimääräinen arvo Euroopan maissa ,9 23,1 Viro Latvia 3,6 3,8 Lähde: EKP, Blue Book Puola Liettua Slovenia Unkari 32, ,6 Portugali Suomi Tsekki 34, ,3 Ruotsi Hollanti Ranska 47,2 5,4 5,7 53 Espanja Tanska Euroalue 56,2 56,4 59,6 Belgia EU-alue Malta 63 63,8 67 Itävalta Saksa Englanti 74,9 75,4 79,2 Slovakia Luxemburg Kypros Irlanti 92,1 94,1 96,8 14 Italia Kreikka Keskimääräinen EU-maissa kortilla maksettava maksu oli noin 6 euroa vuonna 26. Suomessa vastaava luku oli 35 euroa ja naapurimaassamme Ruotsissa 41 euroa. Englannissa keskimääräisen korttimaksun suuruus oli 75 euroa ja Saksassa 67 euroa. Pienimpiä EU-alueen keskimääräisiä korttimaksuja maksettiin Virossa (18 euroa) ja Latviassa (23 euroa). Jokaisella keskimäärin kaksi maksukorttia sirukortit yleistyvät Liikkeelle laskettujen korttien määrässä asukasta kohden ei ole EU-alueen maissa kovin suuria eroja. Keskimäärin EU-maissa laskettiin liikkeelle 1,38 maksukorttia ja 1,35 automaattikorttia asukasta kohden vuonna 26. Suomessa liikkeelle laskettujen maksukorttien määrä oli 1,63 ja automaattikorttien 1,19 asukasta kohden. Painopisteen muutos rajoitetusti käytettävistä automaattikorteista monipuolisiin maksukortteihin on ollut viime vuosina suuri. Suurimmat EU-alueen luvut löytyvät Englannista (maksukortit 2,36 ja automaattikortit 2,71) ja Hollannista (1,92 / 1,92) ja alhaisimmat Tsekistä (,8 /,62) ja Puolasta (,63 /,6). Vuonna 27 suomalaiset pankit jakoivat asiakkailleen yhteensä 7,87 miljoonaa uutta tai vuosiuusittavaa korttia. Käytännössä jokaisella suomalaisella on useampi kuin yksi kortti käytössään. Suurin osa näistä korteista (29,6 %) oli yhdistelmäkortteja (Visa-pankkikortti, MasterCardpankkikortti) ja ns. online -veloituskortteja (Visa Electron, 27 %). Myös vain Suomessa käytettävien kansallisten pankkikorttien osuus on suuri (16,7 %). Niiden osuus on kuitenkin nopeasti pienentynyt. Edellisenä vuonna pankkikorttien osuus pankkien kautta jaetuista korteista oli vielä yli 2 %. 11

15 Voimakkaimmin kasvava korttiryhmä ovat maksuaika- ja luottokortit. Puhtaiden luottokorttien osuus pankkien kautta jaetuista korteista oli 17,3 % vuonna 27. Sen lisäksi on laskettava yhdistelmäkortit, joissa on pankkikortin lisäksi luottokorttiominaisuus (osuus 29,6 %). Nämä vastaavat 46,9 % pankkien kautta jaetuista korteista. Asiakkaille jaettujen korttien määrissä tapahtuvat muutokset ovat osittain seurausta kortteihin liittyvästä laajemmasta rakennemuutoksesta, jonka yhteydessä modernit, tilin katetarkistuksen mahdollistavat kortit sekä kansainväliseen käyttöön soveltuvat, joustavaa maksuaikaa ja luottoa tarjoavat kortit yleistyvät ja toisaalta käyttömahdollisuuksiltaan rajoitetut kortit kuten automaattikortit ja vain kotimaassa käyvät pankkikortit vähenevät Pankkien kautta jaetut kortit 1 kpl Pankkikortit Yhdistelmäkortit (pankkikortti + Visa tai EC/MC tai dual PAN) Online-debit -kortit (Visa Electron) Offline Debit -kortit (Visa- tai EC/MC) Visa- ja EC/MC- kortit (offline- credit) Pankkiautomaattikortit Pankkien asiakkaille jakamista korteista 4,559 miljoonaa eli 64,3 % oli ns. EMV -sirun sisältäviä sirukortteja vuonna 27. EMV -siru on Eurocardeja ja MasterCardeja liikkeelle laskevan Europayn ja Visan yhdessä kehittämä sirukorttistandardi, joka on yleistymässä nopeasti. Sirun käyttäminen korteilla mahdollistaa uusia ja monipuolisia käyttötapoja sekä lisää kortin käytön turvallisuutta. Suomalaisten käytössä olevien maksukorttien määrä on kaiken kaikkiaan 12,8 miljoonaa kpl, joista suurin osa eli noin 4,2 milj. korttia on maksuaika- ja yleisluottokortteja (Visa, Master- Card). Toinen suuri ryhmä ovat erityisluottokortit 3,4 milj. kpl, joita ovat esim. tietyn kauppaketjun luottokortit (esim. IKEAn kortti, Nesteen kortti jne.). Suomalaisilla on käytössään runsaasti myös pankkikortteja, joiden määrä vuonna 26 oli noin 3,3 miljoonaa kpl. Online -veloituskorttien määrä on kasvanut nopeasti ja oli yli 1,9 milj. kpl vuonna

16 Maksukorttien määrät ominaisuuksittain kpl Pankkikortit Online-debit -kortit (Visa Electron) Yleisluotto- ja maksuaikakortit Automaattien ja maksupäätteiden määrässä Suomi on keskiluokkaa Suomen käteisautomaattien määrä vuonna 27 oli kpl, mikä oli noin kymmenkunta automaattia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Automaattien määrä oli enimmillään noin 3. vuonna 22. Maksukorttien yleistyminen ja sen myötä korttimaksamisen kasvu on korvannut käteisen tarvetta, jolloin myös automaattien tarve on vähentynyt. 3 kpl Pankkien itsepalveluautomaatit Erityismaksukortit Käteisautomaatit Tilisiirtoautomaatit Monipalvelupääte (WEP) 13

17 EU-alueen maissa on käteisautomaatteja keskimäärin 76 kpl miljoonaa asukasta kohden. Tiheimmät automaattiverkostot ovat Portugalissa, jossa luku on kpl ja Espanjassa, jossa luku oli kpl miljoonaa asukasta kohden vuonna 26. Myös Belgia on samassa luokassa automaatilla. Vaikeimmin automaatin löytää Puolassa (261 automaattia/ milj. asukasta), Ruotsissa (39) ja Tsekissä (32 automaattia/ milj. asukasta). Suomen luku vuonna 26 oli 623 käteisautomaattia/ milj. asukasta, mikä oli 137 automaattia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tilanne muuttuu Suomen osalta, kun käteisautomaattipalveluita alkaa tarjota myös kaksi uutta käteisautomaatti -ketjua vuonna kpl Automaattien ja maksupäätteiden määrä per milj. asukasta Käteisautomaatit Maksupäätteet Belgia Tsekki Tanska Lähde: EKP, Blue Book Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Ruotsi Englanti Suomi Euroalue EU-alue Maksupäätteiden määrät miljoonaa asukasta kohden ovat suurimmat Kreikassa (41.696), Kyproksella (3.76) ja Espanjassa (29.288). Maksupääte on vaikeinta löytää Itävallasta (1.967) Slovakiasta (4.481) ja Unkarista (4.551). Suomessa oli yhteensä 135. maksupäätettä vuonna 27. EU-maiden tilastojen mukaan se merkitsi maksupäätettä miljoonaa asukasta kohden. Ruotsissa maksupäätteiden lukumäärä asukasta kohden on suunnilleen saman verran eli

18 Automaatteja käytetään edelleen Vaikka Suomessa pankkiasiointi on yhä suuremmassa määrin siirtynyt verkkoon, asiakkaiden käytössä on silti melko tiheä automaattiverkosto sekä kauppojen maksupääteverkosto, jotka mahdollistavat joustavan asioinnin. Kotimaassa kotimaisella kortilla automaateilla tehtyjen käteisnostotapahtumien yhteenlaskettu määrä EU-maissa on kasvanut lähes 1 % vuosittain. Suomessa käteisnostojen lukumäärä on vähentynyt viime vuosina. Käteisnostojen lukumäärä väheni edellisestä vuodesta noin 4 % ja nostojen yhteenlaskettu arvo väheni noin 1,2 %. Kertanoston keskimääräinen arvo vuonna 27 oli noin 86,5 euroa, mikä oli noin 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 21 % suurempi kuin 5 vuotta aiemmin. Pankkiautomaattinostojen arvo (mrd. euroa) mrd. euroa euroa 2 15,6 16,3 16,8 17,4 17,3 17, ,2 16,9 16,6 16, ,5 68,2 69, 7,2 71,7 75,4 77,8 81, 84,1 86, Pankkiautomaattinostot (mrd. euroa) Automaattinoston keskimääräinen euromäärä (oikea asteikko) 15

19 Myös muut korteilla tehdyt automaattitapahtumat kuten saldokyselyt ovat vähentyneet Suomessa lähes 1 % vuosittain. Viidessä vuodessa tapahtumien määrä on vähentynyt noin puoleen aikaisemmasta. Pankkien itsepalveluautomaattien käyttökerrat milj. kpl Nostot Tilisiirrot Nostokyselyt Tilisiirtokyselyt Laskujen maksaminen korteilla maksuautomaattien välityksellä väheni 17 % vuodesta 26 vuoteen 27. Vähennys on ollut lähes 6 % viidessä vuodessa. Asiakkaiden vaihtoehdot ovat lisääntyneet, verkkopankin käyttäminen on entistä yleisempää ja pankit ovat myös tuoneet konttoreihin asiakkaiden käyttöön ns. monipalvelupäätteitä, jotka ovat jo osittain korvanneet maksuautomaatit. 16

20 Suomen maksuliikenteen osuus EU-alueen maksuliikenteestä suuri Suomen maksuliikenteen osuus vuonna 26 EU-maiden yhteenlasketusta maksuliikenteestä on suuri suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuotteeseen. Suomalaisten maksutapahtumien osuus on 2,11 % kaikkien EU-maiden yhteenlasketuista maksutapahtumista. Suurimmasta osuudesta vastaa Saksa (23,55 %), Ranska (2,44 %) ja Englanti (19,73 %). Osuus EU:n maksutapahtumista, % 25 2 % 23,6 2,4 19, ,7 Belgia Tsekki, 1,7,3,2 Lähde: EKP, Blue Book Tanska Saksa Viro Kreikka 6,4 Espanja Ranska Irlanti,8 4,9,1,2,2,1 1,1, Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari 5,7 2,6 1,8 1,7,4,4 2,1 2,7 Malta Hollanti Itävalta Puola Portugali Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Englanti Vertailun vuoksi Suomen väestön osuus EU-maiden väestöstä oli samaan aikaan 1,13 % ja Suomen BKT:n osuus EU:n BKT:sta 1,46 %. Suoraveloitusten osalta Suomen osuus on noin,43 % ja korttimaksujen osalta 3,22 % EU-maiden yhteenlasketuista tapahtumista. Suomen vähäinen sekkien käyttö näkyy siinä, että osuutemme sekkimaksuista on vain,1 %. 17

21 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 1999-2008

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 1999-2008 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 1999-28 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Tietoyhteyksillä pankkeihin lähetetyt tilisiirrot 3 Pankkien konekielistämät

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan?

Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Miten yritys valmistautuu SEPAan? Tervetuloa! Tilaisuuden aiheet Mitä tarkoittaa SEPA, yhtenäinen euromaksualue? Miten SEPA vaikuttaa yrittäjän liiketoimintaan? Tilisiirrot, maksukortit, e-laskut Miten yritys valmistautuu SEPAan? Taloushallinnon

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot

Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot Tämän taulukon tiedot raportoidaan Suomen Pankille vuoden 2014 osalta alkuvuodesta 2015. Taulukko on luettelo raportoitavista tiedoista, ja se on tehty auttamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot

Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot Maksuliiketilasto 2014, raportoitavat tiedot Tämän taulukon tiedot raportoidaan Suomen Pankille ensimmäisen kerran helmikuussa 2015 (vuoden 2014 tiedot). Taulukko on luettelo raportoitavista tiedoista,

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Finanssialan Keskusliitto Syyskuu 2011 Kysymyksiä ja vastauksia Mistä SEPA:ssa on kyse? SEPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area, yhtenäinen euromaksualue. Alueeseen kuuluvat kaikki 27 EU-maata

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Maksujärjestelmätilastoinnin menetelmäkuvaus

Maksujärjestelmätilastoinnin menetelmäkuvaus 1 (19) Maksujärjestelmätilastoinnin menetelmäkuvaus Taulu 2. Maksukorttitoiminnot SUOMESSA LIIKKEESEEN LASKETUT KORTIT OMINAISUUKSITTAIN LUKUMÄÄRÄT: Korttien liikkeeseenlaskija (issuer) raportoi. Kortin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin

SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPAn vaikutukset yrityksen maksupalveluihin SEPA SEPA on Euroopan yhteinen maksualue, jota eurooppalaiset pankit (European Payment Council = EPC), Euroopan keskuspankki sekä Euroopan komissio ovat luomassa.

Lisätiedot

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta

SEPA-asiaa pankin näkökulmasta SEPA-asiaa pankin näkökulmasta Sampo Pankki Manu Kauppila 30.09.2009 Sisältö 1. SEPA:n eteneminen ja maksupalvelulaki 2. SEPA:n vaikutuksista tilisiirtoihin, suoraveloitukseen ja kortteihin 3. Sampo Pankin

Lisätiedot

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ

TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ TALOUSVALIOKUNTA KANSALLISILLE PANKEILLE TASAPUOLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET SIIRTOHINNAT SÄILYTTÄMÄLLÄ Kirsi Klepp 20.11.2015 1 SIIRTOHINNAN MAKSAA KORTTITAPAHTUMIEN VASTAANOTTAJA KORTINMYÖNTÄJÄLLE Kortinhaltija

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Lausunto 1 (2) Klepp Kirsi EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI MAKSULAITOSLAIN, MAKSUPALVELULAIN SEKÄ FINANSSIVALVONNASTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA HE 115/2015 Finanssialan

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki ovat keränneet maksuliiketilastoa ennenkin, mikä nyt muuttuu? Euroopan keskuspankki antoi marraskuussa 2013 uuden asetuksen,

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä

Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä 23.5.2013 Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä Laskuttajan uudet vaihtoehdot kuluttajalaskutukseen Kotimaisesta suoraveloituksesta luovutaan kaikissa euromaissa Kotimaisesta suoraveloituksesta ollaan

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Maksuliiketilastoasetus ja suuntaviivat Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki ovat keränneet maksuliiketilastoa ennenkin, mikä nyt muuttuu? Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010

Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010 Miten SEPA-uudistus vaikuttaa kortilla maksamiseen yrittäjän näkökulmasta? Hanna Willner 15.11.2010 SEPA:n lähtökohdat Yhtenäinen euromaksualue tekee EU:n sisämarkkinoista ja yhteisestä valuutasta entistä

Lisätiedot

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma

Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa. Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa Suomen kansallinen SEPA -siirtymäsuunnitelma FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällysluettelo Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Yhtenäinen euromaksualue SEPA

Yhtenäinen euromaksualue SEPA Yhtenäinen euromaksualue SEPA Miten maksaminen muuttuu ja kehittyy 1 Euro on paras asia EU:ssa Ostovoima säilyy vaikka liikutaan rajojen yli. Hintoja on helppo verrata. Ei rahanvaihto- tai siirtelykuluja.

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Sisältö 1. SEPAn tavoite 2. Suomi osana Eurooppaa 3. SEPA tilisiirrot 1. Tilastotietoa

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE

SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Mikä SEPA? Mikä SEPA? SINGLE EURO PAYMENTS AREA, YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE 32 maata Euroopassa: EU-maat, ETA-maat (Islanti, Norja, Liechtenstein, Monaco) ja Sveitsi Yhtenäinen infrastruktuuri, säännöt ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU

KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU KANSALLINEN SUORAVELOITUS POISTUU TILALLE YHTÄ HELPPO E-LASKU JA SUORAMAKSU BASWARE EXPERIENCE 2012 Inkeri Tolvanen Finanssialan Keskusliitto 1 SISÄLTÖ Tilastotietoa maksamisesta ja verkkolaskusta SEPA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä

Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä Sirulliset maksukortit ja niiden käyttö potilaan monipalvelupäätteessä Arno Ekström Diplomityöseminaari 16.2.2010 Työn valvoja: Harri Haanpää Työ tehty Miratel Oy:lle Sisältö Työn tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

SEPA muuttaa maksuliikkeen

SEPA muuttaa maksuliikkeen Asiallinen aamiainen, Länsi-Pohjan Yrittäjät SEPA muuttaa maksuliikkeen Tornio 17.11.2010 Kemi 19.11.2010 Tanja Kaltiola Anne Hannula Cash Management johtaja maksuliikeasiantuntija Sampo Pankki Sampo Pankki

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot